KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1

TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011 112. Tällä ohjeistuksella korvataan aiemmat soveltamisohjeet. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas - Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään 10 kuukautta kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta vuoden aikana. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas - Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden (6) kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. Pitkäaikaistyötön - Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana. Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA... 2 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ... 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 2. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 4 3 OPISKELIJAT... 8 4 YRITTÄJÄT... 8 5 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 9 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 11 EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI... 11 2

1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen Hallintolaki 434/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea on haettava kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Puhelimitse ei oteta hakemuksia vastaan. Toimeentulotukihakemuksen vastaanottava virkailija merkitsee hakemuksen saapumispäivämäärän ja diaarinumeron. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta se voidaan tarpeen mukaan myöntää kuukautta lyhyemmältä ajalta. Erityisistä syistä ja sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti muun muassa asumiskuluihin, jos tuen hakijalla olisi kyseessä olevana aikana ollut oikeus tukeen. Toimeentulotukijan hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tietojen antamiseen sovelletaan vastaavasti, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain /812/2000) 11-13 :ssä säädetään. 1.2 Toimeentulotukihakemuksen käsittely Toimeentulotukihakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä. Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukihakemus käsitellään heti tai viimeistään seuraavana päivänä. Muussa kuin kiireellisessä tilanteessa pyritään antamaan asiakkaalle päätös viikon kuluessa hakemuksen saapumisesta. Kaikki uudet/alle - 25-vuotiaat asiakkaat ohjataan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle resurssien puitteissa. Jos toimeentulotukihakemus on puutteellinen, pyydetään tarvittavat lisäselvitykset kirjallisesti ja pyyntöön sisällytetään hallintolain mukainen määräaika. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Kelan SOKY-järjestelmällä tarkistettavissa olevat tiedot voidaan tarkistaa sähköisesti. 3

Toimeentulotukipäätös annetaan aina kirjallisena. Asiakkaalle lähetettävään päätökseen kirjataan päätös perusteluineen sekä mukaan liitetään laskelma. Asiaan liittyvä muu tilanneselvitys kirjataan asiakaskertomukseen. Sähköpostitse ja puhelimitse ei anneta tietoa toimeentulotukipäätöksestä asiakkaan tietosuojan turvaamiseksi (Henkilötietolaki 31 ja 33 ). Mikäli asiakkaalla on päätöksen saamisen jälkeen kysyttävää päätöksestä, otetaan asiakkaalta soittopyyntö päätöksen tehneelle työntekijälle. Toimeentulotuki maksetaan tilille päätöksen jälkeisenä arkipäivänä. Pääsääntö on, että asiakas huolehtii itse laskujen maksamisesta. Asumis- ja terveydenhuoltokuluja voidaan maksaa suoraan maksunsaajalle silloin, kun asiakas ei itse pysty huolehtimaan niistä. Tällainen tilanne edellyttää usein suunnitelmallista sosiaalityötä, jonka tarkoituksena on kannustaa asiakasta itsenäiseen asioiden hoitoon ja vastuunottoon raha-asioissaan. 2. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 2.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehdestä, puhelimesta ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosa on laskennallinen summa eikä luettelo kattavista menoista tarkoita sitä, että perusosan tulisi riittää joka kuukausi kyseisiin menoihin. Asiakas käyttää perusosan kohdentamisessa omaa harkintaa. Mikäli asiakas ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin, määritellään perusosa pääsääntöisesti yhdessä asuvan mukaan. Poste Restante osoitteenaan asuvilta pyydetään hakemuksen liitteenä selvitys yöpymisosoitteesta. 2.2 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun laissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalaissa tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilö toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai, kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 4

2) Jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Persusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen tulee jättää kokonaan tekemättä. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 2.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu, sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 2.3 Asumismenot Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellinen suuruus. Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Maksetut asumisen menot tulee todentaa tositteella. Käteisellä maksetusta vuokrasta tulee esittää vuokranantajan todistus. Asumismenot voidaan huomioida perus toimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut asunnosta - saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat 1 henkilö enintään 535 /kk 2 henkilöä enintään 585 /kk 3 henkilöä enintään 675 /kk 4 henkilöä enintään 725 /kk 5 henkilöä enintään 795 /kk 5

6 henkilöä enintään 70 / lisää edelliseen jne. Kaikissa asumismenoissa tarkastellaan menojen kohtuullisuutta huomioiden hakijat olosuhteet, perhetilanne, elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa saada edullisempi/pienempi vuokra-asunto. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: - normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut (huomioidaan todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 18 /henkilö/kk, myös omakotitaloissa) - asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa - kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. - taloussähkö - koti- ja palovakuutus* - tontin vuokra* - kiinteistövero* - nuohous - jätehuolto* *) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuullisiksi katsottavat asumismenot. 2.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot, noin 14 e/kk sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää vähäisiä käsikauppalääkkeitä. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perus toimeentulotukilaskelmassa. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Asiakkaan maksamaa lääkejakelumaksua ei voi pitää vähäisenä terveydenhuoltomenona, vaan se huomioidaan perus toimeentulotukilaskelmassa menona. Kiireellistä tapausta lukuun ottamatta resepti lääkkeisiin ei kirjoiteta maksusitoumusta, vaan ne huomioidaan menona laskelmaan apteekin kuitin mukaisesti ja toimeentulotuki myönnetään muun toimeentulotuen yhteydessä. Säännöllinen lääkitys ei ole kiireellistä ja asiakas voi varautua lääkekuluihin. Lääkärin määräämistä lääkkeistä huomioidaan omavastuuosuudet täysimääräisinä apteekin kuittien mukaan. Ensisijaisesti on valittava halvin korvaava lääke, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Jos asiakas ei ota rinnakkaislääkettä, hän itse maksaa apteekille erotuksen. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. E-pillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Lapsettomuushoidon kustannukset hyväksytään (KHO 2013:57). Toimeentulotukea ei myönnetä tupakanvieroituslääkkeen hankintaan, mikäli sitä ei ole määrätty sairauden hoitoon, vaan avuksi tupakoinnista eroon pääsemiseksi. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (Tk, OYS jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja siellä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. 6

2.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa: - poliklinikka ja sairaalamaksut - jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 10 vrk, perusosasta vähennetään ateriaetuna 7 /vrk ( esim. mikäli asiakas on sairaalassa 15 vrk:n hoitojakson, niin ateriaetuna huomioidaan 15 x 7 ) - pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara. Sosiaali- ja terveidenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Haettava maksuvapautusta hoiku-tulosyksikön johtajalta. 2.6 Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Hammasproteesin hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltäneeltä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmassa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakasta ohjataan tarvittaessa tekemään maksusuunnitelma proteesien hankinnassa. 2.7 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona neljän vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittavaksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 85 ja linssit ilman käsittelyä (peruslinssit) todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista vähintään kolmesta eri liikkeestä. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltäneeltä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasikustannuksia ei laskelmassa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, ei toimeentulotukea myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakasta ohjataan tarvittaessa tekemän hankinnassaan maksusuunnitelma. 2.9 Fysikaalinen hoito sekä terapiat 7

Ensisijaisesti huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta aiheutuneet kustannukset. Asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin ja kaupungin fysioterapiaan hoidon tarpeen ja itsehoidon arvioimiseksi. Yksityisen antamaan fysikaaliseen hoitoon voidaan myöntää toimeentulotukea vain, jos kyseessä on sairauteen liittyvä erikoishoito tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää. Asiassa tulee neuvotella etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa ja hakijan tulee esittää hoitavan lääkärin lausunto, josta hoidon tarve/kiireellisyys/erikoishoidon tarve selvenee sekä selvitys siitä että julkisen terveydenhuollon palveluja ei ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen otetaan huomioon palvelusuunnitelmassa. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. 3 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Asiakkaan on annettava selvitys, miksi ei ole ottanut lainaa. (Jos maksuhäiriö on syynä, voidaan harkita, onko mahdollista myöntää tukea johonkin summaltaan pieneen "häiriöön", perintälaskuun, jotta asiakas voisi hakea lainaa) Opintolaina jaksotetaan aina myöntämisjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Vain erityisin sosiaalisin perustein voidaan poiketa tästä käytännöstä. Nämä perusteet on kirjattava päätökseen sekä palvelusuunnitelmaan. (Mm. ls-jälkihuollon nuori tai mamu- nuoren opiskelu oppilaitoksessa, josta ei valmistu ammattiin, mutta opiskelu on esim. kielitaidon kartuttamisen ja kotoutumisen kannalta perusteltua. Opas tt-tukilain sov s.23) Toimeentulotuen hakijan vanhemmilta saamat tosiasialliset tulot huomioidaan hakijan käytettävissä olevina tuloina ja varoina. Kotona asuvalle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle voidaan myöntää toimeentulotukea silloin kun vanhemmat eivät pysty vastaamaan elatusvelvollisuudestaan tulojensa vähäisyydestä johtuen opintoetuuksien ollessa kuitenkin ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Valtioneuvoston päätökseen perustuen voidaan pienituloisille opintonsa päättäneille myöntää korkoavustusta opintolainan korkoon ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Korkoavustus haetaan kelalta. 4 YRITTÄJÄT Yrittäjää jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti kolmen (3) kuukauden ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Mikäli yrittäjä jatkaa pitkään kannattamatonta yritystoimintaansa ja siten laiminlyö velvollisuutensa huolehtia elatuksestaan, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilaissa säädetyllä tavalla. Perusosan alentamisen yhteydessä tulee asiakkaan kanssa laatia suunnitelma itsenäisen selviytymisen tukemiseksi. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee voida ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Toimeentulotukihakemuksensa liitteeksi tulee yrittäjän toimittaa selvitys yrityksensä tilasta. Asiakkaan luvalla voidaan yritysasiassa konsultoida asiantuntijoita, mm. yrityksen kirjanpitäjä. 8

5 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulosta annetun lain 7 c :n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; mm. vakuusmaksu ja muuttokulut. sekä 3) henkilön ja perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Pääsääntöisesti elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Maksettu elatusapu/elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. 5.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhotoiminnan kerhomaksut hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista ja iltapäiväkerhotoiminnan kerhomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. 5.2 Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen perusosa, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu ja luonapidosta sekä matkakuluista on vanhemmilla kirjallinen sopimus. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. 5.3 Lasten varusteet Tukea voidaan myöntää vauvan varusteisiin yhteensä enintään 250. Vauvan varustemenot huomioidaan ostokuittia vastaan. Kuitista tulee ilmetä keneltä, milloin ja mitä on ostettu. Muiden lasten varusteet huomioidaan tarveharkinnan perusteella. 5.4 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittävät vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 130 euroa/lapsi/vuosi tositteita vastaan. 5.5 Huonekalut ja kodinkoneet Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin henkilölle tai perheelle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai/ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas eikä omista lainkaan kodin 9

irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, ettei heillä ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Välttämättömiä kodin irtaimistoa ovat keittiön pöytä tuoleineen sekä sänky. Kalusteiden hankita pitää tapahtua ensisijaisesti käytettynä. Kyseessä oleva irtaimisto myönnetään täydentävästä toimeentulotuesta normilaskelman ja sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella. Pääsääntöisesti pyykkikoneeseen myönnetään avustusta enintään 335 toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaille, pääsääntöisesti lapsiperheille. Ennen tuen myöntämistä asiakkaan on selvitettävä onko taloyhtiössä pyykkikone tai onko asiakkaalla mahdollisuutta käyttää esim. päiväkeskusten pyykkikoneita. Muut kodinkoneet huomioidaan sosiaalityöntekijän selvityksen ja harkinnan perusteella. Pääsääntöisesti tukea myönnetään varattoman nuoren ensiasunnon kalusteisiin ja harkinnanvaraisesti erotilanteissa. 5.6 Romanivaatetus Romaneilla on perustuslain mukaan oikeus ylläpitää kulttuuriaan. Romaninaisen puku on osa romanikulttuuria. Naisten romanihameeseen voidaan myöntää 600 kahden vuoden välein. Muu romaninaisen vaatetus sisältyy, kuten röijyt ja puserot, toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin, kuten myös miesten romanivaatetus. Romanihameen korjaukseen ei erikseen myönnetä tukea. Täydentävän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta. Mikäli hakija ei ole pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, mutta normilaskelman mukaan vähävarainen, hamekustannukset voidaan ottaa huomioon. Satunnaiselle toimeentulotuen hakijalle tehdään kolmen kuukauden laskelma. 5.7 Työmatkakustannukset Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Työmatkamenoja oman auton käytöstä huomioidaan enintään 0,20 /km. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta a aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan. 5.8 Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset siltä osin kuin lesken tai vainajan jättämät varat eivät riitä kattamaan hautauskuluja. Pesän varat sekä pankin kuolinpäivän saldotodistukset tulee ennen päätöksen tekoa selvittää Varattomalle vainajalle myönnetään toimeentulotukea hautauskuluihin: - arkku (ns. kunnan arkku), vaatetus, arkkuun laitto, kukat arkun päälle, vainajan kuljetus Kuusamon alueella enintään 485 - kukkalaite lähiomaiselle enintään 40 (toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas) Seurakunnan välttämättömät hautauskulut myönnetään laskutuksen mukaisesti. 5.9 Vakuusmaksu Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle/perheelle, kriisitilanteessa taikka asunnottomana olleelle voidaan hyväksyä yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vakuus myönnetään ensisijaisesti kunnan asuntoyhtiöiden asuntoihin sitoumuksena. Vakuus on tarkoitettu ensisijaisesti asunnon kunnon säilymisen varmistamista varten, josta vastuu on aina asiakkaalla. Vakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran poikkeuksena mm. perheen koon muuttuminen. 10

Toimeentulotukiviranomaisen velvollisuus ottaa kantaa vuokra-asunnon hankkimisesta aiheutuviin kuluihin muutettaessa toiselle paikkakunnalle, määräytyy edellä mainittujen menojen eräpäivän mukaan. Mikäli erääntymispäivä on muuttoa edeltävän kuukauden puolella vuokrasopimuksen tai muun luotettavan asiakirjan mukaan, niin asiaan täytyy ottaa kantaa Kuusamossa. 5.10 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella toistuvais- tai pitkäaikaisasiakkaille, mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Paikkakunnan sisällä muuttokustannuksiin myönnetään enintään 80. Kunnasta pois muutettaessa hyväksytään muuttokustannukset edullisimman vaihtoehdon mukaan. Hakijan tulee selvittää kustannukset ja toimittaa muuttofirman ollessa kyseessä kolme (3) kirjallista kustannusarviota. 5.11 Ruoka- ja vaatelaput Niin sanottuja ruoka- tai vaatelappuja ei myönnetä, koska ruoka- ja vaatemenot sisältyvät perusnormiin. Jos henkilön/perheen rahat eivät riitä elämiseen koko kuukaudeksi, niin silloin varataan aika sosiaalityöntekijän luota tilannearviota ja palvelusuunnitelman tekemistä varten. 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuesta annetun lain 13 :n mukaan kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lainkohdan mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta sekä edistää sosiaalista osallisuutta. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttötarkoitus on pitkälle sama kuin toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n 1 momentissa 3 kohdan mukaiset erityismenot. Lainkohdassa tarkoitetuilla erityismenoilla katetaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa eikä sitä myönnetä kaavamaisesti. Siksi tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euromääräisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä. Tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen osuus kaikista toimeentulotukimenoista on noin 3 %. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä aina palvelusuunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI Menettely toimeentulotukea käsiteltäessä: - jos havaitaan, ettei toimeentulotuen hakija toistuvasti kykene hoitamaan asioitaan, sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja selvittää edunvalvonnan mahdollisuuden. - Mikäli edunvalvonnan piirissä olevalla maistraatin tilintarkastuspalkkio tai edunvalvonnan määräyspäätöksen palkkio aiheuttavat toimeentulotukioikeuden, tulee ensisijaisesti hakea maksuvapautusta maistraatilta. Palkkiot otetaan huomioon laskelmassa erääntymiskuukautena. VÄLITYSTILI Sosiaalityön tuki- ja palvelumuotona voidaan yhdessä asiakkaan kanssa sopia välitystilipalvelusta silloin, kun asiakkaan rahankäytössä on hallitsemattomuutta ja rahankäyttö edellyttää erityistä suunnitelmallisuutta. Tällöin asiakkaan tulot ohjataan sosiaalitoimiston kautta kulkevaksi ja asiakkaan sovitut laskut hoidetaan sosiaalitoimiston maksamana, asiakkaan tuloista. Välitystilipalvelulla voidaan ehkäistä velkaantumista ja auttaa asiakasta jaksottamaan tulojaan koko kuukauden ajalle. Sosiaalityöntekijä laatii välitystiliasiakkaalle suunnitelman, jota rahankäytössä toteutetaan. Tavoitteena on ohjata asiakasta omatoimiseen ja itsenäiseen rahankäyttöön palvelu päättäen. 11