Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Rajavartiolaitoksen tehtävät

Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM)

Rajanylitykset itärajalla 4

Arvioita itärajan rajaliikenteen kehittymisestä 30 25 20 15 10 Kasvu 5% Kasvu 10% Eksp. (Kasvu 15%) 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 5

Itärajan rajanylityspaikkojen kehittäminen Liikenneviraston, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen suunnitelma itärajan rajanylityspaikkojen kehittämisestä Liikennemäärä 2012 Nykyinen kapasiteetti Suunniteltu kapasiteetti 2016 Rahoitus Liikennearvio 2020 Raja- Jooseppi 0,13 M 0,1 M 0,7 M Ei ole 0,3 M Salla 0,22 M 0,3 M 0,3 M --- 0,5 M Kuusamo 0,04 M 0,1M 0,1 M --- 0,1 M Vartius 0,5 M 0,5 M 0,8 M Ei ole 1,1 M Niirala 1,5 M 1,0 M 2,0 M Osittain 3,2 M Imatra 2,2 M 1,0M 4,0 5,3 M On 4,7 M Nuijamaa 3,4 M 2,6 M 5,0 6,6 M On 7,2 M Vaalimaa 3,5 M 2,6 M 5,0 6,2 M On 7,5 M Liikennemääräarvio vuodelle 2020 on laskettu noin 10 % vuosittaisella rajanylitysten määrän kasvulla.

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Rajaliikenteen hallinnan malli Viranomaisten voimavaroja ja rajaliikenteen hallintaan vaikuttavia toiminnallisia ja teknisiä rakenteita tulisi tarkastella, kehittää ja hallita yhtenä kokonaisuutena. Rajanylityspaikkojen läpäisykyky tulisi saattaa kasvavan liikenteen edellyttämälle tasolle. Kehittämishankkeiden taloudelliset resurssit ja lisähenkilöstön saaminen tulisi turvata. Kasvavan rajaliikenteen heijastevaikutukset myös muiden viranomaisten toimintaan ja toimintaedellytyksiin tulisi arvioida ja huomioida. Keskinäistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä tulisi lisääminen, myös ylikansallisesti. Viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä ennakoivaa vuorovaikutusta tulisi lisätä. Evl Jaakko Ritola

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvava rajaliikenne edellyttää henkilöstövoimavarojen vahventamista, rajanylityspaikkojen laajentamista ja varustamista sekä liikenneväylien parantamista. Samalla kehitetään toimintamenetelmien kustannustehokkuutta. Toimintamalli (itärajan uusi rajatarkastusmalli) Henkilöliikenteen rajatarkastukset toteutetaan siten, että kuljettaja ja matkustajat ovat pääsääntöisesti ajoneuvossa tarkastuksen aikana. Kehittämisessä huomioidaan viranomaisyhteistyön mahdollisuudet. Infrastruktuuri ja tekniikka Rakennettavan infrastruktuuri tukee itärajan uutta rajatarkastusmallia kustannustehokkaasti vallitsevat olosuhteet huomioiden. Suurimmilla itärajan rajanylityspaikoilla raskas- ja henkilöliikenne eriytetään. Rajanylityspaikat varustellaan tavoitetilan toimintamallia tukevalla tietotekniikalla ja tietoteknisillä järjestelmillä huomioiden tulossa olevat EU:n Smart Borders järjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Evl Jaakko Ritola

Kasvavan rajaliikenteen hallinta 9

Imatran rajanylityspaikka henkilöliikenteen tarkastuskenttä Henkilöliikenne (ei tullattavaa), pl. bussit Kaksisuuntainen, käytössä 16 tarkastuskaistaa Rakenteellinen kapasiteetti max 6 miljoonaa 10

Rajaliikenteen ohjausjärjestelmä Rajaliikenteen ohjausjärjestelmä hankkeesta vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän perusperiaatteena on, rajanylittäjät voivat varata etukäteen ajan rajatarkastukseen tai ilmoittautua perinteiseen ns. "elävään jonoon", josta pääsee rajatarkastukseen ilmoittautumisjärjestyksen mukaisesti sen jälkeen kun ajan etukäteen varanneet on tarkastettu. Ajanvarauksen tai ilmoittautumisen voi tehdä esimerkiksi internetissä, puhelimella tai palvelupisteillä. Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on poistaa jonot rajanylityspaikoille johtavilta tiestöltä. Järjestelmän myötä rajanylittäjät olisivat ns. virtuaalisessa jonossa ja voisivat hyödyntää aikaisemman käytännön mukaista jonotusaikaa jossain muualla, esimerkiksi kotonaan tai kauppakeskuksissa. Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän pilotti tullaan suunnittelun ja kilpailutuksen jälkeen tilaamaan palveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Pilottikohteeksi on alustavasti sovittu Vaalimaan raja-asema. Pilotti käsittää sekä henkilö- että tavaraliikenteen ja olisi pakollinen kaikille rajaa ylittävien ajoneuvojen kuljettajille. Pilotti on käyttäjille maksuton. 26/11/13 11

Venäjän rajanylityspaikkojen kehittäminen Suomen ja Venäjän hallitusten välisen Talouskomission alaisen Rajaliikennetyöryhmän tehtävänä on koordinoida ja tarvittaessa priorisoida rajanylityspaikkojen ja niille johtavien liikenneväyliin liittyviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeissa pyritään hyödyntämään EU:n rahoitusinstrumenttejä. 12

Mahdollisen EU Venäjä viisumivapauden vaikutuksia Historiaa ja arvioita: Venäjän esitys viisumivapaudesta 31.5.2003 Viisumivapaus osaksi yhteistä tiekarttaa 2005 Viisumihelpotussopimus 1.7.2007 Sopimus yhteisistä askelmerkeistä 2011 1. Asiakirjaturvallisuus, biometriikka 2. Laiton muuttoliike, käännytykset 3. Yleinen järjestys, turvallisuus ja oikeudellinen yhteistyö 4. Ulkosuhteet Viisumivapaus tulee toteutuessaan olemaan Suomen EU historian suurin toiminnallisen ympäristön muutos. Suurin paine EU:ssa kohdistunee Suomen itärajalle (pisin yhteinen maaraja).

Mahdollisen EU Venäjä viisumivapauden vaikutuksia Rajanylittäjien määrän voimakas kasvu kaksin- /kolminkertaistuminen lyhyessä ajassa matkustajaprofiileihin mukaan eri tuloluokat Ennakkokontrollin poistuminen Vastuu maahantuloedellytysten täyttymisen valvonnasta siirtyy kokonaan Rajavartiolaitokselle Lisää yksittäiseen rajatarkastukseen kuluvaa aikaa (kolmannen maan kansalaisen puhuttaminen, matkustusasiakirjojen aitouden varmistaminen) Toisen linjan rajatarkastusten tarve korostuu Turvaamistoimenpiteiden määrä kasvaa Laiton maahantulo Laittoman maahanmuuton torjunnan etupainotteisuus poistuu viisumikontrollin poistumisen myötä Venäjällä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten halukkuus pyrkiä EU-alueelle Muun rikollisuuden kasvu ulkomaalaisrikkomukset ja -rikokset, pikkurikollisuus, huumeiden käyttö, häiriökäyttäytyminen jne.

Rajatarkastusprosessi, 1 linjan rajatarkastus 15

Rajatarkastusprosessi, 2 linjan rajatarkastus 16

Varautuminen mahdolliseen viisumivapauteen Itäliikkuvuuden kasvun työryhmä Sisäasiainministeriö on yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa asettanut itäliikkuvuuden kasvun työryhmän valmistelemaan, yhteen sovittamaan ja tehostamaan Suomen valmistautumista lisääntyvään itäliikkuvuuteen. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Pertti Torstila ulkoasiainministeriöstä. Työryhmätyön tavoitteet: Rajanylityspaikkojen ja niille vievien liikenneyhteyksien kehittäminen sekä välttämättömien henkilöstöresurssien turvaaminen EU:n Smart Borders järjestelmän käyttöönotto Yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa Suomen viranomaisyhteistyön kehittäminen Tulkkaus- ja kielipalvelujen saatavuus sekä viranomaisten kielikoulutus Ulkopuolisen rahoituksen tehokas hyödyntäminen 17

Varautuminen mahdolliseen viisumivapauteen Rajaliikenteen kasvaessa 8% vuodessa, käynnissä olevien kehityshankkeiden kapasiteetin yläraja ( 20 M) saavutetaan jo vuonna 2019. Päätökset rajanylityspaikkojen jatkokehittämisestä, ml. rahoitus, tulisi tehdä viimeistään vuonna 2016. Rakentaminen ajoittuisi vuosille 2017-2018. Jatkokehittämisen myötä syntyvällä kapasiteetillä ( 30 M) arvioidaan selvittävän vuoteen 2023 eli rajaliikenteen kasvu edellyttäisi uutta päätöstä jälleen 2020 luvun alussa. 18

Varautuminen mahdolliseen viisumivapauteen 1. Rajanylitystietojärjestelmä (Entry/Exit; EES): Turvallisuus 2. Rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP): Sujuvuus 3. SBC-muutokset Automatisoinnin maksimaalinen hyödyntäminen 19

Varautuminen mahdolliseen viisumivapauteen Rajanylityspaikkojen jatkokehittäminen Tänään Tulevaisuudessa Manuaalinen rajatarkastusprosessi Rajatarkastusten automatisointi (SIS, VIS, EES, RTP ja ABC + Robonic) 26/11/13 20

Evl Jaakko Ritola Mahdolliset kysymykset