Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus



Samankaltaiset tiedostot
Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

PIENVESITAPAAMINEN

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

ITÄMERI ALKAA PUROISTA. Vantaan kaupungin Itämerihaasteen onnistumisia sekä uudet sitoumukset kaudelle

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Östersundomin pienvesien kartoitus

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Helsingin pienvesiympäristöt

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Vesien tila ja vesiluvat

Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD VANTAAN PIENVESISELVITYS

VANTAAN PUROJEN KUNNOSTUSOHJELMA

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Virtavesien kunnostus seminaari Anssi Eloranta Vantaa A.MacDonald

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Poikkeaminen vesilain 2:11 :n suojelusta. Ympäristö- ja vesilupapäivät

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Vantaan hulevesiohjelma ja pienvesiselvitys

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Vantaan virtavesiselvitys Aki Janatuinen

Taajamarakentaminen ja pienvedet

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

PÄÄTÖS Nro 5/2013/2 Dnro ISAVI/55/04.09/2012

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

LAUSUNTO CIRCULATION OY:N YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

SIPOON ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA: SIPOONJOEN NATURA-TARVEHARKINTA

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Vantaan pienvesien tutkimusraportti. Pirkka Weijo

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Kolmen helmen joet hanke

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Vesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

MÄNTSÄLÄN PIENVESI JA VALUMA ALUESELVITYS Terhi Renko

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Hulevesien laadun hallinta

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Päätös Nro 80/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/13/04.09/2012. Hakemus Matosuolla (Sikosuo) sijaitsevan noron luonnontilan muuttamisesta,

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kirkkonummen pienvesiselvitys 2016

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Pilaantuminen ja päästö ympäristöön

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Liite 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ESITETTY VAATIMUS

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Transkriptio:

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus

Virtavesiympäristöjen luonto kiinnostuksen kohteena - Kasvillisuus- ja linnustoinventointeja 1980-luvun puolivälistä lähtien - Vantaanjoen vesistöalueen kasvillisuusselvitys 1989 - Vantaan ja Keravanjoen koskien kasvillisuus 1987 - Linnustoinventointeja Rekolanojalla, Krakanojalla ja Vantaanjoen varsilla - Uhanalaisiin lajeihin kohdistuvia inventointeja, pikkutikka, halavasepikkä - Edelleen on tarpeen tehdä perusinventointeja monista pienvesiin liittyvistä eliölajeista, mm. hyönteisistä ja sammakkoeläimistä on vähän tietoa. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2

Pienvesien vedenlaadun seurannasta - Ojavesien hygieenisen laadun seurantaa, mm. kasteluvesi - Pienet vedet Vantaalla 1987 ja 1988; lampia ja puroja - Vantaan lähteiden esiselvitys 1988 - Vantaan purojen ja ojien ravinnekuormitus 2003 Tutkittiin haja-asutusalueilta vesiä johtavien ojien ravinnekuormaa ja hygieenistä tasoa - Purovesien seurantaohjelma on luonnosteltu ja käynnistetty Rekolanojalla, jossa on otettu vesinäytteitä vuosina 2013-14. Tarkoitus laajentaa seurantaa muille tärkeille puroille, mm. Krakanojalle. Tavoitteena jatkuva seuranta. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3

Pienvesiselvitys ja hulevesiohjelma - Käynnistivät purotietoisuuden Vantaalla - Pienvesiselvitys nosti kartalle Vantaan purot, myös putkitetut osuudet - Kokosi tietokorteille olemassa olevan tiedon puroista, osoitti myös tiedon puutteet - Jatkotoimenpiteiksi määriteltiin mm. purojen vesistöstatuksen selventäminen. - Ympäristökeskuksessa päivitetty pienvesiselvityksen kohdekortteja vedenlaatutietojen osalta. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4

Opinnäytetöitä - Vantaan Kylmäojan ekologinen tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna, Maria Tiensuu, pro gradu 2008 - Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana, Mari-Anna Närhi, pro gradu 2011 - The regulation of stream water quality and flow by a forested wetland, Kylmäojan korpi, Vantaa, Andrew Taylor, pro gradu 2012 Metsää kasvava kosteikko puroveden virtauksen ja laadun säätelijänä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 5

- Rekolanoja eilen tänään ja huomenna osana opinnäytetyö: Kaupunkipuron ekologinen ja sosiaalinen merkitys kaupunkisuunnittelussa tapaus Rekolanoja, Karoliina Pispa, pro gradu 2004 - Development of land-use within the urbanizing Kylmäoja watershed, Gerald Krebs, diplomityö 2009 - Vantaan Kylmäojan itäisen haaran mallinnus: Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen puron virtaamaan, Tiina Talvinen diplomityö 2012 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6

Virtavesiselvitys - Vesistö- ja kalastotietoisuus esille - Tekijä Aki Janatuinen - Tuloksena: tietoa Vantaan puroluonnon arvokohteista (kalaston ja muun vesiluonnon perusteella), kunnostuksilla ennallistettavista kohteista, vesieliöiden vaellusesteistä tietoa taimenen ja purokatkan esiintymisestä Vantaan vesistöissä virtavesiin yhteydessä olevia lähteitä asiantuntija-arvio mitkä uomista ovat vesilain tarkoittamia puroja Tervaojan alajuoksun purokäytävä Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 7

Virtavesiselvityksen jälkeen - Virtavesiselvitystä on hyödynnetty puroja koskevassa suunnittelussa. - Yhteistyö kalastusyhdistysten kanssa käynnistynyt: Virhon ja SKESin kanssa kutusoraikkokunnostukset Rekolanojalla, Krakanojalla ja Kylmäojan itähaaralla. - Vantaanjoen kehittäminen vaelluskalavesistönä tavoite Vantaan ympäristöohjelmassa 2013-2316. - Vantaan sitova tavoite vuodelle 2015: Toteutetaan teemavuosi jolla kiinnitetään huomiota kaupungin puroluontoon. - Vesilain luvantarpeen todennäköisyys erilaisilla puroilla ennakointi hankkeiden yhteydessä Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8

Puroluonnon suojelusta säätävät lait - Luonnonsuojelulain ensisijainen tavoite on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, mikä tarkoittaa mm. luontotyyppien monipuolisuuden ylläpitämistä. - EU:n luontodirektiivi, liitteen I luontotyypit: Suomessa 69 kpl, pikkujoet ja purot - Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008, mm. savimaiden purot - Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, purot ja norot Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 9

Vesilaki ( 587/2011) - Vesistöt on tunnistettava - Joki 100 km² puro 10 km² noro - Noro: puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. - Purona pidetään myös sellaista uomaa, jonka valuma-alue on pienempi kuin 10 km², mutta jossa virtaa jatkuvasti vettä ja kala voi kulkea. - Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus: Jos hanke aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista Vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen - Luonnontilaisen lähteen tai noron tai enintään yhden hehtaarin Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10 suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty.

Luonnontilainen puro - Uoman mutkittelevuus, tulvatasanteet ja tulvauomat - Vesi virtaa purossa ympäri vuoden - Koskematon rantakasvillisuus - Paljon puutavaraa ja lehtikariketta vedessä - Monipuolinen eliölajisto - Runsas kalalajisto, taimen - Ekosysteemipalveluiden tuottaja - Ekologiset yhteydet tiheässäkin kaupunkirakenteessa - Uhanalainen luontotyyppi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 11