100-vuotias Tarjanne kutsuu vesille. Löytyykö tunnelista ratkaisu ruuhkiin? SIVU 3 TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2 2008

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2 2008 100-vuotias Tarjanne kutsuu vesille TÄRPIT EN KESÄÄN SIVU 9 Löytyykö tunnelista ratkaisu ruuhkiin? SIVU 3

2 Maailman lapset tarvitsevat apuasi! PÄÄTOIMITTAJALTA SALLI SAASTAMOINEN Tampereen kaupunki on vuoden 2008 Unicef-kaupunki. Kaupunki haastaa kaikki tamperelaiset osallistumaan maailman lasten auttamiseen. Suurin rahallinen avuntarve on kehitysmaiden lapsilla. Tampereen avustuskohteena on Tansania ja siellä erityisesti Tampereen ystäväkaupungin Mwanzan alueen lapset. Unicef-kaupunkivuoden tavoitteena on kerätä yhden euron jokaista tamperelaista kohti, mikä rahasummana tarkoittaa yli 200 000 euroa. Tällä hetkellä koossa on noin 40 000 euroa. Tavoitteesta ollaan vielä kaukana, joten nyt tarvitaan kaikkien tamperelaisten apua. Projektikoordinaattori Minna Männistön mukaan yhteisöt ovat lähteneet innokkaasti mukaan yhteistyökumppaneiksi, mutta yksittäisten tamperelaisten osallistumiseen kaivattaisiin lisää aktiivisuutta. Tamperelaiset voivat antaa oman arvokkaan panoksensa kehitysmaiden lasten auttamiseksi monin eri tavoin. Näitä ovat esimerkiksi lahjoituspuhelinnumeroon soittaminen, työpaikkakeräykset, haastekampanjat, Unicef-tapahtumiin osallistuminen tai Uniceftuotteiden hankkiminen, Männistö listaa. Tampereen kaupungin edustuslahjat ja muistamiset on tänä vuonna päätetty keskittää yksinomaan Unicef-tuotteisiin. Kaikki kaupungin lahjat yhteistyökumppaneille ovat nyt Unicefin aineettomia paketteja. Aineeton paketti on lahjansaajan nimissä annettu lahja kehitysmaiden lapsille esimerkiksi lämmin huopa, vedenpuhdistustabletteja tai kuuden rokotteen paketti. Aineettomien pakettien arvot ovat 4 2 000 euroa. Esimerkiksi koulutarvikepaketti koko luokalle on 160 euroa, malariaverkko 4 euroa ja yhden lapsen rokotusohjelma 20 euroa. Kaupunki myös toivoo, että yhteistyökumppaneiden kaupungille osoitetut muistamiset ja kiitokset olisivat tänä vuonna Unicefin aineettomia paketteja. Nukella voit pelastaa yhden lapsen hengen Kuka tahansa tamperelainen voi valmistaa Anna tai Toivo -nuken, jonka antaa adoptoitavaksi. Anna tai Toivo -nukeista saatava tuotto kohdennetaan lasten rokotusohjelmiin. Yhden nuken hinta on vähintään 20 euroa ja tällä rahalla saa yhdelle lapselle rokotukset kuutta tappavaa tautia vastaan. Yhdellä nukella voit siis pelastaa yhden lapsen hengen. Jokainen nukke saa oman henkilökortin, jossa on nuken ja sen tekijän tiedot. Nukkeja voi valmistaa joko nukketalkoissa tai itsenäisesti ohjeiden mukaan. Nukkeja voi adoptoida Unicef-myymälästä Suvantokatu 4 tai Käsityökeskus Verkarannasta. Tampereella on tavoitteena vuoden aikana valmistaa ja löytää kodit 2000 nukelle. Käsityökeskus Verkarannassa järjestetään nukkeneuvoloita koko tämän vuoden ajan. Nukkeneuvolassa saa neuvoja nuken valmistamiseen ja saatavana on myös nuken tarvikepaketteja. Sunnuntaina 25. toukokuuta 2008 toimintakeskus Vuoltsussa järjestetään Anna ja Toivo -nukkemyyjäiset. Lisätietoja: www.tampere.fi/unicefkaupunki Unicefin lahjoitustili 472650-235501 (Kurikan Osuuspankki Tampereen konttori). Maksun saaja: UNICEF Lahjoituspuhelinnumero 0600 12166 (5,01 euroa/puh. + pvm) Lisätietoja aineettomista lahjakorteista ja Unicef-tuotteista antaa Suomen Unicefin toimisto, puhelin 09 584 501 www.unicefshop.fi/fi/pehmea+paketti/ Tampereen kesässä Olin pikkutyttönä armoton seikkailija. Heti kun äidin valvova silmä vältti, viskasin ämpärit ja lapiot hiekkalaatikon nurkkaan ja hiippailin tutkailemaan, mitä jännittävää naapurikorttelissa tapahtui. Erityisen jännittävät hetket koin, kun nelivuotiaana päätin omin päin lähteä Kalevan kirkon vieressä olevalta kotipihaltani keskustan tavarataloon viemään Kylli-tädille piirustustani. Ihme ja kumma, löysin reissultani takaisin kotiin omin avuin, vaikka etsintäpartiokin oli jo ehditty hälyttää liikkeelle. Arvaatte varmaan, että äitiparkani ei ollut lainkaan ilahtunut näistä seikkailuista. Nyt vanhempana ja toivottavasti viisaampana olen oivaltanut, ettei kaikki jännittävä aina välttämättä tapahdu kotinurkkia kauempana. Jo monena kesänä olen ankkuroitunut koko kesäksi tiiviisti kotikaupunkiini, sillä käsi sydämellä ja yhtään kotiinpäin vetämättä voin sanoa, että Tampere on Suomen paras kesäkaupunki. Kaupungissa nimittäin riittää tekemistä ja kokemista kaiken ikäisille koko kesäksi. Merta edemmäs kalaan ei tarvitse lähteä. Tampereelta löytyvät hyvät uimarannat vesileikkeihin ja auringon palvontaan, myös metsät ja luonto ovat lähellä. Mielenkiintoisia tapahtumia Tammerfesteistä Kukkaisviikkoihin ja Teatterikesään riittää lähes tauotta koko kesän ajan. Aitoon kesäaamuun kuuluu tietenkin myös piipahtaminen kaupungin toreilla, ja urbaanista kesästä nauttivat voivat tutkailla kaupunkikuvaa keskustan terassien perspektiivistä. Jos omaa ruusutarhaa ei saa kukoistamaan, voi ammattilaisten taikomaa kukkien loistoa ihailla Hatanpään Arboretumissa. Tampere tarjoaa kesäannoksensa myös kulttuurin nälkäisille. Viime vuonna aloitetut kulttuuriraitit jatkuvat edelleen. Suositut Tiinan, Väinö Linnan ja Kalle Päätalon raitit täydentyvät tänä kesänä Pispalan maisemiin sijoittuvalla Lauri Viidan raitilla. Kulttuuritoimen ideoimat kulttuuriraitit muuten palkittiin tänä keväänä kaupungin kehittäjäpalkinnolla. Kutkuttavaa ohjelmaa kesäillaksi löytyy myös Tampereen ja ympäristökuntien lukuisista kesäteattereista. Särkänniemi kuuluu takuuvarmasti perheen pienimpien kesään, mutta perheen kesken voi viettää ikimuistoisen retkipäivän myös esimerkiksi Viikinsaaressa. Laukontorin rannasta 20 minuutin laivamatkan päässä on Viikinsaaren perhepuisto, jossa voi retkeillä muuten vaan tai osallistua kulttuuritoimen järjestämään ohjelmaan. Saaren ohjelmisto onkin tänä kesänä uudistunut. Tampereen ehdottomasti parasta antia kesäisin ovat Näsijärven ja Pyhäjärven upeat järvimaisemat. Höyrylaiva Tarjanne täyttää toukokuussa 100 vuotta, joten nyt viimeistään kannattaa lähteä juhlaristeilylle ja kokea Runoilijan tien reitti. Ties vaikka Tarjanteen kannella alkaisi yllättäen runosuoni puhjeta, saman reitin matkasivat aikoinaan myös kuulut sanasepot Runeberg ja Topelius. Kädessäsi olevasta Tam pere-lehdestä löydät monta hyvää vinkkiä hauskan kesäpäivän viettämiseen Tampereella. Nauti kotikaupunkisi kesästä! Anna ja Toivo -nuket ovat tekijänsä näköisiä. Adoptoimalla nuken itsellesi voit pelastaa yhden lapsen hengen. Aila Rajamäki Tampere-lehden päätoimittaja tiedotuspäällikkö Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008 www.tampere.fi Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487, 33101 Tampere www.tampere.fi/tiedotus/ julkaisut/tamperelehti Päätoimittaja: Tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi Puh. (03) 565 611 Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 21.9.2008 Kannen kuva: Ari Järvelä Kapteeni Ossi Aho Tarjanne-laivan kannella. ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

3 Rantaväylää ajaa keskimäärin 50 000 autoa vuorokaudessa. Liikennemäärät kasvavat jatkuvasti, joten ruuhkiin etsitään ratkaisua. Valtuuston päätöksen mukaan Rantaväylän pitkä tunneli on paras vaihtoehto. Kartassa Rantaväylän tunnelin alustava linjaus. Rantaväylän tunneli toisi ratkaisun liikenneruuhkiin Tampereen Rantaväylän ruuhkien ongelmiin haetaan ratkaisua nyt tosissaan. Parhaimpana vaihtoehtona selvitetään 2,3 kilometriä pitkän tunnelin rakentamista Naistenlahden ja Santalahden välille. Kaupungin pääsisääntuloväylänä toimiva Paasikiven Kekkosentie on valtatie 12:n osa, joten Rantaväylän tukkoisuus on myös valtakunnallisen tieverkon sujuvuusongelma. Valtuuston päätöksen mukaisesti nyt on aloitettu tunnelia ja sen liittymiä koskevan tiesuunnitelman teko sekä samaa aluetta koskeva asemakaavoitus. Rantaväylän pitkä tunneli on myös Tiehallinnon ja alueen kuntien tekemän kehittämisselvityksen mukainen ratkaisu. Päätöksenteon vaatimaa valmistelua viedään eteenpäin Tampereen kaupungin vetämänä tiiviissä yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Tunneli on kuitenkin laajempi asia kuin pelkkä liikennejärjestely, sillä se toisi uuden mahdollisuuden kytkeä kaupungin keskusta Näsijärveen ja ottaa ranta kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Valtio on tulossa mukaan tunnelin rahoitukseen 45 miljoonalla eurolla, ja isokin osa kustannuksista voitaisiin saada pitkän tunnelin myötä rakentamiselle vapautuvasta tonttimaasta. Pitkän tunnelin kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa, mutta on hyvä huomata että tällä ratkaisulla vain osa summasta tulisi kaupungin maksettavaksi, tilaajapäällikkö Risto Laaksonen Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen prosessista toteaa. Pitkän tunnelin vaihtoehtona on tutkittu esimerkiksi tien leventämistä maan päällä kolmekaistaiseksi molempiin suuntiin, eritasoliittymää Mustaanlahteen sekä Onkiniemen lyhyttä tunnelia, joka olisi jo valmiiksi kaavoitettukin. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat myös korkeita. Aikaisemmin tehdyn selvitystyön mukaan tämän päivän hinta asettuisi 85 99 miljoonaan euroon rakenteellisesta ratkaisusta riippuen. Uutta tonttimaata ei syntyisi, joten ratkaisu tulisi kaupungille pitkää tunnelia kalliimmaksi. Pintavaihtoehto olisi erittäin vaikea toteuttaa siten, että liikenne saataisiin myös rakentamisen aikana sujumaan. Lisäksi se haukkaisi aikamoisen palan Mustastalahdesta ja Näsijärven ranta-alueista. Sujuva liikenne vaatisi myös useita isoja eritasoliittymiä, sillä liikennevaloilla ei enää kasvavilla liikennemäärillä pärjätä, Laaksonen sanoo. Rantaväylän tunnelin suunnittelun nyt alkaessa on noussut usein esiin kysymys, kuinka pari kaistaa tunnelissa vetää paremmin kuin samat kaistat maan päällä. Pelkkä tunneli ei olekaan vastaus, vaan sen kokonaisuus liittymäratkaisuineen. Merkittävää on, että tunnelin myötä tulisi yli kaksi kilometriä uutta, katkotonta liikenneväylää palvelemaan erityisesti Tampereen keskustan ohittavaa liikennettä. Maan päälle myös jää tai rakennetaan nykyistä ja tulevaa alueen maankäyttöä palveleva katuverkko. Suunnittelu tuo lisää vastauksia Rantaväylän tunnelin ja siihen liittyvien ratkaisujen suunnittelussa riittää myös haasteita, eikä kaikkiin kuntalaisia askarruttaviin kysymyksiin ole vastauksia vielä nyt, sillä totinen suunnittelu on vasta alkamassa. Tiesuunnitelmaan ja kaavoitukseen liittyy mittavaa selvitystyötä, jossa haetaan esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristökysymyksiin liittyviä parhaita ratkaisuja. Ennen kuin tunneli voidaan toteuttaa, varsinainen tarkka rakennesuunnittelukin on vielä edessä. Kaupunginvaltuusto on näyttänyt Rantaväylän pitkän tunnelin suunnittelulle selkeästi vihreää valoa, ja valtio on lupautunut mukaan rahoitukseen. Jotta asia voidaan ratkaista, suunnittelua on vietävä eteenpäin. Tässä vaiheessa suunnittelussa ei keskitytä muiden vaihtoehtojen punnitsemiseen, Laaksonen sanoo. Erilaisia pinta-, tunneli- ja kansivaihtoehtoja on tutkittu jo aiemmin esimerkiksi keskustan liikenneosayleiskaavan ja sitä ennen Ranta-Tampellan maankäytön alustavan suunnittelun yhteydessä. Aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa pitkän tunnelin vaihtoehdon eduksi nähtiin myös monissa kuntalaispalautteissa se, että nykyiseltä meluisalta autoväylältä vapautuvaa Nä-

4 Rantaväylää kehitetään osana valtatieverkkoa Paasikiven-Kekkosentietä eli Ranta väylää ajaa keskimäärin 45 000 50 000 autoa vuorokaudessa. Työmatkaliikenteen huipputunteina tai häiriötilanteissa tie ruuhkautuu pahasti. Tampereen kaupunkiseutu on maan toiseksi suurin kasvukeskus. Tampereella ja sen lähiympäristössä asuu nykyisin noin 330 000 ihmistä. Rantaväylän toistaiseksi suurin mitattu vuorokausiliikenne on viime vuoden syyskuulta, jolloin mitattiin 57 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen kehityksen on ennustettu jatkuvan siten, että vuonna 2030 liikennettä olisi kolmannes enemmän kuin nyt. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten mukaan tunneli ja siihen liittyvät ratkaisut toisivat myös liikenne-ennusteiden mukaisessa tilanteessa sujuvan liikennöinnin Rantaväylälle. Tarve Valtatien 12 Rantaväylän kehittämiseen lähtee sen ruuhkautumisongelmista ja häiriöherkkyydestä erityisesti työmatkaliikenteen aikana. Väylän toimimattomuus myös hidastaa läntisen kaupunkiseudun kehittymistä, toteaa suunnittelupäällikkö Juha Sammallahti Tiehallinnon Hämeen tiepiiristä. Myös seudullinen ja Tampereen sisäinen linja-autoliikenne kärsivät väylän toimimattomuudesta. Tähän tarpeeseen vastataan myös läntiselle Paasikiventielle tulevilla kolmansilla kaistoilla, joita suunnitellaan tässä vaiheessa nimenomaan joukkoliikenteen käyttöön. Osa nyt Pispalan valtatietä käyttävästä linjaautoliikenteestä voidaan siirtää Rantaväylälle, kun liikenteen sujuvuus parantuu. Rantaväylä toimii Läntisen kehätien parina. Nyt näyttäisi siltä, että ke hätien valmistuminen vähentää Ran taväylän liikennettä jonkin verran. Ennustetulla liikenteen kasvulla helpotus Rantaväylällä on lyhytaikai nen, joten sen kehittämi nen on edessä. Pitkä tunneli on kehittämisselvityk sen mukainen ratkaisu, josta on tehty myös erillinen tunneliselvitys, Juha Sammallahti kertoo. Ohikulkuliikenne tunneliin Liikenteellisten selvitysten mukaan sijärven rantaa voitaisiin ottaa ihan uudella tavalla virkistyskäyttöön. Mahdollisesti tieltä tunnelin myötä vapautuvan rannan maankäyttö suunnitellaan erikseen asemakaavoituksella, jossa selviää saavatko keskustan asuintalot aikanaan seurakseen Näsijärven rantabulevardin vai onko ratkaisu jotain muuta. Minulla on sellainen tunne, että jos meidän sukupolvemme valitsee maan päällä kulkevan Rantaväylän Näsijärven rannan pysyväksi käytöksi, niin tulevat sukupolvet eivät välttämättä siitä meitä kiittele, tilaajapäällikkö Risto Laaksonen arvelee. noin kaksi kolmasosaa Rantaväylän liikenteestä on ohikulkuliikennettä ja kolmannes suuntautuu keskustaan. Tunnelin myötä vain ohikulkuliikenne jatkaisi tunneliin, jolloin sen liikennemäärä olisi ennusteiden mukaan vuonna 2030 noin 41 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tunnelin välityskyky riittäisi hyvin, ja matka-ajat lyhenisivät. Tunnelin ja sen ratkaisujen myötä väylältä poistuu viisi valo-ohjattua liittymää, jotka ovat nykytilanteessa myös onnettomuusherkimmät kohdat. Selvityksiä tarkennetaan suunnittelun edetessä, ja myös liikenteelliset selvitykset käydään vielä uudelleen läpi, Sammallahti kertoo. Liikenteellisten selvitysten lisäksi tähän mennessä on alustavasti tutkittu muun muassa tunnelilinjausta, tunnelitekniikkaa, eritasoliittymäratkaisuja ja yleensä tunnelin toteuttamiskelpoisuutta kustannuksineen. Myös maasto- ja kallioperätutkimuksia on tehty alustavasti, ja niitä tarkennetaan edelleen. Teksti: Anna-Leea Hyry Rantaväylän tunneli lyhyesti Tunnelin pituus 2,3 kilometriä, välittää katkottomasti liikennettä keskustan ohi 3 + 3 kaistaa, joista ajoneuvoliikenteellä pääsääntöisesti 2 + 2 kaistaa, reunakaista turvakaistana Kummallekin ajosuunnille rakennetaan omat tunnelit Tietunnelit Suomessa Käytössä olevat: Kuparivuori, Naantali, rakennettu 1978, pituus 300 m Tampereen itäinen ohikulku (Karkuvuoren tunneli), 1992, 170 m Hiidenkallio, Kehä II, 2000, 480 m Isokylä, Vt1, 2003, 450 m Vuosaaren tunneli, 2008, 1550 m Rakenteilla: E18 Muurla Lohjanharju, 7 tunnelia, avataan loppuvuodesta 2008, yhteensä 5200 m, pisin Karnaisten tunneli 2240 m Kivihaka, avataan 2009, 320 m Mestarintunneli Kehä I, avataan 2010, 490 m Suunnitteilla: Hagalundin tunneli kehä I, 820 m Kehä II:n tunnelit 3 kpl, 600 800 m Rantaväylän tunneli 2300 m Eritasoliittymät tunnelin kumpaankin päähän Naistenlahdessa ja Santalahdessa Naistenlahden kautta ajetaan Kekkosentieltä keskustaan, Lapinniemeen ja Tammelaan Santalahdesta ajetaan Paasikiventien kautta keskustaan, Santalahteen ja Onkiniemeen Lahden eteläinen kehätie, vt 12, 3 tunnelia, yhteensä 1700 m E18 Haminan ohitus 150 + 490 m Parainen-Nauvo 4500 m Tampereen Rantaväylän (VT 12) tunnelin valmisteluvaiheita 2000 Selvitys Ranta-Tampellan maankäytön kehittämisestä 2004 Tampereen Rantaväylän kehittämisselvitys ja Rantaväylän tunnelin esisuunnitelma 2004 Rantaväylän tunnelin hankekuvaus 2006 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava hyväksytään 2007 Tampereen Rantaväylä-- työryhmä asetetaan 2007 Kaupunginvaltuusto hyväksyy Rantaväylä-työryhmän väliraportin 2008 Tiesuunnitelman laatiminen ja tunnelin alueen asemakaavoitus Ratina uudistuu hyvää vauhtia Ratinanrannan asuinalueelle Pyhäjärven rantamaisemiin nousee noin tuhannen ihmisen uusi asuinalue. Etelärannan tontinluovutuskilpailun voittajat Skanska kodit, YIT ja Hartela ovat kaikki aloittaneet tonttiensa rakentamisen. Ensimmäisenä rakennetaan rannan viereiset viisikerroksiset lamellitalot. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat alueelle jo talvella 2009. Rantapromenadi viimeistellään näiden talojen valmistuttua. Tampereen valtatiellä tehdään kaukolämpötöitä, uusitaan ajoradat ja istutetaan puurivit kadun molemmille laidoille. Muutostyöt aiheuttavat valitettavasti jossain määrin liikenteen hidastumista ja ruuhkaantumista. Myös Ratinan uuden kauppakeskuksen toteutuminen etenee. Kauppakeskuksen 44 000 kerrosneliömetriin tullee kaksi suurta päivittäistavaramyymälää, vaatekauppoja, muita erikoisliikkeitä, ravintoloita, kahviloita ja toimistoja palvelutilaa. Kahteen maanalaiseen pysäköintikerrokseen tulee noin 1400 autopaikkaa. Tampereen kaupunki hyväksyi maa liskuussa tonttikaupan suunnittelu- ja toteutuskilpailun voittaneen Sponda Oyj:n kanssa. Kyseessä on hinnaltaan Tampereen kaikkien aikojen suurin tonttikauppa. Kauppahinta on 20 407 000 euroa. Toteutussopimuksessa määritellään, miten osapuolet rakentavat uutta Ratinaa. Sponda Oyj rakennuttaa muun muassa Vuolteenkadun uudelle paikalle ja Ratinanaukion. Toteutukseen kuuluu myös maanalaista osuutta sisältävä kevyen liikenteen yh- ARI JÄRVELÄ Ensimmäiset Ratinanrannan asukkaat pääsevät muuttamaan Pyhäjärven rantamaisemiin talvella 2009. teys Suvantokadulta Ratinan etelärannalle Ratinanraitille. Uuden kauppakeskuksen viereinen niin sanottu Vuoltsun kortteli sekä linjaautoaseman eteläpuolelle suunniteltu toimistotalon tontti on myös varattu Sponda Oyj:lle, jolloin niitä voidaan suunnitella kauppakeskuksen yhteydessä. Parhaillaan peruskorjattavana olevan linja-autoaseman ympäristö järjestellään uudelleen siten, että laiturit katetaan ja siirretään Hatanpään valtatien varteen. Linja-autoasemalta rakennetaan myös kauppakäytävämäinen sisäyhteys kadun alitse kauppakeskukseen. Laukontorin ja Ratinanniemen välille rakennetaan myös kevyen liikenteen silta, joka tuo kokonaan uuden yhteyden yli Ratinanvuolteen. Suunnittelukilpailun avulla hahmotellun Vuolteensillan rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo tämän vuoden lopulla.

5 Vuoreksen liikekeskuskorttelin suunnittelu alkoi kilpailulla ARI JÄRVELÄ Uuden Vuoreksen kaupunginosan keskustan liikekeskuskorttelin tontinluovutuskilpailu alkoi huhtikuussa. Kilpailun tavoitteena on löytää korttelin asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi korkeatasoinen ehdotus. Hakemuksen jättäneistä valitaan enintään kolme ehdokasta kilpailun seuraavaan vaiheeseen. Vuores on Tampereen eteläosaan, Lempäälän rajalle nouseva uusi 13 500 asukkaan kaupunginosa, jonka keskusta-alue on nimetty Vuoreskeskukseksi. Kilpailun kohteena oleva liikekeskuskortteli sijaitsee Vuoreksen parhaalla ja näkyvimmällä paikalla, alueen keskellä sijaitsevan ja paveluita kokoavan Vuoresaukion laidalla sekä alueen pääkokoojakatuna toimivan Vuoreksen puistokadun varrella. Kortteliin tuleva kerrosala on noin 10 000 kerrosneliömetriä. Päivittäistavarakaupan lisäksi liikekeskukseen toivotaan useita pienempiä myymälöitä, palveluja sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa. Korttelin toteutus voidaan jakaa useampaan vaiheeseen, jotka sidotaan alueen toteutusaikatauluun ja asukasluvun kasvuun. Kortteli tai tontti varataan kilpailun perusteella kerralla tai vaiheittain toteutettavaksi. Liikekeskuskorttelin ensimmäisen vaiheen haluttaisiin olevan valmis ja ympäristön huolitellun näköinen kesällä 2012, kun Vuoreksessa järjestetään asuntomessut. Messualueeksi valitun Virolaisen alueen kaavatyö on meneillään. Vuoreksen puistokadun rakentaminen alkaa ensi syyskuussa. Sär kijärven sillan rakentaminen alkaa vuonna 2009, silta voidaan ottaa käyttöön vuonna 2010. Ensimmäisten asuntoalueiden rakentaminen käynnistyy vuoden 2009 alkupuolella. Lahdespohjassa yritystonttien rakentaminen käynnistyy myös ensi vuonna. Vuoreskeskuksessa ja sen lähialueilla on parhaillaan kaavoituksen piirissä kaiken kaikkiaan 310 000 kerrosneliömetriä pääasiassa asuntorakentamiseen tarkoitettua rakennusoikeutta. Vuoreksen pohjoisosassa on lainvoimaisessa Lahdespohjan asemakaavassa 110 000 kerrosneliömetriä yritys- ja liikerakentamiseen tarkoitettua rakennusoikeutta. Tampereella tutkitaan pienhiukkasten vaikutuksia terveyteen Tampereen kaupungin ympäristöpalveluissa on meneillään tutkimushanke, jossa tutkitaan ulkoilman kaikkein pienimpien hiukkasten lukumäärää ja terveysvaikutuksia. Pienhiukkasten arvioidaan olevan terveydelle kaikkein vahingollisimpia. Keväinen katupöly on kiusallista. Ilman kaikkein pienimpiä, alle 2,5 µm:n hiukkasia ei aistein voi havaita. Tampereella on muutaman vuoden ollut käytössä pienhiukkasten reaaliaikaista lukumäärää ja pitoisuusjakaumaa mittaava ELPI-analysaattori, joka erottelee ja laskee pienhiukkaset aina 0,007 µm:n kokoluokkaan asti. Pirkankadun varrella käytössä olevan ELPI-hiukkasanalysaattorin mittaustuloksista voidaan laskea muun muassa ilmassa olevien hiukkasten aktiivinen pinta-ala, jonka oletetaan olevan yhteydessä hiukkasten terveysvaikutuksiin. Tutkimuksessa mitataan pienhiukkasia myös Kalevassa kolmen kuukauden ajan. Ympäristötarkastaja Milla Hilli- Lukkarinen ympäristöpalveluista kertoo, että pienhiukkasia on mittausaineiston perusteella eniten talvella kovilla pakkasilla. Jatkossa selvitetään mittaustulosten yhteydet muun muassa säätietoihin ja liikennemääriin. Tarkoituksena on myös vertailla pitoisuuksia sairastuvuus- ja kuolleisuustietoihin, mutta sopivien terveystietojen saanti on osoittautunut hankalaksi. Pakokaasut syntipukkina Pienhiukkasia syntyy esimerkiksi autojen pakokaasuissa, energiantuotannossa, pienpoltossa sekä tupakanpoltossa. Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen lisää erityisesti hengitys- ja sydänsairauksia. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa 200 1300 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Tampere on mukana myös valtakunnallisessa katupölytutkimuksessa, jolla selvitetään kevätpuhdistuksen tehokkuut ta pölyn vähentämisessä. Tavoitteena on löytää keinoja ja toimintamalleja pölyhaittojen minimoimiseksi. Maanrakennusmies Juha Nieminen valmistelee sähköputkitusta uudistetulle Enqvistinkadulle. Kesä on taas katutöiden aikaa Kesällä isoimmat keskustaa lähinnä olevat katutyömaat sijaitsevat Ratinassa Tampereen valtatiellä ja linja-autoaseman kohdalla Hatanpään valtatiellä. Moottoritiellä Lakalaivan ja Lahdesjärven alueella alkaa myös Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen. Lisäksi pienempiä katutöitä on eri puolella kaupunkia. Kesään keskittyvät myös katujen kunnostuspäällystykset. Tampereen valtatietä uudistetaan Ratinan sillan ja uuden Voimakadun välillä, ja työ kestänee elokuun loppuun. Ajoratojen väliin rakennetaan nurmipintainen erotuskaita, ja molemmille puolille katua tulee viherkaistalla erotetut kevyen liikenteen väylät. Hatanpään valtatiellä uusitaan linja-autoaseman kohdalla kaistajärjestelyjä ja kevyen liikenteen väylää. Työn ajan linja-autoaseman bussipysäkit eivät ole käytössä. Kaupunki julkaisi kevään korvilla uudet painokset Tampereen ja Pirkkalan pyöräilykartasta sekä Tampere ympäristöineen -kartasta. Uudet kartat voivat inspiroida nousemaan pyörän satulaan ja polkaisemaan kesäiselle kotiseuturetkelle. Pyöräilykartassa on Tampere- Pirkkala sekä Tampereen keskustan kuvakartta pyöräilyreitteineen, Tampereen valtatielle rakennetaan kesän aikana myös joukkoliikennekaistaa Viinikassa rautatiealikulun ja Lempääläntien väliselle katuosuudelle. Töistä ei ole suurta haittaa muulle liikenteelle, silla joukkoliikennekaista ohittaa Viinikan liikenneympyrän. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueella aloitetaan kesällä myös Kuljun moottoritien uuden Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen. Rakennustöistä aiheutuu haittaa moottoritien liikenteelle, ja työn aikana on liikennejärjestelyjä. Eritasoliittymä palvelee kasvavan liike- ja teollisuusalueen liikennetarpeita. Hervannassa uusitaan Insinöörikatua turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Loppukesällä aloitetaan myös Keinutorin rakentaminen Keinupuiston viereen. Kaukajärvellä saneerataan Keskisenkatua. Tampereen liikenneturvaohjeet ja kartta valtakunnallisista pyöräilyreiteistä Tampereen seudulla. Uutuutena karttaan on merkitty vaaralliseksi havaitut risteykset sekä jyrkät mäet. Ilmaista Tampere Pirkkala-pyöräilykarttaa on jaossa palvelupiste Frenckellissä Frenckellinaukio 2 B:ssä ja GoTampere-toimistossa rautatieasemalla. Tampere ympäristöineen -kartta itäosassa on työn alla monia katukunnostuskohteita. Esimerkiksi Ruotulassa kunnostetaan vanhoja routineita katuja. Töitä tekee ulkopuolinen urakoitsija eli Destia. Koilliskeskukseen liittyvien liikennejärjestelyjen rakentaminen kestää ensi vuoden puolelle saakka. Niitä rakennetaan uuden City-Marketin ja Prismaksi laajenevan marketin tarpeisiin. Länsipuolella Tamperetta uusitaan Lielahdessa Enqvistinkatua ja Kalkussa Kalkun viertotietä. Lamminpäässä on meneillään Rauhantien saneeraus, joka estää läpiajoliikenteen kadulla. Kalkunvuoren ja Pohtolapuiston uusilla asuinalueilla kadut saadaan syksyyn mennessä viimeisteltyä päällysteillä ja katuviheralueilla. Päällystettäviä katukohteita on kolmisenkymmentä eri puolilla kaupunkia. Ota uusittu kartta kainaloon ja polkaise pyöräretkelle soveltuu esimerkiksi retkeilykäyttöön ja sileänä versiona seinäkartaksi. Kartan aluetta on laajennettu länteen päin edellisestä vuoden 2000 painoksesta. Vesistöt on kartassa esitetty eri sävyisin syvyysvyöhykkein, ja kartta sisältää myös veneilyväylät. Taitettavan kartan hinta on 9 euroa ja sileän 18 euroa. Karttaa saa ostaa palvelupiste Frenckellistä.

6 Hatanpään kantasairaala elää remonttia väistellen Hatanpään kantasairaalan B-siivessä ovat purkumiehet vauhdissa. Seinää kaatuu uuden tieltä. Vaikka peruskorjaus jonkin verran haittaakin arkipäivän elämää, sairaalan toiminnot pyörivät entiseen malliin. Esimerkiksi leikkaussalit ovat käytössä ja päiväkirurgian potilaat saavat palvelunsa kuten aikaisemminkin. Kantasairaalan peruskorjaus kestää syksyyn 2010. B-siiven remontti alkoi maaliskuun alussa. Kirurgian osastot muuttivat sitä ennen B-siivestä A-siipeen, Hatanpään puistosairaalaan perustettiin infektion- ja sisätautien päi- vystysosasto ja Kaupin sairaalaan muodostettiin sisätautien osasto. Pikonlinnaan Kangasalle perustettiin kaksi väliaikaisosastoa, jonne puolestaan siirrettiin potilaita puistosairaalasta ja Kaupista. Remontin vuoksi on jouduttu supistamaan noin 60 potilaspaikkaa. Kaikki potilaat pääsevät kuitenkin hoitoon, vakuuttaa projektipäällikkö Pirjo Karppanen. Tamperelaisia hoidetaan yhdessä Taysin ja muiden kaupungin laitosten kanssa. Peruskorjaus ja siihen liittyneet potilassiirrot ovat toistaiseksi sujuneet Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus alkoi B-siivestä. Vuonna 1985 valmistuneen rakennuksen ilmanvaihdossa on ollut koko ajan ongelmia, myös viemärit ovat osittain läpiruostuneet. Remontin jälkeen rakennuksessa on muun muassa ilmastointi, sprinklaus ja pelkästään yhden tai kahden hengen potilashuoneita. suuremmitta ongelmitta. Seuraava iso voimainkoetus on tiedossa vuoden vaihteen jälkeen, kun B-siipi valmistuu ja ottaa vastaan potilaansa. Tällöin myös korjaantuu sisätautien potilaspaikkavaje. Maaliskuun 2009 alkuun mennessä A-siipi vuorostaan tyhjenee. Sen remontti on ohi vuoden 2010 keväällä. Viimeisenä kunnostetaan hallintosiipi. Kantasairaalan remontti lisää vuodeosastojen määrää yhdellä, mutta vähentää kaikkiaan 39 potilaspaikkaa. Tämä johtuu siitä, että peruskorjauksessa katoavat entiset kuuden hengen huoneet ja sairaalaan tulee vain yhden Kantasairaalan peruskorjaus kestää syksyyn 2010. hengen tai kahden hengen huoneita. Kaikkiin huoneisiin tulee oma WCja suihkutila. Ja mikä parasta, vuodeosastoille saadaan jäähdyttävä ilmastointi, joten kesähelteiden kuumentamat potilashuoneet jäävät historiaan, Pirjo Karppanen iloitsee. Hatanpään sairaalan henkilökunta on ollut tiiviisti mukana remontin suunnittelussa, jotta uusista tiloista saadaan mahdollisimman toimivat. Toimivan kokonaisuuden lisäksi osastoille pyritään luomaan rauhallinen tunnelma muun muassa värivalinnoilla. Uusiin tiloihin palkataan myös lisää henkilökuntaa. Karppanen uskoo, että kuulu Hatanpään henki saa remontin myötä uutta potkua, joka näkyy ja tuntuu monella eri tavalla ja tasolla. Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuvat: Ari Järvelä Hatanpäälle avataan kahvilakirjasto Hatanpään kantasairaalaan avataan kahvilakirjasto. Sieltä lainataan luettavaa kaikille lukuhaluisille: potilaille, omaisille, saattajille, vierailijoille ja henkilökunnalle. Kirjasto on toiminut sairaalan uumenissa jo vuosikymmenet, mutta vanha tila on ollut pieni ja sijainti syrjäinen. Alkuvuodesta kirjasto koki iloisen yllätyksen, kun sairaalasta tarjottiin uutta tilaa pääaulasta kahvion yhteydestä. Remontti alkoi vauhdikkaasti ja kirjasto saadaan toivottavasti avattua jo alkukesästä. Kirjasto on avoinna aluksi kolmena päivänä viikossa. Kokoelmissa on nelisentuhatta kirjaa, lisäksi äänikirjoja ja cd-levyjä. Varaamalla saa muutakin aineistoa, käytössä on koko Tampereen kaupunginkirjaston kokoelma. Kantasairaalan ja puistosairaalan vuodeosastoille lähetetään kuukausittain pieniä kirjakokoelmia niille lukijoille, jotka eivät itse jaksa tulla kirjastoon. Tampere purkaa hammashoidon jonoja Tampere purkaa aikuisten hammashoidon jonoja ostamalla lisää palveluja ulkopuolelta ja kokeilemalla palvelusetelin käyttöä. Kaupungin omat hammaslääkärit käyvät huhti kesäkuussa läpi jonossa olevat potilaat ja tekevät heille hoitosuunnitelmat. Hoitoa tarvitsevat ohjataan yksityiselle palveluntuottajalle kiireellisyysjärjestyksessä. Potilaat hoitaa Medone Oy, jolle kaupunki vuokrasi tätä varten toukokuun alusta Liisanpuiston hammashoitolan tilat. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunta päätti, että lisäpalvelut hankitaan kiireellisen aikataulun vuoksi suorahankintana. Jonojen purkamiseen osallistuvat kolme hammaslääkäri hammashoitaja-työparia. Toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden loppuun asti. Mikäli se onnistuu hyvin, se voi jatkua pitempäänkin. Siinä tapauksessa hankinnat kilpailutetaan syksyllä, tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki kertoo. Ajan voi perua ja vaihtaa netissä Uusia toimintamalleja on pitänyt hakea kiireettömän hammashoidon pitkien jonojen vuoksi. Niiden purkaminen ei ole onnistunut aikaisemmista ostopalvelujen lisäämisestä huolimatta hoitotakuulain edellyttämässä alle puolessa vuodessa. Kiireellinen hoito sen sijaan on toteutunut lain määräämässä kolmessa päivässä. Huhtikuussa käynnistyneet tehotoimet ovat jo alkaneet purra myös kiireettömän hoidon jonoihin. Tutkituista potilaista hoitoa jonotti huhtikuun puolivälissä noin puolet. Neljäsosa ei ole ollut hoidon tarpeessa, ja loput on hoidettu tutkimuskäynnillä, ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen sanoo. Osa jonossa olevista ja kutsun saaneista potilaista on ilmoittanut jo hakeutuneensa hoitoon ja perunut tutkimusaikansa. Tämä samoin kuin ajan siirtäminen potilaalle sopivammaksi on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. Kaupungin suun terveydenhuollolla on käytössä ajanvaraus, jossa ajan voi perua ja siirtää pankkitunnuksella tapahtuneen tunnistautumisen jälkeen. Puhelinpalvelu on ruuhkainen, netissä asiointi ei riipu aukioloajoista, Torppa- Saarinen evästää. Potilaalle sama kunnallinen hoitomaksu Uuden toiminnan etuna on, että potilastiedot kirjautuvat kaupungin hammashuollon tietojärjestelmään, ja myös asiakasmaksulaskutus onnistuu sujuvasti. Potilas maksaa hoidosta kunnallisen hinnoittelun mukaisesti. Erikoishammashoidon antaa edelleen kaupungin oma henkilökunta kaupungin omissa hammashoidon toimipisteissä. Liisanpuiston hammashoitola on siirtynyt väliaikaisesti Tammelan hammashoitolaan. Kaupunki valmistelee myös palvelusetelin kokeilemista hammashoidossa ensi kesänä. Potilaat varaavat itse ajan järjestelmään ilmoittautuneilta yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Nämä toimittavat selvityksen palvelusetelillä toteutetusta hoidosta kaupungille, joka laskuttaa asiakasmaksut. Palveluseteli on tarkoitus ottaa käyttöön aikuispotilaille, joille on tehty taudinmääritys ja hoitosuunnitelma. Käytännössä se helpottaisi esimerkiksi kiireellisellä päivystyskäynnillä tarpeelliseksi todetun jatkohoidon järjestämistä, Torppa-Saarinen toteaa. Teksti: Jaana Kalliomäki Kuva: Ari Järvelä Muista perua varaamasi aika Jos hammaslääkärille varattua aikaa ei ole peruutettu vuorokautta ennen, peritään asiakkaalta 27 euron maksu. Maksua ei peritä, jos peruuttamatta jättämiseen on hyväksyttävä syy, kuten esimerkiksi joutuminen sairaalahoitoon. Muun hyväksyttävän syyn ratkaisee ylihammaslääkäri tapauskohtaisesti. Maksun tarkoituksena on tehostaa hammashoidon toimintaa ja saada palvelut mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Maksu ei kata läheskään käyttämättä jätetyn hoidon todellisia kustannuksia. Muista siis perua varaamasi aika hyvissä ajoin, viimeistään vuorokautta aiemmin joko puhelimitse tai internetin kautta. Julkisten palveluiden tehokas käyttö on kaikkien etu. Kaupunki valmistelee palvelusetelin kokeilemista hammashoidossa. Hammaslääkäri Minna Mellin (vas.) ja hammashoitaja Päivi Sokura työnsä ääressä.

7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kesäsulkuja Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteistä osa on suljettuna kesällä. Lielahden, Rahola-Pispalan, Atalan ja Kämmenniemen lääkäriasemia esitetään suljettavaksi 23.6. 3.8. KAAOSklinikan sulkemista ajalla 14. 30.7. ja ikäluokittaisten terveystarkastusten kesätaukoa 7. 27.7. Seuraavat toimipisteet suljettuna: Keskuslastenneuvola 30.6. 27.7. Opiskeluterveydenhuolto 7. 27.7. Korva- ja silmäyksikkö 14.7. 3.8. Diabetesvastaanotto 7. 20.7. Pyynikin koulun ranskalais-suomalaisen luokan oppilaat Anna Palin (vas.), Anneka Hermunen ja Susanna Santala (oik.) harjoittelevat ranskaa opettaja Laure Manejan (toinen vas.) opastuksella. Sairaalat Hatanpään kantasairaalan päiväkirurgian yksikkö suljettu 30.6. 27.7. Reumasairauksien poliklinikka suljettu 21.7 10.8. Päiväkeskukset ja korttelikerhot Tammelan palvelukeskuksen päiväkeskukset suljettuna seuraavasti: Annikin päiväkeskus 16.7. 3.8. Kullervon päiväkeskus 7.7. 3.8. Kyllikin päiväkeskus 7.7. 3.8. Tammelan palvelukeskuksen kahvio 30.6. 28.7. Koukkuniemen päiväkeskus 30.6. 27.7. Pispan päiväkeskus 30.6. 27.7. Männistöntuvan korttelikerho 23.6. 20.7. Peipontuvan korttelikerho 14.7. 3.8. Venlantuvan korttelikerho toimii normaalisti Mielenterveyspalvelut Psykiatrian poliklinikat ovat suljettuna seuraavasti: Etelä-Tampereen psykiatrinen poliklinikka 7. 20.7. Hervannan psykiatrinen poliklinikka 14. 27.7. Linnainmaan psykiatrinen poliklinikka 14. 27.7. Kaukajärven psykiatrinen poliklinikka 30.6. 20.7. Mielenterveyspalvelujen työryhmät eivät palvele seuraavina aikoina: Itä-Tampereen työryhmä 7. 20.7. Länsi-Tampereen työryhmä 7. 20.7. Keski-Tampere 1. työryhmä 21.7. 3.8. Keski-Tampere 2. työryhmä 21.7. 3.8. Mielenterveyspalvelujen päiväsairaalat ovat suljettuna seuraavasti: Päiväsairaala 1 7.7. 10.8.2008 Päiväsairaala 2 23.6. 27.7.2008 Päiväsairaala 3 7.7. 3.8.2008 Toiminnassa ovat kriisipsykiatrian poliklinikka, nuorisopsykiatrian poliklinikka, maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikka ja tehostettu psykiatrinen kotityöryhmä. Monipuolinen kielitaito on valttia Suuri osa tamperelaisista koululaisista valitsee pitkäksi kieleksi englannin, vaikka myös muiden kielten osaajia kaivataan. Oppilaiden kielivalinnat ovat yksipuolistuneet, vaikka koulujen kieli tarjonta on kasvanut. Peruskoulun kolmannella luokalla aloitetaan A1-kielen opiskelu. Suuri osa vanhemmista valitsee lapsen pitkäksi kieleksi englannin, vaikka tarjolla on myös ruotsia, ranskaa, saksaa ja venäjää. Neljännellä luokalla aloitetaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu. Valitut kielet ovat sitovia koko peruskoulun ajan. A2-kielen opiskelu lisää oppilaan viikkotuntimäärää kahdella tunnilla 1 7 luokkien aikana. Melko harvat opiskelevat kahta pitkää kieltä, koska vanhemmat pelkäävät peräkkäisinä vuosina alkavien kieliopintojen rasittavan lasta liikaa. Joitakin kieliä opetetaan vähäisen kysynnän vuoksi vain muutamissa kouluissa. Into eksoottisen kielen opiskeluun voi sammua, jos se edellyttää matkustamista kahden koulun välillä. Perusopetuksen kehityspäällikkö Veli- Matti Kanervan mielestä kahden pitkän kielen opiskelu voi kuitenkin helpottaa oppimista. Ihminen rakentaa uutta tietoa aiemmin oppimansa varaan. Kahden kielen opiskelu rinnakkain voi itse asiassa helpottaa oppimista, Kanerva sanoo. Kanervan mukaan nykyään tarvitaan paitsi hyvää, myös laajaa kielitaitoa. Kieliä kannattaa opiskella, vaikka akateeminen ura ei olisi suunnitel- Vieras kieli pakottaa ajattelemaan Pyynikin koulun 7 9 luokkalaisista yli puolet lukee tänä vuonna myös A2-kieltä. A1-kielistä englanti on selvä suosikki myös Pyynikillä. Koulussa on kolme ranskalais-suomalaista luokkaa, jotka saavat noin 40 prosenttia opetuksesta ranskan kielellä. Opettaja Jean-Philippe Hauger on huomannut vieraskielisen opetuksen parantaneen oppimistuloksia. Kun jokin asia opetetaan ranskaksi, oppilas joutuu keskittymään enemmän. Tämän vuoksi asiat omaksutaan usein paremmin, hän sanoo. Koulujen iltapäivätoiminta laajenee Koululaisille tarkoitettu harrastava iltapäivä hanke (HIP) laajenee syksyllä uusiin kouluihin. Mukaan tulee kaikkiaan kuusitoista uutta ala- ja yläkoulua eri puolilta Tamperetta. Syksyllä mukaan tulevat muun muassa Tampereen Normaalikoulu, Lielahden koulu, Olkahisen ja Sorilan koulut, Etelä-Hervannan, Annalan ja Karosen koulut. Keskustan alueella yhteistä harrastustoimintaa tarjotaan usean eri koulun oppilaille. Sen mukaisesti Aleksanterin, Johanneksen, Amurin, Pispan, Tammerkosken, Klassillisen koulun ja Pyynikin kouluilla järjestettävään toimintaan voivat osallistua näiden kaikkien koulujen oppilaat. Tämän lisäksi myös Atalan ja Vehmaisten Vaikka englantia opiskellaan muiden kielten kustannuksella, nuorten englanninkielen taito on syventynyt viime vuosina. Peruskoululaiset hallitsevat englanniksi jopa sellaista atk-sanastoa, jota aikuiset eivät osaa. Nuoret myös uskaltavat ilmaista itseään entistä rohkeammin. Jean-Philippe Haugerin mielestä vieraalla kielellä opiskelusta on monin tavoin hyötyä. Oppilaat Veera Tähkävuori ja Roosa Kuhna ovat samaa mieltä. missa. Kanerva toivoo, että oudompiakin kieliä opiskeltaisiin rohkeasti. Nyt oppilaiden kielivalinnat ovat yksipuolistuneet, vaikka kielitarjonta on kasvanut. Kielitaitoisia ihmisiä kaivataan teollisuuden ja kaupan alalla sekä asiakaspalvelutyössä. Vanhempien pitäisi nähdä kielitaidon merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta. Kansainvälistymiskehityksen jatkuessa muiden kielten osaaminen englannin lisäksi on erityisetu. Englannin osaamista taas pidetään itsestäänselvyytenä. Kielten opiskelu on helpointa aloittaa mahdollisimman varhain. Aikuisena uuden kielen omaksuminen on vaikeampaa ja opiskelusta joutuu maksamaan. Valmassa voit vaikuttaa Osoitteesta http://valma.tampere.fi löytyy perusopetuksen kielitarjontaa koskeva kysely. Vastausten avulla pohditaan, miten kaupunki voisi kehittää kielten tarjontaa ja valintaa kouluissa. Vanhemmat voivat kertoa mielipiteensä esimerkiksi kielitarjonnan laajuudesta ja kieliopintojen aloittamisajankohdasta. Valma-kyselyyn voi vastata 30.5. asti. 26.5. asti Valmassa voi myös antaa mielipiteitä siitä, tarvitaanko Tampereeella kansainvälistä koulua. Koulun perustamisesta on tehty valtuustoaloite. kouluilla järjestetään jonkin verran kerhotoimintaa. Toiminta jatkuu Härmälän, Linnainmaan, Peltolammin, Terälahden, Tesomajärven ja Tesoman kouluissa samaan tapaan kuin tänä lukuvuonna. Hankkeen tavoitteena on järjestää vapaaehtoista harrastustoimintaa 3. 9.-luokkalaisille koululaisille Teksti: Janica Brander Kuvat: Ari Järvelä koulupäivän jälkeen. Tarkoituksena on vähentää lasten yksinoloa, tukea sosiaalista kasvua, parantaa lasten hyvinvointia sekä lisätä kouluviihtyvyyttä. Kerhot ovat tähän asti painottuneet alakouluihin. Nyt toiminta laajenee useaan sellaiseen kouluun, jossa on myös 7. 9.-luokkien oppilaita.

8 Matkailuneuvonta palasi juurilleen rautatieasemalle Tampereen matkailuneuvonta palasi rautatieasemalle, jossa se aikoinaan aloittikin. Matkailuneuvonta on palannut juurilleen. Tampereen kaupungin ensimmäinen maksuton neuvontapiste avattiin vasta valmistuneella rautatieasemalla vuonna 1936. Silloin nimenä oli Retkeilijöiden Opastuspiste. Nimi kuvaa silloisen matkailun luonnetta. GoTampereen matkailutoimiston vt. päällikkö Marjut Raiskio esittelee uusia tiloja. Rautatieaseman nykyaikaan siirtävä remontti on vielä kesken, mutta Tampereen seudun matkailuneuvontaa ja palvelujen myyntiä tarjoava tila on jo valmis ja käytössä. Viralliset avajaiset vietettiin toukokuun alussa, mutta infopiste siirtyi Tammerkosken rannalta asemalle jo huhtikuun puolivälissä. Maailmalla rautatieasema on keskeinen paikka. Sieltä turistit hakevat usein tietoa. Uskon, että matkailijat löytävät tiensä tiedon lähteille nyt entistä paremmin myös Tampereella. Kun viereinen läpikulkutunneli rautatien alitse Tullin alueelle valmistuu, infopisteen paikka vain kohenee. Matkailuesitteitä kymmenellä kielellä Tilat on suunniteltu niin, että palvelut sujuvat myös ruuhka-aikoina. Sujuvuutta auttavat muun muassa palveluvuoronumerot ja sähköinen ilmoitustaulu. Myös aukioloaikoja on parannettu. Tä män vuoden alusta viiden tähden valtakunnallisen luokituksen saanut matkailuneuvonta on auki kesällä arkisin kello 9 20 ja viikonloppuisin kello 9.30 17. Ensi syksystä alkaen toimisto on avoinna myös viikonloppuisin kello 11 15. Matkailuesitteitä on tarjolla kymmenellä kielellä ja henkilökohtaistakin palvelua saa kotimaisten kielten lisäksi muun muassa englanniksi, saksaksi, italiaksi, ranskaksi ja venäjäksi, Marjut Raiskio sanoo. Kaupunkilaisten ja heidän vieraittensa kannalta on tärkeää, että matkailuneuvonnan yhteydessä on myös myyntipiste. Sieltä saa lippuja mm. kiertoajeluille ja laivaristeilyille. Myyntipisteestä voi varata myös hotellihuoneita ja vuokramökkejä. Oppaankin varaaminen on mahdollista. Samassa yhteydessä on myös matkamuistomyymälä. Matkailutoimistosta GoTampereeksi Tampereen kaupunki otti viime vuonna GoTampere yhdistää matkailun toimijat Markkinointipäällikkö Kirsti-Liisa Lintula sanoo, että GoTampereen täsmämarkkinointi on onnistunut. Tampere tunnetaan monissa eurooppalaisissa kaupungeissa. suuren askeleen, kun se päätti ulkoistaa matkailuneuvonnan ja -markkinoinnin. Syyskuussa 2007 syntyi vanhan matkailutoimiston korvannut GoTampere Oy, joka hoitaa keskitetysti Tampereen ja yhdentoista lähikunnan matkailua yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Matkailu on yhtiöitetty jo lähes kaikissa Suomen kaupungeissa. Tampereen seudulla muutos on tarkoittanut sitä, että olemme entistä kiinteämmin osa seudun matkailuelinkeinoa, sanoo GoTampereen toimitusjohtaja Kari Saikkonen. Etelä-Pohjanmaalla vastaavaa muutosta tekemässä ollut Saikkonen tuli Tampereen matkailutoimenjohtajaksi pari vuotta sitten valmistelemaan yhtiöittämistä. Hän sanoo, että kesän jälkeen vuoden toiminut GoTampere Oy on tiivistänyt kaupungin ja mukana olevien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden, Ylöjärven, Mäntän, Virtain, Ikaalisten, Vilppulan ja Ruoveden yhteyksiä matkailuyrittäjiin. Tavoitteena on, että GoTampere kasvaa yritykseksi, jonka palveluita käyttävät kaikki pirkanmaalaiset kunnat. Yhteistyön edut näkyvät jo nyt. Matkai- Toimitusjohtaja Kari Saikkonen tietää, että Tampereen seudun matkailuun liittyvä tiimityöskentely kiinnostaa myös muita toimijoita. lussa kuntarajat ylittyvät. GoTampereen palveluita voivat käyttää myös yritykset, joiden omat kunnat eivät ole tehneet päätöstä yhteistyöstä. Niille palvelut ovat kuitenkin kalliimpia. Kari Saikkonen laskee, että GoTampereen monenlaiset markkinointitoimet, kuten ilmoituskampanjat, messut ja myyntitapahtumat hyödyttävät kaikkia yhteistyökumppaneita. Tampere on matkailuveturi, jonka imuun pääseminen auttaa koko Pirkanmaata. Tiimityö on uusi malli GoTampere on ollut mukana perustamassa seitsemää matkailualan yhteistyötiimiä, jotka tekevät markkinointiyhteistyötä. Mukana on yrittäjiä ja muita alan ammattilaisia. Tampereen seudulla vaikuttavat hotelli-, teatteri-, laivuri-, museo-, markkinointi- ja urheilutiimi. Jälkimmäisessä tehdään yhteistyötä suurten urheilutapahtumien saamiseksi Tampereelle. Lisäksi toimii Elävä Keskustori -tiimi. Malli on osoittautunut toimivaksi. Sitä jopa kadehditaan muualla. Matkai- lussa ymmärretään, että yhteistyö on voimaa, sanoo Kari Saikkonen. Kaikki seitsemän tiimiä kokoontuvat toukokuun lopulla yhteen tarkastelemaan mahdollisuuksia kehittää tiimien välistä markkinointiyhteistyötä. Rauha kiehtoo Tampereen ja Pirkanmaan matkailu on kasvanut viime vuosina kiitettävästi. Tämä näkyy niin hotelliyöpymisten kuin lentomatkustajienkin määrän kasvuna. Tampereella tilastoitiin vuonna 2007 852 842 hotelliyöpymistä, mikä on 7,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Muutama vuosi sitten valmistuneen tutkimuksen mukaan matkailu tuo Tampereelle runsaat 22 miljoonaa euroa vuosittain. Nykyisin summa on selvästi suurempi. Ulkomaisia majoittujia oli viime vuonna 177 373. Eniten Tampere kiinnosti saksalaisia. Toiseksi suurin ryhmä Tampereen hotelleissa olivat englantilaiset, jonka jälkeen tulivat ruotsalaiset ja venäläiset, joiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Se antaa haasteita kielitaidon monipuolistamiseen. Venäjän osaajista on matkailualalla pulaa. GoTampereen ulkomaan markkinoinnin tärkeimmät kohteet ovat kaupungit, joista on Tampereelle suora lentoyhteys. Näitä ovat muun muassa Bremen, Dublin, Frankfurt, Milano, Lontoo ja Riika, kertoo markkinointipäällikkö Kirsti-Liisa Lintula. GoTampereen väki onkin kiertänyt ahkerasti messuja muun muassa Ryanairin kohdekaupungeissa. Helmikuussa Tampereen seutu oli esillä Milanossa. Lintula sanoo, että markkinointiponnistelut ovat tuottaneet tulosta. Väkeä tulee eniten niistä kaupungeista, joissa Tampere on panostanut itsensä esittelyyn. Tampereen seudulla ulkomaisia matkailijoita kiehtoo etenkin rauhallinen ympäristö, mutta myös kaupungin teollinen historia. Lisäksi meillä on monipuolinen ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta. Tampere ei elä sesonkien varassa. Kaikki Tampereen tapahtumat nyt yhdessä kalenterissa Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari Järvelä Tampereen seudun tapahtumakalenteri on nyt uudistunut. Internetissä julkaistavassa kalenterissa kaikki alueen tapahtumat löytyvät yhdestä osoitteesta, lisäksi sivuilla on tapahtumatietoja täydentäviä juttuja ja taustatietoja. Tapahtumakalenterista vastaavat Tam pereen kaupunki, GoTampere Oy ja Aamulehti. Tapahtumien ilmoittaminen kalenteriin sekä kalenterin käyttäminen on maksutonta. www.tampere.fi/tapahtumakalenteri/

9 Sairaalakoulujen tapaamisesta scifi- ja fantasiatapahtumaan Anja Aarnio (vas.) ja Erika Eischer uskovat, että Tamperetalo on vahva toimija tulevaisuudenkin kongressibisneksessä. Kongressitalojen ykkönen värittää taas Tampereen kesää Yhteensä 28 kongressia ja 6500 osallistujaa, joiden talousvaikutus on noin 10 miljoonaa euroa. Lisääkin kokouksia mahtuisi vielä listalle, mutta hyvältä näyttää. Tampere Convention Bureaun toiminnanjohtaja Erika Eischer ja Tampere-talon kongressipäällikkö Anja Aarnio katsovat Tampereen vuoden 2008 kongressilistaa tyytyväisen oloisina. Valtaosa tapahtumista on järjestetty tai järjestetään Tampere-talossa. Täytyy muistaa, että monen kongressin Tampereelle saamiseksi on käyty kova kilpailu. Joidenkin tämän kesän tapahtumien aloite on jopa kol men vuoden takaa, muistuttaa Eischer. Tampere-talon tämän kesän suurin kongressi on elokuussa järjestettävä FESPB:n eli Euroopan kasvintutkijoiden järjestön kokous, jonka yhteydessä on saman alan pienempi konferenssi. Pääkokoukseen odotetaan jopa 1500 osallistujaa. Kongressikesän avaa sairaalakoulujen kansainvälinen tapaaminen, joka alkaa 4. kesäkuuta. Osallistujia on tulossa noin 300. Kesällä järjestetään myös noin 100 vieraan IABS:n liikkeenjohdon kongressi. Scifi- ja fantasiatapahtuma FINNCON 2008 täyttää Tampere-talon 26. 27. heinäkuuta. Sen yhteydessä järjestetään myös anime- ja mangatapahtuma Animecon. Myös ensi syyskuu on vilkas. Silloin Tampere-talossa on viisi kongressia tai foorumia. Euroopan molekyylibiologien järjestön eli EMBO:n nelipäiväisen Members Workshopin yhteydessä järjestetään Tampere-talon Isossa salissa 6. syyskuuta yleisötilaisuus, jonka aiheena on Molekyylibiologia ja hyvinvoinnin haasteet. Yleisötapahtuman, johon on vapaa pääsy, takana ovat tunnetut tamperelaisprofessorit Howy Jacobs ja Per Ashorn. Tarkoituksena on pohdiskella sitä, voiko huipputeknologiaa käyttämällä parantaa maailmanlaajuista hyvinvointia. Esko Ahon avaamassa tilaisuudessa puhuu mm. Bill ja Melinda Gatesin säätiön johtaja Carol Dahl, kertoo järjestelyissä mukana oleva Päivi Manninen. Kansainvälisten huipputiedemiesten keskustelufoorumi Tampere Klubi kokoontuu Tampere-talossa jo seitsemännen kerran 4. 6. syyskuuta. Senkin yhteydessä järjestetään kaikille avoin luentotilaisuus. Suomeksi käännettävän luennon Demokratia ja sosiaalinen kehitys pitää 4. syyskuuta klo 18 professori Susan Mendus. Kilpailu kiristyy Kongressipäällikkö Anja Aarnio luottaa siihen, että Tampere-talo säilyttää paikkansa Suomen johtavana kongressitalona myös tulevaisuudessa. Ensi vuodenkin lista on jo valmistumassa. Tampere-talossa järjestetään muun muassa Euroopan laskentatoimen järjestön kokous, johon on tulossa noin 1200 osallistujaa. Aarnion uskoa vahvistaa TNS Gallup Oy:n viimesyksyinen tutkimus, jossa mitattiin muun muassa eri talojen asiakaspysyvyyttä ja vahvuuksia. Tampere-talo oli taas kerran Suomen ykkönen. Kilpailu kuitenkin kiristyy. Meidän on siksi katsottava koko ajan eteenpäin. Tampere-talo sai viime tutkimuksessa kehuja mm. henkilökunnan palveluhalukkuudesta ja ammattitaidosta. Myös tilojen toimivuutta ja viihty- vyyttä kiitettiin. Ensimmäisen johtajamme Carl Öhmanin aikana talossa kasvoivat vahva henki ja palvelukulttuuri. Ne näkyvät yhä tänään. Tampere-talossa työskentelee ihmisiä, jotka ovat ammattiylpeitä, Aarnio sanoo. Hän arvelee, että Suomeen ei enää mahdu uusia kongressikeskuksia. Tampere-talolla riittää haastajia jo nyt. Niitä ovat Espoon Dipoli, Finlandia-talo, Helsingin messukeskus, Jyväskylän Paviljonki, Lahden Sibeliustalo, helsinkiläiset Marina Congress Center ja Paasitorni sekä Turun messu- ja kongressikeskus. Kilpailijoita löytyy myös lähialueilta. Pietari kasvattaa lähivuosina vetovoimaansa varmasti. Tukholmaan on valmisteilla uusi messukeskus. Myös Uppsala ja Göteborg ovat kilpailijoitamme. Myös keskeiseksi taloudelliseksi toimijaksi noussut Aasia saalistaa kongresseja. Aarnio ja Eischer ovat tutustuneet moniin Aasian jättimäisiin konfressitailoihin. Silloin ymmärsimme taas, että pieni on kaunista ja turvallista. Tampere-talossa ja Tampereella on helppo kulkea. Silti meillä on tarjolla suuren kaupungin palvelut. Hinta ei yksin ratkaise päätöstä Tampere Convention Bureaun toiminnanjohtaja Erika Eischer arvelee, että Tampereen menestystä kongressikaupunkina ei haittaa edes hieman syrjäinen sijainti maailmalta katsottuna. Kaupunkiin pääsee myös suorilla lennoilla, mikä on elintärkeää. Eischer sanoo, että Tampere on kongressijärjestäjille edullinen paikka. Toisaalta hinta ei ole keskeinen kilpailuväline. Päätös kongressipaikasta saattaa syntyä myös hyvin epärationaalisesti. Houkuttimeksi riittää joskus se, että kyse on pääjärjestäjän entisestä opiskelupaikasta tai kotikaupungista. Olen huolissani siitä, että Tampereella on liian vähän hotellikapasiteettia. Majoituksen hinnat ovat siksi kääntyneet nousuun. Maailmalla järjestetään vuosittain noin 10 000 asiantuntija- ja järjestökongressia. Määrä on vakiintunut. Kong resseista kilpailee entistä useampi talo. Meillä on poikkeuksellisen hyvän palvelukulttuurin lisäksi yksi pieni kilpailuvaltti, joka kilpailijoilta puuttuu. Tamperelainen tiedemaailma on sitoutunut yhteistyökumppanimme. Teksti: Matti Wacklin Kuva: Ari Järvelä Tampere Convention Bureau Yhdistys on Tamperetta kongressikaupunkina markkinoiva yhdistys, jota rahoittavat julkiset yhteisöt ja elinkeinoelämä. Sen jäseninä ovat mm. Tampereen kaupunki ja Tampere-talo Osakeyhtiö. Antaa maksutonta asiantuntija-apua kansainvälisen kongressin kutsumisessa, suunnittelussa ja markkinoinnissa. Tutkimuksen mukaan yhden kongressivieraan laskennallinen tulovaikutus on 1410 euroa, johon sisältyvät osallistumismaksu, majoitus, ateriat, kuljetukset, ostokset ja Suomeen jäävä osuus matkasta. Koe Tampereen upeat järvimaiset, vinkkaa Hopea linjan kapteeni Juha Mäkelä. Tärpit Tampereen kesään GoTampere Oy:n markkinointiassistentti Tuija Helminen kokosi Tampere-lehden pyynnöstä kymmenen vinkkiä perusteluineen Tampereen tulevasta matkailukesästä. Kokenut matkailuihminen sanoo, että kaupungissa riittää monenlaista nähtävää ja koettavaa myös tamperelaisille. Tämän kesän Tampereen tärppien lisäksi kaupungista löytyy toki paljon muutakin mielenkiintoista. Tampereen kesän TOP10 1. Laivaristeilyt Lyhytkin risteily vie ajatukset arkipäivän rutiineista ja laivalta tulee takaisin uutena ja virkistyneenä. 2. Kesäteatterit Kesän todellinen must. 3. Keskustorin tapahtumat Suuren festivaalin tunnun saa kokea kaupunkimme olohuoneessa. 4. Viikinsaari Kaikkien yhteinen picnic-paikka. 5. Särkänniemi Paikka, jossa sydän saa käydä jälleen rippikoulua. 6. Tampereen ympäristöseutu Kuinka helppoa on vapaapäivänä tai lomalla suhauttaa autolla lähikuntiin ja tutustua niiden matkailukohteisiin. 7. Urheilu Kaunis kesäpäivä ja Suomen parasta jalkapalloa Ratinassa. 8. Pyynikin näkötorni Munkkikahveille pitäisi löytää aikaa entistä useammin. 9. Finlaysonin alue Aina löytyy joku hyvä syy poiketa. 10. Terassit Ravintoloiden ja kahviloiden terasseilla saa ajan kulumaan huomaamatta ja voi todeta kuinka paljon kaupungissa on upeita tapahtumia. Mitä tekisin tänään? Tamperelaisten ikäihmisten tapahtumakalenteri www.tampere.fi/ikapiste Yli 60-vuotiaille suunnatut avoimet tilaisuudet ehdota myös oman yhteisösi tapahtumaa. Lisätietoa: Tampereen kaupunki, Ikäpiste, p. 5656 5700.

10 Tule mukaan Vihreän Viikon retkille ja tapahtumiin Kesän 2008 luontoretket Kansainvälistä Vihreää viikkoa vietetään Tampereella sunnuntaista 1. kesäkuuta lauantaihin 7. kesäkuuta 2008. Vihreällä viikolla liikutaan viheralueilla ja luonnossa eri puolilla kaupunkia. Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia ja avoimia, tekemistä riittää myös lapsille. Käy esimerkiksi maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta Koskipuistossa Ympäristökylässä tai osallistu kaatopaikkaretkelle. Ohjelma Sunnuntai 1.6. Luontopolkukierros Villilänsaaressa Lähtö klo 8.00 Villilänsaaren parkkipaikalta. Opastus Lasse Kosonen, ympäristöpalvelut. Tiistai 3.6. Tampereen metsäopetuspolku Kaupissa Tuomikallion reitillä klo 17 20 Kaupin metsässä on 11 rastia, joissa esitellään metsään liittyviä asioita ja ilmiöitä. Sopii erityisesti lapsiperheille. Keskiviikko 4.6. Luontopolkukierros Hervantajärvi-Makkarajärvi Lähtö klo 17 Salmenkalliontien uimarannan parkkipaikalta. Opastus Lasse Kosonen. Torstai 5.6. Maailman ympäristöpäivä Vihreän viikon päätapahtuma Tampereella Ympäristökylä Koskipuistossa, Pikku Kakkosen leikkikentän nurkilla klo 11 16. Ympäristökylässä toimintaa ja tekemistä järjestävät mm.: Ekokumppanit Oy/Moreenia ja Luontokoulu Korento: Puuhailupiste ja ympäristöaiheisia leikkejä puistossa. 4H:n pisteessä esitellään valtakunnallista Care4nature käytettyjen tietokoneiden ja tulostimien noutopalvelua. Voit tuoda myös vanhan kännykkäsi keräyspisteeseen. Lapsille ja lapsenmielisille salakirjoitustehtävä, jonka ratkaisseiden kesken arvomme 4Haiheisia palkintoja! Salakirjoituksen avain voi löytyä vaikka TOPI-maskotilta Pyörätohtori, Pyörä- ja Luistinhuolto M&M huoltaa ilmaiseksi polkupyöriä klo 13 16. Tampereen polkupyöräilijät ry. esittelee erilaisia polkupyöriä mm. kuorma-, kilpa-, ja nojapyörän. Pyöräilyaiheisia visoja lapsille ja aikuisille. Vapaa-ajankalastajat ry: n kalakummit opastavat heitto- ja perhokalastuksen saloihin heittoradalla. Pormestarin Tosi Siistii -kampanja esittelee kampanjaa ja jakaa rintamerkkejä sekä ottaa vastaan siisteyslupauksia. Mikon Palvelut järjestää tunnin kestävän Velhon kierroksen, lähtö klo 12 Koskipuistosta, vapaaehtoinen maksu Unicefkeräykseen. Perennojen vaihtopöytä periaatteella tuo tullessasi vie mennessäsi. Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjestää bussiretken Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen, jossa tutustuminen nykyaikaiseen jätteidenkäsittelyyn ja uuteen kaatopaikka-alueeseen. Lähtö torstaina 5.6. kello 17 Tampereen Vanhan kirkon edestä Matkan kesto noin 2 tuntia, oppaana Erkki Piippo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ilmoittaudu 4.6. mennessä ympäristötietokeskus Moreeniaan/Merja Vuorela puh. (03) 5656 5518 tai merja.vuorela@tampere.fi Mukaan mahtuu 50 henkilöä, varaukset ilmoittautumisjärjestyksessä. Lauantai 7.6. Viherluuri, YLE Tampereen radio, taajuus 99,9. Klo 10 11. Yleisön puhelimitse esittämiin kysymyksiin vastaavat Tampereen kaupungin viher-, luonto- ja metsäasiantuntijat. Lisätietoja Vihreän viikon ja maailman ympäristöpäivän tapahtumista Tampereen kaupungin ympäristöpalveluista Katri Laihosalolta, puh. 565 66665 tai katri.laihosalo@tampere.fi. Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut järjestää kevätkaudella opastettuja luontoretkiä. Oppaana Lasse Kosonen. Retket ovat ilmaisia, ei ennakkoilmoittautumista. 11.5. Iidesjärvi, lähtö klo 10 järven länsipäästä 18.5. Viikinsaari, lähtö klo 10 Laukontorin rannasta, muista laivamaksu! 25.5. Kaupin Soukonvuori, lähtö klo 10 Niihaman ulkoilumajalta 1.6. Villilänsaari, lähtö klo 8.00 Villilänsaaren parkkipaikalta 4.6. Hervantajärvi-Makkarajärvi, lähtö klo 17 Salmenkalliontien uimarannan parkkipaikalta 27.7. Halimasjärven luonnonsuojelualue, Atala, lähtö klo 10 järven lounaispään uimarannalta 3.8.Vaakkolammen luon-- nonsuojelualue, lähtö klo 10 Kaarilan koulun pihasta 10.8. Teiskon Vattulan luonnonsuojelualue, lähtö klo 10 Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä Kuntalaisten toivotaan osallistuvan puistojen ja metsien suunnitteluun Kaupunki aloittaa alueellisten viheraluesuunnitelmien laadinnan. Pilottikohteena on Hervanta. Alueellinen viheraluesuunnitelma ohjaa 10 vuoden tähtäimellä alueen viherpalvelujen rakentamista, peruskorjausta ja viheralueiden hoitoa. Koko alueen viherverkko metsiä myöten sisältyy alueelliseen viheraluesuunnitelmaan. Hervannan viheraluesuunnitelma, VAS-Hervanta koskee pääasiassa Hervannan ja Ruskon asemakaavoitettuja viheralueita. VAS-Hervannan laadinnan yhteydessä on mahdollista antaa palautetta myös Hervantajärven, Huppionmäen, Hiidenmäen ja Ruskon itäosan kaavoitusta varten. Asukkaat voivat kertoa toiveistaan VAS-suunnitelman laadinnan eri vaiheissa. Internetissä voi antaa palautetta kartalla viheralueiden käytöstä, viherpalveluista, reiteistä, arvokkaista luontokohteista ja esteettömyysongelmista. Myös lapsille ja nuorille järjestetään mahdollisuuksia osallistua. Alueellisen viheraluesuunnitelman luonnos laitetaan nähtäville, ja siitä järjestetään asukastilaisuus. Suunnitelman valmistuttua sen hyväksyy yhdyskuntalauta. Projektisuunnitelma ja lisätietoa Hervannan alueellisen vihersuunnitelman laadinnasta löytyy verkkosivulta www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/viheralueet/alueellinenviheraluesuunnitelma. Projektisuunnitelmassa kerrotaan laadintatyön etenemisestä, vaikuttamismahdollisuuksista, suunnitelman sisällöstä, päätöksenteosta ja seurannasta. Hervannan alueellisen viheralueohjelman on määrä valmistua tammi-helmikuussa 2009. Hervannasta saatujen kokemusten pohjalta luodaan alueellisten viheraluesuunnitelmien Tampereen malli, jota sovelletaan muiden alueiden suunnitelmiin. Tavoitteena on, että kantakaupungin alueelle valmistuu kaikkiaan kymmenen suunnitelmaa vuoteen 2012 mennessä.. Vaikuta Tampereen metsien hoitoon! Miten Tampereen kaupungin metsiä tulisi hoitaa? Voit ottaa kantaa metsien hoitoon internetissä olevassa Valmavalmistelufoorumissa www.valma.fi 1. kesäkuuta 2008 asti. Tampereen kaupunki aloitti keväällä metsäluonnon hoidon toimintamallin valmistelun. Se ohjaa metsäluonnon hoidon suunnittelua ja toteutusta Tampereen kaupungin omistamissa metsissä. Toimintamalli valmistellaan kymmeneksi vuodeksi, mutta siinä linjataan kaupungin metsäluonnon tavoitetila pidemmälle tulevaisuuteen. Jatkossa metsäsuunnitelmat valmistellaan metsäluonnon hoidon toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Metsäluonnon hoidon toimintamallin laadinnasta vastaa kiinteistötoimi. Lisätietoa, esimerkiksi projektisuunnitelma toimintamallin valmistelusta, löytyy verkkosivulta www.tampere.fi/ymparisto/metsat/toimintamallinvalmistelu. Valmistelun avuksi perustettiin osallisryhmä, johon valittiin osanottajia eri yhdistyksistä ja järjestöistä. Tavoitteena on, että metsäluonnon hoidon toimintamalli valmistuu vuoden 2008 aikana. Syksyllä järjestetään yleisötilaisuus ja toimintamallista valmistunut luonnos laitetaan yleisesti nähtäville. Metsäluonnon hoidon toimintamallin hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

11 Mökkiläisten jätevedet kuntoon Kaikilla haja-asutusalueen kiinteistöillä pitäisi olla valmiina selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Myös vesivessattomien kiinteistöjen omistajien oli tehtävä selvitys järjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet 1.1.2008 mennessä. Jos selvitys on vielä tekemättä, se onnistuu helposti lomakkeella, joka löytyy internetistä www.tampere.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/ vesiensuojelu. Täytetty lomake säilytetään kiinteistöllä eli sitä ei tarvitse lähettää minnekään. Selvityksen tarkoituksena on, että kiinteistön omistaja tuntee oman jätevesien käsittelyjärjestelmänsä ja osaa huoltaa sitä niin, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. Selvityslomake säilytetään kiinteistöllä, mutta ympäristöviranomainen voi tarvittaessa pyytää sen nähtäväkseen. Määräykset haja-asutusalueiden viemäriverkkoon kuulumattomista kiinteistöistä tarkentuivat vuonna 2004. Kiinteistön oman jätevesien puhdistusmenetelmän on oltava teholtaan riittävä ja kiinteistön omistajan on osattava käyttää ja huoltaa järjestelmää. Mitä parempi on mökin varustelutaso, sitä tehokkaampia jäteveden käsittelyjärjestelmiä tarvitaan. Vastaavasti vaatimattomissa mökeissä selviää vähemmällä. Jos kesämökillä on puusee ja vesi kannetaan sisään ja ulos, voi vähäiset jätevesimäärät kaataa maahan. Suoraan vesistöön niitä ei saa kuitenkaan laskea. Jos mökissä on tiskiallas, josta pesuvedet johdetaan viemäriä pitkin maahan, Rantakiinteistölle on uuden omakotitalon tarpeisiin asennettu pienpuhdistamo jätevesien käsittelemiseksi. Puhdistetutkin jätevedet on syytä imeyttää hallitusti maastoon eikä suoraan vesistöön. jätevesien käsittelyyn riittää pieni saostussäiliö ja yksinkertainen imeytysjärjestelmä. Tällaisen voi hyvin itsekin rakentaa, mutta myös markkinoilta löytyy tehdasmallisia, mökkikäyttöön soveltuvia järjestelmiä, neuvoo ympäristötarkastaja Sari Sassi ympäristöpalveluista. Tilannetta kartoitetaan Vaativampaan jätevedenpuhdistukseen käytetään haja-asutusalueella kiinteistökohtaisia maa- tai pienpuhdistamoita tai useamman kiinteistön yhteisiä puhdistamoita. Vanhat jätevesien käsittelyjärjestelmät on uusittava vuoteen 2014 mennessä, ja lisäaikaakin uusimiseen voi saada esimerkiksi taloudellisista ja teknisistä syistä kuormituksen ollessa vähäistä. Rakennettaessa uutta tai peruskorjattaessa vanhaa jätevesijärjestelmää järjestelmän on vastattava määräyksiä jo nyt. Ennen uusimistakin nykyisiä järjestelmiä on huollettava. Saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa, ettei liete pääse tukkimaan maapuhdistamokenttää tai aiheuttamaan ongelmia pienpuhdistamossa. Jos järjestelmään johdetaan vessavesiä, tyhjennys on syytä tehdä kaksi kertaa vuodessa. Tyhjennyskerroista pidetään kirjaa. Pienpuhdistamoja tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan, opastaa Sari Sassi. Jätevesijärjestelmän uusimista suunnittelevan kannattaa kuulostella naapureiden aikomuksia. Muutaman kiinteistön yhteinen järjestelmä tulee usein edullisemmaksi kuin yhden. Myös mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon kannattaa tarkistaa aina, Sari Sassi toteaa. Ympäristöpalvelut aikoo tulevina kesinä kartoittaa jätevesijärjestelmien ja vesihuollon tilannetta etenkin Teisko-Aitolahden taajamissa, pohjavesialueilla ja rantaalueilla sekä kantakaupungin viemäröimättömillä alueilla. Kartoituskäynneillä katsotaan myös selvityslomakkeita sekä neuvotaan niiden täyttämisessä ja muissakin jätevesijärjestelmiin ja vesihuoltoon liittyvissä asioissa. ARI JÄRVELÄ Kaupungin hissiavustusta korotettiin Hissin rakentaminen tukee asuntoalueiden ja asuntojen viihtyvyyttä, edistää esteetöntä liikkumista sekä siirtää kotitai laitoshoidon tarvetta. Kunnallisen hissiavustuksen myöntäminen on kaupungin kannalta tärkeää. Näillä perusteilla Tampereen kaupunginvaltuusto korotti kaupungin hissiavustusta 15 prosenttiin ja muutti avustuksen määräaikaisesta pysyväksi. Kaupungin avustus myönnetään kun kohde on saanut valtion hissiavustuksen, joka on 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Lisätietoja: Tampereen kaupungin asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila, 050 571 2950 tai eeva-liisa.anttila@ tampere.fi, www.tampere.fi/asuminen Etelä-Tampereen Alvari alkaa Kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa asuinalueensa asioihin laajennetaan tämän vuoden aikana Etelä-Tampereelle. Etelä- Tampereen Alvariksi kutsuttu vaikuttamisen kanava koskee Ha tanpään, Rantaperkiön, Härmälän, Sarankulman, Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Lakalaivan, Lahdesjärven, Rautaharkon, Taatalan, Viinikan, Nekalan, Koivistonkylän, Nirvan, Veisun, Korkinmäen, Muotialan, Vuohenojan ja Järvensivun kaupunginosia. Etelä-Tampereen vuorovaikutussuunnittelijaksi valittu kasvatustieteiden kandidaatti Pirkko Maatraiva aloitti työnsä toukokuun alussa. Alueellisen työryhmän tehtävänä on muun muassa tuoda alueen osapuolten näkökulmia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, talousarvion ja kaupunkistrategian laadintaan, tiedottaa alueella työryhmän käsittelyssä olevista asioista ja toiminnasta sekä tehdä aloitteita tärkeinä pitämistään asioista. Alueellisen vaikuttamisen kokeilu käynnistyi Länsi-Tampereella viime keväänä. Tuolloin kaupunginhallitus nimitti Länsi-Alvariin 43 jäsentä. Vuoden mittaan se on kaupungin toimeksiannosta osallistunut palveluverkkoa koskevan selvitystyön laadintaan ja kuullut alueen asukkaita kirjastopalveluiden tulevaisuudesta. Lisätietoja osoitteesta www.tampere.fi/osallistuminen/alvari Yhteystiedot: vuorovaikutussuunnittelija Pirkko Maatraiva (Etelä-Tampere) puh. 040-801 6910 vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu (Länsi-Tampere) puh. 0400-992 488 sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi PL 487, 33101 Tampere Kuntademokratiayksikkö, Aleksin Kiven katu 14 16, 4 krs. Mansetori on tamperelaisten oma nettisivusto Mansetori on nettisivusto, jota tamperelaiset itse tekevät. Mansetori on paikallinen, tamperelainen yhteisöportaali. Se sisältää Mansetorin etusivun lisäksi kaupunginosien sivut, verkkolehti Mansemedian ja keskustelufoorumin. Mansetorilla voi ottaa julkisesti kantaa tärkeisiin kysymyksiin ja mieltä polttaviin asioihin. Osallistumalla siellä kiinnostaviin keskusteluihin, voit myös vaikuttaa! Mansetorin toimintaan pääsee osallistumaan parhaiten oman kaupunginosan yhteisön tai asukasryhmän kautta. Tampereen kaupunki tarjoaa Mansetorin ja sen käytön asukkaille maksuttomina. Mansetorin ilmoitustaululla voit tiedottaa asuinalueesi tapahtumista ja merkittävistä tilaisuuksista. Kaikki tamperelaiset kaupunginosat ja yhteisöt voivat perustaa omat sivunsa ja tuoda esille alueensa asioita. Mansemedia on kaupunginosien yhteinen verkkolehti. Juttuja laativat vapaaehtoiset kaupunkilaiset. Juttujen kirjo vaihtelee paikallisuutisista pakinoihin ja kuvakertomuksiin. Mansemedia on tekijöidensä näköisiä, sillä kirjoittajat kirjoittavat omalla tyylillään itse ideoimistaan aiheista. Liity kirjoittajien joukkoon ja tee omaa kaupunginosaasi tunnetuksi! Lisätietoja Tampereen kaupunki, kuntademokratiasihteeri, puh. 0400 152 228, www.mansetori.fi Joukkoliikenteen kesäkausi starttaa 2.6. Joukkoliikenne siirtyy kesäaikatauluihin koulujen lomakauden käynnistyessä 2. kesäkuuta. Aikataulukausi kestää 10.8. asti. Aikaisempien kesien tapaan liikennöinti hiljenee kysyntää vastaavaksi. Liikennöitsijänä jatkaa pääosin liikennelaitos. Linjan 32 liikenteen hoitaa Atro Vuolle. Kesän muutokset Linja 4 Särkänniemeen palaa liikenteeseen. Linjat 6, 14 ja 20 liikennöivät vain arkisin. Linja 31 ei liikennöi pyhisin. Linjat 19, 39, Y34 ja Y35 jäävät kesätauolle. Linjalla 32 liikennöidään talvikauden aikataulujen mukaan, eli vuorotarjonta paranee edelliskesästä. Aikataulukirjan jakelupisteet Kesän aikataulukirjaa ei jaeta koteihin, vaan se on noudettavissa ilmaiseksi Palvelupiste Frenckellistä, Matkahuollon Tampereen toimipisteistä, kaikista Tampereen kirjastoista, Euromarketista, Turtolan Citymarketista, Kalevan Prismasta, Lielahden ja Koilliskeskuksen S-marketeista, Sokokselta ja Stockmannilta. Elokuussa ilmestyvä talven aikataulukirja jaetaan kotitalouksiin Tampereella ja ympäristökunnissa.

12 Kimmo Koski työstää käsinukkeja ensi vuoden alussakin tutussa ja turvallisessa Wärjäämössä Kaupunki alkaa järjestää itse kehitysvammapalveluja Kimmo Koski on löytänyt itsestään käsityöläisen Wärjäämössä. Tampereen kaupungin kehitysvammahuolto nyt Asiakkaita kaikkiaan 929, joista avohuollon asiakkaina 800 Ylisen kuntoutuskeskuksessa asuu 122 tamperelaista Lapsuudenkodissa asuvia 476 Vakituisessa perhehoidossa 14 Keskeiset palveluntuottajat ovat tänään Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Tampereen Kaupunkilähetys, Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Oma Polku ry ja Tampereen kehitysvammaisten tuki ry Kimmo Koski keskittyy Finlaysonin vanhassa värjäämössä käsinuken tekemiseen niin, että ulkopuolinen maailma näyttää unohtuvan kokonaan. Käsityö on Kimmolle itseilmaisun väline, joka samalla lisää ymmärrystä omista taidoista. Wärjäämö on tosi kiva paikka. Parasta ovat ilmaisutaidon tunnit. Välillä avataan ääntä ja välillä liikutaan musiikin rytmiin. Koordinaatio kehittyy. Koski on yksi kehitysvammaisten taideverstaan 20 opiskelijasta, jotka tekevät Wärjäämön yläkerran kädentaitoyksikössä laadukkaita käsitöitä alakerran myymälään. Ryhmä osallistuu työn ohessa taiteen ammattilaisten ohjaamina taideopetukseen. Ajatuksena on, että taide antaa onnistumisen elämyksiä. Samalla se vahvistaa elämänhallintaa ja antaa opiskelijoille eväitä myös taideverstaan ulkopuoliseen elämään, sanoo taideohjaaja Päivi Hakala. Wärjäämö avattiin syyskuussa 2006 Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yksiköksi. Taideohjauksen aloittaminen yhtenä työ- ja päivätoiminnan muotona on lisännyt kehitysvammaisten vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kehitysvammaisten palvelut ennallaan Wärjäämöllä, kuten muillakin tamperelaisilla kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä asumisen yksiköillä, on edessään muutos. Vuonna 2005 käynnistetty kunta- ja palvelurakenneuudistus Paras-hanke on tullut siihen pisteeseen, että kehitysvammahuolto organisoidaan uudelleen. Se merkitsee sitä, että erityishuollon kuntayhtymä lakkautetaan tämän vuoden lopussa. Tampereen kaupunki alkaa ensimmäistä kertaa tuottaa itse palveluja kehitysvammaisille. Tähän asti ne on ostettu kuntayhtymältä, yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Jo nyt voi luvata, että kaikki Tampereella sijaitsevat vanhat yksiköt ja työntekijät jatkavat. Muutoksen ei pitäisi muutenkaan näkyä kehitysvammaisten, heidän omaistensa eikä henkilökunnan arjessa, sanoo kaupungin vammaispalvelujen suunnittelupäällikkö Päivi Mattila. Hän on johtanut kaupungin työryhmää, joka on valmistellut muutosta. Mattila ja Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola uskovat, että tuleva tilanne tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kehitysvammaisten palveluja. Kuntayhteistyötä on varmasti tulevaisuudessakin. Tampereen kaupungilla on siinä tärkeä rooli, koska se on ollut kuntayhtymässä niin rahoittajana kuin palveluiden ostajanakin selkeästi suurin toimija, sanoo Kaukola. Yli 200 asiakasta Tampere ottaa vastuulleen viisi asumisyksikköä. Ne ovat Hälläpyörän koti, Korven koti, Puuvilla, Rantaraittikodit ja Kaarilan ryhmäkoti. Paikkaluku on yhteensä 68. Asumisyksiköissä on 38 työntekijää. Myös työ- ja päivätoimintayksikköjä on viisi. Wärjäämön lisäksi näitä palveluja tarjotaan Aurinkomaan, Tuomikallion, Pellavan ja Tesoman yksiköissä. Asiakaspaikkoja on yhteensä 168 ja työntekijöitä 29. Kaupungin kehitysvammapalveluita ryhtyy johtamaan Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä nykyisin aluepäällikkönä työskentelevä Marjaana Kovanen. Toivon, että palvelut pysyvät yhtä laadukkaina kuin ne ovat tänään. Ei ole mitään syytä epäillä, ettei näin kävisi, sanoo Wärjäämön ohjaaja Päivi Hakala. Osa Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tähän asti tuottamista kehitysvammapalveluista siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuulle. Sairaanhoitopiiri alkaa pyörittää koko laitoshoitoa ja Tampereella sijaitsevaa kehitysvammaisten kuntoutusneuvolaa. Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari Järvelä Rintsikan toiminta tehostuu ARI JÄRVELÄ Rintaklinikka Rintsikan toimintaa on tehostettu monella tavalla. Klinikalle asennettiin digitaaliset mammografialaitteet, joka nopeutti kuvien käsittelyä. Uudet mammografialaitteet toimivat samalla periaatteella kuin röntgenfilmiä käyttävät laitteet, joten asiakkaan kannalta tutkimus on samanlainen kuin ennenkin. Myös seulontamammografian ajanvarausta on kehitetty. Seulontamammografiaan kutsutut tamperelaisnaiset voivat tarkistaa, perua ja siirtää saamansa vastaanottoajan Rintsikan internetsivuilla tai ottaa yhteyttä klinikalle puhelimitse. Kutsu rintatutkimukseen lähetetään edelleen postitse. Toiminnan tehostaminen on ollut tarpeen, sillä tulevaisuudessa Rintsikan asiakasmäärä kasvaa. Valtioneuvoston uuden asetuksen mukaan seulontamammografian kutsu lähetetään ensimmäisen kerran kaikille 50-vuotiaille naisille, ja tämän jälkeen kahden vuoden välein 69-vuotiaaksi asti. Aiemmin naiset kutsuttiin seulontamammografiaan viimeisen kerran 60-vuotiaana. Asetuksen mukaan vuonna 1947 syntyneet ovat ensimmäinen ikäryhmä, joka seulotaan 69-vuotiaaksi asti. Tampereella olemme päättäneet, että pidennetty seulonta-aika aloitetaan jo vuonna 1944 syntyneistä, koska siihen meillä on voimavaroja, kertoo Rintsikan apulaisylilääkäri Anja Salo. Tänä vuonna seulontamammografiaan lähetetään noin 11 250 kutsua. Tamperelaiset noudattavat kutsua tunnollisesti. Noin 90 prosenttia kutsutuista tulee mammografiatutkimukseen. Rintaklinikka Rintsikassa tehdään päivittäin noin 70 seulontamammografiatutkimusta. Osastonlääkäri Irma Saarenmaa tutkii seulontamammografiakuvia rintaklinikka Rintsikassa. Uudet digitaaliset röntgenlaitteet ovat helpottaneet kuvien tarkastelua merkittävästi.

13 Omaishoidon tukea kaikille ehdot täyttäville hakijoille Aikuisten omaishoidon tukea saa nyt lähes 600 tamperelaista ja alle 21- vuotiaiden tukea noin 200. Kaupunginvaltuusto päätti viime vuoden marraskuussa, että tuki myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Vuoden 2008 budjettiin lisättiin määrärahoja, ja hakujonot on saatu purettua. Yli 21-vuotiaille omaishoidon tukeen on varattu tänä vuonna noin 6,3 miljoonaa ja alle 21-vuotiaille 2,2 miljoonaa euroa. Uusi linjaus ei ainakaan toistaiseksi ole lisännyt uusien hakemusten määrää. Tuen saamisen ehdot eivät ole muuttuneet. Hoidon sitovuus ja vaativuus ratkaisevat edelleen. Teemme kielteisen päätöksen, jos ehdot eivät täyty, vastaava palveluohjaaja Ritva Sinijärvi kertoo. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos henkilö sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee kotona apua ja hoitoa. Eniten tukea saavat ikääntyneet, jotka hoitavat puolisoaan. Alle 21-vuotiaiden tukea käyttävät lä - hinnä kehitysvammaisten sekä pitkäaikais- ja vaikeasti sairaiden lasten ja nuorten vanhemmat. Tuen määrä on porrastettu hoidon vaativuuden mukaan 317 eurosta 1400 euroon. Sen ohella on mahdollista saada kotihoitoa ja tukipalveluja. Omaishoitaja saa vapaapäivät Sekä aikuisten että lasten ja nuorten tukiasioita hoitaa omaishoidon tukitoimisto. Hakemukset käsittelee moni - ammatillinen työryhmä, jossa on asiantuntemusta muun muassa asiakasohjauksesta, vammaispalvelusta ja kotihoidosta sekä lääkäri. Jokaisen tilanne harkitaan yksilöllisesti, ja hakijan luo tehdään kotikäynti. Voimme tarvittaessa olla yhteydessä neuvoloihin, kouluihin ja päiväkoteihin, Sinijärvi valottaa. Omaishoitajalle kuuluvat kuukausittain kolme vapaapäivää, jonka ajaksi hoidettavalle järjestetään sijaishoitopaikka. Tampereella hoitaja voi vaihtoehtoisesti palkata palvelusetelillä sijaishoitajan kotiin. Sinijärvi muistuttaa, että kaupungilla on omaishoitajille myös tapaturmavakuutus. Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen sanoo, että lasten ja nuorten omaishoidon tuki yhdistyy usein muihin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin kuten päivähoitoon, perusopetukseen, vammaispalveluihin ja perhetyöhön. Palvelujen ja tukien moninaisuuden myötä meidän on tulevaisuudessa kehitettävä perheiden neuvontaa ja ohjausta. On myös löydettävä uusia palvelumuotoja asiakkaiden tarpeisiin. Yhä useammin vanhemmat haluavat hoitaa vaikeasti vammaisia ja sairaita lapsia kotonaan. Myös heidän tukemiseksi tarvitaan uusia palveluja, Kuosmanen sanoo. Omaishoitajan jaksaminen on yksi kysymys, joka tilaajapäällikkö Eeva Päivärinnan mukaan vaatii jatkuvaa keskustelua. Hän kuten Kuosmanenkin pitävät korvaavan hoidon järjestämistä omaishoitajien vapaapäivinä suurena haasteena. Paikkoja toivottaisiin varsinkin erityishoitoa vaativille myös yksityiseltä puolelta, mutta toistaiseksi niitä on tarjolla vähän. Valtuuston strateginen linjaus ja resurssien osoittaminen viestivät, että omaishoitajien työn arvo tiedostetaan, ja heidän valintaansa halutaan tukea, Päivärinta toteaa. Tekstit: Jaana Kalliomäki Kuvat: Ari Järvelä Äiti hoitaa Hannaa Marja-Liisa Kuusinen hoitaa kotona 41-vuotiasta tytärtään Hannaa. Hän oli ensimmäisiä tamperelaisia, joille omaishoidon tukea alettiin myöntää lain voimaantultua 90-luvun alkupuolella. Kuusinen jäi pois työelämästä 27 vuotta sitten. Se oli minulle itsestään selvää. Hanna on ainoa lapsemme. Totta kai halusin hänet hoitaa. Hanna meni 3-vuotiaana kuntouttamislaitoksen lastentarhaan ja sitten harjaantumiskouluun. 16-vuotiaana hän siirtyi toimintakeskuksen työpuolelle, jossa viettää nyt joka arkipäivä kuusi tuntia. Työpaikka on hänelle hyvin tärkeä. Vuorokauteen jää silti arkisinkin 18 hoitotuntia. Monivammaista Hannaa on autettava lähes kaikessa pukemisesta, pyörätuoliin nostamisesta ja syöttämisestä alkaen. Yöllä äiti herää useamman kerran kääntämään häntä. Kyllä minä jaksan hyvin. Mieheni auttaa aamutoimissa, ja Hannaa on kiva hoitaa. Hän osallistuu asioihin ja on hyväntuulinen. Omasta jaksamisesta täytyy kuitenkin huolehtia kuntoilemalla ja muulla tavoin. Hanna ottaa osaa keskusteluun tarkkaavaisesti kuuntelemalla. Hän kertoo istuttaneensa taimia kevätmyyjäisiin. Äiti tulkkaa hänen viestinsä Hanna ei puhu sanoin. Äiti tietää sen sijaan jo ilmeestä, mitä hän tarkoittaa. Hanna Kuusinen pitää kirjoista. Marja-Liisa Kuusinen lukee hänelle paljon arkisten askareiden lomassa. Ei yllätysmenoja Kuusinen myöntää, että työ sitoo melkoisesti. Omaishoitaja ei piipahda missään ilman huolellista suunnittelua ja kelloa. Vaikka omaishoidon tuki jää rahallisesti kauas palkkatulosta, Kuusinen sanoo olevansa tyytyväinen. Tuki kertoo hänen mukaansa siitä, että hänen työtään arvostetaan. Hän saa kuukaudessa noin tuhat euroa ennen veroja. Lisäksi saamme vuosittain kaupungilta 30 tuntia avustajapalveluja. Avustaja tulee kotiin Hannan kanssa, ja me voimme mennä katsomaan vaikkapa koripallo-ottelua. Kaupunki myöntää myös kuljetuspalvelut. Palveluohjaajille on helppo soittaa, jos on asiaa tai huolia. He ovat mukavia ja ystävällisiä. Kuusinen pitää tärkeänä myös omaishoitajien yhteistoimintaa ja vertaistukea. Pispan päiväkeskuksessa mieli virkistyy Kyllä täällä on mukavampi olla kuin yksin kotona neljän seinän sisällä. Parasta on, että juttukavereita löytyy, ja saamme jutella keskenämme vapaasti, sanoo Elmeri Mäkinen. Hän sekä Anna- Liisa Palander ja Ida Kivelä ovat uuden Pispan päiväkeskuksen asiakkaita. Parasta antia ovat hyvä ruoka ja kavereiden tapaaminen. Mukava täällä on käydä. Päivästä tulee ihan erilainen kuin kotona ollessa, Palander sanoo. Mukavaa on sekin, kun pääsee saunaan, Kivelä jatkaa. Pispan päiväkeskus aloitti toimintansa Pispan palvelukeskuksen tiloissa huhtikuun alussa. Se parantaa Länsi- Tampereen ikäihmisten palveluja. Päiväkeskus palvelee viikottain 40 ikäihmistä. Tiistaisin ja keskiviikkoisin on erityisesti muistisairauksia sairastavien ikäihmisten virkistyspäivä. Päiväkeskukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä kotihoitoon. Päiväkeskuspäivän hinta on kymmenen euroa ja edestakainen kuljetus maksaa neljä euroa. Lähihoitaja Marianne Koski kertoo, että päiväkeskuksessa vietetty päivä on ikäihmiselle merkittävä henkireikä, ja omaiselle tervetullut vapaapäivä. Ruokailujen ja peseytymisen lisäksi asiakkaille tarjotaan ohjattua viriketoimintaa, kuten tuolijumppaa, yhteislauluja, bingon pelaamista ja musiikin kuuntelua. Myös ikätovereiden seura piristää asiakkaita. Luen asiakkaille aamulla sanomalehden, ja usein he haluavat käyttää enemmän aikaa uutisista keskusteluun kuin uutisten kuunteluun, Marianne Koski sanoo. Pispan päiväkeskuksen perustaminen on toivottu asia, sillä ikäihmisten määrä Pispalan alueella on lisääntynyt. Pispan päiväkeskuksen yhteyteen on valmistumassa kuntoilutila ja aiomme tehdä pihasta viihtyisän kesää varten, Pispan palvelukeskuksen johtaja Hilkka Ojala kertoo. Vt. päivätoiminnan päällikkö Ulla Maija Reijonen toivoo, että tulevaisuudessa Pispan palvelukeskuksesta voidaan kehittää ikäihmisten hyvinvointikeskus, jossa on tarjolla nykyistäkin monipuolisempia palveluita. Teksti: Minna Pajunen Kuvat: Ari Järvelä Pispan päiväkeskus on avoinna asiakkaille kello 8.30 15, puh. 040 801 6829. Elmeri Mäkinen on tyytyväinen siitä, että päiväkeskuksesta löytyy aina juttukavereita. Ikäihmisten viriketoimintaa ohjaa lähihoitaja Marianne Koski. Anna-Liisa Palander (vas.) ja Ida Kivelä vaihtavat kuulumisia Pispan päiväkeskuksessa. Pispan palvelukeskuksen johtaja Hilkka Ojala vastaa myös päiväkeskuksen toiminnasta. Päiväkeskuksen toimintaa halutaan edelleen kehittää, jotta se palvelisi ikäihmisiä mahdollisimman hyvin.

14 25-vuotias Sara Hildén -akatemia juhlii työn merkeissä ARI JÄRVELÄ Sara Hildén -akatemia eli entiseltä nimeltään Tampereen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu juhlii tänä keväänä 25-vuotistaivaltaan. Koulun toiminta aloitettiin vuonna 1982 Tammelan koulussa. Vuonna 2003 koulun nimi muuttui Sara Hildén -akatemiaksi ja koulu muutti Tammelan ala-asteen puolelle Sampolan kirjastolta vapautuviin tiloihin, jotka remontoitiin vastaamaan nykyaikaista kuvataideopetusta. Samana vuonna koulussa myös aloitettiin kuvataiteen perusopetus aikuisille. Sara Hildén -akatemia on Tampereen kaupungin omistama oppilaitos, joka antaa kuvataiteen perusopetusta 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä järjestää kuvataidekursseja. Koulu myös tarjoaa kuvataidetyöpajoja koululuokille ja päiväkotiryhmille. Syksyllä 2006 koulussa luovuttiin valintakoejärjestelmästä ja aloittavien oppilaiden ikärajaa laskettiin. Nykyisin aloittaviin ryhmiin otetaan 7-vuotiaita tamperelaisia lapsia arvonnan perusteella. Muille oppilaspaikoille otetaan näytetöiden perusteella, mikäli oppilaspaikkoja vapautuu. Näyttely kertoo koulun historiasta Koulun juhlakautta juhlistetaan erilaisin näyttelyin. Huhtikuussa nähtiin Lastenkulttuurikeskus Rullassa Lohikäärmeen matkassa -näyttely. Toukokuussa avattiin Taiteen saralla -näyttely, joka kertoo koulun historiasta ja esittelee niitä kuvataiteen eri osa-alueita, joita koulussa voi opiskella. Näyttelyssä esittäytyvät myös koulun entiset visuaalisissa ammateissa toimivat oppilaat. Näyttely on esillä Rullassa 8. kesäkuuta asti osoitteessa Väinö Linnan aukio 15 3. kerros. Rulla on avoinna tiistaista torstaihin kello 9 14, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11 16. Kuvataiteen opiskelu koulussa tähtää pitkäkestoisen opiskelumotivaation ja harrastuksen syntymiseen. Se takaa myös hyvän pohjan kuvataiteen ammatillisille opinnoille, vaikka ei niihin suoraan johdakaan. Opetus kehittää kaikilla elämänaloilla tarvittavaa luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä ekologista ja esteettistä asennoitumista, koulun rehtori Heli Tiainen sanoo. 7 12-vuotiaiden perusopinnot sisältävät aluksi piirtämistä, maalaamista, muovailua, kuvanveistoa sekä grafiikan alkeita. 13 18-vuotiaille suunnatuissa syventävissä opinnoissa keskitytään vuosittain 1 2 kuvataiteen osa-alueeseen. Valittavana on piirustus, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, grafiikka, sarjakuva, tekstiili, valokuvaus, video, kuvankäsittely tai arkkitehtuuri. Opiskelu tapahtuu iltapäivisin ja iltaisin 8 12 oppilaan ryhmissä kerran viikossa. Tänä lukuvuonna taiteen perusopetuksen piirissä on noin 400 oppilasta. Kaikki 7-vuotiaat voivat hakea kouluun Kuvataidekoulun aloittavien ryhmien oppilasvalintaan voivat osallistua kyseisenä vuonna 7 vuotta täyttävät tamperelaiset lapset. Oppilaat otetaan kouluun arpomalla. Tultuaan hyväksytyksi oppilas voi opiskella 18-vuotiaaksi asti. Vuoden 2008 oppilasvalintaan voivat osallistua vuonna 2001 syntyneet tamperelaiset lapset. Lisätietoja ja ilmoittautumiskaavakkeita saa koulusta puhelin 255 9237, Lastenkulttuurikeskus Rullasta tai internetistä www.tampere.fi/sarahildenakatemia Hakuaika päättyy 30.5.2008. Muille vuosikursseille oppilaita otetaan näytetöiden ja aiempien opintojen perusteella, jos oppilaspaikkoja vapautuu. Hakemuksia voi jättää toukokuun loppuun mennessä. Sara Hildén -akatemiassa opitaan luovuutta taiteen avulla. Kuvassa Kasperi Koski (edessä) ja Julius Kääri - äinen tekevät salaista ikiomaa leikkipaikkaa. Nekalan kirjasto uudistui 50-luvun henkeen Vanha kakluuni koristaa uudistetun Nekalan kirjaston lehtilukusalia. Uudistunut Nekalan kirjasto avattiin huhtikuussa. Nekalan koulun laajan peruskorjauksen yhteydessä kirjasto sai tilat katutasosta. Sisäänkäynti on sama kuin entisessä kirjastossa. Esteetön sisäänpääsy on ilahduttanut kovasti varsinkin lastenvaunujen kanssa kulkevia ja huonojalkaisia. Nekalan kirjasto perustettiin aikoi- ARI JÄRVELÄ naan Nekalan koulun Lounaantien puoleiseen kivijalkaan keväällä 1951. Vuonna 1985 kirjasto sai liki kolme ker taa suuremmat tilat koulun toisesta kerroksesta. Nyt uudistetun kirjaston suunnittelun lähtökohtana on ollut säilyttää alkuperäisen kirjaston 50-luvun henki. Noin 250 neliömetrin tilat ovatkin valoisat, tyylikkäät ja kodikkaat. Kirjasto on tehty talonmiehen ja keittäjän entisistä kodeista sekä koulun keittiöstä. Kodit ovat vuosia olleet opetuskäytössä ja keittiöväen työtilana. Alkuperäiset kaakeliuunit on säilytetty saneerauksessa. Talonmiehen asunnon kakluuni koristaa kirjaston lehtilukusalia ja keittäjän kakluuni siirretään aikanaan koulun opettajanhuoneeseen. Nekalan kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 13 19, keskiviikkoisin 9 15 ja perjantaisin 11 15. Tervetuloa Koukkuniemiiltaan Koukkuniemi-iltaa vietetään juhlatalossa tiistaina 20.5.2008 klo 18 20. Mitä kuuluu Koukkuniemen vanhainkodille tänään ja mitkä ovat Koukkuniemen alueen tulevaisuudensuunnitelmat? Tilaisuuden alustajina ovat laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto, ylilääkäri Jussi Ripsaluoma, pitkäaikaishoidon päällikkö Anja Parikka ja Tampereen Tilakeskuksen johtaja Ilkka Ojala. Illan juontaa toimittaja Maarit Tastula. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.15. Esillä on myös valokuvanäyttely. Tule kuulemaan ja kyse lemään! Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Koukkuniemestä kiinnostuneille.

15 Kulttuuriraitit täydentyi Lauri Viidan jalanjäljistä Tamperelaista kulttuurin historiaa esittelevät kulttuuriraitit sai tänä keväänä mielenkiintoisen täydennyksen, kun uusi kulttuuriraitti avattiin kirjailija Lauri Viidan jalanjäljillä Pispalassa ja Hyhkyssä. Tampereella on nyt neljä kulttuuriraittia, joissa voi tutustua Tampereeseen aivan uudesta näkökulmasta. Kulttuuriraiteille voi lähteä silloin, kun itselle sopii joko kävellen, pyöräillen tai autolla. Ensimmäinen kulttuuriraitti, Tiina-raitti julkistettiin Tiinan päivänä 24.7.2007. Viime vuoden syksyllä saatiin kaksi raittia lisää: Väinö Linna -raitti ja Kalle Päätalo -raitti. Tiina-raitti kuljettaa raittiin tutustuvaa Anni Polvan lapsuusaikaisissa maisemissa Tammelassa ja Etu-Kalevassa. Tiina-kirjojen tapahtumat sijoittuvat samoille seuduille. Kirjailija Väinö Linnasta kertova raitti kulkee Linnan Tampereen aikaan ja työvuosiin liittyvissä paikoissa. Linnan elämää seurataan Finlaysonilta Keskustorille, sieltä Amuriin ja takaisin tehtaalle. Kirjailija Kalle Päätalo toimi ennen kirjailijaksi ryhtymistään kirvesmiehenä ja sittemmin rakennusmestarina. Raitin kohteita ovat tamperelaistalot, joita Päätalo on ollut rakentamassa. Tavoitteena on luoda vähitellen Tampereelle kulttuuriraittien verkosto. Kulttuuripalveluiden kulttuuriraitit sai tänä vuonna Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnon. Kaikkia raittiesitteitä saa Tampereen kirjastoista, kulttuuripalvelujen asiakaspalvelusta Puutarhakatu 11 ja kaupungin virastotalon kunnallisasian neuvonnasta Puutarhakatu 6. Lisätietoja internetistä www.tampere.fi/kulttuuri/palvelut/raitit Internetistä löytyvät myös raittien kartat ja kohteita esittelevät videot. Suunnistajat valtaavat Teiskon metsät kesäkuussa Tule mukaan tekemään nuorten olympialaisia Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit järjestetään Tampereella 18. 25. heinäkuuta 2009. EYOF Tampere 2009 kisojen avuksi etsitään nyt vapaaehtoisia. Tule mukaan tekemään unohtumattomia nuorten olympialaisia. Lisää tietoa kisoista sekä vapaaehtoistoiminnasta löytyy osoitteesta www.tampere2009.fi. Teiskon Kaanaan kylä kansainvälistyy kesäkuussa, kun sen maastoissa juostaan 14. 15. kesäkuuta maailman suurin suunnistusviesti Tampere-Jukola. Järjestävät suunnistusseurat Koovee ja Tampereen Pyrintö odottavat paikalle jopa 30 000 kisavierasta. Tampere-Jukolan tapahtumat käynnistyvät 14.6. lauantaina kello 13 pidettävillä avajaisilla ja päättyvät sunnuntaiaamuna kello 9 Jukolan viestin palkintojenjakoon. Neljän naisen Venla-joukkueet suuntaavat maastoon lauantaina klo 14.00, ja Jukolan viestin lähtölaukaus ammutaan iltahämärissä klo 23.00. Jukola on paljon muutakin kuin urheilutapahtuma: kilpailukeskuksessa esiintyy Topi Sorsakoski, kisaravintola ja lukuisat myymälät palvelevat vuorokauden ympäri ja myös lapsille on ihan omaa ohjelmaa. Tampere-Jukolan kilpailukeskus on Kaanaan ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksessa. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua, mutta autoilta ja moottoripyöriltä peritään pysäköintimaksu. Kannattaa siis suosia kimppakyytejä. Lisätietoja: www.jukola2008.net. Juoksuaika kokoaa koululaiset Pyynikille Perjantai 23. toukokuuta kokoaa kaikki Tampereen yläkoululaiset yhteen Pyynikin urheilukentälle Juoksuaikanuorisofestareille. Juoksuaika on liikunnallinen ja kasvatuksellinen tapahtuma, joka toteutetaan yläkoululaisten koulupäivän aikana kello 12 17. Tapahtuman tavoitteena on tarjota tietoa liikunnasta, terveydestä, ympäristöstä sekä erilaisista harrastusmahdollisuuksista. Juoksuaika on myös yksi Unicef-kaupungin päätapahtumista. Juoksuajan pääjärjestäjinä ovat Tampereen kaupungin Nuo risopalvelut, Likkojen Lenkki, Radio 957, Partio, Nuori Suomi ja Hämeen liikunta ja urheilu. Lisäksi festarikentällä on mukana yhteensä 30 erilaista kasvatuksellista ja liikunnallista järjestöä ja seuraa. Juoksuaika käynnistyy yläkoululaisten yhteisellä liikuntaosuudella Pyynikin maastossa. Tapahtumassa on myös yläkoululaisille suunnattu, eri järjestöistä ja seuroista koostuva Tapahtumien tori, jossa on esille nuoria sekä heidän elämäänsä koskettavia teemoja. Tapahtumien torilla on tarjolla paljon erilaista tekemistä mm. Guitar Hero -karsinnat, kiipeilyseinä, jalkapallokenttä, tanssipelaamista, capoeira näytöksiä, frisbee golfia yms. Juoksuaika huipentuu päivän päätteeksi Flinch in ja Lovex in konsertteihin festarilavalla. Lisätietoja Juoksuajasta www.tampere.fi/juoksuaika sekä projektityöntekijä Anna Saarnilta 040 801 6696 tai juoksuaika@tampere.fi SAMI HELENIUS Tänä kesänä Särkänniemi tarjoaa seikkailunhaluisille taas paljon uutta. Alueen uutuus on koko perheen laite Taikapyörä, joka pyörii, nostaa ja laskee polkijoitaan ylös ja alas. Laitteen kyytiin pääsevät yli 120 senttiset, 100 120 senttiset vanhemman huoltajan seurassa. Taikapyörä on interaktiivinen laite, jonka liikkeisiin kyydissä olevat voivat vaikuttaa. Taikapyörässä pyörivät gondolit laskevat ja nousevat poljettaessa laitteen polkimia. Lasten Eläintarhaan on siirretty muutamia perheen pienimpien suosikkilaitteita. Nyt pienet eläinten ystävät voivat huvitella Leppäkertun, Merirosvolaivan ja Kilpikonnajunan kyydissä. Lasten Eläintarha on saanut myös uusia asukkaita. Alpakkaemo Juliette synnytti keväällä kauan odotetun Yasmi-tyttövasan. Eläintarhan muita uusia asukkeja ovat belgianjättikanit Miska ja Nösseli sekä muuli nimeltä Zikita. Alueelle on tuotu myös viihtyisiä lasten leikkimökkejä. Tämän kesän Planetaarion uutuus ohjelmana nähdään Extreme Planets Äärimmäisyyksien planeetat. Ohjelmassa ker ro taan viime aikoina löy detyistä sadoista uusis ta planeetois ta ja tutkitaan näitä äärim mäisten olosuhtei den eksoottisia maailmoja. Uudet uimatilat saaneet pullonokkadelfiinit Veera, Näsi, Delfi, Leevi ja Eevertti hurmaavat taidoillaan ja iloisella menollaan. Tarkkailua uudesta vinkkelistä tarjoaa uusi Delfinaarion vedenalainen auditorio, Uppelus. Tilan isokokoisen vedenalaisen ikkunan kautta on suora näkymä delfiinien uuteen altaaseen. Särkänniemessä järjestetään tänä kesänä myös elämysleirejä, jotka ovat 8 12-vuotiaille pikkubiologeille suunnattuja tutkimusmatkoja eläinmaailman kulissien taakse. Uusi parkkialue käyttöön Särkänniemen Elämyspuistoon saapuvat voivat pysäköidä autonsa läheisen Onkiniemen alueelle rakennetulle parkkialueelle, jos puiston lähipysäköintialue on täynnä. Särkänniemi järjestää niinä päivinä Onkiniemestä bussikuljetuksen Särkänniemeen ja takaisin parkkialueelle. Uusi alue on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuun aikana ja alue on käytössä viikonloppuisin ja aina tarpeen mukaan. Tarvittaessa Särkänniemen asiakkaita ohjataan myös aiemmin käytössä olleelle Hakametsän parkkialueelle, mutta vain kesäsesongin ruuhkaisimpina päivinä. Särkänniemen Elämyspuisto puhelin 0207 130 200 www.sarkanniemi.fi Nuorille avattiin oma verkkoportaali Nuorille tamperelaisille suunnattu Nuorten Tampere -verkkoportaali löytyy osoitteesta www. nuortentampere.fi. Portaalissa on koottu yhteen nuoria koskeva tieto monipuolisesti elämän eri alueilta. Samasta osoitteesta löytyy nyt sekä kaupungin että järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden palvelut. Nuorten Tampere -sivuja ylläpitää Tampereen kaupungin nuorisopalvelut. Kaupunki kukkii Kukkaisviikot viettävät 25-vuotisjuhlaa 25.7. 2.8.2008. Juhlavuoden kunniaksi keskusta täyttyy kukkasista ja runsaasta ohjelmasta. Tarjolla on jokaiselle jotakin yhdeksän päivän ajan. Avajaistapahtuma tuo Keskustorille Suomen suurimman herkkupöydän, kukkaisparaatin ja kukkaishuutokaupan. Viikko huipentuu sambakulkueeseen ja näyttäviin päättäjäisiin päätöslauantaina.

16 HELI SORJONEN Juhlavuoden teemana on pohjoismaisuus Teatteri Avoimet Ovet esittää Teatterikesässä Fredrika R. -näytelmän, joka kertoo lahjakkaan Fredrika Runebergin elämästä. Tampereen Teatterikesä juhlii tänä vuonna 40-vuotista historiaansa 4. 10. elokuuta. Vuonna 1968 perustettu Teatterikesä on vuosien varrella kasvanut kansainväliseksi ja arvostetuksi teatterifestivaaliksi. Teatterikesän tämän kesän runsas ohjelmisto rakentuu ajankohtaisista ja puhuttelevista draamateksteistä sekä esityksistä. Kansainvälisiä esityksiä on valittu kymmenen ja kotimaisia 18. Teatterikesän teemana on pohjoismaisuus. Ruotsista saapuu Riksteaternin kuoleman väistämättömyydestä kertova 24 timmar Berlin, Tanskasta Plan-B -ryhmän avaruusmatka Non-Stop, Islannista herkullinen Hér og Nú ja färsaarelaisen Teatteri Tvazzin tulkinta Juha Jokelan Fundamentalistista. Myös Subfrau-ryhmä edustaa pohjoismaisuutta parhaimmillaan. Ryhmä esittää sukupuolien rooleista ammentavan Pretty Subfraun. Ulkomaiset vieraat tuulettavat raikkaasti teatteritraditioita. Tarjolla on mm. repliikitön ja näyttelijätön esitys. Latvialaisen ohjaajan Alvis Hermaniksen ja Riian Uuden Teatterin täysin sanaton Klusuma Ska as (The Sound of Silence) vie katsojat Simon & Garfunkelin Riian konserttiin, jota ei koskaan pidetty. Libanonilainen Rabih Mrouén Looking for a Missing Employee puolestaan heijastaa näyttelijän näyttämölle etsiessään kadonnutta ministeriön virkamiestä. Menestyksekäs ja taiteellisesti haastava tamperelainen teatterivuosi näkyy ohjelmistossa. Ohjelmistoon on valittu peräti seitsemän esitystä Tampereen teattereista. Ensi-iltansa saa Särkänniemen Planetaariossa multimediakuunnelma Solaris. Tamperelaiseksi voidaan myös laskea 14- vuotiaan nekalalaisen Iira Halttusen esikoisnäytelmä Ähtäriin. Nuori ohjaaja Juha Luukkonen on tehnyt trilogian aatteista ja aatteiden puuttumisesta. Teatterikesään on trilogiasta valittu Vaasan kaupunginteatterin Sydänmaa ja Lappeenrannan kaupunginteatterin Punainen viiva. Anneli Kannon ja Heini Tolan käsikirjoittama Fredrika R. kertoo miehensä varjoon jääneen, lahjakkaan Fredrika Runebergin elämästä. Lapsille Teatterikesä tarjoaa Unga Teaternin suomenkielisen Koirien Kalevalan ja Tanssiteatteri MD:n Keskustorin Ohjelmateltassa esitettävän Taikalaatikon, jolla Teatterikesä on mukana Tampereen kaupungin Unicef-keräyksessä. Näyttelyt Poptaidetta Tampereen taidemuseossa Sara Hildénin taidemuseossa on kokoelmien kesä Sara Hildénin taidemuseossa on kesän ajan elokuun loppuun asti esillä teoksia Sara Hildénin säätiön kokoelmasta. Mukana on kaikille tuttuja suosikkeja ja uusimpia teoshankintoja. Modernismin klassikoista esillä on kokoelman tunnetuimpia teoksia kuten esimerkiksi Henry Mooren Lepäävä äiti ja lapsi, Joan Mirón Olentoja yössä, Pablo Picasson Lasi ja viulu, Paul Delvauxin Kesä ja Yves Tanguyn Huomenna minut ammutaan. Taidehistoriallisista suuntauksista erityisesti surrealismi on hyvin edustettuna. Sara Hildénin säätiön uudet hankinnat käsittävät suomalaista nykytaidetta, maalauksia ja veistoksia. Esillä on myös tamperelaisten sisarusten, taiteen ja muotoilun ystävien Anneli Melkaksen ja Marjatta Melkas-Rusasen merkittävä testamenttilahjoitus Sara Hildénin säätiölle. Lahjoitus käsittää 22 taiteilija Ahti Lavosen teosta. Lasten toiminnalliset museokierrokset alkavat Sara Hildénin taidemuseossa heinäkuussa. Tarina rakentuu museon piha-alueella olevan Rauni Liukon Ruuhkaratikan ympärille. Kesän ajan Tampereen taidemuseossa on esillä Time for Pop Art -näyttely. 10. elokuuta 2008 asti esillä olevassa näyttelyssä on esillä 81 enimmäkseen suurikokoista teosta yksityisen ruotsalaisen Lilja Art Fund Foundationin poptaidekokoelmasta. Useimmat teokset ovat syntyneet 1980-luvulla. Edustettuna on viisi tunnettua amerikkalaista taiteilijaa: Jim Dine, Roy Lichtenstein, Robert Rauschenberg, James Rosenquist ja Frank Stella. Poptaide syntyi Englannissa 1950- luvulla. Läpimurtonsa se teki 1960- luvulla Yhdysvalloissa realistisilla kuvillaan tuotemerkeistä, tuotteista, pakkauksista, julkisuuden henkilöistä, mainoksista yms. Taiteilijat halusivat tuoda taiteen entistä suuremman yleisön nähtäville esittämällä tunnettuja arkipäivän aiheita taiteena. Popin visuaalisesti vahva ja usein värikäs kuvakieli houkutteli uutta yleisöä taiteen pariin. Syntyaikoinaan poptaide oli radikaalia, jotain aivan uutta ja ennen näkemätöntä. Nykyään sitä pidetään yhtenä suurista taidesuuntauksista. Time for Pop Art -näyttely Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34 Puhelin 5656 6577 Avoinna ti su kello 10 18 www.tampere.fi/taidemuseo Opas- ja ryhmävaraukset puh. 5656 5134, yleisöopastukset su klo 15 Paul Delvaux, Kesä Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi puhelin 5654 3500 www.tampere.fi/sarahilden Museo ja Café Sara avoinna joka päivä klo 12 19. Sisäänpääsy Elämyspuiston aluelipulla (8 euroa) ja lippuavaimilla, alle 4-v. ilmaiseksi. OPPL UNTRACHTIN KOKOELMAT Roy Lichtenstein, Reflections on Crash JUSSI KOIVUNEN Vapriikki avaa ikkunan tiibetiläiseen kulttuuriin Loppuvuoden Vapriikissa on pääosissa kiehtova Tiibet. 13. kesäkuuta avautuva näyttely avaa ikkunan perinteiseen tiibetiläiseen kulttuuriin. Esillä on kulttuurin koko kirjo, kylien maanviljelijät ja aron paimentolaiset munkkeja ja muita luostareiden asukkaita unohtamatta. Tiibet-näyttelyn esineet on saatu lainaksi suomalaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Mukana on paljon ennen näkemätöntä materiaalia: rikkaasti koristeltuja loisteliaita rituaaliesineitä, veistoksia, thangka-maalauksia, upeita koruja, mattoja ja huonekaluja. Osa esineistä on kerätty kenttätyömatkoilla kuluneen vuoden aikana ja ne tulevat suoraan esille Vapriikin näyttelyyn. Tiibet-näyttely on esillä 11.1.2009 asti. 13.6. 31.8. on ilmainen yleisöopastus Tiibet-näyttelyn pääsylipun lunastaneille päivittäin klo 14. Museokauppa Vinssi ja museoravintola Valssi palvelevat Vapriikin aukioloaikoina. Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Puh. 5656 6966, avoinna ti, to su 10 18, ke 11 20, www. tampere.fi/vapriikki JARI JUUSENAHO Vapriikissa laaja näyttely vuodesta 1918 Museokeskus Vapriikissa voi tutustua laajaan sisällissotaa Tampereella esittelevään näyttelyyn, jossa on ensimmäistä kertaa esillä Tampereen museoiden omiin kokoelmiin kuuluva todistusvoimainen kokonaisuus keväällä 1918 taistelupaikoilta ja kaupungin kaduilta kerättyä esineistöä. Näyttely on laadittu yhteistyössä Tampereen yli opiston historiatieteen laitoksen kanssa. Useita vuosia valmisteilla ollut näyttely perustuu uusimpaan tutkimustietoon ja sisältää ennennäkemätöntä kuvaja esinemateriaalia. Näyttely kertoo mitä Tampereella tapahtui keväällä 1918. Näkökulmia tarjoavat kummankin osapuolen taistelijat, mutta myös siviilit ja sivustakatsojat. Tampere 1918 -näyttely on pitkäkestoinen teemanäyttely, joka on esillä Vapriikissa ainakin vuoden 2009 loppuun asti. Tampere 1918 -näyttelyn juliste.