Sähköinen hyvinvointikertomus Ristijärvi: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Hyväksytty Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinvointikertomus on Ristijärven kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Sähköinen hyvinvointikertomus sisältää 1) katsauksen ristijärveläisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä 2) suunnitelman ristijärveläisten hyvinvoinnin edistämisestä yo. katsaukseen pohjalta 3) arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta. Sähköisen hyvinvointikertomuksen työstää Ristijärven hyvinvointistrateginen ohjausryhmä (hyvinvointityöryhmä), jossa ovat jäseninä kunnan johtoryhmän jäsenet täydennettynä poikkihallinnollisilla asiantuntijoilla tarvittaessa. Sähköisen hyvinvointikertomustyön koordinaation ja pääkäyttäjyyden hoitaa Ristijärven kunnan kehitysyhtiö Seniorpolis Oy. Hyvinvointitiedon tarkastelu ja päätelmät on tehty valtakunnallisen perusindikaattoritietopaketin mukaisesti valtuustoseminaarissa huhtikuussa 2013. Ristijärven asukkaiden mielipiteitä hyvinvoinnin tilasta on kerätty Ristijärven Pirtin avoimien ovien yhteydessä kesäkuussa 2013. Ristijärven valtuusto on kommentoinut hyvinvointityöryhmän työstämän hyvinvointikertomuksen ensimmäistä versiota seminaarissaan lokakuussa 2013. Hyvinvointityöryhmä on muokannut kertomusta valtuuston käsittelyn pohjalta lopulliseen muotoonsa marraskuussa 2013. Ristijärven kunnanhallitus on hyväksynyt sähköisen hyvinvointikertomuksen kokouksessaan 25.11.2013. Hyvinvointiryhmä on muokannut tekstiosiota uusimpien tilastotietojen mukaiseksi nettomuuton kehityksen osalta kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Sähköisen hyvinvointikertomuksen työstää Hyvinvointityöryhmä, johon kootaan poikkihallinnollinen ryhmä. Tavoitteena on valtuustokauden yli ulottuva suunnitelma ja totetutus.
OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Ristijärvi on erikoistunut ikäihmisten hyvinvoinnin, osaamisen ja asumisen osaajaksi, huomioiden lapset, nuoret ja perheet - siis hyvän iän kunnaksi. Ristijärveläisistä kolmannes on täyttänyt 65 vuotta. Ristijärvellä on hyvät hoivapalvelut julkisissa ja yksityisissä hoivakodeissa ja ristijärveläisistä ikäihmisistä asuukin kotona suhteellisesti vähemmän kuin Kainuussa keskimäärin. Selittävinä tekijöinä voivat olla myös palvelujen saatavuus syrjäkylillä sekä yksinäisyys ja turvattomuus. Huoltosuhde on Ristijärvellä haastava ja se on kasvanut viimeisten vuosien aikana ollen heikompi kuin Kainuussa keskimäärin tai vastaavan kokoiseksi vertailukunnaksi valitulla Halsualla. Heikkoa huoltosuhdetta selittävät Ristijärven alhainen työpaikkaomavaraisuus, vaikka nettomuutto on viime vuosina ollut positiivista ja kuntaan on muuttanut enemmän ihmisiä kuin on muuttanut pois. Viimeisimmät tilastotiedot osoittavat nettomuuton kehityskulun kääntyneen negatiiviseksi. Jotta positiiviseen kehityskulkuun päästään jatkossa ja vastataan heikkenevään huoltosuhteeseen, tarvitaan kunnassa niin elinkeinopolittisia toimia kuin hyvää asunto- ja tonttipolitiikkaa. Ristijärven koulutustasomittain on kehittynyt positiivisesti. Ristijärvi houkuttaa työikäistä väestöä laadukkaan, väljän ja turvallisen asumisen paikkakuntana, jossa on omat lastenhoitopalvelut, peruskoulu ja tiivis ydinkeskusta lähipalveluineen. Luonto tarjoaa niin ravintoa kuin lisäansioita. Nuorille perheille tarjotaan Ristijärvellä 500 euron vauvaraha sekä kotihoidontuen kuntalisä. Ristijärveltä on puolen tunnin ajomatka Kainuun keskuskaupunkiin Kajaaniin suoraa, aina hyvässä kunnossa olevaa valtatie 5 pitkin. Työpaikkojen saamiseksi tarvitaan strategian mukaisia satsauksia elinkeinojen kehittämiseen. Tarvitaan osaamista ja rohkeutta etsiä oikeita, kasvuhakuisia toimijoita kuntaan. Suunnitteilla oleva Ristijärven Pirtin alueelle sijoittuva Kultaisen iän kohde tarkoittaa nykyaikaista toimintaympäristöä matkailu- ja hyvinvointialan yrityksille sekä laadukkaita palveluja seniorikohderyhmän tarkoituksiin. Ristijärveläisistä nuorista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut kasvussa, mutta suuntaus on uusimpien tilastojen mukaan saatu käännettyä. Myönteiseen kehityskulkuun ovat vaikuttaneet ennaltaehkäisy ja tiedonsiirto yläkoulusta eteenpäin etenkin opinto-ohjauksen kautta. Etsivä nuorisotyö ottaa kontaktin koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin nuoriin nopeasti. Nuori tarvitsee tiedon olemassa olevista opiskelu- ja työnteon mahdollisuuksista. Työnteon kulttuuri on Ristijärvellä vahva ja kotoa saadaan hyvä malli. Ristijärveläiset nuoret ovat tekeviä, ei niinkään opiskelusuuntautuneita. Vaikeasti työllistyvien määrä on laskenut Ristijärvellä alhaisemmaksi kuin Kainuussa keskimäärin. Myönteistä kehitystä ovat olleet tukemassa Kumppaniksi ry:n toiminta, nuorisotakuu kuin työkuntoisuustutkimusten toteuttaminen. Myönteisen kehityksen ylläpitäminen vaatii työkokeilupaikkojen lisäämistä sekä kunnan elinkeinotoimintaan panostamista erityisesti yrityssektorin kehittämiseksi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on ollut Ristijärvellä muuta Kainuuta korkeampi. Ristijärvellä ei ole avoimia työpaikkoja tarjolla. Pitkäaikaistyötön voi tottua tilanteeseensa, jolloin ei ole halua vakituiseen työsuhteeseen. Toimeentulon hakemiseen voi vaikuttaa myös alhainen palkkataso. Ristijärvellä tulisi selvittää yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, miksi henkilön työttömyys jatkuu. Kipupisteenä Ristijärvellä on mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrän kehitys. Sairastavuusindeksi on Ristijärvellä keskitasoa vertailukuntien joukossa. Lasten ja nuorten tukiverkostot ovat Ristijärvellä hyvät. Palveluihin pääsee helposti ja nopeasti. Ongelmana on vanhemmuuden puute, vanhemmuus on hukassa. Vanhemmat eivät tiedä, missä lapset viettävät viikonloppuja. On perheitä, joissa ei syödä yhtään ateriaa päivän aikana yhdessä. Ristijärven sivistystoimessa on huomattu, että eniten tukea tarvitsevien vanhempien tavoittaminen on haasteellista huolimatta tarjotusta tukiverkostoista, resursseista ja ajasta. Ristijärven aktiiviset seniorit tulisi saada kaikkien lasten varamummeiksi ja -ukeiksi. Ristijärven visio vuoteen 2020 on: Hyvän iän kunta Kainuun sydämessä tukevasti graniittiperustalla. Täällä pidetään lähimmäisestä huolta, tarjotaan turvaa ja apua sekä yhdessä tekemisen riemua. Muista vielä. Meillä kaverisi ei jätä sinua, vaikka sydänkäyräsi on suora. Hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon pohjalta voidaan nostaa kolme pääkohtaa, joihin kertomuksen toimenpideosio keskittyy.
1) Positiivinen nettomuutto 2) Toimintakyvyn parantaminen ja terveyserojen kaventaminen 3) Työtä ja tekemistä 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Elinkeinot ja asuminen ja yhdyskunta: Ristijärven kunnan elinkeinot jakautuvat seuraavasti; maa- ja metsätalouden osuus on 22 %, teollisuuden ja rakentamisen 7 % ja loput yksityisistä ja julkisista palveluista. Kunnan asukasluvusta yli 65-vuotiaiden osuus on Kainuun korkein. Kunnan strategiset painotukset valtuustokaudella 2009 2012 ovat jakaantuneet hyvään asumiseen: kuten uusien, laadukkaiden asuntoalueiden kaavoituksen ja rakentamisen toteuttamiseen, lähipalvelujen parantamiseen ja yrityspalvelujen kehittämiseen osaamispainotteisesti. Kaikille painopistealueille on pystytty lisäämään ostopalvelu- tai henkilöstöresursseja keskeisten toimenpiteiden saavuttamiseksi. Kunta on huomioinut väestön voimakkaan ikääntymisen merkityksen toiminnassaan ja jatkanut panostuksiaan Seniorpolis-toimenpiteisiin yli 10 vuotta; keskeisiä toimintoja valtuustokaudella ovat olleet Osamisen ja kulttuurin Senioriakatemian koulutukset yhteistyssä AIKOPA:n kanssa ja Active Seniors, ekomatkailutoiminta Helsingin yliopiston kehittämisyksikkö Palmenia kanssa. Yhtenä Seniorpolis konsortiohankkeen tavoitteena oli uudistaa kunnan omistaman Seniorpolis Oy:n liiketoimintasuunnitelma ja toiminta voittoa tavoittelemattomaksi kehitysyhtiöksi. Seniorpolis Oy:n kolme tukijalkaa ovat hyvinvointialan yrittäjien koulutus ja muu tuki, seniorimatkailuliiketoiminnan kehittäminen ja hankeneuvonta ym. kehittämispalvelujen myynti Ristijärven kunnalle. Kuntaan on valmistunut Matkailun masterplan kehittämissuunnitelma, jossa tutkittiin Saukkovaaran, 5-tien alueen ja Ristijärven Pirtin alueen matkailun tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Sen lisäksi kunta on panostanut yhdessä Ely-keskuksen kanssa Saukkovaaran liikuntareittien uudistamiseen ja valaistukseen. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia ja samalla palvella Saukkovaaran liiketoimintoja ympärivuotisena matkailu- ja liikuntakeskuksena. Saukkovaarassa on jo nyt pysyvää asutusta. Lomaasuntoalueiden kaavoitus- ja kunnallistekniikka on valmistunut keväällä 2013. Ristijärven Pirtin aluetta kehitetään Seniorimatkailun ja osavuotisen asumisen kohteena. Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ristijärven kuntaan tuottaa Kainuun Sote-kuntayhtymä. Palvelut toteutetaan lähipalvelu, seutupalvelu ja keskitettyjen erityispalvelujen periaatteella. Lääkäripalvelujen saaminen kuntaan ei ole onnistunut kokonaan, lääkäripalvelu on käytössä rajoitetusti. Sen sijaan päivystävä sairaanhoitajatoiminta on auttanut asukkaiden akuuteissa terveysongelmissa. Myös kansanterveyshoitajan toiminta ja ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten sekä koululaisten terveydenhuolto ovat parantuneet. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne henkilöt, jotka eivät ole osanneet hakeutua terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakkaaksi. Kunnan kustantama kuntouttava työtoiminta on osittain parantanut moniongelmaisten henkilöiden mahdollisuuksia työn ja toimentulon sekä terveyden edistämisessä. Ennaltaekäisevän työn tarve on laaja. Samoin yhteistyö kunnan ja kuntayhtymän toimenpiteiden ja palvelujen yhteensovittamiseksi on vasta suunnitteilla. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla työ saattaisi tuottaa tuloksia. Sivistystoimi Sivistystoimi palvelee koko kunnan henkilökuntaa ja kuntalaisia. Se tarjoaa myös monipuolista koulutusta ja kulttuuripalveluja. Olemme mukana terveys- ja hyvinvointimittareissa ja sovellamme välittömästi sieltä saatua tietoa käytäntöön. Kunnan voimavarana on hyvä yhteistyö naapurikuntien ja oman sivistystoimen sisällä. Lapsiin ja nuoriin on panostettu viimevuosina. Kuntaan perustettiin kokopäiväinen vapaa-aikaohjaajan toimi, josta työpanosta käytetään sekä liikuntatoimen että nuorisotoimen työtehtäviin. Etsivän nuorisotyön palvelut
ostetaan Kajaanista. Kunta ostaa nuorisotoimeen resursseja myös paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Kunnassa maksetaan 500 euron vauvaraha jokaisesta syntyneestä lapsesta ja kunta maksaa 150 euron kuntalisän kotihoidontukeen alle 3 vuotiaan hoitamisesta kotona. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Ristijärven hyvinvoinnin edistämisen painopistealueet indikaattoritietoon pohjautuen: 1) Muuttoystävällinen kunta 2) Onnellinen elämänkaari ja lähipalvelut 3) Elinvoimaisuuden vahvistaminen Ristijärven strategiat ja linjaukset 1) Ristijärven kunta - strategia ja sen painopistealueet 2010-2020 2) Ristijärven hyvinvointistrategia 2010 3) Kunnan turvallisuussuunnitelma 4) Kunnan sivistystoimen valmiussuunnitelma 5) Kunnan työterveyshuollon suunnitelma 6) Varhaisen puuttumisen suunnitelma sairauspoissaoloihin 7) Työsuojeluohjelma 8) Päihdeohjelma 9) Ristijärven keskuskoulun kiusaamisen ehkäiseminen suunnitelma ja KiVa-koulu käytänteet 10) Seurakunnan toimintasuunnitelma ja käytänteet 11) Seniorpolis-konsepti 12) Perusopetuksen opetussuunnitelma 13) Varhaiskasvatussuunnitelma 14) Tasa-arvosuunnitelma 15) Savuton Ristijärvi -suunnitelma valmisteilla 16) Ristijärven matkailun master plan 17) Hyvinvointikertomus 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kainuun ohjelmat 1) Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 2) Kainuun maakuntastrategia 2035 - Kainuu-ohjelma 3) Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) 4) Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 5) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 6) Mielellään Kainuussa kaiken ikää - Kainuun mielenterveys ja päihdestrategia 2011-2016
7) Iän iloinen Kainuu2030 - ikääntymispoliittinen strategia 8) Kainuun maakuntakaava 2020 9) Kainuun matkailustrategia 2011-2020 10) Laajakaista kaikille -hanke 11) Kainuun ilmastostrategia 2020 12) Kainuun ympäristöohjelma 2020 13) Uudistuva Kainuu 2012 - sopimus innovaatiotoiminnan ja osaamisen edistämiseksi Valtakunnalliset suunnitelmat ja ohjelmat 1) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta 2) Terveyden edistämisen laatusuositus (STM 2006:19) 3) Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 4) Valtakunnallinen kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma 5) Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6) Mielenterveys ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009) 7) Alkoholiohjelma 8) Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset sosiaali- ja terveystoiminnalle (STM Julkaisuja 2008:9) 9) Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa 2008 raportti (TEAviisari) (THL: TEAviisarin tulokset 2011) 10) Lihavuusohjelma 11) Työhyvinvointifoorumi 12) Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. 13) Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 14) Toimiva lastensuojelu 15) Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. 16) Vahva pohja osallisuudelle ja yhdevertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015. 17) Toimeentulotuki. Opas toimeentukitulolain soveltajille. Valtakunnalliset toimintaohjelmat 1) Diabeteksen ehkäisy 2) Itsemurhien ehkäisy 3) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy 4) Lasten huomioon ottaminen perheissä, joissa on mielenterveys- tai päihdeongelma 5) Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy 6) Masennuksen ehkäisy 7) Osteoporoosin ehkäisy 8) Päihdehaittojen vähentäminen 9) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 10) Suun terveyden edistäminen 11) Sydäntautien ehkäisy 12) Terveellisen ravitsemuksen edistäminen 13) Terveyserojen kaventaminen 14) Terveysliikunnan edistäminen 15) Tupakoinnin vähentäminen 16) Ravitsemushoito Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 17) Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 -toimenpideohjelma
5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Muuttoystävällinen kunta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Asukasluvun Kiinnostavat tontit säilyttäminen Vuokra-asuntotarjonta Uusien asukkaiden tervetulleeksi toivottaminen Resurssit Arviointimittarit Asukasluvun kehitys ja asukastyytyväisyys Taloudelliset ja henkilöstöresurssit 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Onnellinen elämänkaari ja lähipalvelut Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Vahvat ja omatoimiset kylät Yhteydenpito ja kontaktit Ristijärven kunnan kanssa Kyläyhdistykset Kylät pysyvät asuttuina Kylätapahtumat säilyvät Yhteiset kehittämishankkeet Kaikenikäisten onnellinen yhteiselo Kylien oma toiminta Tasa-arvoinen kohtelu ja palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Syrjäytyneiden määrän kehitys Toimintakykyä ja kotona selviytymistä tukevat palvelut Kulttuuri- ja muu harrastetarjonta (seurat ja yhdistykset) Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Vapaaehtoistyö Liikunta- ja Monitoimikeskus ravitsemusneuvonta ja palvelut Virtaala Ulkoilu- ja liikuntareitit Liikuntatilojen käyttäjämäärät Kulttuuri- ja muu harrastetarjonta (seurat ja yhdistykset) Kirjaston käyttäjämäärät Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Vanhemmuuden ja Koulutuksesta ulkopuolelle jäävien osuus alhainen Ennaltaehkäisevä tuki Opinto-ohjaus Etsivä nuorisotyö Kouluterveyskyselyjen tulokset
perheiden tukeminen perheille Ennaltaehkäisevä päihdetyö Nuorten kesätyöseteli Nuorisotakuu Sosiaali- ja terveyspalvelut Syntyvyys kasvaa Oma perusopetus Huostaanottojen vähentyminen Päihteetön perhe-elämä Moniammatillinen ryhmä: kunnan hyte-ryhmä, jossa toimivat kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nuokkari Vauvaraha Kotihoidontuen kuntalisä Sivistystoimi Tavoitteena MLL:n toiminta ennaltaehkäisevän työn juurruttaminen paikkakunnalle. Srk:n lapsi- ja Ryhmä etsii vuosittaiset nuorisotyö kohderyhmät tai toimenpiteet. Ristijärven Pyry ry Kirjasto Vauvarahan käyttö Kotihoidon kuntalisän käyttö Kirjaston järjestämät satu- ym. lastenhetket Yhteisten tapahtumien määrä Terve ja tuottelias Oman työn arvostaminen, työikäinen veronmaksajana ammattiylpeys Kunnan palveluvarustuksen ylläpitäminen Kotityöt kunniaan ja jaetaan tasaisesti perheenjäsenten kesken Seniori-junioritoiminta Hyvinvoiva kuntalainen Perusarkiaskareet Yhteiset liikuntahetket, marjastus, kalastus Verotulojen kehitys Sairastavuustilastot Työnteon malli Isovanhempien roolin vahvistaminen ja taitojen opettaminen lapsenlapsille 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Elinvoimaisuuden vahvistaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Työtä ja yrittäjyyttä, uudet Yritystoiminnan työpaikat kehittäminen Omat raaka-aineet käyttöön Osaamista matkailu- ja hyvinvointipainotteisesti Seniori- ja perhematkailun hyödyntäminen Resurssit Ristijärven kunnan henkilöstö Seniorpolis Oy Kainuun Etu Oy Arviointimittarit Työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen
OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua Kunnanvaltuustossa 11.12.2013 67