Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011 Projektikoodi A30200 Loppuraportti Petri Kurki Maveplan Oy MAVEPLAN OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO, puh. (017) 288 8130, fax (017) 288 8131
Lukijalle Hajajätevesihuolto-hanke toimi Pohjois-Karjalassa neljä vuotta. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tutkimalla eri jätevesijärjestelmien pitkäaikaistoimivuutta ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta mm. kiinteistökohtaisen neuvonnan avulla. Hanke saavutti asetetut tavoitteensa hyvin, ainoastaan jätevesien käsittelyn tehostamisesta kiinnostuneiden kiinteistöjen määrä jäi tavoitteesta. Tähän oli oma syynsä jätevesiasetukseen kohdistuneella kiivaalla keskustelulla, joka lopulta aiheutti myös sen, että asetusta muutettiin v. 2011 eduskuntavaalien alla. Hankkeella oli merkitystä ajankohtaisten jätevesiasioiden, kuten jätevesiasetuksen vaatimusten ja siihen liittyvien muutosten tiedottamisessa. Hankkeen palveluihin osallistui yhteensä 1380 henkilöä. Hankkeen puolesta haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita tahoja hyvästä yhteistyöstä, jonka avulla hanke on voitu menestyksellisesti suorittaa. Petri Kurki Maveplan Oy puh. 050 354 8753 petri.kurki@maveplan.fi www.maveplan.fi http://hajavesihanke.sskoy.fi
SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä.... 3 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu.. 4 2. Hankesuunnitelma.......... 4 3. Hankeorganisaatio....... 4 Sivu 4. Hankkeen toteutus.... 5 4.1. Jätevesihuollon yleissuunnitelma 5 4.2. Kiinteistökäynnit.. 5 4.3. Seurantakohteet... 5 4.4. Työnäytökset... 8 4.5. Tiedottaminen. 8 5. Hankkeen tulokset.. 9 5.1. Määrälliset tulokset.. 9 5.2. Laadulliset tulokset.. 10 6. Toteutuksen arviointi... 10 6.1. Ohjausryhmän arvio 10 6.2. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen arvio 11 6.3. Maveplanin arvio.... 11 6.4. Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi 12 6.4.1. Kiinteistönomistajat.. 12 6.4.2. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijat 12 7. Hankkeen talous.... 14 8. Hankkeen kokemukset, jatkotoimenpiteet ja ehdotukset... 14 Liitteet: 1. Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2. Hankkeen selvityslomake (selvitys jätevesijärjestelmästä) 3. Seurantapuhdistamoilta vaadittavat tulokset ja puhdistustulokset 4. Arviointilomake kuntien viranhaltijoille 5. Palautelomake kiinteistönomistajille selvityskäynnistä 6. Hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot 7. Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit 8. Hankkeesta julkaistut artikkelit 9. Esimerkkejä lehtileikkeistä
3 Tiivistelmä Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi 1.1.2008 ja päättyi 31.12.2011. Hankkeen tärkeimpinä rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muut rahoittajat ja yhteistyökumppanit hankkeessa olivat Ilomantsin kunta, Juuan kunta, Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Tohmajärven kunta, Fann Ympäristötekniikka Oy, Goodwell Oy, Jita Oy, Yara Suomi Oy, Oy KWH Pipe Ab, Pipelife Oy, Oy Raita Environment, Teoplast Oy, Uponor Suomi Oy ja Wavin-Labko Oy. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Keskeisimpinä keinoina hankkeen toteutuksessa olivat tiedottaminen, puhdistamoiden seuranta sekä hajaasutusalueen kiinteistöille suoritetut selvityskäynnit. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin, ainoastaan jätevesien käsittelyn tehostamisesta kiinnostuneiden kiinteistöjen määrä jäi tavoitteesta. Laadullisia tavoitteita oli vaikea mitata, mutta hankkeella oli positiivista merkitystä jätevesikuormituksen vähentämiseen haja-asutusalueella. Toisaalta kuormituksen vähenemisen vaikutukset näkyvät vasta hankkeen päättymisen jälkeen, muutaman vuoden kuluttua. Hanke oli kuitenkin vaikutukseltaan ympäristöpositiivinen. Laadullisena tuloksena voidaan pitää myös sitä, että hanke toimi puolueettoman tiedon tuottajana ja välittäjänä eri jätevesijärjestelmien toimivuudesta ja kustannuksista mm. haja-asutusalueen asukkaille, kunnan viranhaltijoille ja suunnittelijoille. Ajankohtaisista jätevesiasioista tiedotettiin jätevesi-infotilaisuuksissa, -illoissa ja klinikoilla 735 asukkaalle, selvityskäyntejä tehtiin 331 tilalle, sakokaivolietteiden käsittelyn neuvontaa 40 tilalle, työnäytöksissä esiteltiin jätevesijärjestelmiä vähintään 274 henkilölle ja jätevesien käsittelyn tehostamisesta saatiin kiinnostumaan 117 kiinteistönomistajaa. Lisäksi hankkeessa laadittiin 5 jätevesihuollon yleissuunnitelmaa ja järjestettiin yksi koulutus jätevesineuvojille. Hankkeen palveluihin osallistui yhteensä 1380 henkilöä. Hankkeessa seurattiin 13 eri jätevesijärjestelmää, joista neljä oli eri maapuhdistamotyyppiä ja yhdeksän eri pienpuhdistamoa. Kaksitoista puhdistamoista oli asumajätevesikohteita ja yksi maitotilakohde. Puhdistamoiden fosfori- ja typpireduktioissa oli jonkin verran vaihteluja. Kahdeksan puhdistamoa kolmestatoista poisti fosforia keskimäärin asetuksen vähimmäisvaatimuksen ja noin 40 % ankaramman tason mukaisesti. Noin 70 % puhdistamoista täytti kokonaistypen suhteen sekä asetuksen vähimmäistason että ankaramman tason. Fosforireduktion suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat maasuodattamo, maasuodattamo fosforinpoistokaivolla varustettuna ja Raita-panospuhdistamo. Typpireduktion osalta kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat maasuodattamo, Raitapanospuhdistamo ja Uponor-panospuhdistamot asumajätevesille. BOD 7 -reduktioiden suhteen parhaiten toimivia puhdistamotyyppiä olivat WehoPuts 6, Uponor Milk (maitotila), maasuodattamo, maasuodattamo fosforinpoistokaivolla varustettuna ja vaakavirtausmaasuodatin fosforimassakaivolla varustettuna. Puhdistamoilta saadut puhdistustulokset vaihtelivat jonkin verran eri näytekertojen välillä. Eniten vaihtelua oli fosforin ja typen suhteen. Suurin osa puhdistamoista toimi kuitenkin keskimäärin hyvin. Hankkeen aikana laadittiin useita raportteja kuten puhdistamoiden työnäytösraportit ja seurantaraportti, jotka on tarkoitettu niin viranomaisten, neuvojien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden kuin kiinteistönomistajienkin käyttöön.
4 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu Hanke laitettiin Suomen Salaojakeskus Oy:n (Maveplan Oy 3.8.2010 alkaen) toimesta vireille 30.10.2007, jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen (nykyinen P-K:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) EU-rahoitusta varten. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä jätevesien käsittelyn kehittämistä tutkimalla erilaisia jätevesijärjestelmiä, koska talousjätevesiasetuksessa määritellyt puhdistusvaatimustasot olivat erittäin kovat. Sen takia hankkeen toteutukseen otettiin mukaan eri jätevesijärjestelmien näytteenottoseuranta. Haja-asutusalueen kiinteistöt valittiin hankkeen kohderyhmäksi siksi, että talousjätevesiasetus koskee maaseudun kaikkia kiinteistöjä. Hankkeen pääkohderyhmäksi valittiin maaseutuyritykset, kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluja tarjoavat yritykset, maatilamatkailutilat, maitotilat, juureskuorimot ja hoitokodit. Myös omakotitalojen ja loma-asuntojen omistajat kuuluivat hankkeen kohderyhmään. Hankesuunnitelmaa/hakemusta täydennettiin 28.1.2008 ja 12.5.2008. Rahoituspäätös hankkeesta tuli 20.8.2008. Hankkeen lähtökohtia pohtiva aloituspalaveri pidettiin 18.6.2008, jolloin sovittiin mm. puhdistamoiden seurantakohteista ja ohjausryhmän kokoonpanosta. Hajajätevesihuolto hanke kuului EU:n rakennerahastojen Itä-Suomen EAKRohjelmaan ja toimintalinjaan 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Hanke oli pääosin Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen rahoittama (75 %). Hankesuunnitelman mukainen toteutusaikataulu oli 1.1.2008-31.12.2011. 2. Hankesuunnitelma Hankkeen tavoitteet on esitetty hankesuunnitelmassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyä hankkeessa kehitettiin lähinnä uusien seurantapuhdistamokohteiden suunnittelun ja toteutuksen sekä yhteensä 13 puhdistamon seurannan avulla. Jätevesikuormituksen vähentämistä hankkeessa edistettiin pääasiassa tiedotuksen ja selvityskäyntien voimin. Hankkeen määrällisinä tavoitteina oli tehdä vähintään 325 selvityskäyntiä, järjestää jätevesi-infoja, -klinikoita ja työnäytöksiä vähintään 57 tilaisuutta, seurata 13 puhdistamon toimivuutta sekä saada vähintään 200 kiinteistönomistajaa kiinnostumaan jäteveden käsittelyn tehostamisesta hankkeen aikana. Hankesuunnitelman tiivistelmä on loppuraportin liitteenä (liite 1), josta selviää hankkeen tavoitteet ja keinot tarkemmin. 3. Hankeorganisaatio Hajajätevesihuolto-hankkeen vastuullisena hakijana oli Maveplan Oy. Hankkeen vetäjänä työskenteli hankepäällikkö Petri Kurki. Hankkeen johtajana toimi toimitusjohtaja Mika Mikkola Maveplanista. Hankkeessa oli ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemisen ja laillisuuden seuranta sekä sen toiminnan kehittäminen. Ohjausryhmään kuuluivat EUkoordinaattori Anna-Liisa Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta (rakennerahastoasiantuntija Leena Leskinen P-K:n ELY-keskuksesta 1.6.2011 alkaen), vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, yhteyspäällikkö Jukka Nevalainen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:sta, ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikainen Lieksan kaupungista, tarkastusinsinööri Mika Silvennoinen Kontiolahden kunnasta, tekninen johtaja Erkki Ikonen Tohmajärven kunnasta, toimitusjohtaja Mika Mikkola Maveplanista ja hankepäällikkö Petri Kurki Maveplanista.
5 4. Hankkeen toteutus 4.1 Jätevesihuollon yleissuunnitelmat Hankkeessa laadittiin jätevesihuollon yleissuunnitelmat viiden kunnan alueelle: Juukaan, Kesälahdelle, Lieksaan, Nurmekseen ja Tohmajärvelle. Yleissuunnitelmassa vertailtiin siirtoviemärin, kyläpuhdistamon ja kiinteistökohtaisen järjestelmän toteuttamismahdollisuuksia ja kustannuksia. Yleissuunnitelmasta on ollut hyötyä mm. kunnan viranhaltijoille yhtenä jätevesineuvonnan työkaluna, kun haja-asutuksen asukkaat ovat kyselleet neuvoja eri käsittelyvaihtojen toteutusmahdollisuuksista. 4.2 Kiinteistökäynnit Selvityskäynnit Tilausten perusteella jätevesien käsittelystä kiinnostuneille kiinteistöille tehtiin selvityskäyntejä, joilla käytiin läpi kiinteistön jätevesien käsittelyn nykytila ja tehostamistarve. Lisäksi selvityskäynnillä esiteltiin eri jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Selvityskäynnillä täytettiin tarvittaessa hankkeen oma selvityslomake (liite 2) tai kunnan selvityslomake jätevesien käsittelyn nykytilasta, jos selvitystä ei oltu vielä laadittu. Selvityskäynnin yhteydessä jaettiin laitevalmistajien esitteitä. Selvityskäyntien määrät kunnittain hankkeen aikana on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Selvityskäyntejä on tehty hankkeen aikana 1.1.2008-31.12.2011 seuraavasti: Kunta Selvityskäynnit 1.1.- 31.12.2008 Selvityskäynnit 1.1.- 31.12.2009 Selvityskäynnit 1.1.- 31.12.2010 Selvityskäynnit 1.1.- 31.12.2011 Selvityskäynnit yhteensä kpl Ilomantsi 3 8 5 4 20 Juuka 9 23 9 16 57 Kesälahti 7 9 13 5 34 Kitee 7 11 15 5 38 Kontiolahti 4 2 4 3 13 Lieksa 3 22 14 8 47 Nurmes 6 6 5 5 22 Outokumpu 9 13 10 0 32 Tohmajärvi 22 13 23 7 65 Valtimo 0 0 0 2 2 Joensuu 0 0 1 0 1 Yhteensä 70 107 99 55 331 Konsultointikäynnit Hankkeessa suoritettiin sakokaivolietteiden käsittelyn neuvontaa haja-asutuksen kiinteistöille. Neuvontakäynnit teetettiin ostopalveluna ProAgria Pohjois-Karjala ry:llä. Kiinteistökohtaisia konsultointikäyntejä tehtiin yhteensä 40. Eniten käyntejä oli Juuassa (16) ja Lieksassa (8). Muissa kunnissa käyntejä oli seuraavasti: Ilomantsi (4), Outokumpu (4), Polvijärvi (4), Tohmajärvi (2), Kesälahti (1) ja Kitee (1).
6 4.3 Seurantakohteet Hanke toteutti vuosina 2008-2009 työnäytös- ja seurantakohteina kolme puhdistamoa: V6-panospuhdistamon, Jita Kemik panospuhdistamon ja BIO PP -saneerauspuhdistamon. Lisäksi hankkeessa seurantakohteina oli kymmenen muuta puhdistamoa: IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodatin fosforin lisäpoistolla, maasuodattamo, maasuodattamo fosforinpoistokaivolla, suodatuskasettivaakavirtausmaasuodatin fosforin lisäpoistolla, Raitapanospuhdistamo, AG1-panospuhdistamo, BioKem 6-panospuhdistamo, WehoPuts 6- panospuhdistamo ja Uponor-panospuhdistamot sekä asumajätevesille että maitohuonejätevesille. Kohteita seurattiin ajoittain, 8 näytekertaa puhdistamoa kohti. Tarkkailussa olleista puhdistamoista 12 oli asumajätevesiä ja yksi maitohuonejätevesiä käsittelevää puhdistamoa. Jätevesijärjestelmistä neljä oli maapuhdistamoita ja yhdeksän laitepuhdistamoita. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nykyisillä jätevesijärjestelmillä on mahdollista saavuttaa talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset. Kaikkien seurattujen jätevesijärjestelmien näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistustulokset (BOD 96,1 %, P 76,4 % ja N 50,7 %) täyttivät jätevesiasetuksen vähimmäisvaatimustason (BOD 80 %, P 70 % ja N 30 %) ja orgaanisen aineen ja kokonaistypen osalta myös ankaramman vaatimustason (BOD 90 %, P 85 % ja N 40 %). Ankarampaa vaatimustasoa voidaan soveltaa haja-asutusalueella, jos kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset, joissa on määritelty tiukemmat vaatimukset ns. herkille alueille kuten pohjavesialueille ja ranta-alueille. Yksittäisten puhdistamoiden tuloksia tarkasteltaessa lähes kaikki puhdistamot poistivat orgaanista ainetta, fosforia ja typpeä asetuksen vähimmäisvaatimuksen mukaisella tavalla, mutta kokonaisfosforin osalta viisi puhdistamoa jäi keskimäärin 70 % puhdistusvaatimuksen alapuolelle (kuviot 1) ja typen osalta neljä puhdistamoa jäi alle 30 % poistovaatimuksen (kuvio 2). Kuvio 1. Hajajätevesihuolto-hankkeessa tutkittujen puhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden fosforipitoisuudet ja sallittu kuormitus asetuksen vähimmäisvaatimustason (fosforia vähennettävä vähintään 70 %) mukaisesti. Tuleva kuormitus on laskettu asumajätevesikohteilla jätevesiasetuksen kuormitusluvun ja vedenkulutusarvion mukaan ja maitotilakohteella tutkitun tulevan jäteveden mukaan.
7 Kuvio 2. Hajajätevesihuolto-hankkeessa tutkittujen puhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden typpipitoisuudet ja sallittu kuormitus asetuksen vähimmäisvaatimustason (typpeä vähennettävä vähintään 30 %) mukaisesti. Tuleva kuormitus on laskettu asumajätevesikohteilla jätevesiasetuksen kuormitusluvun ja vedenkulutusarvion mukaan ja maitotilakohteella tutkitun tulevan jäteveden mukaan. Yhdellä asumajätevesikohteella (MS+F) käytettiin kokonaistypen osalta tutkittujen tulevien näytteiden (2 kpl) keskiarvoa. Kuvio 3. Puhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden BOD 7 -pitoisuudet ja sallittu kuormitus jätevesiasetuksen vähimmäisvaatimustason (orgaanista ainesta vähennettävä vähintään 80 %) mukaisesti. Tuleva kuormitus on laskettu asumajätevesikohteilla asetuksen kuormitusluvun ja vedenkulutusarvion mukaan ja maitotilakohteella tutkitun tulevan jäteveden mukaan.
Usean puhdistamon kohdalla mediaanina lasketut tulokset olivat huomattavasti paremmat kuin keskiarvona esitetyt tulokset. Tämä selittyy sillä, että puhdistamoista saatujen yksittäisten huonojen näytteiden tulokset heikentävät jätevesijärjestelmän keskimääräistä tulosta enemmän kuin mediaanitulosta. Näin ollen mediaanitulosta voidaankin pitää jopa luotettavampana tapana esittää järjestelmän toimivuutta kuin keskiarvotulosta. Mediaanituloksilla laskettuna puhdistamoista noin 70 % (keskiarvotuloksilla 62 %) täytti asetuksen vaatimukset kokonaisfosforin suhteen ja noin 92 % (ka 70 %) kokonaistypen suhteen. Seurannassa olleet maapuhdistamot toimivat varsinkin kokonaisfosforin (maapuhdistamoiden keskiarvopoistuma 93,0 %) osalta tasaisemmin kuin laitepuhdistamot (69,1 %). Maapuhdistamot eivät yleensä sisällä teknisiä laitteita, joten niissä ei esiinny teknisiä toimintahäiriöitä kuten laitepuhdistamossa voi ajoittain esiintyä. Maitotilakohteessa panospuhdistamo ei yltänyt fosforin osalta asetuksen käsittelyvaatimuksiin, mutta orgaanisen aineen ja kokonaistypen osalta se saavutti sekä vähimmäistason että ankaramman vaatimustason. Koholla olleet fosforipitoisuudet johtuivat todennäköisesti saostuskemikaalin riittämättömyydestä. Asumajätevesikohteiden laitepuhdistamot toimivat kohtuullisen hyvin. Osa puhdistamoista toimi sekä teknisesti että puhdistustulosten osalta erittäin hyvin, mutta osalla oli ongelmia lähinnä kokonaisfosforin ja -typen puhdistustulosten kanssa. Osalla laitteista esiintyi myös teknisiä toimintahäiriöitä mm. pumppujen rikkoutumisia. Muutamassa panospuhdistamossa (BioKem, WehoPuts, Raita) oli taipumusta myös prosessin happamoitumiseen, joka edellytti kiinteistönomistajalta säännöllisiä hoitotoimenpiteitä kuten ph:n tarkkailua ja kalkin lisäämistä prosessisäiliöön. Prosessin happamoituminen on kuitenkin aivan normaalia ja se liittyy typenpoistolle välttämättömään nitrifikaatio-prosessiin. Laitevalmistajan prosessisuunnittelulle riittävän hyvän typenpoiston aikaansaaminen ilman, että prosessi ei happamoituisi liikaa, on melko haasteellista, eikä se näyttäisi aina onnistuvan. Laitepuhdistamoiden fosforinpoistossa esiintyi tarkkailun aikana vaihtelua. Syyt heikompiin fosforituloksiin ovat liittyneet niin saostuskemikaalin annosteluun kuin sen riittävään sekoittumiseen puhdistettavan jätevesierän kanssa. Hankkeen tutkimustyö onkin tuottanut ideoita ja muutostarpeita muutaman laitteen tuotekehitykseen juuri fosforin saostuskemikaalin annostelun osalta. Jatkossa laitevalmistajien tulisi puhdistamoiden tuotekehityksessä suuntautua fosforinpoistomenetelmän edelleen kehittämiseen. Kyse ei ole kuitenkaan suuresta kehittämistarpeesta, vaan lähinnä käsittelyjärjestelmän hienosäädöstä. 13 puhdistamon lisäksi maahan imeyttämön toimivuutta seurattiin pohjaveden havaintoputkista otetuista näytteistä. Todellisia, prosentteina esitettäviä puhdistustehoja maahan imeyttämölle ei voida esittää, koska havaintoputkista otettu näyte on laimentunut pohjaveden kanssa. Pohjaveden laatua vertailemalla saadaan kuitenkin tietoa imeyttämön toimivuudesta. Kokonaisfosforin osalta maahan imeyttämön alamäen puolelta olevista havaintoputkista (1-9) otetuista näytteistä saadut tulokset (0,006-0,16 mg/l) olivat pääosin yli 10 kertaa korkeampia kuin imeyttämön yläpuolella olevasta vesikaivosta saadut tulokset (0,003 mg/l). Tosin SYKE:n seuranta-asemilta saatuihin pohjaveden keskimääräisiin tutkimustuloksiin verrattuna imeyttämön havaintoputkista otetut näytteet eivät olleet oleellisesti suurempia. Kokonaistypen pitoisuudet imeyttämön havaintoputkista (1-9) saatujen näytteiden osalta olivat pienempiä kuin talousvesikaivosta saadut arvot. Tämän tutkimuskohteen tulosten perusteella voidaan sanoa, että imeyttämöllä on mahdollista saavuttaa talousjätevesiasetuksen vaatimukset. Hyvin toimiva imeyttämö vaatii kuitenkin kaikkein huolellisimman suunnittelun maaperä- ja imeytyskoetutkimuksineen. Imeyttämön suunnittelu edellyttää siis ammattitaitoa ja maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta, jotta järjestelmän mahdollinen soveltuvuus kiinteistölle saadaan selvitettyä riittävällä tarkkuudella. Loppuraportin liitteessä 3 on esitetty seurattujen puhdistamoiden vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset. Puhdistamokohteiden seurannasta on valmistunut erillinen seurantaraportti vuonna 2011 ja siitä löytyy lisätietoa eri puhdistamoiden puhdistustuloksista ja toimivuudesta. 8
9 4.3 Työnäytökset Hajajätevesihuolto-hanke järjesti 12 työnäytöstä jätevesijärjestelmien rakentamisen yhteydessä ja yhden työnäytöksen saostuskaivolietteen kalkkistabiloinnista. Työnäytökseen osallistui aina laitevalmistajan edustaja, joka esitteli puhdistamon rakenteen ja toimintaperiaatteen esittelytilaisuudessa. Kalkkistabilointityönäytöksen järjesti ProAgria Pohjois- Karjala. Työnäytökset kiinnostivat haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä kohtuullisen hyvin. Työnäytöksiin osallistui tapahtumapaikalla kerättyjen nimilistojen perusteella yhteensä 274 henkilöä (taulukko 2), mutta kaikki paikalla käyneet eivät kuitenkaan kirjoittaneet nimeään osallistumislistaan. Työnäytöskohteella tehtyjen arvioiden mukaan työnäytöksissä kävi yhteensä noin 300 henkilöä. Puhdistamoista laadittiin työnäytösraportit, joissa jätevesijärjestelmän asennuksen eri työvaiheet on esitetty valokuvin ja kuvatekstein. Taulukko 2. Hankkeen järjestämät työnäytökset puhdistamoiden rakentamisvaiheessa ja niiden osallistujamäärät. Aika Paikka Kunta Osallistujat Nimilista Osallistujat Arvio 7.10.2008 Juha ja Merja Vuorjoki Kitee 22 25 9.10.2008 Tero Hannonen ja Anna-Mari Tohmajärvi 17 20 Ehrukainen 27.8.2009 Sakari Kuittinen Nurmes 23 25 1.9.2009 Eija ja Pekka Hiltunen Outokumpu 20 22 8.9.2009 Seppo Sairanen Kesälahti 14 15 23.9.2009 Merja ja Keijo Metso Lieksa 26 28 1.6.2010 Toivo Kettunen Tohmajärvi 36 38 22.9.2010 Eero Romppanen Juuka 25 27 29.9.2010 Sulo Rouvinen Kitee 22 24 12.10.2010 Ilkka Kinnunen ja Satu Lind Kontiolahti 13 15 15.6.2011 Meri Viljamaa ja Sauvo Henttonen Ilomantsi 24 25 23.8.2011 Marja-Liisa Uusimaa Juuka 21 23 9.11.2011 Villalan kyläpuhdistamo Kesälahti 11 13 Yhteensä 274 300 4.4 Tiedottaminen Hankkeessa tiedotettiin hankkeen toiminnasta ja ajankohtaisista jätevesiasioista monipuolisesti mm. puhelimitse, tiedotteilla sähköpostitse maaseutuyrityksille ja tonkkapostina maitotiloille, hankkeen omilla nettisivuilla http://hajavesihanke.sskoy.fi, lehdissä ja Pohjois- Karjalan radiossa. Hanke tiedotti toiminnastaan myös Karjalaisen liitteenä ilmestyneessä Maaseudun vesihuoltosanomissa 31.10.2009 ja 1.10.2011 yli 47 000 taloudelle. Tiedotusta suoritettiin myös jätevesi-infoissa, jätevesi-illoissa, jätevesiklinikoilla, työnäytöksissä ja selvityskäynneillä. Hankkeen alussa järjestettiin jätevesi-infotilaisuudet yhdeksällä paikkakunnalla: Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Tohmajärvellä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 323 henkilöä (taulukko 3). Hanke järjesti myös kyläkohtaisia jätevesitiedotustilaisuuksia yhdeksällä alueella ja kylätilaisuuksiin osallistui yhteensä 190 henkilöä (taulukko 4). Hankkeessa lanseeratut jätevesiklinikkatilaisuudet järjestettiin vuosittain hankkeessa mukana olevien kuntien toimipisteissä. Jätevesiklinikalla kiinteistönomistaja sai henkilökohtaista neuvontaa oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyyn liittyen.
Klinikalle voi varata ennakkoon vastaanottoajan tai tulla ns. drive in periaatteella. Jätevesiklinikoille osallistui yhteensä 222 henkilöä (taulukko 5). Hankkeen toiminnasta on tiedotettu alueen sanomalehdissä mm. ajankohtaisten tapahtumien aikaan. Lehtiartikkeleita on ollut muun muassa sanomalehti Karjalaisessa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja useassa paikallislehdessä (liite 8 ja 9). Hanketta koskevia lehtiartikkeleita on julkaistu yhteensä 60 (liite 8). Hankekokouksissa on tiedotettu hankkeen toiminnasta ohjausryhmän jäsenille. Sähköpostia on käytetty ajankohtaisten tapahtumien tiedotuksessa maaseutuyrityksille, kyläyhdistyksille ja yhteistyökumppaneille. Hanketiedotteita on jaettu mm. työnäytösten ja jätevesi-infojen ja -klinikoiden yhteydessä. Taulukko 3. Hankkeen järjestämät jätevesi-infotilaisuudet ja osallistujamäärät. Aika Paikka Osallistujat 9.9.2008 Ilomantsi, kunnanvirasto 40 11.9.2008 Juuka, kunnanvirasto 42 16.9.2008 Kontiolahti, kunnanvirasto 27 17.9.2008 Kitee, kaupungintalo 51 18.9.2008 Lieksa, kaupungintalo 38 23.9.2008 Nurmes, kaupungintalo 21 25.9.2008 Outokumpu, kaupungintalo 44 30.9.2008 Tohmajärvi, kunnanvirasto 32 2.10.2008 Kesälahti, kunnanvirasto 28 Yhteensä 323 Taulukko 4. Hankkeen järjestämät jätevesitiedotustilaisuudet kyläilloissa ja niiden osallistujamäärät. Aika Paikka Osallistujat 24.9.2008 Kylänlahti, krist.opisto, Lieksa 26 15.10.2008 Villalan koulu, Kesälahti 12 2.12.2008 Vuonislahti, Lieksa (sakokaivolietteen 33 kalkkistabilointi) 9.9.2009 Kutsu, eräpirtti, Tohmajärvi 14 9.10.2009 Kuhnustan koulu, Juuka 9 9.2.2010 Hummovaaran kylätalo, Kesälahti 25 18.3.2010 Onkamon koulu, Tohmajärvi 25 20.4.2010 Vihtasuon koulu, Juuka 21 11.5.2010 Ahmovaaran koulu, Juuka 25 Yhteensä 190 Taulukko 5. Hankkeen järjestämät jätevesiklinikat ja niiden osallistujamäärät Kunta Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Osallistujat yhteensä Ilomantsi 2 9 13 3 27 Juuka 4 13 5 5 27 Kesälahti 1 2 4 3 10 Kitee 6 4 11 4 25 Kontiolahti 2 3 5 6 16 Lieksa 1 9 14 5 29 Nurmes 5 6 14 6 31 Outokumpu 3 10 13 2 28 Tohmajärvi 2 8 10 9 29 Yhteensä 26 64 89 43 222 10
11 5. Hankkeen tulokset 5.1 Määrälliset tulokset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 6. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin, suurin osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin. Taulukko 6. Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Mittari Tavoite Tulos Erotus Uudet tai säilytetyt työpaikat 1 1 +-0 Mukana olevat yritykset 10 11 +1 Jätevesihuollon yleissuunnitelmien laadinta 5 5 +-0 Konsultointikäynnit kiinteistöille sakokaivolietteen 40 40 +-0 käsittelystä Selvityskäynnit kiinteistöille 325 331 +6 Työnäytöskohteiden lukumäärä 12 13 +1 Jätevesien käsittelyn tehostamisesta kiinnostuneet tilat 200 117-83 Seurantapuhdistamoiden lukumäärä 13 14 +1 Hankkeen edistämänä jätevesien käsittelyn tehostamisesta on saatu kiinnostumaan 117 kiinteistönomistajaa (taulukot 6-7). Tästä tavoitteesta jäätiin noin 40 %, siihen oli monta syytä. Kiinteistönomistajien kiinnostus 4 000-10 000 euron hintaisten jätevesijärjestelmien rakentamiseen oli arvioitua vähäisempää. Yksi syy siihen on ollut jätevesiasetuksesta vellonut kiivas mediakeskustelu, joka on aiheuttanut myös asiasta virheellisiä käsityksiä hajaasutusalueen asukkaille ja lisännyt myös epätietoisuutta. Kiinnostusta tehostamistoimiin on heikentänyt myös osittain asialla ei kiire -ajattelu eli monella kiinteistöllä odotetaan siirtymäkauden loppuun ennen kuin tehostamistoimenpiteisiin ryhdytään. Uuteen jätevesiasetukseen säädetty kahden vuoden jatkoaika kunnostamistoimille on vähentänyt tämänhetkistä kiinnostusta jätevesijärjestelmien saneerauksiin. Selvityskäynti kiinteistöllä oli konkreettisin tapa selvittää tehostamistarve ja saada kiinteistönomistaja kiinnostumaan myös jätevesien käsittelyn tehostamisesta. Jos kiinnostuneiden määrää suhteuttaa selvityskäyntien määrään, voidaan arvioida, että selvityskäynneillä noin 35 % kiinnostui jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta. Taulukko 7. Kiinnostuneet kiinteistöt kunnittain jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta vuosina 2008-2011: Kunta Kiinnostuneet 1.1.2008-31.12.2008 Kiinnostuneet 1.1.- 31.12.2009 Kiinnostuneet 1.1.- 31.12.2010 Kiinnostuneet 1.1.- 31.12.2011 Kiinnostuneet yhteensä Ilomantsi 0 1 1 2 4 Juuka 1 4 6 3 14 Kesälahti 0 2 1 18 21 Kitee 2 1 7 2 12 Kontiolahti 5 1 2 5 13 Lieksa 1 5 3 4 13 Nurmes 3 4 0 3 10 Outokumpu 2 5 2 0 9 Tohmajärvi 5 4 5 7 21 Yhteensä 19 27 27 44 117
Eniten kiinnostusta jätevesijärjestelmien tehostamiseen oli Tohmajärvellä. Kesälahdella kiinnostus oli muuten vähäistä hankkeen aikana, mutta vuonna 2011 toteutui yksi yhteishanke eli Villalan kyläpuhdistamo (18 liittyjää). Hankkeessa laadittiin Kesälahden alueelle jätevesihuollon yleissuunnitelma, jonka yhtenä suunnittelualueena oli Villalan alue. Hanke järjesti Villalan kyläläisille jätevesitiedotustilaisuuden, jossa esiteltiin mm. yleissuunnitelma ja selvitettiin alustavasti kiinnostusta kyläpuhdistamo-hankkeeseen. Villalassa järjestettiin myös esittelytilaisuus kyläpuhdistamon toteutusvaiheessa syksyllä 2011. 12 5.2 Laadulliset tulokset Hanke on tuottanut puolueetonta tietoa eri jätevesijärjestelmien toimivuudesta puhdistamoiden rakentamisen, seurannan ja raportoinnin avulla. Hanke on tuottanut yhteenvedon jätevesien käsittelyjärjestelmien käyttökokemuksista, puhdistamoiden seurantaraportin ja työnäytösraportit, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa mm. jätevesineuvojille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennus- ja ympäristöviranomaisille, kiinteistönomistajille ja laitevalmistajille (liite 7). Hanke on välittänyt puolueetonta tietoa toimintansa aikana mm. kiinteistönomistajille, jätevesineuvojille ja viranomaisille. Hankkeessa on koulutettu myös ELYkeskuksen palkkaamia jätevesineuvojia (4 henkilöä) koulutustilaisuudessa yhden päivän ajan. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat olleet positiiviset. Ympäristön tilaa ja hygieniaolosuhteita maaseudulla on parannettu rakentamalla aiempaa tehokkaampia jätevesijärjestelmiä. Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on vähentynyt hankkeen vaikutuksesta. Hankkeella saatiin 117 kiinteistöä kiinnostumaan jätevesijärjestelmän tehostamisesta, tiloista osa on toteuttanut järjestelmän hankkeen aikana. Osa puhdistamoista toteutetaan vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen ympäristövaikutuksia on ollut vaikea mitata, mutta kuormituksen vähentymistä on luvassa pidemmällä aikavälillä. Ympäristötietous on lisääntynyt maaseudulla hankkeen ansiosta. 6. Toteutuksen arviointi 6.1 Ohjausryhmän arvio Hajajätevesihuolto-hanke on ollut tarpeellinen sekä kaiken kaikkiaan hyvä ja toimiva projekti. Hankkeen toteutus onnistui mielestämme hyvin ja asetetut tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti hyvin. Hankkeen hyviä puolia olivat mm. monipuolisen ja puolueettoman tiedon jakaminen sekä yleensä jätevesiasioiden esillä pitäminen maakunnassa. Hyvää hankkeessa olivat myös sen tuottamat lukuisat raportit mm. puhdistamoiden seurantaraportti, jossa oli pyritty löytämään myös selitykset puhdistamoiden toiminnan puutteisiin. Jätevesineuvonnalle on hankkeen päättymisenkin jälkeen edelleen tarvetta Pohjois- Karjalassa, koska kokemustemme mukaan monilla haja-asutusalueen ihmisillä on yhä väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä jätevesien käsittelyyn liittyvissä asioissa. Tähän tärkeimpinä syinä lienevät olleet syksyllä 2010 valtakunnallisesti käyty vilkas mediakeskustelu jätevesiasetuksesta ja sen seurauksena asetukseen tehdyt muutokset eduskuntavaalien alla. Ne vaikeuttivat myös hieman hankkeen eteenpäin viemistä. Kokonaisuudessaan hanke onnistui kuitenkin hyvin. Tämän arvioinnin ovat tehneet ohjausryhmän puolesta Erkki Ikonen Mika Silvennoinen Riitta Laatikainen tekninen johtaja tarkastusinsinööri ympäristönsuojelutarkastaja Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Lieksan kaupunki
13 6.2 P-K:n ELY-keskuksen arvio Hajajätevesihuolto-hanke on ollut yksi mielenkiintoisimmista kehittämishankkeista ja pyrin esittämään tätä hyvänä esimerkkinä aluekehittämisen tiedotuksessa ja arvioinnissa. Ohjelman arviointiasioissa varmaan palaan asiaan näiden toimijoiden kanssa. Erityisesti esitän tätä esimerkkinä hyvästä ympäristöhankkeesta. Leena Leskinen rakennerahastoasiantuntija Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.3 Maveplanin arvio Maveplan Oy on toiminut Hajajätevesihuolto-hankkeesta vastaavana organisaationa samoin kuin aikaisemmissa LokaPuts- ja LokaPuts 2006-2007 -hankkeissa. Hajajätevesihuoltohankkeessa valittiin neuvonnan painopisteet yrityspainotteisimmin kuin aiemmissa hankkeissa ja käytetyt toimintamallit olivat aiempaa monipuolisempia. Puhdistamoseurannan osalta edellä mainitut hankkeet muodostavat selkeästi yhtenäisen kokonaisuuden, joten niiden tuloksetkin ovat yhteismitallisia. Hankkeen tulokset ovat vaikutuksiltaan osittain alueellisia ja osittain valtakunnallisesti sovellettavia. Hajajätevesihuolto-hanke sijoittui ajallisesti erittäin turbulenttiseen tilanteeseen, jossa talousjätevesiasetusta pitkän prosessin jälkeen muutettiin. Tämä epävarmuus vaikutti luonnollisesti myös hankkeen toteutukseen erityisesti kahden viimeisen toimintavuoden aikana. Alalla vallinneesta käymistilasta huolimatta hanke saavutti tavoitteitaan varsin hyvin. Hankkeen toimesta laaditut jätevesihuollon yleissuunnitelmat muodostavat perustan kuntalaisten keskitetyille tai kiinteistökohtaisille jätevesiratkaisuille sekä kuntien päätöksenteolle ja budjetoinnille. Tästä toimintamallista on jo hankkeen kestoaikana kiinnostuneet eräät muutkin kunnat hankealueen ulkopuolella. Hankkeen aikana on onnistuttu aikaisempien LokaPuts-hankkeiden tavoin tuomaan kiinteistönomistajien tietoisuuteen lainsäädännön vaatimuksia ja olemassa olevia ratkaisuja jätevesien käsittelyn järjestämiseksi. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin ja hankkeen kautta kansalaisille välitetyn informaation sekä siinä tuotetun uuden jätevesien käsittelyyn liittyvän tiedon perusteella hanketta voitaneen pitää lainsäädännöllinen murrosvaihe huomioon ottaen varsin hyvin onnistuneena. Puolueettoman neuvonnan tarve on asetusmuutoksen vuoksi kuitenkin Pohjois-Karjalan alueellakin edelleen suuri, vaikka maakunta pitkälti monivuotisen hankejatkumon ansiosta lieneekin edelläkävijä haja-asutuksen jätevesiasioiden ja nyt myös sakokaivolietteiden käsittelyn tietoisuuden osalta. Puhdistamoseurannan tulokset antavat käsityksemme mukaan arvokasta tietoa jätevesijärjestelmien suunnittelijoille, kiinteistönomistajille ja viranomaisille. Keskimäärin järjestelmät toimivat hyvin ja talousjätevesiasetuksen nykyiset vaatimukset täyttäen, mutta myös selkeitä poikkeuksia tästä ilmeni. Hankkeen ohjausryhmätyöskentely on toiminut hyvin ja edesauttanut hankkeen onnistunutta toteuttamista. Yhteistyö rahoittajaviranomaisen, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kanssa on niin ikään toiminut erinomaisesti. Mika Mikkola toimitusjohtaja Maveplan Oy
14 6.4 Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi Kiinteistönomistajilta kerättiin selvityskäynneillä palautetta selvityskäyntiin liittyen. Selvityskäynnillä kiinteistönomistajalle jätettiin palautelomake (liite 5) valmiiksi maksetun vastauskuoren kera. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoille tehtiin arviointikysely joulukuussa 2011 hankkeen toteutuksesta. Arviointilomake on loppuraportin liitteenä (liite 4). 6.4.1 Kiinteistönomistajat Palautelomakkeen palautti 32 % (107 kpl) selvityskäynnin osallistuneista kiinteistönomistajista. Tiedonsaanti hankkeesta Palautelomakkeeseen vastanneista noin 28 % oli saanut tietoa Hajajätevesihuoltohankkeesta lehdestä, noin 26 % jätevesi-infosta tai illasta ja noin 25 % kunnan rakennusvalvonnasta tai ympäristönsuojelusta. Lisäksi hankkeesta oli saatu tietoa hankkeen toteuttajan kertomana puhelimitse 18 %, jätevesiklinikalla 8 %, hankkeen nettisivuilla 7 % ja työnäytöksessä 7 %. Tyytyväisyys selvityskäyntiin Lomakkeen palauttaneista 65 % oli erittäin tyytyväisiä ja 33 % melko tyytyväisiä hankkeen selvityskäyntiin. Melko tyytymättömiä oli 1 % ja en osaa sanoa vastasi 1 % lomakkeen palauttaneista. Kuvio 3. Kiinteistönomistajien arvio hankkeen selvityskäynnistä Hajajätevesihuolto-hankkeessa.
15 Arvosanat selvityskäynnistä Hankkeen selvityskäyntiin liittyviä asioita pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin 4-10. Selvityskäyntien sisältö sai kiinteistönomistajilta arvosanan 9,1. Selvityskäynnillä jaettu materiaali sai arvosanakseen 9,0 ja selvityksen tekijän asiantuntemus 9,4. Selvityskäynnin hinta sai arvosanakseen 9,9. Hajajätevesihuolto-hanke sai selvityskäynneistään kiinteistönomistajilta todistuksen keskiarvoksi 9,4. Selvityskäynnin hyvät puolet Palautelomakkeeseen vastanneilla oli mahdollisuus vastata vapaa sana-periaatteella mikä selvityskäynnissä oli hyvää. Tässä otteita palautteesta: - Käynnin hinta oli hyvää ja asiantuntemus sekä selkokielinen neuvonta - Hyvä selvitys eri vaihtoehdoista - Selvityksen tekijän asiantuntemus ja kokemus erilaisten puhdistusjärjestelmien toimivuudesta ja kustannuksista - Hyvää oli kun kysymyksiin sai selvän vastauksen heti - Kaikki oli hyvää, puolueetonta tietoa mahdoton saada muualta Selvityskäynnin huonot puolet Palautelomakkeeseen vastanneilla oli mahdollisuus vastata vapaa sana-periaatteella mikä selvityskäynnissä oli huonoa. Tässä otteita palautteesta: - Ei ehdotettu asiantuntijan puolesta mikä on paras ratkaisu - Ensimmäinen sovittu ajankohta ei sopinut - Kävijällä vähän liian kiire 6.4.2 Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijat Arviointikyselyyn vastasi 56 % (10 kpl) rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista. Tiedonsaanti hankkeesta Arviointilomakkeeseen vastanneista noin 60 % oli saanut eniten tietoa Hajajätevesihuoltohankkeesta toteuttajan tiedottamana sähköpostitse. Lisäksi hankkeesta oli saatu tietoa hankkeen toteuttajan kertomana puhelimitse 10 % vastaajista, ELY-keskukselta 10 % ja ohjausryhmästä 10 %. Yksi ei vastannut tähän kysymykseen (10 %). Hankkeesta oli saatu muutenkin tietoa, kuten internetistä tai paikallislehden kautta, mutta arvioinnissa kysyttiin miten sait eniten tietoa hankkeesta eli piti vastata vain yhteen vaihtoehtoon. Tyytyväisyys hankkeen toteutukseen Kyselyyn vastanneista 40 % oli melko tyytyväisiä ja 40 % erittäin tyytyväisiä hankkeen toteutukseen 1.1.2008-31.12.2011. Melko tyytymättömiä oli 10 % vastaajista. Yksi kyselyyn vastaajista vastasi en osaa sanoa (10 %). Erittäin tyytymättömiä ei ollut lainkaan.
16 Kuvio 4. Tyytyväisyys hankkeen toteutukseen kunnan rakennusvalvontaja ympäristönsuojeluviranhaltijoiden mielestä. Arvosanat hankkeen tehtävistä Hajajätevesihuolto-hankkeen toteutuksen eri tehtäviä pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin 4-10. Hankkeen tekemät selvityskäynnit haja-asutuksen kiinteistöille saivat kunnan viranhaltijoilta arvosanan 8,44 ja puhdistamoiden seuranta ja tarkkailu 8,55. Työnäytökset saivat arvosanakseen 8,89 ja hankkeen nettisivut 8,78. Hankkeen tiedottaminen sai viranhaltijoilta arvosanan 9,00. Hajajätevesihuolto-hanke sai rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoilta todistuksen keskiarvoksi 8,73. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn kehittämisessä Vastanneista rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista 20 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä omassa kunnassaan ja 60 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassaan. Vastaajista 20 % mukaan hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä riittävästi kunnassaan. Koko maakunnan alueella hanke kehitti jätevesien käsittelyä paremmin kuin kuntatasolla, sillä vastaajista 20 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa ja 80 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn tehostamisessa Arviointilomakkeeseen vastanneista kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista 60 % arvioi hankkeen tehostaneen jonkin verran jätevesien käsittelyä ja 40 % arvioi, että hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi oman kuntansa alueella. Koko maakunnan alueella hanke tehosti jätevesien käsittelyä hieman paremmin, koska rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista 10 % ilmoitti hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja 50 % jonkin verran maakunnassa. Vastaajista 40 % arvioi, että hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi maakunnassa.
17 Neuvonnan tarve Arviointilomakkeessa kysyttiin myös, että onko jätevesineuvonnalle jatkossa vielä tarvetta Pohjois-Karjalassa. Kaikki vastasivat, että kyllä on. Vapaa sana-osiossa tuli seuraavia kommentteja: - neuvonnalle on edelleen tarvetta. - viranhaltijoiden omat resurssit eivät riitä jätevesineuvontaan. - puolueetonta tietoa pitää olla tarjolla. - tietämys uuden asetuksen osalta on heiveröistä. - ehkä parasta olisi kouluttaa neuvojia lisää kenttää kiertämään. 7. Hankkeen talous Hankkeen menot noudattelivat hyvin projektihakemuksen ja -päätöksen rahoitussuunnitelmaa. Hankkeen kustannusarvio oli 223 000 euroa. Hankkeessa muodostui tuloja 1000 euroa. Hankkeen rahoitettavat nettomenot olivat 222 000 euroa. Hankkeen toteutuneet nettomenot olivat 222 000 euroa, josta EU-rahoitus oli 111 000 euroa (50 %), kansallinen rahoitus 55 500 euroa (25 %), kunnat 33 500 euroa (15,09009 %) ja yksityinen rahoitus 22 000 euroa (9,9099 %). Hankkeen kustannukset ovat eriteltyinä hankekirjanpidon pääkirjassa. Raportin liitteenä on hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot taulukot (liite 6). 8. Hankkeen kokemukset, jatkotoimenpiteet ja ehdotukset Hajajätevesihuolto-hankkeen aikaansaannoksia ja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää usealla tavalla. Hankkeen tuottamasta aineistosta on hyötyä esimerkiksi viranomaisille, neuvojille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, laitevalmistajille ja kiinteistönomistajille. Muut samantyyppiset EU-osarahoitteiset tai muulla rahoituksella toteutettavat tutkimus- tai jätevesineuvontahankkeet Suomessa voivat saada apua tämän hankkeen kokemuksista. Samoin uudet suunnitteilla olevat hankkeet voivat saada ideoita tai apua projektisuunnitteluunsa. Hankkeessa lanseerattiin uutena palvelumuotona ns. jätevesiklinikkatilaisuus hankkeessa mukana olevien kuntien toimipisteessä, jossa annettiin haja-asutusalueen asukkaille henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyyn liittyen. Tällä hyvällä käytännöllä oli positiivisia vaikutuksia, koska asiakkaan oli helpompi tulla selvittämään kiinteistönsä jätevesiasioita henkilökohtaisesti klinikalle kuin kysellä kyseisiä asioita yleisötilaisuuksissa. Palvelulla vähennettiin myös epätietoisuutta ja virheellisten käsityksien muodostumista. Palvelun suurimmat haasteet olivat saada mainostettua ja tiedotettua asiasta niin, että klinikoille tulisi runsaasti osallistujia. Osallistujamäärät vaihtelivat toteutuksen aikana melko paljon vuosittain ja kunnittain. Jätevesiklinikka sai myös valtakunnallista huomiota, kun ympäristöministeriön kansliapäällikkö otti asiaan positiivisesti kantaa kansliapäällikön viikon mietitty-kirjoituksessaan vuonna 2008. Hankkeen kokemuksista tiedotettiin myös jätevesineuvonnan palauteseminaarissa Helsingissä syksyllä 2011. Jätevesiklinikan tyyppinen neuvonta saattaa juurtua pysyväksi toiminnaksi kunnissa joko kunnan viranhaltijoiden ja paikallisten asiantuntijoiden toteuttamana. Samoin jätevesijärjestelmien työnäytökset jatkunevat mm. kauppaliikkeiden. laitevalmistajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden järjestäminä hankkeen jälkeenkin. Myös neuvonta-avustuksia hakevat järjestöt voivat hyödyntää hankkeen ideoita jatkossa.
Hankkeen toteutuksen aikana jätevesiasetus joutui valtakunnallisesti jopa kohtuuttoman suuren mediakohun keskipisteeseen syksyllä 2010. Vilkas ja tunteita kuohuttanut jätevesikeskustelu eri medioissa aiheutti samalla melko paljon virheellisiä käsityksiä hajaasutusalueiden kiinteistöille. Mediakohu vaikeutti merkittävästi myös hankkeen eteenpäin viemistä noin puolen vuoden ajan, kun kukaan ei oikeasti tiennyt mikä on jätevesiasetuksen kohtalo. Asetusta muutettiin lopulta valtioneuvoston toimesta juuri ennen eduskuntavaaleja. Hankkeen neuvonnalla vähennettiin jätevesiasetuksen muutosten ja mediakohun aiheuttamaa epätietoisuutta ja virheellisiä käsityksiä. Jätevesineuvonnalle on edelleen tarvetta jatkossakin, koska haja-asutusalueen asukkailla on epätietoisuutta varsin paljon jätevesiasetuksen vaatimuksista. Hankkeen kokemusten pohjalta pelkästään jätevesiaiheiset tiedotustilaisuudet eivät välttämättä kerää enää ihmisiä paikalle riittävästi. Jatkossa jätevesineuvonta olisi ehkä tehokkainta suorittaa muiden yleisötapahtumien yhteydessä. Myös iltatilaisuudet kokoavat yleensä 4-5 kertaa enemmän ihmisiä tilaisuuksiin kuin päivätilaisuudet, joten varsinkin jätevesiteemalliset tilaisuudet olisi suositeltavinta järjestää iltaisin. Talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset muuttuivat hankkeena aikana. Hankkeessa mukana olleista seurantakohteista saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yleisimmät jätevesijärjestelmät täyttävät uuden asetuksen puhdistusvaatimukset. Maaliskuussa 2011 voimaan tulleessa uudessa asetuksessa puhdistusvaatimukset on säädetty nyt oikealle tasolle. Säädösmuutoksen jälkeen suurella osalla haja-asutusaluetta myös oikeaoppiset maapuhdistamot soveltuvat ilman fosforin lisäpoistoa kiinteistön jätevesijärjestelmäksi. Maapuhdistamoiden eri fosforinpoistotavoista on noin 5-13 vuoden ajalta kokemuksia Suomessa, tässä hankkeessa saatiin kokemuksia biotiitin käytöstä vaakavirtausmaasuodattimessa, esisaostusjärjestelmän käytöstä maasuodattamossa ja fosforimassakaivon käytöstä vaakavirtausmaasuodattimessa. Hankkeen kokemusten mukaan biotiitti ei näytä soveltuvan vaakavirtausmaasuodattimessa suodatinhiekan korvikkeena sen lyhyehkön käyttöiän vuoksi. Yhdessä seurantakohteessa suodatinhiekkaa hienojakoisempi biotiitti aiheutti tukkeutumisongelman noin 6,5 vuoden käytön jälkeen. Kohteella korjaustoimenpiteenä biotiitti korvattiin suodatinhiekalla. Toimivuustarkkailussa laitepuhdistamoilla esiintyi häiriöitä enemmän kuin maapuhdistamoissa. Pääosa laitepuhdistamoista toimi erittäin hyvin sekä teknisesti että puhdistustulosten osalta, mutta osalla oli ongelmia lähinnä kokonaisfosforin ja typen puhdistustulosten suhteen. Osassa laitepuhdistamoita on edelleen kehittämisen tarvetta etenkin fosforinpoistolle välttämättömän kemiallisen saostuksen osalta. Kyse ei ole kuitenkaan suuresta kehittämistarpeesta, vaan lähinnä hienosäädöstä. Kemikaaliannostelun ja kemikaalin sekoittuminen koko jätevesierään tulisi toimia nykyistä varmemmin. Hajajätevesihuolto-hankkeessa laadittu puhdistamoiden seurantaraportti on toimitettu myös Suomen ympäristökeskukseen, joka ylläpitää internet-sivuillaan www.ymparisto.fi puhdistamosivustoa. Puhdistamosivustossa on tällä hetkellä lähes 50 eri tutkimusselvitystä jätevesijärjestelmien toimivuudesta. Näin ollen hankkeen tuloksilla on vaikutusta myös valtakunnallisesti. 18
Liite 1. Tiivistelmä hankesuunnitelmasta /esitteestä Hajajätevesihuolto-hanke Hankkeen tavoitteet kehittää maaseutuyritysten ja kiinteistöjen jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella mm. tutkimalla vähintään kymmenen erilaisen kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon toimivuutta vauhdittaa haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesiratkaisujen valintapäätöstä ja kunnostamistoimia jätevesihuollon yleis-suunnitelmien laadinnalla ja tiedotuksella selvittää kiinteistökohtaisten jätevesi- järjestelmien käyttökokemuksia edistää yhteishankkeita ja ns. kimppasaneerauksia edistää kiinteistönomistajia vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta edistää eri puhdistamoiden tuotekehitystä edistää sakokaivolietteiden asianmukaista käsittelyä haja-asutusalueella tuottaa puolueetonta mitoitus-, rakenne- ja toimivuustietoa eri jätevesijärjestelmistä Mitä hanke tekee? tiedottaa ja neuvoo jätevesiasioissa hajaasutusalueen yrityksiä ja asukkaita mm. järjestämällä kuntakohtaisia jätevesi-info-tilaisuuksia ja jätevesiklinikoita laatii kuntakohtaisia jätevesihuollon yleissuunnitelmia, joissa vertaillaan siirtoviemärin, kyläpuhdistamon ja kiinteistökohtaisen puhdistamon toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia tekee maksuttomia selvityskäyntejä jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella sijaitseville maaseutuyrityksille ja kiinteistöille tekee kimppaselvityksiä jätevesien käsittelystä kylille tai useamman kiinteistön ryhmille tekee kiinteistö- ja yhteiskäsittelykohtaisia konsultointikäyntejä sakokaivolietteiden käsitte-lystä järjestää työnäytöksiä puhdistamoiden rakentamisvaiheessa järjestää työnäytöksiä sakokaivolietteiden kalkkistabiloinnista seuraa ja tutkii eri puhdistamoiden toimivuutta laatii yhteenvedot puhdistamoiden seurannasta ja työnäytöksistä sekä loppuraportin Kohderyhmä Pääkohderyhmänä ovat haja-asutusalueella sijaitsevat maaseutuyritykset, kuten maitotilat, maatilamatkailua harjoittavat tilat, ravitsemus- ja majoituspalveluja tarjoavat tilat, juureskuorimot ja hoitokodit. Myös hajaasutusalueen asuin- ja lomakiinteistöt kuuluvat kohderyhmään. Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto-hankkeen toteuttajana on Maveplan Oy. Hankkeen kustannusarvio on 222 000 euroa. Hankkeen rahoittajina ovat P-K:n ELY-keskus, Euroopan aluekehitysrahasto, alueen kunnat ja alan yritykset. Hankkeessa ovat mukana Pohjois-Karjalan maakunnan yhdeksän kuntaa: Ilomantsi, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Outokumpu ja Tohmajärvi. Yrityksistä hankkeessa mukana ovat Fann Ympäristötekniikka Oy, Goodwell Oy, Jalotakka, Jita Oy, Oy KWH Pipe Ab, Propipe Oy, Oy Raita Environment, Teoplast Oy, Uponor Suomi Oy, Wavin-Labko Oy ja Yara Suomi Oy. Hankkeen yhteystiedot Hankepäällikkö: Petri Kurki, puh. 050 354 8753 petri.kurki@maveplan.fi www.maveplan.fi
Liite 2. Maveplan Oy 1 (2) Hajajätevesihuolto-hanke SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KIINTEISTÖN TIEDOT: Omistaja: Osoite: Tila: Kunta: Kylä: PERUSTIEDOT: Omakotitalo Vapaa-ajan asunto Sauna Maitotila, lypsykarjanavetta Muu, mikä: Huoneistoala, m2 Asukkaita, hlö Käymälätyyppi: Vesikäymälä, kpl Kompostikäymälä Kemiallinen käymälä Kuivakäymälä Veden hankinta ja siirto: Kunnallinen vesi Oma rengaskaivo Oma porakaivo Painevesi, kiinteä vesijohto Kantovesi Tilapäisesti asennettava vesijohto Kiinteistö sijaitsee: Pohjavesialueella Ranta-alueella (150 m) Taajaan asutulla alueella NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Kaikki jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta jatkokäsittelyyn Harmaat jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta jatkokäsittelyyn Saostuskaivo tai -säiliö 1-osainen, vesitilavuus m3 2-osainen, vesitilavuus m3 3-osainen, vesitilavuus m3 Saostuskaivojen materiaali Lähtöputkissa T-haarojen määrä, kpl Saostuskaivojen tyhjennys, krt/v Saostuskaivojen ikä, vuosia
Asumajätevedet: Sakokaivot, josta ojaan Sakokaivot, josta kivipesään Sakokaivot, josta maahan imeyttämöön Sakokaivot, josta maasuodattamoon Umpisäiliö, tilavuus m3 Muu, mikä: 2 (2) Maitohuonejätevedet: Neutralointikaivot, josta ojaan Neutralointikaivot, josta kivipesään Neutralointikaivot, josta maahan imeyttämöön Neutralointikaivot, josta maasuodattamoon Virtsa/lietesäiliö, tilavuus m3 Muu, mikä: Neutralointikaivojen määrä: Neutralointikaivojen tilavuus: Neutralointikaivojen materiaali: T-haarat, montako? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ETÄISYYDET Etäisyys omaan tai naapurin vesikaivoon, m Etäisyys vesistöön, m Etäisyys kiinteistön rajaan, m Etäisyys ojaan, m Etäisyys tiehen, m ARVIO PUHDISTUSVAATIMUSTEN TÄYTTYMISESTÄ Kyllä täyttää asetuksen vaatimukset Ei täytä käsittelyvaatimuksia LISÄTIETOJA: Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje: Saostuskaivojen tyhjennys 2krt/v. Kaivojen tiiveyden tarkastus tyhjennysten yhteydessä. Viemäriin ei saa laittaa mitään biologista toimintaa haittaavaa kuten liuottimia, maalia ja ongelmajätteitä eikä mitään tukkeuttavia materiaaleja kuten paperia, siteitä, vaippoja, rasvoja ja maitoa. ALLEKIRJOITUKSET: Päiväys: Selvityksen laatijan allekirjoitus: Petri Kurki, hankepäällikkö, Maveplan Oy, puh. 050 354 8753 LIITTEET: Asemapiirros Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje Muu, mikä:
Liite 3. 1 (2) Seurantakohteilta vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset 2008-2011 IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin + biotiittiosio, 2 asukasta, 8 näytekertaa veden kulutus 80 l/asukas/d, rakennettu 2003, uusittu 2010 (ei enää biotiittiä), sijainti: Liperi Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset 2008-2011 kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 625 80 10 125 97,6 1,2 14,7 P 2,2 27,5 70 0,66 8,25 92,0 0,18 2,2 N 14 175 30 9,8 122,5 27,7 10,1 126,6 Pipelifen suodatuskaseteilla ja fosforimassakaivolla varustettu vaakavirtausmaasuodatin, 2 asukasta, 8 näytekertaa, veden kulutus 110 l/asukas/d, rakennettu 2006, sijainti: Nurmes Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 98,5 0,76 6,9 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 87,7 0,27 2,46 N 14 127,3 30 9,8 89,1 53 6,6 59,8 Raita PA 2.0-panospuhdistamo, kaksi taloutta, 7 asukasta, 8 näytekertaa, veden kulutus 110 l/as/d, rakennettu 2004, sijainti: Kitee Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 98,1 0,96 8,7 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 93,4 0,15 1,33 N 14 127,3 30 9,8 89,1 76 3,36 30,5 WehoPuts 6-panospuhdistamo, 1 talous, 4 asukasta, 8 näytekertaa, veden kulutus 110 l/as/d, rakennettu 2005, sijainti: Kitee Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 99,3 0,35 3,2 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 68,0 0,70 6,4 N 14 127,3 30 9,8 89,1 68,7 4,39 39,9 Goodwell AG1-panospuhdistamo, 1 talous, 2-3 asukasta, 8 näytekertaa, toteutettu 2008, Liperi Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 90,4 4,8 43,8 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 65,8 0,75 6,9 N 14 127,3 30 9,8 89,1 46,6 7,5 67,9 JitaKemik-panospuhdistamo, 1 talous, 2 asukasta, 8 näytekertaa, toteutettu 2008, Tohmajärvi Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 97,3 1,35 12,2 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 83,2 0,37 3,4 N 14 127,3 30 9,8 89,1 47,5 7,35 66,8
Liite 3. 2 (2) Wavin-Labkon BioKem6-panospuhdistamo, 1 talous, 4 asukasta, 8 näytekertaa, veden kulutus 110 l/as/d, rakennettu 2007, sijainti: Liperi Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 95,3 2,36 21,5 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 78,5 0,47 4,3 N 14 127,3 30 9,8 89,1 65,4 4,9 44,1 Uponorin fosforinpoistokaivolla varustettu maasuodattamo, 4 asukasta, 8 näytekertaa, veden kulutusarvio 110 l/as/d, tuleva typpipitoisuus norm. suurempi, 2007, sijainti: Tohmajärvi Kuormitus (as+tutk) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 98,5 0,8 6,8 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 94,4 0,12 1,13 N 23 210 30 16,1 147 29,8 16,4 147,5 Uponor Milk-panospuhdistamo (maitotila), 2 taloutta ja 1 maitohuone, 6 asukasta, 8 näytekertaa, veden kulutusarvio 600 l/d, toteutettu 2004, sijainti: Kitee Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 302,5 504,1 80 60,5 100,8 98,5 4,5 7,6 P 15,8 26,3 70 4,7 7,9 63,7 5,74 9,55 N 53,1 88,5 30 37,2 62 43,2 30,2 50,3 Uponor panospuhdistamot asumajätevesille, 4 näytettä 3 eri puhdistamosta Kuormitus (as+tutk.) (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset 2011 kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 95,7 2,2 19,3 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 80,0 0,44 3,96 N 14 127 30 9,8 147 69,7 4,2 38,5 Pipelifen V6-panospuhdistamo, 1 talous, 5 asukasta, 8 näytekertaa, joista 7 huomioitu keskiarvojen laskennassa, veden kulutus 110 l/as/d, toteutettu 2008, sijainti: Kitee Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 93,7 3,17 28,8 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 40,5 1,31 11,9 N 14 127,3 30 9,8 89,1 26,9 10,2 93,0 Teoplastin biosuodatin vanhoihin sakokaivoihin, 1 talous, 2 asukasta, 8 näytekertaa, joista yhdellä poikkeuksellinen tulokuorma (poistettu), veden kulutus 110 l/asukas/d, Tot. 2009, Lieksa Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 88 6 54,7 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 48,7 1,13 10,3 N 14 127,3 30 9,8 89,1 23,3 10,7 97,6 Maasuodattamo, 8 näytekertaa kolmesta eri maasuodattamosta, veden kulutus 110 l/as/d, kaksi toteutettu v. 2004 ja yksi v. 2010. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset 2010-2011 kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 80 10 90,9 99,0 0,5 4,4 P 2,2 20,0 70 0,66 6,0 97,8 0,05 0,45 N 14 127,3 30 9,8 89,1 81,1 2,60 24,0
Liite 4. 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO-HANKKEEN ARVIONTILOMAKE KUNNAN VIRANHALTIJOILLE Vastaajan nimi Kunta 1. Miten sait yleensä eniten tietoa Hajajätevesihuolto-hankkeesta (valitse yksi vaihtoehto) Hankkeen toteuttaja kertoi puhelimitse Hankkeen toteuttaja kertoi sähköpostitse Tuttava/kollega kertoi hankkeesta Internetistä Lehdestä Muuten, miten 2. Miten tyytyväinen olit Hajajätevesihuolto-hankkeen toteutukseen 1.1.2008-31.12.2011: Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 3. Antakaa kouluarvosana (4-10) hankkeen toteuttajalle seuraavista asioista: Selvityskäynnit haja-asutuksen kiinteistöille Puhdistamoiden seuranta ja tarkkailu Työnäytökset Hankkeen nettisivut http://hajavesihanke.sskoy.fi Tiedottaminen 4 a. Arvioi, onko Hajajätevesihuolto-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn kehittämisessä kuntasi alueella Hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä kunnassani Muuten, miten
Liite 4. 2 (2) 4 b. Arvioi, onko Hajajätevesihuolto-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn kehittämisessä Pohjois-Karjalassa Hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä maakunnassa Muuten, miten 5 a. Arvioi, onko Hajajätevesihuolto-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn tehostamisessa kuntasi alueella Hanke tehosti hyvin jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke tehosti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi kunnassani Muuten, miten 5 b. Arvioi, onko Hajajätevesihuolto-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn tehostamisessa Pohjois-Karjalassa Hanke tehosti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke tehosti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi maakunnassa Muuten, miten 6. Onko jätevesineuvonnalle jatkossa vielä tarvetta Pohjois-Karjalassa? Kyllä (jos kyllä, perustele vapaa sana-osiossa miksi /miten se pitäisi suorittaa) Ei Vapaa sana: KIITOKSET VASTAUKSISTA JA VAIVANNÄÖSTÄNNE! ARVIONTILOMAKKEEN TIETOJA KÄYTETÄÄN VAIN HANKKEEN TOIMINNASSA. VASTAUKSISTA ON APUA HANKKEEN ARVIOINNISSA.
Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Liite 5. PALAUTELOMAKE HAJAJÄTEVESIHUOLTO-HANKKEEN SELVITYS- KÄYNNISTÄ Ole hyvä ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Laita oma nimesi ja yhteystietosi, jos haluat että sinuun otetaan yhteyttä mm. kohdan 5. lisätietojen takia. Vastaajan nimi, osoite, puh. nro: 1. Miten sait tiedon hankkeen selvityskäynnistä Hankkeen toteuttaja kertoi puhelimitse Hankkeen toteuttaja lähetti kirjeen, jossa kertoi selvityskäynnistä Tuttava/naapuri kertoi selvityskäynnistä Kunnan rakennusvalvonnasta/ympäristönsuojelusta Lehdestä Hankkeen nettisivuilta Muuten, miten 2. Miten tyytyväinen olit Hajajätevesihuolto hankkeen suorittamaan selvityskäyntiin: erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 3. Antakaa kouluarvosana (4-10) selvityskäynnin toteuttajalle seuraavista asioista: Selvityskäynnin sisältö Selvityskäynnillä jaettu/esitelty materiaali Selvityksen tekijän asiantuntemus Selvityskäynnin hinta Muu, mikä 4. Mikä selvityskäynnissä oli hyvää? Entä mikä oli huonoa? Vapaa sana: 5. Haluatko lisätietoja? Haluan lisätietoja, asia: KIITOKSET VASTAUKSISTA JA VAIVANNÄÖSTÄNNE! KYSELYLOMAKKEEN TIE- TOJA KÄYTETÄÄN VAIN HANKKEEN TOIMINNASSA. KYSELYSTÄ ON APUA HANKKEEN ARVIOINNISSA.