Vantaan pienvesien tutkimusraportti. Pirkka Weijo
|
|
- Jarno Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan pienvesien tutkimusraportti 2015 Pirkka Weijo
2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Vantaan pienvedet Vantaa purojen kaupunki Arvokkaat purokohteet Lisää tietoa ja tiedottamista tarvitaan Kaupungistumisen vaikutukset puroihin Uomastoon kohdistuvat toimenpiteet Tiivistyvän kaupungin vaikutukset Ilmastonmuutoksen seurauksia Purojen vedenlaadun tutkiminen Havainnointimenetelmiä Tutkittavat suureet Tutkimuskohteet Vallinoja Rekolanoja Vierumäenoja Tervaoja Kormuniitynoja Myllymäenoja Tulosten keskiarvoinen tarkastelu Hygieenisen laadun indikaattoribakteerit Kiintoainepitoisuus- ja sameus ph Sähkönjohtavuus Happipitoisuus ja hapenkulutus Kloridipitoisuus Sulfaattipitoisuus Ravinteet Metallit Purokohtaiset tulokset Vallinoja Rekolanoja Vierumäenoja Tervaoja Kormuniitynoja Myllymäenoja Yhteenveto Kirjallisuus...36 Liite 1. Vesinäytteille suoritetut laboratorioanalyysit...40 Liite 2. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajat (SYKE 2005)...41 Liite 3. Purovesinäytteiden mittaustulokset...42 Julkaisija Teksti Kannen kuva Kartat Taitto Vantaan kaupunki, Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö, Ympäristökeskus Pirkka Weijo Pirkka Weijo Vantaan kaupunki Tarja Starast Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus. Julkaisuja 2015:4 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)
3 Tiivistelmä Vantaalla virtaa Vantaan- ja Keravanjoen lisäksi lukuisia pienempiä virtavesiä, joista osa on luontoarvoiltaan hyvin merkittäviä taimenpuroja. Purojen ekologista tilaa ovat vuosien saatossa heikentäneet sekä kaupungistumiskehityksestä että maanviljelystä aiheutuneet ympäristövaikutukset. Purouomia on monin paikoin siirretty ja niiden hydrologiset olosuhteet ovat muuttuneet valuma-alueilla tapahtuneiden maankäytön muutosten seurauksena. Valuma-alueiden vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen on ollut omiaan äärevöittämään virtausolosuhteita, mistä on seurannut monenlaista haittaa puroluonnolle. Pienvesiin on alettu kiinnittää enenevässä määrin huomiota 2000-luvulla. Puronkunnostustoimenpiteillä on saatu parannettua taimenen menestysmahdollisuuksia kaupunkipuroissa, mutta vedenlaatuun liittyvät ongelmat aiheuttavat vielä paikoin harmia. Monien luontoarvoiltaan merkittävien purojen vedenlaatua ei ole tutkittu vielä Vantaalla kovin kattavasti. Tässä työssä on tutkittu kuuden Vantaan kaupunkipuron vedenlaatua vesinäytteenottoon perustuvien tutkimustulosten avulla. Tutkimuskohteiksi valittiin luontoarvoiltaan tärkeitä puroja ja sellaisia kohteita, joista ei ollut juurikaan saatavilla vedenlaatutietoja viimeisten vuosien ajalta. Esitetyt tutkimustulokset perustuvat vuosien aikana kerättyihin purovesinäytteisiin, joista on analysoitu MetropoliLabin toimesta veden fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia ja hygienian indikaattoribakteerien pitoisuuksia. Purojen vedenlaaduissa havaittiin selkeitä purokohtaisia eroja. Yksittäisten vedenlaatumuuttujien perusteella purojen vedenlaatu vaihteli huonosta erinomaiseen, mutta kokonaisuudessaan tutkittujen purojen voidaan todeta olleen vedenlaadullisesti vähintään tyydyttävällä tasolla. Lähes kaikissa puroissa havaittiin ajoittain kohonneita ulosteperäisten bakteerien pitoisuuksia, mikä kertoo ympäristöstä tulevan huuhtouman vaikutuksesta veden hygieeniseen laatuun. Rekolanojassa havaittiin ajoittain matalia liuenneen hapen pitoisuuksia, mikä heikentää happirikkaassa vedessä viihtyvien taimenien elinmahdollisuuksia. Toisaalta esimerkiksi Vallinojassa happipitoisuus oli kaikilla havaintokerroilla erinomaisella tasolla. Liuenneiden metallien pitoisuudet eivät olleet missään tutkituissa puroissa erityisen korkeita tai eliöille selvästi haitallisella tasolla, mutta kupari- ja sinkkipitoisuudet olivat korkeampia, kuin Suomen latvapuroissa keskiarvoisesti. Kaupunkipuroissa vedenlaatu voi vaihdella suuresti lyhyen ajan sisällä, esimerkiksi yksittäisen saastepäästön tai sateiden kasvattaman huuhtouman takia. Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmiä soveltamalla voidaan parantaa purovesien vedenlaatu, kuin myös alueiden viihtyisyyttä kun hyödynnetään esteettisesti miellyttävää vesirakentamista. Roskaantuneisuus on 1. Johdanto Vantaan pienvesien tutkimusraportin tarkoituksena on tuottaa tutkittua tietoa pienvesikohteisiin lukeutuvien purojen tilasta Vantaalla ja lisätä yleistä ympäristötietoisuutta näihin arvokkaisiin lähiluontokohteisiin liittyen. Pienvesillä tarkoitetaan pienipintaalaisia vesiä, kuten puroja, noroja, lampia, lähteitä, fladoja ja kluuveja (Ahponen 2008). Kaupunkipurot ympäristöineen elävöittävät monin paikoin Vantaan maisemakuvaa ja toimivat asukkaille merkittävinä lähivirkistyspaikkoina. Luontokokemusten tuottama mielihyvä ja stressiä lievittävä vaikutus yhä kaupungistuvassa ympäristössä ovat jo sinällään painavia argumentteja pienvesien suojelun puolesta, mutta niiden merkitys biologisen monimuotoisuuden kannalta on myös seikka, joka tulee huomioida pienvesien ekologiseen tilaan vaikuttavissa eri suunnitelmissa ja hankkeissa. edelleen kaupunkipuroja vaivaava krooninen ongelma, johon voidaan vaikuttaa lisäämällä yleistä ympäristötietoisuutta ja arvostusta kaupunkien pienvesiä kohtaan. Puronvarret ovat lähiympäristöineen usein lajistollisesti monimuotoisia ja tarjoavat elinpaikkoja monille harvinaisille sekä uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille (Niemelä ym. 2004; Janatuinen 2012). Arviolta kuusi prosenttia Suomen uhanalaisista eliölajeista on pienvesien lajeja (Ahponen 2008). Osaan Vantaan kaupunkipuroista nousee kudulle äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen. Tämä tekee niistä ainutlaatuisia kansainvälisestikin tarkasteltuna. Taimen on ympäristötekijöiden suhteen hyvin vaatelias ja herkkä laji, minkä takia sen monet alkuperäiskannat ovat hävinneet Suomesta eri stressitekijöiden kasvun ja elinympäristöissä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Siksi Vantaan kaupunkipuroista huolehtimista voidaan pitää nyt ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpänä. Pääkaupunkiseudun kasvupaine sekä sitä kautta lisääntynyt rakentaminen ja maanmuokkaustoiminta uhkaavat paikoin seudun pienvesien ekologista hyvinvointia. Vantaan väestö on kasvanut viime vuosina noin asukkaalla vuodessa, ja vuonna 2015 laaditun kaupungin väestöennusteen (Vantaan kaupunki ) mukaan asukasmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2040 mennessä lähes asukkaaseen. Vallitsevan trendin mukaisesti kaupunkirakenteesta pyritään tekemään tiivis ja eheä, 3
4 minkä takia niin pienvesien kuin muiden arvokkaiden luontokohteiden suojelutarpeet tulee huomioida tarpeeksi hyvin jo kaavoitus- ja rakennusvaiheessa. Tiivis ja eheä kaupunkirakenne on kuitenkin perusteltua kaupungin energiatehokkuuden kannalta. Lyhyet välimatkat eri palveluiden- ja toimintojen välillä myös lisäävät asukasviihtyvyyttä, kun kaupungin sisäiset matkustusajat pysyvät kohtuullisina. Alueiden tiivistyminen tulee asettamaan haasteita etenkin hulevesien hallinnalle, mikä tulee korostamaan etukäteissuunnittelun ja eri asiantuntijaorganisaatioiden välisen yhteistyön toimivuuden merkitystä pienvesien suojelussa. 2. Lähtökohdat ja tavoitteet Merkittävistä luontoarvoista huolimatta kaupunkipuroihin saatetaan suhtautua edelleen kuin avoviemäreihin, joihin päätyy sen takia mitä erilaisimpia hylättyjä esineitä ja aineita, joista ihmiset haluavat päästä eroon. Kaupunkipuroihin liitettävien positiivisten mielikuvien luominen ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen on avainasemassa purojen tilan parantamisen kannalta. Pienvesien luonnonsuojelutarpeiden korostuminen myös alleviivaa kaupunkiluontoon liittyvän tutkitun tiedon merkitystä, sekä tutkimuksissa ja selvityksissä tuotetun tiedon saattamista niin kaupunkilaisten, kaupunkisuunnittelusta vastaavien henkilöiden kuin eri rakennushankkeiden käytännön toteutuksesta vastaavien toimijoiden tueksi. Vantaan kaupunki on asettanut vuosille laaditussa ympäristöohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi pintavesien tilan parantamisen jatkuvan laadunseurannan avulla (Vantaan kaupunki 2013). Vantaan pienvesien tutkimusraportin yhtenä tarkoituksena on vastata tähän ympäristöohjelmassa asetettuun tavoitteeseen ja tuottaa tutkittua tietoa Vantaan arvokkaiden purojen vedenlaadusta. Toinen keskeinen tavoite on jo johdannossa mainittu yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen kaupungin pienvesiin liittyen. Samalla perustettiin pysyvät tarkkailupisteet vedenlaadun seurantaa varten kuudelle tärkeälle purolle. Tässä työssä esitetyt tutkimustulokset perustuvat purokohteista otettuihin vesinäytteisiin, joista on laboratoriossa analysoitu eräitä veden tilaa kuvaavia fysikaalis-kemiallisissa suureita ja hygienian indikaattoribakteerien pitoisuuksia. Tarkemmin Vantaan eri pienvesikohteita sekä niissä tavattavia lajeja on esitelty vuonna 2009 julkaistussa Vantaan pienvesiselvityksessä (Haikala ym. 2009) ja vuonna 2012 julkaistussa Vantaan virtavesiselvitys :ssä (Janatuinen 2012). Pienvesien tarkkailu ja seuranta auttavat havaitsemaan maankäytön muutoksista ja ympäristöä pilaavasta toiminnasta aiheutuvat muutokset vedenlaadussa. Hiljalleen vedenlaadussa tapahtuvia keskiarvoisia muutoksia on vaikea havaita ilman pitkän aikavälin seurannoilla tuotettua referenssiaineistoa, minkä vuoksi pienvesien säännöllistä seurantaa voidaan pitää perusteltuna. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi myös velvoittaa jäsenmaitaan seuraamaan vesien ekologista tilaa, tavoitteena saavuttaa sisävesien ja rannikkoalueiden hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä (EU 2000). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tullaan 3. Vantaan pienvedet 3.1 Vantaa purojen kaupunki Vantaan maisemakuvan yhtenä keskeisenä elementtinä voidaan pitää virtavesien synnyttämää verkostoa, jonka rungon muodostavat Vantaan- ja Keravanjoen pääuomat (kuva 1). Keravanjoki yhdistyy Vantaanjoen pääuomaan Tammiston kaupunginosan eteläpuolella jatkaen virtausta Helsingin puolella kohti Vanhankaupunginkoskea, josta Vantaanjoki purkautuu kosken itäistä ja läntistä haaraa pitkin mereen Vanhankaupunginlahteen. Vuonna 2009 julkaistussa Vantaan pienvesiselvityksessä erilaisia pienvesikohteita inventoitiin Vantaan alueelta yhteensä 67 kappaletta. Näistä puroja oli 55 kappaletta ja lampia tai järviä 12 kappaletta (Haikala ym. 2009). Lähteet ja suot, samoin kuin Vantaanjoki, Keravanjoki ja Silvolan tekojärvi oli jätetty selvityksessä tarkastelun kuitenkin vielä tarvitsemaan lisäaikaa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa (Karonen ym. 2010) ja ympäristöministeriön vesienhoidon toteutusohjelmassa (Ympäristöministeriö 2011) vesistöjen kunnostuksen yhtenä keskeisenä ohjauskeinona pidetään pienvesien ennallistamisohjelman laatimista ja käynnistämistä, mikä osaltaan myös nostaa pienvedet keskiöön ympäristötutkimuksen sekä vesistökunnostustoimenpiteiden kohteina. ulkopuolelle. Pienvesiselvityksessä inventoiduista puroista ja ojista merkittävä osa on Vantaan- ja Keravanjoen sivuhaaroja. Vesilain ( /587) mukaan purolla tarkoitetaan jokea pienempää virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue voi vaihdella kymmenen ja sadan neliökilometrin välillä. Puroiksi luokitellaan myös valumaalueeltaan pienemmät virtavedet, jos niissä virtaa vettä ympäri vuoden ja kalankulku on mahdollista. Tässä tutkimuksessa mukana olevat kohteet ovat vesilain määritelmän mukaisia puroja. Vantaan purot on kuitenkin nimetty Herukkapuroa lukuun ottamatta ojiksi. Tämä johtuu siitä, että uusmaalaisessa murteessa, niin kuin läntisellä murrealueella yleensä, oja merkitsee pientä luonnonpuroa 4
5 3.2 Arvokkaat purokohteet Puronvarret tarjoavat monille asukkaille virkistysmahdollisuuksia niiden läheisyyteen rakennettujen ulkoilureittien ansiosta. Kaupunkimaisemaa halkovat puronvarret toimivat lisäksi tärkeinä ekologisina yhteyksinä ja viheralueverkon jatkeina tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla. Puronvarsien yhtenäiset viherkäytävät helpottavat erityisesti maalla liikkuvien eläinten siirtymistä laajempien viheralueiden välillä, jotka ovat kaupunkimaisen rakentamisen seurauksena varsin pirstaleisia. Liikenneväylät tosin aiheuttavat paikoin katkoksia myös joidenkin puronvarsien viherkäytävien yhtenäisyyteen. Vantaan virtavesiselvitys :ssä tehdyssä kartoituksessa Vantaalta rajattiin 24 erillistä arvokasta virtavesien luontokohdetta (kuva 2), joilla katsottiin olevan erityisiä luontoarvoja (Janatuinen 2012). Näistä 24 kohteesta yksi, Tuusulanjokilaakso, määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Viiden kohteen katsottiin olevan maakunnallisesti arvokkaita ja 18 paikallisesti arvokkaita. Näistä arvokkaista luon- Kuva 1. Vantaan virtavedet (aineistot: Haikala ym. 2009; Janatuinen 2012; Vantaan kaupunki). (Manni-Lindqvist 2013). Vantaan puroja ei pidä nimistöstään huolimatta sekoittaa ojasanan yleiskielisen merkityksen mukaisiin kaivettuihin uomiin, tosin suurta osaa puroista on muokattu paikoin hyvin voimakkaasti. Purojen nimistö ei ole vielä Vantaalla täysin vakiintunutta, sillä monesti sama purokohde tai purojen eri osat tunnetaan useammalla eri nimellä. Vantaan huomattavia puroja ovat muun muassa Sotunginlaakson läpi kulkeva Krapuoja, Ojangon ulkoilualueen läpi virtaava Kormuniitynoja, pääradan vartta kulkeva Rekolanoja, Viertolan kohdalle Keravanjokeen tuleva Kylmäoja, Pakkalan kohdalla Vantaanjokeen purkautuva Krakanoja sekä Kynikenoja ja Herukkapuro, joiden valuma-alueilla sijaitsevat Natura alueisiin lukeutuvat Keimolan isosuo, Pyymosankorpi ja Pyymosanlehto. Kaivokselan alueelta alkunsa saava Mätäoja virtaa suurimmaksi osaksi Helsingin puolella Mätäjokena, mutta Vantaan puolelle jäävä puronvarren yläosa on lajistollisesti hyvin arvokasta aluetta. Lukuisten purojen takia Vantaata voidaan luonnehtia varsinaiseksi purojen kaupungiksi. 5 Kuva 2. Virtavesien arvokohteet (aineistot: Haikala ym. 2009; Janatuinen 2012; Vantaan kaupunki).
6 tokohteista neljä sijoittui Espoonjoen vesistöön, 18 Vantaanjoen vesistöön ja kaksi Krapuojan vesistöön. Taimenpuroja (kuva 3) löytyy eniten Vantaanjoen vesistöstä, jonka taimenkantaa on vuosien saatossa pyritty vahvistamaan lukuisten siirtoistutusten ja virtavesien kunnostustoimenpiteiden avulla. Vantaanjoen vesistön uutta omaa taimenkantaa on luotu vuosien aikana mätihautomon avulla. Hautomon toiminta perustui Vantaanjoen suulta pyydettyjen, luonnonvalinnan läpikäyneiden, emokalojen hyödyntämiseen (Janatuinen 2012). Vantaanjoen vesistön taimenkannan palauttamiseen tähtäävää työtä ovat aktiivisesti tehneet muun muassa Virtavesien hoitoyhdistys ry (Virho) ja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry (SKES). Molemmat yhdistykset järjestävät puronkunnostustalkoita, joihin asukkaiden on mahdollista ottaa osaa. Taimenen luontainen lisääntyminen on tutkimusten mukaan onnistunut viime vuosina Vantaanjoen vesistössä hyvin. Taimenkannan elinolosuhteita voidaan jatkossa edistää kiinnittämällä parempaa huomiota Kuva 4. Rakennettu koski Kylmäojalla Simonlaakson Ristisillanpuistossa (kuva: Pirkka Weijo). Kuva 3. Taimenen istutuskohteet sekä virtavedet, joissa on havaittu taimenen luonnonlisääntymistä ja purojen vaellusesteet, joiden haitta-aste vaihtelee osittaisesta täydelliseen (aineistot: Haikala ym. 2009; Janatuinen 2012; Vantaan kaupunki). 6 vedenlaatua heikentäviin tekijöihin, kuten jätevesipäästöihin, hulevesipäästöihin sekä konkreettisilla virtavesiin kohdistuvilla toimenpiteillä, jotka parantavat taimenen lisääntymisolosuhteita (SLL 2013; Haikonen ym. 2015). Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kutusoraikkojen rakentaminen ja niiden kunnostustoimet, koskien ennallistaminen sekä vaellusesteiden poistaminen. Myös kalastusta koskevat rajoitukset ja niiden noudattamisen valvominen niin Vantaanjoella kuin sen edustan merialueella ovat tärkeässä roolissa taimenen menestymisen kannalta. Taimenet suosivat usein lisääntymiseen jokien pienempiä sivu-uomia, kun lohet kutevat mieluummin voimakkaammin virtaavassa pääuomassa (Louhi & Mäki-Petäys 2003). Puronkunnostustoimenpiteillä on kasvatettu taimenille sopivien lisääntymisja elinympäristöjen määrää monissa Vantaanjoen vesistöalueen puroissa. Hyvänä osoituksena siitä, että kaupunkipurot voivat toimia merkittävinä taimenen poikastuotantoalueina, ovat Vantaan Kylmäojan (kuva 4) ja Helsingin Longinojan ennätysmääräiset poikashavainnot vuoden 2014 sähkökoekalastuksissa (Haikonen ym. 2015; Pellikka ym. 2015). Kylmäojaa ovat kuormittaneet
7 3.3 Lisää tietoa ja tiedottamista tarvitaan Vaikka selvitysten perusteella Vantaan kaupunkipuroista suurta osaa voidaan pitää luontoarvoiltaan merkittävinä, monesta purosta ei kuitenkaan löydy ajallisesti kovin kattavaa vedenlaatuaineistoa. Vesientarkkailu on ollut säännöllisintä puroista, joiden valuma-alueista osa sijaitsee lentokenttäalueella. Tällaisten purojen, kuten Kylmäojan, Krakanojan ja Kirkonkylänojan, vedenlaatua on seurattu muun muassa lentokoneiden jäänestoaineena käytetyn propyleeniglykolin sekä kiitoteiden jääntorjunta-aineiden vesistövaikutusten arvioimiseksi. Propyleeniglykoli kuluttaa hajotessaan vedestä happea, mikä haittaa eritoten happirikkaassa vedessä viihtyviä taimenia, kuin myös muitakin vesieliöitä. erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalta purkautuvat propyleeniglykolipitoiset vedet, mutta lentokenttäalueella tehdyt ja suunnitteilla olevat vesiensuojelutoimenpiteet parantavat vedenlaatua sekä edistävät taimenkannan palautumista tulevaisuudessa. Kylmäojan kohentuneesta vedenlaadusta antaa viitteitä viime vuosina havaittu pohjaeläinlajiston monipuolistuminen (Haikonen ym. 2015). Virtavesiin liittyvän tiedon lisääntyminen 2000-luvun puolella kuvastaa yleisen arvostuksen kasvua virtavesiä kohtaan. Nykyään ympäristölupia myönnettäessä lupaehtoihin sisällytetään usein velvoite näytteenottoon perustuvasta pienvesien tarkkailusta, mikäli luvituksen kohteena olevalla toiminnalla arvioidaan olevan haitallisia vaikutuksia vedenlaatuun. Pienvesiin liittyvän arvostuksen kasvattamiseksi on vielä paljon tehtävää, ja tähän tarvitaan enemmän sekä yksittäisille kaupunkilaisille että kaupungin alueella toimiville eri organisaatioille suunnattua monikanavaista tiedottamista ja esimerkiksi puronvarsien kunnostukseen osallistavaa toimintaa. Tärkeintä olisi saada ihmiset tiedostamaan kaupunkipurojen luontoarvot, jolloin myös erilaisiin puroluonnon kunnostus- ja siivoustalkoisiin olisi helpompi houkutella mukaan niin asukkaita kuin alueella toimivia yrityksiä ja muita organisaatioita. 4. Kaupungistumisen vaikutukset puroihin 4.1 Uomastoon kohdistuvat toimenpiteet 5). Uomastoon kohdistuvat muokkaustoimenpiteet, kuten suoristukset ja kanavoinnit, vaikuttavat hydrologisiin olosuhteisiin lisäten tulvaherkkyyttä alajuoksulla, kun vesi on pakotettu kulkemaan nopeammin entistä lyhyemmässä purouomassa luonnontilaiseen uomaan nähden. Uomien suoristukset ja perkaukset köyhdyttävät virtavesien lajien monimuotoisuutta virtausolosuhteiden vaihtelun synnyttämien erilaisten elinympäristöjen vähentyessä. Luonnontilaisten savimaiden purojen on jo itsessään todettu olevan äärimmäisen uhanalaisia (Ahponen 2008). Vesirakenteet, kuten padot, putket ja siltarummut, vaikeuttavat tai pahimmillaan estävät kokonaan vaelluskalojen liikkumisen ylöspäin vesistössä sekä haittaavat muiden eliöiden liikkumista niin vedessä kuin puronvarren rantoja pitkin. Vantaan alueelta tällaisia virtavesien vaellusesteitä on kartoitettu kattavasti Vantaan virtavesiselvitys :ssä (Janatuinen 2012), jossa on myös priorisoitu niihin liittyviä kunnostustarpeita. Aikojen saatossa suoritetut koskiosuuksien perkaustoimet ja eroosion voimistumisesta johtuva kutusoraikkojen liettyminen ovat heikentäneet vaelluskalakantoja tuhoamalla niille tärkeitä elin- ja lisääntymisympäristöjä. Monenlaiset uoman muokkaustoimet, kuten siirrot ja suoristukset, voimistavat rantapenkereiden eroosiota, mikä vaikuttaa suoraan vedenlaatuun lisääntyvän kiintoainekuorman myötä. Valuma-alueilla suoritettavat maanmuokkaustoimet kasvattavat myös vesistöjen aineskuormia, koska kasvipeitteen maata sitovan vaikutuksen poistuessa eroosio voimistuu. Vantaan pienvesien uomista suurinta osaa on aikojen saatossa jossain määrin muokattu, mutta luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia uomaosuuksia on vielä paljon jäljellä. Etenkin luonnontilaiset lehtomaiset purolaaksot ovat kasvilajistoltaan monesti hyvin rikkaita ja merkittäviä Kaupungistumisen puroihin aiheuttamat vaikutukset ovat hyvin monitahoisia (kuva Kuva 5. Kaupungistumisesta virtavesiin kohdistuvia vaikutuksia (EPA 2015). 7
8 luontokohteita, joita Vantaalta tavataan. Esimerkiksi Vallinojalla sijaitseva Tussinkosken luonnonsuojelualue (kuva 6) on maisemallisesti hyvin ainutlaatuinen; purolaaksoa reunustavat jyrkät havupuuvaltaiset rinteet ja laaksonpohjalla vallitsee rehevä saniaislehtokasvillisuus. Vantaalla sekä rakennetuilta että peltomaisilta alueilta on puronvarsien puustoa monin paikoin harvennettu. Puustolla ja muulla puronvarsia reunustavalla kasvillisuudella on tärkeä merkitys purojen kannalta, koska ne tarjoavat suojaa auringonpaisteelta ja tasaavat purovesien lämpötiloja kesällä. Kasvillisuus myös sitoo maa-ainesta ja vähentää eroosion muodostamaa kiintoainemäärää puroissa. Puronvarsikasvillisuudesta peräisin oleva orgaaninen aines toimii varsinkin pohjaeläimille tärkeänä ravinnonlähteenä. Nämä seikat tulisi aina huomioida puronvarren kasvillisuuteen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Puroluonnon monimuotoisuutta voidaan edistää yksinkertaisimmillaan jättämällä kaatuneita puunrunkoja uomaan etenkin puron yläjuoksulla, mikäli niistä ei aiheudu merkittävää tulvimisen vaaraa. Kuva 6. Tussinkosken luonnonsuojelualuetta Vallinojan varrella (kuva: Pirkka Weijo). 4.2 Tiivistyvän kaupungin vaikutukset Kaupungistumiskehitykselle on luonteenomaista, että tiiviiden ja vettä huonosti läpäisevien pintojen osuus maa-alasta kasvaa. Rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvedet (hulevedet) kulkeutuvat nopeasti hulevesiviemäreitä, ojia sekä salaojia pitkin lähimpään puroon tai muuhun vesistönosaan (kuva 7). Tämä äärevöittää vastaanottavien vesistöjen hydrologisia ominaisuuksia kasvattaen niiden tulvahuippuja ja pienentäen alivirtaamia (Paul & Meyer 2001). Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen heikentää purojen tilaa (Schueler ym. 2009). Vantaalla lentokenttäalueella ja sitä ympäröivillä työpaikka- ja teollisuusalueilla, kuten myös tiheään rakennetun Tikkurilan ympäristössä sekä muilla tiiviisti rakennetuilla alueilla, on runsaasti vettä läpäisemättömiä pintoja. Kaikkiaan Vantaan pinta-alasta vettä läpäisemätöntä on Ilmastonkestävä kaupunki -hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan noin 22 prosenttia (Ilmaston kestävä ). Uusien alueiden rakentamisen lisäksi aikoinaan väljästi rakennettujen asuinalueiden tiivistyminen kasvattaa vettä läpäisemättömien pintojen osuutta maa-alasta. Luonnontilaisilla alueilla suurempi osa sadeja sulamisvesistä pidättyy maaperään, minkä takia tulvat pysyvät tiiviisti rakennettuihin alueisiin nähden pienempinä. Luonnontilaisilla alueilla pohjavalunnan osuus on kokonaisvalunnasta tiiviisiin kaupunkialueisin verrattuna suurempi, minkä johdosta alivirtaamakausilla puroissa virtaa enemmän vettä, mikä parantaa vesieliöiden elinmahdollisuuksia kuivilla ajanjaksoilla. Tämä on erityisen tärkeää taimenen mätimunien kannalta, jotka tarvitsevat kutusoraikossa talven yli selviytyäkseen riittävästi virtaavaa hapekasta vettä. Purouoman kuivuminen ja pohjaan asti jäätyminen on niille kohtalokasta. Kaupunkimaisilta alueilta kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin monenlaisia haitallisia aineita, jotka ovat peräisin useista eri päästölähteistä, kuten liikenteestä, energiantuotantolaitoksilta, teollisuudesta, rakennustyömailta ja kaatopaikoilta. Liikenteen ja teollisuuden päästöinä syntyy erilaisia öljyyhdisteitä, raskasmetalleja, happamoittavia päästöjä sekä muita haitta-aineita, jotka huuhtoutuvat sateiden ja sulamisvesien mukana vesistöihin. Ravinnepitoisuudet ovat myös kaupunkivesissä suuria, typpeä on tutkimusten mukaan keskimäärin neljä kertaa enemmän ja fosforia peräti kaksikymmentä kertaa enemmän kuin luonnontilaisten alueiden purovesissä (Ruth & Vaalgamaa 2003). Teiden liukkauden torjuntaan käytetty suola on vesistöjen kannalta äärimmäisen haitallista pohjavesialueilla, minkä takia sen käyttöä on rajoitettu merkittävien pohjavesiesiintymien läheisyydessä. 8
9 Hulevesien synnyttämiä ongelmia voidaan ehkäistä hidastamalla hulevesien kulkeutumista vastaanottaviin vesistöihin. Keinoja tähän ovat esimerkiksi hulevesien maaperään imeyttäminen sekä suodattaminen, viivyttäminen erilaisiin maanpinnan painanteisiin, hulevesilampiin ja kosteikkoihin (kuva 8). Biosuodatusrakenteilla voidaan tutkimusten mukaan pidättää huomattava osa hulevesien fosfaattifosforista ja eri raskasmetalleista (Sänkiaho & Sillanpää 2012). Viherkattorakenteilla voidaan vähentää katoilta tulevien hulevesien määrää huomattavasti (Hakola 2012). Esteettisesti miellyttävät hulevesiratkaisut lisäävät myös alueiden viihtyisyyttä ja sitä kautta nostavat niiden arvoa. Vuonna 2009 julkaistussa Vantaan hulevesiohjelmassa (Keskinen ym. 2009) on käsitelty tarkemmin eri toimenpiteitä ja ratkaisukeinoja, joilla hulevesien muodostamaa ongelmaa voidaan hallita. Vuonna 2014 julkaistussa Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan toimintamallissa on esitelty yksityiskohtaisesti eri ratkaisuja hulevesien hallintaan ja kerrotaan Vantaalla sijaitsevista kohteista, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota hulevesien Kuva 8. Hulevesikosteikkoa Illenpuistossa Vantaan Kartanonkoskella (kuva: Pirkka Weijo). Kuva 7. Hulevedet johdetaan kaupungeissa monin paikoin suoraan lähimpään puroon tai muuhun vesistönosaan (kuva: Pirkka Weijo). luonnonmukaiseen käsittelyyn (Vantaan kaupunki ). Keskeisenä tavoitteena hulevesien hallinnassa tulee pitää sitä, että uudet asemakaava-alueet eivät tulevaisuudessa lisäisi kaupunkipuroihin purkautuvien hulevesien määrää, eivätkä kasvattaisi ja äärevöittäisi niiden virtaamia entisestään. Lemmikkieläinten ja villieläinten, kuten esimerkiksi viime vuosina pääkaupunkiseudulla runsastuneiden valkoposkihanhien, ulostepäästöt aiheuttavat bakteeripitoisuuksien ja ravinnepitoisuuksien nousua kaupunkien vesistöissä (Niemi ym. 2007). Rankkasateiden ja runsaiden sulamisvesien seurauksena jätevesiä voi päästä kulkeutumaan puhdistamattomana vesistöihin etenkin sellaisilla alueilla, joilla on vielä käytössä jätevesien ja hulevesien johtamiseen tarkoitetut sekaviemärit, eikä erillisviemäröintiä, jossa hulevedet ja jätevedet kulkevat eri putkissa. Vantaan kaupungin alueella viemäröinti on hoidettu erillisviemäreillä, mutta putkirikot, erilaiset tekniset häiriöt ja kapasiteettivajaukset jätevesijärjestelmässä voivat silti aiheuttaa jätevesipäästöjen ylivuotoja ve- 9
10 sistöihin erillisviemäröidyilläkin alueilla. Monien haitta-aineiden päästöt ovat pienentyneet merkittävästi huippuvuosiin nähden niin ympäristötietoisuuden lisääntymisen kuin teknologisen kehityksen myötävaikutuksesta. Puronvarsien roskaantuneisuus on 4.3 Ilmastonmuutoksen seurauksia Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lyhentävän ja lauhduttavan pohjoisilla alueilla erityisesti talvia (ilmasto-opas.fi 2015). Etelä-Suomessa talviaikaisten virtaamien uskotaan kasvavan, koska sateista suuremman osan ennustetaan tulevan lumen sijaan vetenä, toisaalta ohuemman lumipeitteen seurauksena sulamisvesien aiheuttamat kevättulvat pienenisivät. Kesäisten rankkasadekuurojen on taas ennustettu voimistuvan, koska lämpimämpi ilma pystyy sitomaan enemmän kosteutta itseensä, jolloin myös kuitenkin krooninen ongelma, joka heijastaa monien ihmisten välinpitämättömyyttä puroluontoa kohtaan, mutta toisaalta myös tiedon puutetta purojen merkittävistä luontoarvoista. yksittäisten sadetapahtumien synnyttämät sademäärät voivat kasvaa. Sateiden lisääntyminen ja voimistuminen voivat kasvattaa aineshuuhtoumia, jolloin muun muassa ravinteita kulkeutuisi virtavesien mukana Itämereen nykyistä enemmän, mikä puolestaan pahentaa Itämeren rehevöitymisongelmia entisestään. Hydrologisissa olosuhteissa ja kaupunkirakenteessa tapahtuvien muutosten vuoksi vesien hallinta tulee korostumaan tulevaisuudessa entistä selvemmin. vesinäytteitä halutulla hetkellä myöhemmin suoritettavia analyysejä varten. Tällaiset järjestelmät kuitenkin vaativat tukirakennelmien pystyttämistä. On myös kehitetty kannettavia mittalaitteita, joilla voidaan mitata eri vedenlaatutekijöitä, kuten veden happipitoisuutta, ph:ta, sähkönjohtavuutta ja lämpötilaa. Kattavimpia tuloksia saadaan yhdistämällä vesinäytteiden laboratoriossa mitattuja ja varmennettuja tuloksia automaattisten mittalaitteiden tuottamien tietojen kanssa. Automaattisten mittausasemien etuna voidaan pitää erityisesti sitä, että niillä havaitaan mitattavien suureiden osalta hyvin vedenlaadun lyhytaikaiset vaihtelut, jotka voivat purovesissä olla suuria. Sateen synnyttämä aineshuuhtouma tai jokin yksittäinen saastepäästö voi hetkellisesti muuttaa vedenlaatua erittäin radikaalisti (Niemelä ym. 2004). Automaattiset mittausasemat vaativat kuitenkin säännöllisiä huoltotoimenpiteitä, koska mittareiden antureita pitää puhdistaa ja erilaiset roskat voivat haitata veden virtausta mittauslaitteiston läpi. Kaupunkialueilla automaattisiin mittausasemiin kohdistuvan ilkivallan riski on myös suuri, lisäksi automaattiset mittalaitteistot ovat pääsääntöisesti melko kalliita. Perinteiseen näytteenottoon perustuvat menetelmät eivät siis sovellu vedenlaadun lyhytaikaisen vaihtelun tarkasteluun yhtä hyvin kuin automaattiset mittausasemat, mutta veden yleislaadusta voidaan kuitenkin muodostaa hyvä kuva, kun näytteenotto perustuu useampaan eri näytteenottokertaan samasta tutkimuskohteesta. 5. Purojen vedenlaadun tutkiminen 5.1. Havainnointimenetelmiä Purojen vedenlaatututkimuksia voidaan suorittaa usealla eri tavalla riippuen siitä, mitä tutkimuksilla halutaan saada selville. Perinteinen tapa mitata ja tutkia vedenlaatua perustuu vesinäytteiden keräämiseen tutkimuskohteesta (kuva 9) ja näytteiden analysoimiseen laboratoriossa. Tämän tutkimuksen tulokset pohjautuvat laboratoriossa analysoituihin vesinäytteisiin. Vedenlaatua voidaan tutkia myös jatkuvatoimisesti automaattisen mittausaseman avulla, jolloin mittausaseman laitteet mittaavat sekä tallentavat halutuin aikavälein vedestä eri parametreja ja parhaassa tapauksessa lähettävät tiedot reaaliaikaisesti eteenpäin. Automaattisten mittausasemien yhteyteen voidaan asentaa myös näytteenottimia, jotka on mahdollista ajastaa pullottamaan Kuva 9. Näytteenottoa Tervaojalla (kuva: Anne Heinonen). 10
11 5.2 Tutkittavat suureet Vedenlaatua tarkasteltaessa voidaan mitata useita eri suureita, jotka kuvaavat veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia tai biologisia laatutekijöitä. Pohjaeläimiä on käytetty monesti biologisina indikaattoreina vesiin kohdistuneen ympäristökuormituksen tarkastelussa, koska niiden taksonomia ja ympäristövasteet ovat melko hyvin tunnettuja. Vantaan puroista muun muassa Kylmäojan, Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologista tilaa on tutkittu pohjaeläinten avulla (Tiensuu 2008; Närhi 2011). Parhaan kuvan vedenlaadusta saa muodostettua, kun tarkastelussa yhdistetään sekä veden fysikaalis-kemiallista että biologista tilaa kuvaavia suureita, sillä vedenlaatu muodostuu näiden eri laatutekijöiden summana. Käytännössä yleensä se, mitä varten tutkimus tehdään, määrittää sen, mitä vedestä mitataan. Esimerkiksi uimarantojen käyttökelpoisuutta tarkasteltaessa vedestä on tyypillisesti mitattu ulosteperäisten bakteerien pitoisuutta sekä sinilevien (syanobakteerit) ja jätteiden esiintymistä (Valvira 2008). Talousvedeksi sopivuutta tarkasteltaessa vedestä tulee mitata jo huomattavasti useampia suureita, kuten eri raskasmetallien, raudan, radonin, ulosteperäisten bakteerien- ja monen muun terveydelle haitallisen aineen tai yhdisteen pitoisuuksia sekä veden fysikaalisia ominaisuuksia, kuten ph:ta, sähkönjohtavuutta, sameutta ym. (442/2014). Tähän pienvesien tutkimusraporttiin valikoiduista purokohteista tutkittiin eräitä yleisimmin tarkasteltuja vedenlaatua kuvaavia fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä veden hygieenistä laatua kuvaavien fekaalisten enterokokkien ja Escherichia coli -bakteerien pitoisuuksia. Liitteen 1 taulukossa on lueteltu kaikki tämän tutkimuksen yhteydessä vesinäytteistä mitatut suureet sekä käytetyt analyysimenetelmät ja niiden epävarmuusprosentit. Kaikki vesianalyysit tehtiin MetropoliLabin toimesta. Näytteidenhaun yhteydessä puroveden lämpötilat mitattiin kenttämittarin avulla, jotta veteen liuenneen hapen kyllästysaste voitiin määrittää. Näytteet kuljetettiin välittömästi niiden keräämisen jälkeen jäähdytetyissä kylmälaukuissa laboratorioon analysoitavaksi. Tulosten tarkastelun yhteydessä eri mittauspisteiden havaintoaineistoja on vertailtu keskenään ja vertailuaineistona on käytetty myös Suomen geokemian atlaksen 3. osassa (Lahermo ym. 1996) esitettyjä tuloksia, jotka perustuvat eri puolelta Suomea tehtyihin latvapurojen mittaushavaintoihin. Lisäksi vertailukohtana on käytetty vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa (SYKE 2005) määriteltyjä eri vedenlaatutekijöiden rajaarvoja sekä muita tutkimuksia. Mittaustulokset toimivat tärkeänä vertailumateriaalina myöhemmin suoritettavia vedenlaadun tutkimuksia varten, jolloin tässä yhteydessä kerättyjä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön muutoksista ja muusta 6. Tutkimuskohteet Kohteiden valinnassa hyödynnettiin Ville Salovaaran kesällä 2012 tekemää taustaselvitystä, jossa oli inventoitu Vantaan merkittäviä purokohteita, joiden vedenlaatutiedot olivat puutteellisia. Tutkimukseen valittiin esimerkiksi sellaisia puroja, joista ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja juuri lainkaan aikaisemmilta vuosilta. Tällaisista kohteista mainittakoon Myllymäenoja, Tervaoja ja Vierumäenoja. Myllymäenojan valuma-alueelle, Vehkalan aseman ympäristöön, yleiskaavassa varattujen teollisuus- ja työpaikka-alueiden rakentuminen aikanaan tulee muuttamaan alueen hydrologisia olosuhteita merkittävästi. Tämä oli yksi syy, miksi vedenlaatutietojen kerääminen Myllymäenojalta nähtiin nyt tarpeelliseksi. Kaikista tarkasteluun mukaan valituista puroista oli ylipäätään saatavilla hyvin niukalti aikaisempia vedenlaadun tutkimustuloksia. Purokohteiden valinnassa painotettiin myös luontoarvoja, kuten sitä, että purossa tiedettiin esiintyvän taimenia 6.1 Vallinoja Noin 5,5 kilometriä pitkä Vallinoja (kuva 10) saa alkunsa Vantaan ja Tuusulan rajamailta Kirkkosuon sekä Vierumäenmetsän alueelta. Keravanjoen valuma-alueeseen kuuluvan ympäristöä kuormittavasta toiminnasta johtuvien muutosten selvittämisessä. tai sen arveltiin potentiaalisesti soveltuvan taimenen elinympäristöksi. Tällaisia kohteita ovat muun muassa Vallinoja, Vierumäenoja, Rekolanoja, Kormuniitynoja ja Tervaoja. Kaikki tutkitut purot ovat Myllymäenojaa lukuun ottamatta Vantaan virtavesiselvitys :ssä luokiteltu A1-luokkaan. Purojen haluttiin myös edustavan valuma-alueiden maankäytön suhteen erilaisia alueita. Seuraavissa kappaleissa esitellään yksityiskohtaisemmin tutkimukseen mukaan valitut purokohteet. Laajemmin purokohtaisiin kuvauksiin voi tutustua esimerkiksi julkaisujen Vantaan virtavesiselvitys 2011 (Janatuinen 2012) ja Vantaan pienvesiselvitys (Haikala ym. 2009) avulla. Karttaesitysten suuntaa antavat valuma-aluerajaukset ovat Vantaan pienvesiselvityksen yhteydessä laadittuja. Osassa puroista valuma-alueet ulottuvat Vantaan rajojen ulkopuolelle, mutta tässä yhteydessä esitetyt valuma-alueet kattavat vain Vantaalla sijaitsevat alueet. Vallinojan vedet purkautuvat Rekolanojan kautta Keravanjokeen. Suurimmaksi osaksi metsämaiden ja peltoalueiden halki virtaavaa uoman yläjuoksua on vanhojen ilmaku- 11
12 Vallinoja lukeutuu savimaiden puroihin, mutta se on alivirtaama-aikaan suhteellisen kirkasvetinen, koska alivirtaama on peräisin suurelta osin seudun lähteistä. Vesi on ennemmin humuksen kuin saven värjäämää, mikä on poikkeuksellista Vantaan puroille. Valunnan lisääntyessä puron humusvaikutteisuus lisääntyy yläjuoksulla sijaitsevien suoalueiden takia. Savisameutta esiintyy huomattavasti vain kevään sulamisvesikaudella ja voimakkaiden sateiden yhteydessä (Janatuinen 2012). Alapuolisen Rekolanojan tavoin Vallinoja on kalastoltaan hyvin arvokas erityisesti sinne palanneiden taimenien takia. Puron alajuoksu on yksi tärkeimmistä taimenen lisääntymisalueista Rekolanojan valuma-alueella. Vantaan virtavesiselvitys :ssä noin 1,5 kilometrin mittainen alajuoksun purolaakso Tussinkoskelta Rekolanojan yhtymäkohtaan on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavesikohteeksi. Tussinkosken kivinen ja jyrkkä kallioputous (kuva 12) muodostaa luonnollisen vaellusesteen, mitä ylemmäs kalat eivät pääse nousemaan. Havaintojen mukaan Vallinojan pohjaeläinlajisto on monipuolinen ja purokatkan esiintyminen on runsaslukuista, mikä parantaa taimenen ravinnonsaantia purossa. Vallinoja puronvarsimetsineen toimii tärkeänä viheryhteytenä yhdistäen Rekolanojan purokäytävän Vallinojan yläjuoksun laajoihin metsäalueisiin. Viheryhteyden merkittävyydestä Kuva 10. Vallinojan ja siihen laskevan Vierumäenojan valuma-alueiden Vantaan puoleiset alueet. Näytepisteen sijainti on merkitty punaisella pisteellä (aineistot: Haikala ym. 2009; Vantaan kaupunki). vien perusteella paikoin suoristettu. Noin 99 % Vallinojasta on avouomaa ja 1 % putkitettua (Haikala ym. 2009). Valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan osuus on noin 9 % (Pusa 2014), kun mukaan ei lasketa Vierumäenojan osavaluma-aluetta. Tussinkosken osuudella uoma on luonnontilaista, mutta runsaan virkistyskäytön seurauksena alueen maasto on jokseenkin kulunutta ja kärsinyt eroosiovaurioista. Tussinkosken alueen purolaakso (kuva 11) on hyvin näyttävä luontokohde; puronvartta reunustavat rinteet ovat jyrkkiä ja laakson pohjan kasvillisuus on lehtomaisen rehevää. Kyseinen alue on varattu yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi. Vallinojan alajuoksuun yhdistyy Vierumäenojan sivuhaara, jonka valuma-alue on suurelta osin hyvin tiiviisti rakennettua pientaloaluetta. Vierumäenojan sivuhaaran alapuolisella jaksolla, ennen Rekolanojaan purkautumista, puro on luonnontilainen ja voimakkaasti meanderoiva (mutkitteleva). Meanderoivan uomaosuuden varrella on paikoin havaittavissa vanhasta uomasta irti kuroutuneita juoluoita, jotka toimivat alueella eräänlaisina kosteikkoina. Kuva 11. Vallinoja virtaa Tussinkosken luonnonsuojelualueen halki (kuva: Pirkka Weijo). 12
13 6.2 Rekolanoja Rekolanoja (kuvat 13 ja 14) kuuluu Keravanjoen valuma-alueeseen ja on yksi Vantaan merkittävimmistä kaupunkipuroista. Noin 11,4 kilometriä pitkä puro saa alkunsa Tuusulan puolelta Firan lähteiltä ja virtaa pääradan suuntaisesti Korson, Rekolan ja Hiekkaharjun halki Keravanjokea kohti. Uomasta 97 % virtaa avouomassa ja 3 % putkitettuna (Haikala ym. 2009). Valuma-alueen pintaalasta on vettä läpäisemätöntä noin 33 % (Pusa 2014). Puronvartta reunustavat monin paikoin tiheät pientalovaltaiset asuntoalueet ja halkovat useat liikenneväylät. Rekolanoja alittaa pääradan Hiekkaharjun golfkentän kohdalla, virtaa golfkentän halki ja laskee sen jälkeen Keravanjokeen. Rekolanojalla on tehty uomansiirtoja ja suoristuksia varsinkin Rekolan ja Koivukylän asemien väliselle osuudelle. Puistomaisten alueiden halki virtaavilla osuuksilla on vielä säilynyt monin paikoin puron luonnollinen meanderoiva piirre. Rekolanojalle on rakennettu kutusoraikkoja taimenen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi, ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta on myös suunnitteilla lisäkunnostuksia eri kohtiin Rekolanojan vartta. Kuva 12. Tussinkosken putous (kuva: Pirkka Weijo). kertoo muun muassa runsaat havainnot puronvartta myötäilevistä kauriinjäljistä (Janatuinen 2012). Vallinoja on valittu tähän tutkimukseen erityisesti sen luontoarvojen takia. Aikaisemmat vedenlaatutiedot ovat hyvin niukkoja, ensimmäiset dokumentoidut vedenlaatutiedot ovat vuodelta 2003 ja seuraavan kerran vesinäytteitä on otettu vuosina Vuoden 2003 vesinäytteistä tarkasteltiin ainoastaan ravinnepitoisuuksia, mutta vuosien vesinäytteistä on tehty kattavammat laboratorioanalyysit, ja juuri näitä viimeisimpiä tuloksia on hyödynnetty tässä tutkimuksessa. Kuva 13. Rekolanojan valuma-alueen Vantaanpuoleiset alueet. Näytepisteen sijainti on merkitty punaisella pisteellä (aineistot: Haikala ym. 2009; Vantaan kaupunki). 13
14 Rekolanojan puronvarsi muodostaa tiiviisti rakennettuun Vantaan koillisosaan varsin yhtenäisen ja pitkän vihersormen, joka yhdistyy Keravanjoen jokikäytävään. on luonnontilaisen kaltaisia puronvarsilehtoja. Niissä kasvaa paikallisesti harvinaisia kasvilajeja. Lajistoa voidaan luonnehtia sangen monipuoliseksi. Rekolanojan merkittävät luontoarvot ovat ilmeisiä, ja sillä on tärkeä rooli asuinalueiden lähivirkistyskohteena, reunustaahan puronvartta lähes sen koko pituudelta ulkoilureitti. Rekolanojalla on runsas luontainen kalalajisto, ja puroon on tehty taimenistutuksia useana vuonna.taimenen on havaittu lisääntyvän viimevuosina luontaisesti Rekolanojassa, joten puronkunnostustoimenpiteitä voidaan pitää onnistuneina ottaen huomioon, että purossa ei ole ollut kovin paljoa taimenen kutuun sopivia sorapohjaisia virtapaikkoja (Janatuinen 2012). 6.3 Vierumäenoja Keravanjoen valuma-alueeseen kuuluva Vierumäenoja (Kuvat 15 ja 16) on noin 4,3 kilometrin pituinen Vallinojan sivuhaara, josta 94 % virtaa avouomana ja 6 % putkitettuna Rekolanojan vedenlaatua uhkaavat samat ongelmat, kuin monia muita kaupunkipuroja; tiiviisti rakennettujen alueiden hulevesipäästöt äärevöittävät virtaamia sekä kasvattavat aineskuormia ja lisäävät eroosiota. Roskaantuminen ja yleinen välinpitämättömyys kaupunkipuroja kohtaan aiheuttavat muiden purojen tapaan haittaa myös Rekolanojalla (Pispa ym. 2005). Puron vesi on ympäri vuoden saviaineksen värjäämää, mutta tulva-aikoja lukuun ottamatta kuitenkin kohtalaisen selkeää. Sateet tekevät vedestä kuitenkin nopeasti savisameaa. Alkukesästä vedessä on havaittavissa puron latvaosissa sijaitsevilta turv ta tulevaa humusvaikutusta (Janatuinen 2012). Rekolanojasta mitattuja vedenlaatutietoja löytyy jo vuodelta 1982, mutta siitä seuraavan kerran mitattuja tuloksia on vasta vuodelta Viimeisimmät analysoidut näytteet ovat vuosilta , joita hyödynnetään tässä tutkimuksessa. (Haikala ym. 2009). Valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan osuus on noin 26 % (Pusa 2014). Vierumäenoja virtaa Rekolanojan länsipuolella Korson kaupunginosan Kuva 14. Rekolanojan kunnostettua purouomaa Rekolan ja Koivukylän asemien välisellä alueella (kuva: Pirkka Weijo). Kuva 15. Vierumäenojan valuma-alueen Vantaan puoleinen alue. Näytepisteen sijainti on merkitty punaisella pisteellä (aineistot: Haikala ym. 2009; Vantaan kaupunki). 14
15 pientalovaltaisella alueella, ja sitä voidaan luonnehtia tyypilliseksi pientaloalueen kokoojauomaksi. Osa Kulomäen täyttömäen vesistä valuu puron eteläiseen haaraan. Puroon valuu myös vesiä Tuusulan puolella sijaitsevalta Kelatien työpaikka-alueelta, joka sijaitsee uomaston länsipuolella. Siellä sijaitsee autokorjaamoalan yrityksiä sekä metalliromun kierrätysyritys, joten näiden toimintojen mahdollisten ympäristöpäästöjen oletettiin heijastuvan vedenlaatuun Vierumäenojan näytepisteellä, joka sijaitsee alavirtaan päin noin 700 metrin päässä. Vierumäenojalta ei ollut saatavilla aikaisemmin mitattuja vedenlaatutietoja, mikä tekee siitä mielenkiintoisen tutkimuskohteen, varsinkin kun sen vedet virtaavat Vallinojan kautta Rekolanojaan, jotka molemmat ovat arvokkaita taimenpuroja. Taimenen lisääntymistä on myös havaittu Vierumäenojassa (Janatuinen 2012). 6.4 Tervaoja Keravanjoen valuma-alueeseen lukeutuva Tervaoja (kuvat 17 ja 18) saa alkunsa pientalovaltaiselta Metsolan asuinalueelta ja virtaa Mikkolan sekä Matarin alueiden halki ennen yhtymistään Keravanjokeen Matarinkosken alaosassa. Tervaojan pituus on noin 2,5 kilometriä, josta avouman osuus on noin 93 % ja putkitetun uoman osuus noin 7 % (Haikala ym. 2009). Valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan osuus on noin 35 % (Pusa 2014). Metsolan ja Mikkolan alueilla uomaa on muokattu ja suoristettu, mutta Matarin alueen läpi virtaava alajuoksu on luonnollinen ja meanderoiva. Alajuoksulla puronvarsi on myös yläjuoksua metsäisempää virratessaan Tervahaudanmetsän, Ullanpuiston ja Matarinpuiston halki ennen liittymistään Keravanjokeen. Tervaoja on savikkomaiden luonnehtimalla alueella poikkeuksellinen puro, sillä se on suhteellisen kirkasvetinen sekä melko puhtaasti hiekka- ja sorapohjainen. Alajuoksulla on runsaasti koskiosuuksia ja uoman kiviai- Kuva 16. Vierumäenojan yläjuoksua (kuva: Pirkka Weijo). Kuva 17. Tervaojan valuma-alue. Näytepisteen sijainti on merkitty punaisella pisteellä (aineistot: Haikala ym. 2009; Vantaan kaupunki). 15
16 neksen määrä on suuri. Tervaojaan ja sen alapuoliseen Keravanjoen Matarinkoskeen on istutettu taimenia tiettävästi ensimmäisen kerran jo 1980-luvun lopulla ja myöhemmin vuonna Puron tämänhetkisestä taimenkannasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta pohjaeläimistä purokatkaa tavataan runsaslukuisena, mikä indikoi hyvästä vedenlaadusta. Runsaat sorapohjaiset virta-alueet tarjoavat lisääntymispaikkoja taimenille, mutta vaelluskaloja haittaavat tierumpujen muodostamat vaellusesteet (Janatuinen 2012). Tervaojasta ei ole saatavilla lainkaan aikaisemmin dokumentoituja vedenlaatutietoja, mikä on yksi syy, miksi se on valittu tutkimuskohteeksi. Tervaojan arveltiin olevan taimenelle soveltuva lisääntymisympäristö, mikä lisäsi mielenkiintoa puron vedenlaadun selvittämiseksi. Viimeistään Pirjonpolun kapeat, vedenpinnan yläpuolella olevat, tierummut (kuva 19) pysäyttävät kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen ylöspäin purossa. Pirjonpolun alapuoliset alueet saattavat kuitenkin olla soveliaita taimenen lisääntymiselle. Tervaojasta Keravanjokeen laskeva vesi vaikuttaa jossain määrin sen purkupisteestä noin 100 metriä alavirtaan sijaitsevan uimarannan vedenlaatuun, minkä vuoksi on myös tärkeää, että Tervaojan vesi olisi mahdollisimman hyvälaatuista. Kuva 19. Vaellusesteenä toimivat tierummut Pirjonpolulla (kuva: Pirkka Weijo). 6.5 Kormuniitynoja Kuva 18. Tervaojan alajuoksua (kuva: Pirkka Weijo). Vantaan kaakkoisosassa sijaitseva Kormuniitynoja (kuva 20), jonka yläjuoksu tunnetaan Itä-Hakkilanojana, lukeutuu Krapuojan valuma-alueeseen. Sillä on pituutta 11,3 kilometriä, josta avouoman osuus on 86 % ja putkitetun uoman osuus 14 % (Haikala ym. 2009). Vettä läpäisemätöntä pintaa valumaalueella on noin 34 % (Pusa 2014). Puro virtaa pääasiassa savimailla ja sen varteen sijoittuu tiiviisti rakennettuja pientaloalueita, puistoja, peltoja ja vilkkaita liikenneväyliä. Puron pääuoma saa alkunsa Itä-Hakkilan pientaloalueelta, josta puro virtaa viheralueiden halki Hakunilan Porttipuiston yritysalueelle. Sieltä puro jatkaa virtaustaan sivuten Lahdentietä sekä Kehä III:a ja virtaa puisto- ja peltomaiden reunustamana ennen purkautumista Krapuojaan. Puron yläjuoksu, eli Itä-Hakkilanoja, virtaa tiiviisti rakennetun pientaloalueen välissä ja on virkistyskäytön kannalta tärkeä kohde Itä- Hakkilan alueella. Porttipuiston alueella puron pääuomaa ja sen sivuhaaraa, Porttisuonojaa, on muokattu ja putkitettu runsaasti. Puron alajuoksu (kuva 21) Hakunilan kartanon kohdalta eteenpäin on meanderoiva ja näyttävä puroluontokohde, joka on säilynyt suurelta osin luonnontilaisena. Alajuoksun osuus kuuluu kulttuurihistoriallisesti ja luon- 16
17 toarvoiltaan arvokkaaseen Hakunilan kartanon maisema-alueeseen (Närhi 2011). Alue on ulkoilureitteineen ja hiihtolatuineen virkistyskäytön kannalta merkittävä. Osa tästä alajuoksun puro-osuudesta on yleiskaavassa varattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi luo-alueeksi. Tällä jaksolla esiintyy vaateliasta kostean lehdon kasvillisuutta ja puroa reunustavat rantametsät ovat linnustollisesti monipuolisia. Puronvarrelta tavattavia lintulajeja ovat esimerkiksi pikkutikka, satakieli, pikkuvarpunen, mustapääkerttu ja rantasipi (Janatuinen 2012). Kormuniitynojassa elää ympärivuotisesti yleisimmin tavattuja kaloja, kuten ahvenia, haukia ja eri piikkikaloja, sekä keväisin merestä Krapuojan kautta kudulle nousevia särkikaloja. Krapuojan vesistöön, johon Kormuniitynoja myös kuuluu, on istutettu taimenia 1990-luvulta alkaen useampaan kertaan. Tämänhetkisestä taimenkannasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta taimenen istukkaista on tehty säännöllisesti havaintoja Krapuojan pääuomasta ja Kormuniitynojan alajuoksulta (Janatuinen 2012). Vesitarkkailuja purosta on tehty viime vuosien aikana sen yläjuoksulta Itä-Hakkilan ojalta, mutta vedenlaadun tutkimustuloksia ei ole alajuoksulta. Tätä tutkimusta varten otetut vesinäytteet ovat Kormuniitynojan alajuoksulta, joka on luontoarvoiltaan yläjuoksuun nähden arvokkaampaa aluetta. Kuva 21. Kormuniitynojan meanderoivaa alajuoksua (kuva: Pirkka Weijo). 6.6 Myllymäenoja Myllymäenoja (kuvat 22 ja 23) on Kynikenojan sivuhaara ja kuuluu näin myös Pitkäjärven valuma-alueeseen. Purolla on pituutta 7,4 kilometriä, josta avouoman osuus on 93 % ja putkitetun uoman osuus 7 % (Haikala ym. 2009). Vettä läpäisemättömän pinnan osuus valuma-alueella on noin 23 % (Pusa 2014). Myllymäenojan latvaosat saavat alkunsa Hämeenlinnanväylän varrelta, josta myös johdetaan hulevesiä puroon. Puronvartta reunustavat metsät, pellot, työpaikka-alueet ja monet liikenneväylät, kuten Hämeenlinnanväylä, Kehärata ja Kehä III. Uomaa on vanhojen ilmakuvien perusteella aikojen saatossa siirrelty ja suoristettu monin paikoin, mutta uoman alajuoksu Tallimäentieltä eteenpäin vaikuttaa säilyneen muuttumattomana ainakin 1950-luvun alkupuolelta tähän päivään saakka. Voimakkaista maankäytön- ja purouoman muutoksista huolimatta Myllymäenojalla on edelleen merkittäviä luontoarvoja. Esimerkiksi puronvarteen sijoittuva Petikon Isosuo on linnustollisesti tärkeä alue, jolla on Vantaan tihein satakielikanta ja siellä esiintyy myös harvinaistuneita perhoslajeja (Ojala 2005). Suoalue on yleiskaavassa merkitty luo-alueeksi, jolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, jonka suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien Kuva 20. Kormuniitynojan valuma-alueen Vantaan puoleinen alue. Näytepisteen sijainti on merkitty punaisella pisteellä (aineistot: Haikala ym. 2009; Vantaan kaupunki). 17
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotPIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
LisätiedotVirtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun
Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Elävät virtavedet-seminaari 15.5.2012 @ Villa Elfvik, Espoo Sisältö Espoon kaupunkipurot
LisätiedotVantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella
Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella Hulevesiseminaari 25.11.2014 Hanna Tuominen Sisällys Diplomityön tavoitteet Läpäisemättömän pinnan malli CORINE Land
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotSchuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille
Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotÖstersundomin pienvesien kartoitus
Östersundomin pienvesien kartoitus 6.6.2011 Anna-Maria Kujala Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Stora dammenin lasku-uoma Östersundominpurossa Pro gradu -tutkielma Selvitys Östersundomin
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHelsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena. Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin pienvedet noin 30 40 puroa riippuen laskentatavasta
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
LisätiedotLahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotAsuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012
Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotHelsingin pienvesiympäristöt
LUMO-toimintaohjelman päivitys, vesiympäristöt-työpaja 9.11.2018 Helsingin pienvesiympäristöt Katja Pellikka Tutkija Vedet/Ympäristönsuojelu Ympäristöpalvelut Helsingin kaupunkiympäristö Helsingin lammet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD VANTAAN PIENVESISELVITYS
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD VANTAAN PIENVESISELVITYS Kuntatekniikan keskus Kielotie 13 Vantaa 01300 Vantaa Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa (09) 83911 vaihde etunimi.sukunimi@vantaa.fi FCG Planeko
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotJätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.
Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotHulevesien hallinta Vantaalla
Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotLaskuojien katselmointi
Laskuojien katselmointi 1.9.2018 Vuosikokouksessa 11.8.2018 sovittiin, että hallitus käy tarkistamassa Ojajärveen laskevien ojien kunnon/tilanteen. Koko hallitus (Antti Rusi, Jukka Rauhala, Arto Arola,
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotEsittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa
Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,
LisätiedotVantaan kasvillisuuden käytön periaatteet
Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA
PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotAlueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotHulevesien laadun hallinta
Hulevesien laadun hallinta kaupunkipurojen suojelun edellytys Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopisto Tausta Tarpeet Hulevedet kaupunkialueiden ongelma, ei
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotVantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010
Vantaanjoki Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoen valuma-alue ulottuu 14 kunnan alueelle: Hausjärvi Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi
LisätiedotHulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
Lisätiedot