AMK kielten vastuuopettajapäivät



Samankaltaiset tiedostot
KIELTEN VASTUUOPETTAJIEN KOKOUS Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Jan-Magnus Janssons plats, Helsinki

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri , YTHS-koulutus, Helsinki

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kylä met ossaama! Mitä kuuluu AMK-kieltenopetukselle?

Suvi-verkoston kuulumisia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

Kielten ja viestinnän vastuuopettajien kokous. Torstai Paikka: Laurea ammattikorkeakoulu, Ratatie 22, Vantaa. Aika:

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kielten vastuuopettajien kokouksen muistio (Minna Saajos, Tarja Haukijärvi)

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

TUPA-projektin ohjausryhmä

Kielistrategiasta toiminnasta

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

AJANKOHTAISTA SUOMALAISESSA KORKEAKOULULIIKUNNASSA. Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry , Opiskeluterveyspäivät, Oulu

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Ammattikorkeakoulujen kielten ja Muistio 1 (8) viestinnän vastuuopettajat

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

S i s ä l l y s l u e t t e l o

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

Mitä kuuluu ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukselle?

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielten opiskelu Oulussa

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Työelämä muuttuu monipuolisen

Tekniikan alan kieliopinnot

SoleOPS Sähköinen asiointi Opiskelijan ohje

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä. 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset?

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Ohjauksen kokonaisuus korkeakoulussa Eva Maria Raudasoja Oulun yliopisto

Pohjanmaan aluekokeilu, Työpaja 1. Oppisopimusopiskelijat mukaan väyläopintoihin ja muita hankehaasteita

Kirjoittajainfo KYL Kouvolan Yhteislyseo

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN VASTUUHENKILÖIDEN TYÖSEMINAARI Seinäjoen ammattikorkeakoululla

Kasarmin kampus, D-rakennus, 2.krs aula

Yhteiset tutkinnon osat

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

AHOT-SUOSITUKSIA AMMATTI- KORKEAKOULUJEN JA YLI- OPISTOJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINTOIHIN

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

RUOTSIN KIELEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUISSA (=ROKK- HANKE)

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kiinan kielen kasvava merkitys

Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä OKM, Helsinki, Jukola

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät Kokkolassa

Puistopolun peruskoulu PÖYTÄKIRJA 2017 / 2 1(4) PL Helsingin kaupunki Johtokunta

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja Hannu Sirén

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Sisko Mällinen, FT

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö,

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella Mai Salmenkangas, Metropolia

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi , Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN VASTUUOPETTAJATAPAAMINEN

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: RAKETTI-VIRTA-projektin tilannekatsaus

AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet

Transkriptio:

AMK kielten vastuuopettajapäivät MUSITIO Aika: 18.9.2008 Paikka: Diak Etelä Osallistujat: Ala-Louko Ritva Asunmaa Anneli Ervaala Olli Huhta Marjatta Hynynen Liisa Härkönen Jaana Juurakko-Paavola Taina Järvinen Mirja Kettunen Maija-Liisa Kiviaho Tuija Laukkarinen Anja Lax Ulla Saarijärvi Mirja Saira Ritva Scheinin Minna Simon Heli Stolt Kerstin Torkinlampi Eija Tuunanen Maria Waltermann Marianne Varala Maija Vuorela Taina Alla olevaa asiaa käsiteltäessä puheenjohtajana toimi Taina Juurakko-Paavola ja sihteerinä Minna Scheinin. 2. Arenen kielityöryhmän lakkauttaminen ja jatkotoimenpiteet - keskusteltiin lakkauttamisesta, Jussi Halttunen puheenjohtajana ilmoitti viimeisen kokouksen päätteeksi, että työryhmä lakkautetaan - Maria Tuunanen selvitti asiaa jälkikäteen, mutta vastauksia ei mistään tullut - annettu ymmärtää, että kaikki työryhmät tulevat kalliiksi, ja kaikki mahdolliset pitää lakkauttaa; käytiin keskustelukierros rehtoreiden kanssa käydyistä keskusteluista; jollain tahoilla ryhmän toiminta on nähty myös liiallisena edunvalvontana; Jatkotoiminta-ajatuksia: - pohdittiin mahdollisia työryhmämuotoja - todettiin, että tulevan ryhmän tulisi käsitellä hyvin valikoituja yhteisiä aiheita, esim. AHOT; - pitää miettiä, miten työryhmissä tehdyistä asioista tiedotetaan - keskusteltiin myös kielikohtaisista työryhmistä Jatko-ehdotusta työstettiin työryhmissä. Työryhmien pohdinnoista keskustellen päädyttiin seuraaviin ratkaisuihin: 1. Kuinka monta jäsentä? - 7 jäsentä - puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (jompikumpi aina paikalla); ryhmä valitsee nämä keskuudestaan, jonka jälkeen palataan muihin varajäsenvalintoihin - jokaisella muulla 5:llä henkilökohtainen varahenkilö, jonka varsinainen jäsen nimeää itse - muut roolit: sihteeri, tiedottaja, muut määritetään sisäisen työnjaon kautta

- työryhmässä tarvittaessa muita eri sektoreiden asiantuntijoita ja yhteistyötahoja, mm. yliopistojen ja työelämän edustajia 2. Millä perusteella valitaan/nimetään? - oman AMK:n tuki pitää olla, suomi, ruotsi, englanti aina edustettuina, muut painotukset vaihtovuoroisesti - tällä kertaa valitaan nyt, seuraavalla kierroksella hakumenettelyllä - valittiin seuraavat jäsenet: Kerstin Stolt, Marjatta Huhta, Taina Juurakko-Paavola, Olli Ervaala, Heli Simon, Mirja Järvinen, suomen kielen ja viestinnän edustajan valitsevat joukostaan edusajan viimeistään Tampereen kokouksessa lokakuussa 2008 (Minna Scheinin antaa tehtävän Ilona Tanskaselle). Seuraavassa valinnassa erovuorossa ovat Kerstin Stolt, Marjatta Huhta ja Taina Juurakko-Paavola. 3. Toimikausi - 2 vuotta, 2 vuoden päästä puolet menee vaihtoon, sama henkilö voi olla maksimissaan 4 vuotta, vaihtuvuus vuorovuosin; 4. Kokoukset - pääsääntöisesti 4 kokousta vuodessa, lisäksi toimii verkossa 5. Tehtäviä: - toimintasuunnitelman laatiminen (2 v.) - valtakunnalliset linjaukset - vastuuopettajapäivien sisällön suunnittelu - AMK-kieltenopetuksen sisältöön vaikuttaminen - suuret linjat, tiedottaminen, 6. Ryhmän nimi: tarkentuu myöhemmin 7. Aloitus - toimikausi 1.10.2008 31.7.2010, jatkossa kahden vuoden toimikaudet - Tampereella ensimmäinen kokous Minna Scheinin AMK kielten vastuuopettajapäivät 19.9.2008 Järvenpää 19.09.2008 MUISTIO Aika 19.9.2008 Paikka Diak Etelä Läsnä Ala-Louko, Ritva, RAMK Asunmaa, Anneli, EKAMK Huhta, Marjatta, Metropolia Hynynen, Liisa, Diak, puheenjohtaja Härkönen, Jaana, Kajaanin AMK Ervaala; Olli, KYAMK Järvinen, Mirja, Metropolia Kettunen, Maija-Liisa, KTamk Kiviaho, Tuija, SAMK Laukkarinen-Mäenpää, Anja, HUMAK Lax, Ulla, KPAMK Saarijärvi, Mirja, Savonia amk Saira, Ritva, MAMK Simon, Heli, SeAMK Torkinlampi, Eija, KPAMK

Käsiteltävät asiat Tuunanen, Maria, JAMK Waltermann, Marianne, Vaasan AMK Varala Maija, LAMK Vuorela, Taina, Oamk, sihteeri 1 Opetusministeriön kehittämissuunnitelma 2007-2012 Korkeakoulujen kielistrategia: keskusteltiin käsitteen merkityksestä: se koskee kieliä, joita korkeakoulu käyttää opetustyössä ja muussa viestinnässä. Toisaalta koskee myös kieltenopetuksen haasteita. Keskusteltiin opettamisesta englannin kielellä. Todettiin, että osassa ammattikorkeakouluja myönnetään kielilisä, jos ammattiaineita opettavan henkilön kielitaito vastaa tiettyä (esim. ylintä) YKI-tasoa. Käytäntö vaihtelee korkeakouluittain: osassa korkeakouluista myönnetään lisäsuunnitteluresurssia englannin kielellä opettamiseen. YKI-tasotestausta käytetään, mutta tämä ei välttämättä kuvaa vieraalla kielellä tapahtuvan opetuksen onnistumista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa vieraalla kielellä opettamista varten koulutusta ammattikorkeakoulun opettajille. Oman korkeakoulun kieltenopetuksen henkilökunta voi myös tukea ammattiaineiden opettajia konsultoimalla ja tarjoamalla henkilöstön kielikoulutusta. Myös Jyväskylän yliopisto tarjoaa CLIL (Content and Language Integrated Learning)-koulutusta. Uusi amk-kieltenopetuksen työryhmä jatkaa aiheeseen perehtymistä ja listaa toimenpide-ehdotuksia ammattikorkeakoulujen johdolle. Suomen ja/tai ruotsin kielen taidon turvaaminen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille: ruotsin kieltä on tarjolla lähinnä kaksikielisillä alueilla. Ammattikorkeakoulujen kielitaitovaatimukset lähtevät lainsäädännöstä, mutta työelämän vaatimukset rekrytoitavalle henkilökunnalle ovat erilaisia yksi- ja kaksikielisillä paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla on aloitettu aiheeseen liittyvä HERA-hanke (ja siihen liittyvä KOTI-hanke, kts. linkki www.hera.fi). Mirja Järvinen Stadiasta on mukana hankkeessa (kts. http://www.hera.fi/index.php?page=hera2). Diakissa on ruotsinkielen alkeiskurssi suunnitteilla DSS-opiskelijoille: myös suomenkieliset opiskelijat, jotka eivät aikaisemmin ole opiskelleet ruotsia, voisivat osallistua opetukseen. Suomen kielen opintojen (suomi vieraana kielenä) laajuudet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain: tavoite on kuitenkin CEFR-taso B1. Vaasassa alkaa projekti ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työharjoittelun edistämiseksi; tämä liittyy kotimaisten kielten hallintaan. Kansainvälistymisstrategia ammattikorkeakouluissa: on tärkeää, että kieltenopetus ja -tarjonta saadaan kirjattua tähän strategiaan. Kotitehtäväksi: lähetetään 10.1.2009 mennessä Heli Simonille (heli.simon@seamk.fi) tietoja oman korkeakoulujen kv-strategian sisällöstä kieltenopetuksen osalta. 2 Kielistrategiat ja toimenpideohjelmat Heli Simon esitteli SeAMKin kieltenopetuksen toimintasuunnitelmaa: se on työkalu keskeisten asioiden seuraamiseen. Materiaali löytyy SeAMKin julkaisusarjassa B35 julkaistussa raportissa (Simon, Heli ja Vuorela, Taina. 2008. Ammatillisuus ammattikorkeakoulujen kielten- ja viestinnänopetuksessa: Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kielten- ja viestinnänopetuksen arviointi- ja kehittämishanke 2005-2006 http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1088). Monissa muissakin ammattikorkeakouluissa on vastaavia toimintasuunnitelmia: esim. KYAMK: vuosittain asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan; Satakunnan AMK:ssa strategiatyö on vakiintunut jokavuotiseksi. 3 Aiemmin opitun tunnustaminen ja tunnistaminen (AHOT) AHOT-asian käsittely aloitettiin Anneli Airolan Porin vastuuopettajapäivillä esittelemän paperin pohjalta (LIITE). Korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksilukea. Muu taito on osoitettava näytöllä, esim. kokoamalla portfolio. Vrt. valtionhallinnon kielitutkintotulokset eivät

vanhene. Keskusteltiin siitä, uhkaako AHOT valinnaisten kielten tarjontaa. Arvioinnista keskusteltiin: arvioidaanko hyväksytty/hylätty-asteikolla. Ruotsin osalta tarvitaan numeroarviointi. Pitää verrata korkeakoulun tutkintosääntöön, jotta käytännöt eivät ole ristiriitaisia. AHOTjärjestelmä vaatii onnistuakseen myös riittävästi opetushenkilöstön työaikaa näyttöihin ja näytönohjaukseen. AHOT-seminaari järjestetään 7.10. Helsingin yliopistossa. Asiaa käsitellään myös Tampereen neuvottelupäivillä. Keskusteltiin kotimaisten kielten tilanteesta: peruskoulu- ja lukiokoulutuksen kieli johtaa kypsyysnäytekielenvalintaan ja vahvistaa opiskelijan erinomaisen kielitaidon tason. Sen lisäksi tarvitaan vähintään tyydyttävä taito toisessa kotimaisessa kielessä. Huom! ylioppilaskirjoitusten äidinkielenkokeessa suoritettu arvosana magna cum laude approbatur osoittaa, että kielitaidon taso on erinomainen. Vrt. ARENEn suositukset koskien ohjeita; lisäohjeita vrt. LIITE (Satakunnan AMK:n ohjeet). LAMK on laatinut lomakkeen (LIITE) aiheesta. Uusi kieltenopetuksen työryhmä jatkokäsittelee aihetta. 4 Uuden työryhmän nimen valinta AMK-kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi valittiin uuden työryhmän nimeksi. Tämä työryhmä jatkaa entisen ARENEn kielityöryhmän työtä. 5 Seuraavat AMK kielten vastuuopettajapäivät 29.-30.1.2009 Turun ammattikorkeakoulussa. 6 Englannin taitotasot AMK-arvosanojen linkitystä CEFR-tasoihin ei ole tehty. Tasokuvaukset laitetaan uuden asiantuntijatiimin verkkosivuille tiedoksi. Käyttöä suositellaan soveltuvin osin. 7 AMK-kieltenopetuksen kirjallisuusluettelo Lista on hyödyllinen ja sitä pidetään jatkossakin yllä. Toivotaan, että Anneli Airola jatkaa listan ylläpitämistä. 8 Opettajien työelämäjaksot Projektirahoituksella kieltenopettajat ovat olleet työelämäjaksoilla. Kieltenopettajien on tarkoituksenmukaista mennä ulkomaille työelämäjaksolle. 9 Muut asiat Keskusteltiin kieltenopetuksesta vapauttamisesta. Diak: jos opiskelija ei ole koskaan opiskelut kyseistä kieltä tai jos esim. on niin vaikea lukihäiriö, että suorittaminen on vaikeaa, on voitu vapauttaa. Nyt Diakissa on meneillään keskustelu siitä, voitaisiinko vapautuskäytäntöä laajentaa. Keskusteltiin niistä tapauksista, joissa opiskelijan on hyvin vaikeaa suoriutua kielten opintojaksoista. Todettiin, että joissakin ammattikorkeakouluissa on laajennettu vapautuskäytäntöä. Tällöin opiskelija ei ole saanut tenttejä läpi useista yrityksistä huolimatta. Vapautuskäytännössä näissä tapauksissa noudatetaan hyvin tiukkaa seulaa. Joka tapauksessa tärkeää on tehdä selväksi opiskelijalle, että vapautus kielistä näkyy tutkintotodistuksessa, jolloin joissakin tapauksissa vapautus voi vaikuttaa työnsaantiin. Ongelma koskee lähinnä ruotsin kieltä ja useammin aikuisopiskelijoita. LIITTEET AHOT-lomake ja ohje LAMK Kypsyysnäytekielen valinta: Ohjeet Satakunnan amk Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen kielten osaamisalalla, ohje ja kaavio, Kyamk Jakelu AMK-kielten vastuuopettajalista