KIRJALLINEN KYSYMYS 362/2007 vp LED-lamppujen käyttöön siirtyminen julkisissa laitoksissa ja liikenteessä Eduskunnan puhemiehelle Pienoisloistelamput eli energiansäästölamput kuluttavat energiaa vain viidenneksen hehkulamppujen kuluttamasta määrästä. LED-valot ovat kuitenkin vielä tätäkin säästeliäämpiä. 60 W:n hehkulamppua vastaava LED-valaisin kuluttaa 15 kertaa vähemmän energiaa. Julkinen valta voisi näyttää kansalaisille ja koko yhteiskunnalle esimerkkiä erilaisilla toimenpiteillä, joilla se osaltaan hillitsisi ilmastonmuutosta ja edistäisi energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Valtion laitosten ja virastojen siirtyminen LED-lamppuihin olisi konkreettinen ja yksinkertainen toimi, jolla säästettäisiin energiaa ja samalla annettaisiin kansalaisille signaali hehkulampuista luopumiseksi. Energiansäästö ja energiatehokkuus ovat hallitusohjelman tärkeimpiä kohtia. Yksittäinen kansalainen ei voi päättää esimerkiksi ympäristöystävällisten uusiutuvien energiamuotojen käytöstä energiantuotannossa. Hän voi kuitenkin monilla omilla arkipäivän valinnoillaan edistää energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Yksi tapa säästää energiaa ovat valaistukseen liittyvät valinnat. On järkevää siirtyä hehkulampuista energiaa säästävien lamppujen käyttöön. Ledit ovat tavalliseen hehkulamppuun verrattuna erittäin pienikokoisia ja fyysisesti kestäviä. Niissä ei ole helposti rikki menevää lasikuorta eikä hehkulankaa. Ne ovat kirkkaita ja pitkäikäisiä. Ledit kuluttavat myös vähemmän virtaa kuin hehkulamput: valkoinen LED-valo kuluttaa sähköä 90 prosenttia vähemmän. Ledien syttymis- ja sammumisajat ovat kymmenien nanosekuntien pituisia. Pienitehoisten ledien valmistaminen on halpaa, koska raaka-aineena on käytetty lähinnä muovia ja puolijohteita. Autojen takavaloissa käytetään jo nyt LED-valoja. Autoteollisuudessa ollaan korvaamassa myös etuvaloja LED-valoilla, jolloin lamppujen hinnat tulevat laskemaan. Ledin suosiota selittää luja rakenne. Valodiodi ei säikähdä tärinää eikä räpsähdä varoittamatta rikki, vaan himmenee tasaisesti ikääntyessään. Parhaiden ledien iäksi arvioidaan 50 000 100 000 tuntia eli jopa yli kymmenen vuotta. Silloinkaan led ei vielä mene rikki. Sen kirkkaus on vain himmentynyt noin kolmanneksella. Sen sijaan halpahallien myymät energiansäästölamput eivät saavuta lähellekään 8 000 tunnin käyttöikää. Ne eivät sovellu ulkokäyttöön, sillä ne eivät syty pakkasessa. Hajonnut loistelamppu on elohopeansa vuoksi myös ongelmajätettä. LEDvaloja voidaan puolestaan pitää luontoystävällisinä siinäkin mielessä, että ne tarjoavat luonnonvalon väristä valoa esimerksi broilerinkasvatuksessa. Valaistuksessa käytettävien valkoisten ledien valoteho paranee jatkuvasti. Yhdysvaltain energiaministeriössä on laskettu, että jos maassa siirrytään LED-valaistuksen käyttöön vuoteen 2025 mennessä, sähköä säästetään yli 130 ydinvoimalan verran. Ledien osuus valaistusmarkkinoista olisi vuonna 2010 jo 20 prosenttia ja vuonna 2020 peräti puolet. Vuoteen 2025 mennessä kyseinen tekniikka vähentäisi valaistukseen tarvittavaa energiaa peräti 50 prosentilla. Suomessa vastaavia laskelmia ei ole tehty, mutta Yhdysval- Versio 2.0
tain tulokset antavat selkeän suunnan. Energiansäästö on merkittävä kysymys myös globaalisti. Afrikassa 80 prosenttia sähköstä kuluu valaistukseen. LED-valoja voitaisiin käyttää merkittävästi myös katujen valaistuksessa, erilaisissa opastetauluissa sekä liikennevaloissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voivatko valtio ja kunnat siirtyä esimerkkiä näyttäen LED-valojen käyttöön virastoissa ja laitoksissa ja onko mahdollista hyödyntää energiaa säästäviä LED-valoja myös liikenteessä, esimerkiksi katu- ja liikennevaloissa? Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2007 Mikko Alatalo /kesk 2
Ministerin vastaus KK 362/2007 vp Mikko Alatalo /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 362/2007 vp: Voivatko valtio ja kunnat siirtyä esimerkkiä näyttäen LED-valojen käyttöön virastoissa ja laitoksissa ja onko mahdollista hyödyntää energiaa säästäviä LED-valoja myös liikenteessä, esimerkiksi katu- ja liikennevaloissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kauppa- ja teollisuusministeriö on seurannut, osana teknisten järjestelmien energiatehokkuuden kehittymistä, myös LED-valolähteitä ja LED-valaisimia. LED-teknologia on valaistuskäytössä uusi ja lupaava teknologia, mutta sen käyttöalue on vielä rajallinen. Alan asiantuntijoiden näkemys on se, että laajamittainen LED-teknologian käyttöönotto on mahdollista aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Teknologian tuotteistaminen valaisimiksi on toki jo Suomessakin käynnissä. Valaistuksessa ei kuitenkaan ole mielekästä asettaa valintakriteereitä teknologioille. Ne tulee asettaa nimenomaan energiatehokkuudelle. Tämä on myös lähtökohtana, kun yhteisön tasolla ryhdytään toimiin valaistukseen kuluvan energiankäytön vähentämiseksi. Komissio on valmistelemassa ehdotuksia yhteisistä toimista tältä osin. Energiatehokkuuden näkökulmasta LED-teknologia on perinteiseen hehkulamppuun ja halogeenilamppuun verrattuna hyvä. Yleisvalaistuksessa tai tie- ja katuvalaistuksessa ei LED-teknologia tuo vielä energiansäästöä, ainakaan samaan valaistustasoon pyrittäessä. Jos katsotaan valontuottoa, päästään hehkulampulla noin 10 luumeniin wattia kohden ja halogeenilla noin 12 15 luumeniin. Pienloistelamppu ja LED ovat suunnilleen samalla tasolla 40 50 luumenin tuotolla. Energiatehokkuuden näkökulmasta nykyinen LED-teknologia on siis hyvä, mutta tehokkaampiakin kaupallisia teknologioita on olemassa. Yleisvalaistuksessa käytettävän T5-loisteputken valontuotto on 80 90 luumenia ja tie- ja katuvalaistuksessa käytetyn suurpainenatriumin 80 130 luumenia. Valaistusratkaisun valintaan ja suunnitteluun liittyy valontuoton lisäksi myös monia muita kriteereitä. Valontuotto ei myöskään ole ainoa energiankulutukseen vaikuttava tekijä. Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on, että valtio ja kunnat voivat kokeilumielessä ottaa LED-valoja käyttöön niiltä osin kuin teknisesti soveltuvia kaupallisia tuotteita on kohtuullisilla kustannuksilla hankittavissa. Varsinaisesta siirtymisestä on kuitenkin vielä liian aikaista puhua. Toiseen kysymykseen vastaus on, että LEDliikennevalo on tänä päivänä jo perusvalinta, kun uusia liikennevaloja asennetaan. Useissa kaupungeissa on myös vanhojen opastimien vaihtaminen LED-valoiksi käynnissä. Ensimmäisiä LED-liikennevaloja otettiin Suomessa koekäyttöön jo kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin laajemman käyttöönoton esteenä olivat korkeat hankintakustannukset ja valo-ohjaukseen liittyvät turvallisuusongelmat. Katuvalaistuksessa, jossa LED-teknologia ei sinällään ole energiatehokkain vaihtoehto, ollaan vasta hakemassa ensimmäisiä käyttökokemuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut ja tukee jatkossakin hankkeita, joissa haetaan koke- 3
Ministerin vastaus muksia LED-teknologian soveltamisesta erilaisissa valaistusratkaisuissa. Yhden kuluvan vuoden aikana tuetun kevyen liikenteen väylän valaistushankkeen kohdalla LED-teknologian kustannukset olivat perinteiseen verrattuna kolminkertaiset. Lisäkustannusten takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta, mutta vasta käyttökokemusten perusteella voidaan ottaa kantaa valitun valaistusratkaisun toimivuuteen ja todelliseen käyttökustannuksissa saavutettavaan säästöön. Hankintakustannukset ovat yksi haaste, johon valmistavan teollisuuden tulee löytää ratkaisut. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 4
Ministerns svar KK 362/2007 vp Mikko Alatalo /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 362/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent: Kan staten och kommunerna föregå med gott exempel och övergå till att använda LED-ljus vid ämbetsverk och inrättningar och är det möjligt att använda energisnåla LED-ljus också i trafiken t.ex. för gatubelysning och som trafikljus? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Som ett led i utvecklingen av energieffektiviteten hos tekniska system har handels- och industriministeriet följt också utvecklingen av LEDljuskällor och LED-lampor. LED-teknologin är en ny och lovande teknologi i belysningssammanhang men dess användningsområde är tills vidare begränsat. Enligt experterna i branschen är ett omfattande ibruktagande av LED-teknologin möjligt tidigast om fem år. Produktifiering av teknologin i form av lamptillverkning pågår dock redan också i Finland. När det gäller belysning är det inte ändamålsenligt att uppställa urvalskriterier för teknologier. De kriterier som uppställs ska uttryckligen gälla energieffektiviteten. Detta är också utgångspunkten när man på gemenskapsnivån skrider till åtgärder för att minska energiförbrukningen för belysning. Kommissionen håller som bäst på att utarbeta förslag om gemensamma åtgärder till denna del. Ur energieffektivitetssynvinkel är LED-teknologin bra jämfört med den traditionella glödlampan och halogenlampan. I den allmänna belysningen och väg- och gatubelysningen åstadkoms tills vidare inte någon energibesparing genom LED-teknologi, åtminstone om målet är att uppnå samma belysningsnivå. Tänker man på ljusutbytet så kan en glödlampa avge omkring 10 lumen per watt och en halogenlampa ca 12 15 lumen. Kompaktlysrör och LED kommer upp till ungefär samma nivå dvs. 40 50 lumen. Ur energieffektivitetssynvinkel är alltså den nuvarande LED-teknologin bra men det finns ännu effektivare kommersiella teknologier. Ljusutbytet för ett T5-lysrör som används i den allmänna belysningen är 80 90 lumen och ljusutbytet för det högtrycksnatrium som används i väg- och gatubelysningen 80 130 lumen. Också många andra kriterier utöver ljusutbytet har således betydelse för valet och planeringen av belysningssystem. Ljusutbytet är inte heller den enda faktor som påverkar energiförbrukningen. Svaret på den första frågan är att staten och kommunerna kan i försökssyfte ta i bruk LEDljus till den delen det finns tekniskt lämpliga kommersiella produkter att köpa till en rimlig kostnad. Det är dock alltför tidigt att tala om en egentlig övergång till LED. Svaret på den andra frågan är att LED-trafikljus redan i dag är det primära valet när nya trafikljus installeras. I flera städer håller man också på att byta ut gamla signaler mot LED-ljus. De första LED-trafikljusen togs i bruk på försök i Finland redan för tio år sedan. På den tiden utgjorde de höga anskaffningskostnaderna och säkerhetsproblemen i anslutning till ljussignalerna ett hinder för ett mer omfattande ibruktagande. I fråga om gatubelysning, där LED-teknologin som sådan inte är det energieffektivaste alternativet, håller man först nu på att samla de första erfarenheterna av användningen. 5
Ministerns svar Handels- och industriministeriet har gett och kommer också fortsättningsvis att ge stöd till projekt vars syfte är att samla erfarenheter av tilllämpningen av LED-teknologi i samband med olika belysningslösningar. Under innevarande år har ett projekt för att förse ett led för lätt trafik med LED-belysning erhållit stöd och kostnaden för LED-teknologin var tredubbel jämfört med kostnaden för den traditionella belysningen. Den tid det skulle ta för den extra kostnaden att betala sig tillbaka uppskattades till tio år men först på basis av de faktiska driftserfarenheterna går det att ta ställning till frågan om den valda belysningslösningen fungerar och hur stor den egentliga besparing som kan göras i fråga om driftskostnader är. Anskaffningskostnaden utgör en av de utmaningar som den tillverkande industrin måste försöka hitta svar på. Helsingfors den 25 oktober 2007 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 6