AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN VASTUUOPETTAJATAPAAMINEN

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN VASTUUOPETTAJATAPAAMINEN Ma klo AC-kokouksena Osoite: Läsnäolijat klo 13.05

2 1 Avaus Asiantuntijatiimin pj. Pirkko Pollari avasi kokouksen klo Todettiin, että sihteerinä toimii asiantuntijatiimin sihteeri Tarmo Ahvenainen. 2 Pyydetyt kolmen minuutin puheenvuorot. Esittäytymiset Metropolian ajankohtaisia asioita Kuulumiset Tampereelta Neuvottelupäivien nimenmuutos Sanna Simola, Turun AMK, esittäytyi. Ei kielikeskusta, opettajat tulosalueilla. Sanna (sa, ru) toimii yhteyshenkilönä. Sanna aktiivinen kesäportaalissa ja eamkissa. Mari Linna, SAMK, esittäytyi. Kieli- ja viestintätiimin tiimivastaava. Katja Hämäläinen, Metropolia. Yhteistyö oppilaitosrajojen yli kasvamassa. 3AMK & Aalto: Aalto, Haaga-Helia, Laurea, Metropolia. Tarjotaan omaa opetusta muille. Japanin kielen kysyntä huimaa. Kysyntää alkeiskielille, jossa opetuskielen englanti. OKM:n kärkihankkeessa jossa tutkittu maahanmuuttajien osaamisen tunnustamista. Vastuukorkeakoulutyöryhmä, SIMHE. JYU, TY, Karelia, OAMK, Metropolia. Maahanmuuttajien kielitaitorepertuaarissa myös ruotsi ja englanti tärkeitä B1 tavoitetasona. Katja toimittaa artikkelin, jossa linkki. Johanna Grandlund, TAMK. Kuulumiset Tampereelta. Tervetuloa tammihelmikuussa Tampereelle vastuuopettajakokoukseen. (Sihteerin huomautus: Muistion kirjoittamiseen mennessä Johanna Grandlund vahvisti ajankohdan). Tampere3-fuusiossa kieltenopetuksen järjestämisen malli vielä avoin. Tarmo Ahvenainen, Xamk ehdotti neuvottelupäivien nimen muuttamista AMK-kieltenopettajapäiviksi. Keskustelun jälkeen uudeksi nimeksi sovittiin Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät. Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät järjestetään Xamkissa, Mikkelissä

3 Kypsyysnäytteiden kieliasun arviointi Kaarina Murtola, Suvi-verkoston pj. kertoi, että kypsyysnäytteen kieliasun arviointia on käsitelty Suvi-verkostossa ja asiantuntijatiimissä alkusyksyn aikana, koska joissakin korkeakouluissa viestinnän opettaja on jätetty pois kypsyysnäytteen arvioinnista. Molemmissa käsittelyissä päätettiin, että asiaan on hyvä saada juristin kanta ja asiasta otettiin yhteyttä oikeusministeriöön, josta ohjattiin opetus- ja kulttuuriministeriöön. OKM:n lakimieheltä saatiin lyhyt sähköpostiviesti, jonka mukaan laissa ei ole säädetty siitä, millä pätevyydellä kielitaito arvioidaan. Vastaus on aiheuttanut hämmästystä, koska yo-todistuksessa erinomaisen kielen taito (kypsyyden vaihtoehtoinen osoittaminen) on kahden kielenopettajan hyväksymä (oma opettaja ja sensori), ja nyt korkeakoulussa saman arviointiin ei tarvittaisi kielen opettajaa. Asia on ollut käsittelyssä syyskuussa myös Kieliverkoston valtakunnallisessa ohjausryhmässä, jossa päätettiin viedä asia eteenpäin. Puheenjohtaja, professori Sari Pöyhönen (JY) kutsuu koolle keskustelemaan asiasta Pirkko Pollarin asiantuntijatiimistä, Kaarina Murtolan Suvi-verkostosta sekä OKM:stä lakimiehen ja muita mahdollisia asiasta vastaavia henkilöitä. Kaarina mainitsi myös, että suvilaisten artikkeli sähköisten lähteiden problematiikasta on ilmestynyt Kielikellossa (3/2017) ja on vapaasti luettavissa Kotuksen sivuilla. Linkkiä saa jakaa. Mikä on käytäntösuositusten vähäinen laajuusero? Tarmo Ahvenainen, Xamk. Käytäntösuositukset: opiskelijalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä. Keskusteltiin siitä, miten koetaan vähäinen laajuusero. Keskustelussa esiin tuotuja seikkoja: osaaminen tärkeämpi opintopistemäärien sijaan, joten myös edellisen suorituksen ajankohta vaikuttaa asiaan, toisaalta: jo suoritetun tutkinnon osana olevan toisen kielen taito ei kuitenkaan lainsäädännön kannalta vanhene. Koska kuitenkin yksittäisten opiskelijoiden osaamisen kartoittaminen saattaa työllistää kohtuuttomasti, päätöksissä on tulisi pyrkiä suurempien linjojen ratkaisuihin.

4 Joskus opetussuunnitelmassa 3:n ja 5:n opintopisteen opintojaksojen sisällöt ja tavoitteet samat, jolloin osaamisen perustuva laajennusvaatimus ei määriteltävissä/perusteltu. Korkeakouluissa oli erilaisia käytäntöjä. Toisissa esim. vaadittiin 3 op täydennettäväksi 5 op:een, toisissa ei. Vähäisen eron määräksi mainittiin 1-2 op ja 1 piste 3:sta. 3 DIGIJOUJOU-hanke, Taina Juurakko-Paavola, HAMK 4 Viime kevään alkukartoituskyselyissä yli 1000 vastausta opiskelijoilta, yli 100 opettajilta. AFinlassa aiheesta symmposium ja artikkeleita tulossa. Opettajien kyselystä nousi esiin, että digitaalisuuden ymmärtäminen ja digipedagogisen osaamisen kirkastaminen on tarpeen. Opiskelijoista 75% pitää ruotsin opetusta riittävän joustavana ja digitaalisena. Opiskelijoille digitaalisuus merkitsi verkko-oppimisympäristönä ja sähköisiä materiaaleja. Esim. videoiden tekeminen itse ja sähköiset portfoliot harvinaisia. Hankkeen työstäminen jatkuu tiimein joissa yliopisto/amksekatiimit. Ruotsin arviointikriteerien päivityshanke, Taina Juurakko-Paavola, HAMK Rahoitus Svenska kulturfondenilta varmistunut. Valtakunnallisten kriteerien rinnalle tarvittavien maamerkkien tuottaminen voidaan toteuttaa: keväällä 2019 tulossa valtakunnallisia työpajoja. Syksyksi 2018 kriteerit ja maamerkit kaikkien ruotsinopettajien käyttöön. Rinnalla edistetään arviointikäytäntöjen muuttamista, johon ei saatu rahoitusta. Ulrika Rancken kommentoi, että myös finskan opettajilla rahoitusta kriteerien ja maamerkkien tuottamiseen.

5 5 Vapautukset ruotsin kielestä, Taina Juurakko-Paavola, HAMK 6 Taina lähettänyt kyselyn tänään vastuuopettajaverkostossa. Kyselyn taustalla yliopistojen käytänne-erot (esim. 5 ruotsin pakollista kurssia tekemättä - > voisi saada vapautuksen). Tulossa artikkeli ja yhteenvetotaulukko kaikkien käyttöön. Alakohtaisuus englannin ja toisen kotimaisen opetuksessa, kyselyn tulokset, Tarmo Ahvenainen, XAMK Tarmo Ahvenainen esitti yhteenvedon Alakohtaisuuden toteutuminen englannin ja toisen kotimaisen opetuksessa - kyselyn tuloksista (raportti tulee Kiviblogiin). Kyselyyn vastasi 41 opettajaa 16 ammattikorkeakoulusta. Suurimmassa osassa oppilaitoksista opintojaksot ovat OPS:ssa koulutus- tai koulutusalakohtaisesti erisisältöiset. Suurin osa vastaajista toivoi, että käytäntösuositukset suosittaisivat opsin sisältöjen kirjoittamista alakohtaisesti. Opintojaksot toteutetaan kouluissa pääsääntöisesti koulutuskohtaisesti tai koulutusalakohtaisesti mutta niiden rinnalla järjestetään monialaisia kesä- tai rästikursseja. Monialaisessa opetuksessa koettiin olevan sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Suurin osa vastaajista suhtautui kuitenkin epäilevästi siihen, toteutuuko amk-asetuksen sisältö omalla alalla vaadittavan kielitaidon oppimisesta monialaisella opintojaksolla. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että eri alalla suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen osaamisen tunnustamisessa vaaditaan alakohtaista täydennystä. Taina Juurakko huomautti, että opetusministeriössä alakohtaisuuden säilyttämistä pidetään tärkeänä; tämä oli ilmennyt mm. Anita Lehikoisen lausunnossa sekä Digijoujoun hankehakemuksen palautteessa. Keskusteltiin monialaisen ryhmän kuormittavuudesta. Ritva Saira kertoi Xamkin monialaisen ammattiruotsin kurssin olleen suosittu ja opettajalle työläs. Kurssilla oli 139 opiskelijaa, 69 suoritti loppuun, 4 opettajaa.

6 7 Kielten ja viestinnän opiskelu moniammatillisissa ryhmissä, Pirkko Pollari, JAMK 8 Seuraava kokous 9 JAMKissa aiemmin yksiköt tilanneet pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (Työelämän englanti, ruotsi & viestintä) haluamallaan tavalla. Nyt Kielikeskus tarjoaa erilaiset vaihtoehdot: lähi, verkko, monimuoto. Opiskelija voi valita sopivat opintojaksot. Kokeilussa ovat mukana suomenkieliset koulutukset. Tällä järjestelmällä esim. opiskelijalla opintojen aikana teoriassa 120 mahdollisuutta tehdä Työelämän ruotsi. Monialaisia opintojaksoja on tarjottu aiemmin vain kesäopinnoissa ja niistä ei ole tullut opiskelijoilta kielteistä palautetta. Monialaisten kurssien taustalla kolmannen lukukauden käyttöönotto, parempi vastaaminen monimuotoisen opiskelija-aineksen tarpeisiin ja opettajan työkuorman tasaaminen. Miinuksina on koettu, että opiskelijat eivät ehkä osaa ilmoittautua kieli- ja viestintäopintoihin, ammattialakohtaisuus ja integrointi saattavat kärsiä. Sanna Simola (TurkuAMK) huomautti, että Turun kesäportaaliin opiskelijat toivovat erityisesti kieliä. Todettiin, että seuraava vastuuopettajakokous on Tampereella (vahvistamatta). (Sihteerin huomautus: Muistion kirjoittamiseen mennessä Johanna Grandlund vahvisti ajankohdan). Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät Kokouksen päätös Mari Linna kertoi, että SAMK on halukas järjestämään päivät vuonna Pirkko Pollari kertoi, että asiantuntijatiimi hyväksyi tarjouksen sähköpostiviestittelyssään. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo