HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman alle puolet joukkoliikenteen kustannuksista Helsingissä. Vuonna 2008 tariffituki on 108,3 milj. euroa. Tariffituen ansiosta joukkoliikenteen lipun hinnat on voitu pitää suhteellisen alhaisina joukkoliikenteen järjestämisen ja autoilun kustannuksiin nähden. Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat keskimäärin voimakkaasti subventoituja, mutta subventioaste vaihtelee merkittävästi lippulajeittain. Nykyisin Helsingin sisäisillä normaalihintaisilla kerta- ja arvolipuilla matkustavat subventoivat muiden matkustusta. Kertalippujen korkea hinta on perusteltavissa mm. niiden muuta liikennettä hidastavan vaikutuksen takia. Kertalippujen lisäksi myös aikuisten arvolipulla matkustavat tukevat hieman muiden matkustusta. Kausilipuilla tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä noin 80 %, arvolipuilla noin 10 % ja kertalipuilla noin 10 % matkoista. Kertalipuilla tehtävistä matkoista automaatista ostettavien lippujen ja tekstiviestilippujen osuus on miltei puolet. Liikennelaitos on talven 2007 2008 aikana arvioinut tariffipolitiikan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Tavoitteena on ollut selvittää, miten tariffituki Helsingissä olisi kannattavinta kohdentaa eri lippulajeille. Tariffipolitiikan tavoitteena on osaltaan luoda edellytykset mahdollisimman houkuttelevalle ja kustannustehokkaalle joukkoliikennejärjestelmälle, jonka ansiosta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaisi. Osana arviointia liikennelaitos on teettänyt kaksi konsulttiselvitystä (HKL D: 2/2008 Joukkoliikenteen tariffipolitiikan vaihtoehtoja Helsingissä; HKL B: 2/2008 Tariffipolitiikan vaikutukset liikkujaryhmiin Helsingissä), jotka ovat esityslistan liitteinä. Arvioidut vaihtoehdot
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 2 Lähtökohtana tariffipolitiikan vaihtoehtoja muodostettaessa on ollut, että tariffeja ei keskimäärin koroteta ja että HKL:n lipputulot pidetään vakiona. Tärkeimmät tarkastellut päävaihtoehdot liittyvät tariffituen kohdentamiseen kausi-, arvo- ja kertalippujen välillä. Kertalipuista ovat mukana vain kuljettajalta ostettavat aikuisten liput, eikä ennakko-, automaatti- ja tekstiviestilippujen hintoihin ole oletettu muutoksia näissä tarkasteluissa. Kyseisten lippujen osuus kaikista kertalipuista saaduista tuloista on noin 40 %. Tarkastellut vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. kertalippu kallistuu vaiheittain kolmeen euroon, jolloin arvolipun hintaa voidaan laskea 2. kertalippu kallistuu vaiheittain kolmeen euroon ja kausilippu halpenee vastaavasti 3. arvolippu halpenee ja kausilippu kallistuu siten, että arvolipun hinta on 30 % edullisempi kuin kertalippu, kertalipun hinta pysyy ennallaan 4. kertalippu kallistuu kolmeen euroon ja sekä arvo- että kausiliput halpenevat vastaavasti. Tarkastelut tehtiin vuoden 2007 hintatasossa. Vaihtoehtojen vaikutukset Lippulajikohtaisten hintojen määrittelyssä käytettiin lyhyen aikavälin hintajoustokertoimia, jotka mittaavat hinnanmuutoksen vaikutusta kysyntään. Joustokertoimien avulla on laskettu lippujen hintojen muutosten aiheuttama myyntimäärien muutos. Uusien, muuttuneiden lipunhintojen ja näiden perusteella laskettujen myyntimäärien perusteella on arvioitu, miten paljon muiden lippulajien hintoja voidaan muuttaa, että lipputulot kokonaisuudessaan pysyisivät muuttumattomina. Tarkasteluissa käytetyt joustot ovat lyhyen aikavälin joustoja. Pitkän aikavälin joustoista ei ole yksiselitteisiä tuloksia. Yleisesti tiedetään, että pitkän aikavälin joustojen arvot ovat suuremmat kuin lyhyen aikavälin joustot, koska ajan kuluessa ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään. Pitkällä aikavälillä vaikutukset olisivat siis tässä esitettyä suuremmat. Selvitysten perusteella olisi kannattavaa korottaa kertalipun hintaa, ja
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 3 laskea kausilipun ja arvolipun hintaa. Vaihtoehtojen vaikutukset matkojen määriin ja suoritteisiin on kuvattu alla olevassa taulukossa. TOIMENPIDE kertalippu AIKUISTEN LIPPUJEN HINNAT ( ) arvolippu kausilippu 30 pv kertalippu NOUSUJEN MÄÄRÄ (milj./v) Nykytilanne (vuosi 2006) 2,20 1,80 40,90 8,5 13,8 108,5 130,8 12,2 16,1 41,5 69,7 arvolippu kausilippu Yhteensä kertalippu AIKUISTEN LIPPUTULOT (M /v) arvolippu kausilippu Yhteensä SUORITEMUUTOS joukkoliikenne (henkilökm/v) kevyt liikenne (henkilökm/v) henkilöauto (ajoneuvokm/v) onnettomuus- ja ympäristökustannukset (milj. /v) Kertalipun hintaa nostetaan ja arvolipun hintaa alennetaan 3,00 1,28 40,90 7,7 16.0 108,5 132,3 15.0 13,3 41,5 69,7 + 10,8-5,7-4,2-0,3 Kertalipun hintaa nostetaan ja kausilipun hintaa alennetaan 3,00 1,80 37,30 7,7 13,8 110,9 132,4 15.0 16,1 38,7 69,7 + 11,4-6,1-4,4-0,4 Arvolipun hintaa alennetaan ja kausilipun hintaa nostetaan Kertalipun hintaa nostetaan, arvo- ja kausilippujen hintaa alennetaan 2,20 1,54 42,50 8,5 14,9 107,5 130,9 12,2 14,9 42,7 69,7 + 0,6-0,3-0,2-0,0 3,00 1,50 39,10 7,7 15,1 109,7 132,5 14,9 14,7 40,1 69,7 + 12,5-6,7-4,9-0,4 Koska tarkkoja tietoja eri lippulajien välisistä kysynnän ristijoustoista ei ole, on varminta kohdistaa alennukset sekä arvo- että kausilippuihin. Tällöin varmistetaan, ettei kausilipun käyttäjiä siirry arvolipun käyttäjiksi merkittävissä määrin. Lisäksi tämän vaihtoehdon vaikutukset ovat joustotarkastelunkin perusteella parhaimmat. Vaihtoehdossa kertalipun hinta on 3 euroa ja arvolipun hinta 1,50 euroa. Kun lipputulot pidetään ennallaan, tulee kausilipun hinnaksi vuoden 2007 hintatasossa 39,10 euroa kuukaudessa. Arvolippu halpenee noin 17 % ja kausilippu noin 4,5 %, jolloin niiden hinnat lähenevät toisiaan. Kertalipun hinnan noustessa ja arvo- ja kausilipun hinnan laskiessa kertalipulla tehtyjen nousujen määrä vähenee 0,8 miljoonalla nousulla. Arvolipulla tehtyjen nousujen määrä puolestaan kasvaa 1,3 miljoonalla ja kausilipulla tehtyjen nousujen määrä 1,2 miljoonalla. Nousujen määrä yhteensä kasvaa lyhyellä aikajänteellä 130,8 miljoonasta 132,5 miljoonaan. Pitkällä aikajänteellä vaikutuksen ennakoidaan vielä kasvavan. Joukkoliikenteen suoritteet kasvavat 12,5 milj. henkilökilometriä vuodessa (noin 1,5 %). Henkilöautojen suoritteet alenevat noin 5 milj.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 4 ajoneuvokilometriä vuodessa, mikä tarkoittaa noin 250 henkilöautoa suoritetta. Työssä tarkasteltiin alustavasti myös seutulippujen hintoja. Tulosten perusteella samansuuntainen tariffipolitiikka myös seutulippujen osalta johtaisi suotuisiin tuloksiin. Tarkastellussa vaihtoehdossa kertaseutulipulla tehtyjen nousujen määrä pienenee 0,5 miljoonalla, arvoseutulipulla tehtyjen kasvaa 0,2 miljoonalla ja seutukausilipulla tehtyjen kasvaa 2 miljoonalla eurolla. Kaikkien nousujen määrä kasvaa 54,8 miljoonasta 56,5 miljoonaan. Joukkoliikenteen seutumatkojen suoritteet kasvavat 36 milj. henkilökilometriä vuodessa ja henkilöautojen ajoneuvosuoritteet alenevat lähes 20 milj. ajoneuvokilometriä vuodessa, mikä tarkoittaa lähes 1 000 henkilöauton keskimääräistä ajosuoritetta. Seutuliikenteen tariffipoliittiset linjaukset tehdään YTV:ssä. Liikennelaitos on alustavasti keskustellut linjauksista YTV:n kanssa ja ajatukset kehittämisestä ovat samansuuntaiset. Vaikutukset käyttäjäryhmiin Selvityksen (HKL B: 2/2008) perusteella kertalipulla matkustavien kulkutavan valinnassa matkan hinnan merkitys on selvästi pienempi kuin muilla lippulajeilla matkustavilla. Kertalipun käyttäjistä joka neljäs on vannoutunut autoilija, joka ei käytä joukkoliikennettä tai mitään muutakaan kulkutapaa kuin autoa. Kertalipun käyttöön liittyy siis jokin poikkeustilanne, pakko käyttää joukkoliikennettä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 5 100 % Oletko samaa vai eri mieltä: Matkan hinta ei yleensä vaikuta kulkutavan valintaani 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kausilippu Arvolippu Kertalippu Ei käytä Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko eri mieltä täysin eri mieltä Palkin alaosa = täysin samaa mieltä Palkin yläosa = täysin eri mieltä Arvolipun käyttäjistä noin 60 % kuuluu autoilijoiden tai kulkutapojen sekakäyttäjien ryhmiin. Näihin ryhmiin kuuluvilla on tyypillisesti auto käytettävissään ainakin melko usein ja joukkoliikenteen käyttö ei ole yleisin tai ainakaan ainoa vaihtoehto. Joukkoliikenteen käyttö ei kuitenkaan ole poikkeustapaus vaan tavanomaista toimintaa tilanteissa, joihin joukkoliikenteen käyttö soveltuu. Autoilun vähentämisen näkökulmasta tämä ryhmä on keskeinen ja lyhyellä aikavälillä yksi herkimmin hinnoittelumuutoksiin reagoivista ryhmistä. Heillä on yleensä auto käytettävissään vaihtoehtoisena kulkutapana. He ovat tottuneet joukkoliikenteen käyttöön, mutta maksavat jokaisesta joukkoliikennematkastaan erikseen, jolloin hinnoittelu kohdistuu konkreettisesti jokaiseen yksittäiseen matkaan. Autoilun kustannukset puolestaan koostuvat monista tekijöistä ja automatkan hinta on siten vaikeammin hahmotettavissa. Pelkät polttoainekustannukset alittavat usein joukkoliikennematkan hinnan. Tariffipolitiikan kehittäminen Helsingissä Tehdyt arvioinnit ja selvitykset osoittavat, että kuljettajalta ostettavien kertalippujen hintaa tulisi nostaa ja arvo- ja kausilippujen hintaa laskea.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 6 Esitetty tariffipolitiikka tukisi HKL:n tavoitteena olevaa joukkoliikenteen nopeuttamista. Lippujen myynti liikennevälineissä hidastaa liikennettä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Rahan käsittely liikennevälineissä on myös turvallisuusriski. Lipun hinnan korotusta ei ole kuitenkaan tarvetta ulottaa automaatista ostettuihin kertalippuihin ja kännykkälippuihin, koska niiden myynti ei hidasta matkaa. Ennakkoon ostettavia kertalippuja pitäisi käsitellä ennemminkin kuten arvolippuja. Esitetty tariffipolitiikka tukisi myös HKL:n tavoitteena olevaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista. Selvitysten perusteella lyhyellä aikajänteellä nousut Helsingin sisäisessä liikenteessä lisääntyisivät 1,7 miljoonalla vuodessa. Erityisesti henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen ns. sekakäyttäjien matkustaminen joukkoliikenteessä lisääntyisi. Arvolippujen hinnan alennusta perustelee se, että se lisää kulkutapojen sekakäyttäjien ja satunnaisesti joukkoliikenteellä kulkevien matkustusta. Toinen merkittävä peruste on se, että tällä hetkellä aikuisten arvolipuilla matkustavat subventoivat muiden matkustamista.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 7 Kausilipun hintaa ei ole perusteltua nostaa, koska kausilippu sitouttaa käyttäjän joukkoliikenteeseen ja tuo liikenteen järjestäjälle tulot etukäteen. Kausilippu sopii hyvin joukkoliikenteen kanta-asiakkaille. Vaiheittain toteuttaminen Tariffien muutokset edellä kuvatun politiikan mukaisesti voitaisiin toteuttaa vaiheittain, jottei kerralla tapahtuva muutos ole liian suuri ja kertalipulla matkustavat ehtivät paremmin muuttaa tottumuksiaan. Vuoden 2009 alusta kuljettajalta ostettavan kertalipun hintaa voitaisiin nostaa 2,5 euroon ja vuoden 2010 alusta 3 euroon. Vastaavissa portaissa alennettaisiin arvo- ja kausilippujen hintoja. Edellytyksenä hintamuutoksille vuonna 2010 on luonnollisesti, että vuonna 2009 muutoksista saatavat kokemukset ovat myönteiset. Ehdotus Lautakunta päättänee kehottaa liikennelaitosta jatkamaan vuoden 2009 tariffipäätökseen liittyvää valmistelua esitettyjen linjausten mukaisesti. Lisätiedot: Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097 LIITTEET Liite 1 Raportti Suy D:2/2008: Joukkoliikenteen tariffipolitiikan vaihtoehtoja Helsingissä Liite 2 Raportti Suy B: 2/2008: Tariffipolitiikan vaikutukset liikkujaryhmiin Helsingissä