MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS)
OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa lastentaudeilla, perheneuvolassa, psykiatrisessa sairaalassa 1975- Yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa Yhteistyö aikuispsykiatrian ja päihdepalvelujen kanssa Omat koskettavat asiakasperheet Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) hanke 2001- Jatkuvaa opiskelua vuosikymmenestä toiseen!
TOIMIVA LAPSI & PERHE (TL&P) TYÖ V. 2001- STAKES/THL SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Taustalla perheongelmien ylisukupolvinen ketju Päämäärä Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia, ts. ylisukupolvisuuden ehkäisy Mielenterveys, päihteet, vakava fyysinen sairaus, pakolaisuus, rikollisuus, köyhyys,. Palvelujen ja menetelmien kehittäminen, tutkimus ja ennaltaehkäisevän työn juurruttaminen lasten ja aikuisten palveluihin
KAKSIPORTAINEN LAPSET PUHEEKSI (LP)-TYÖMALLI Päämääränä lasten ja perheen elämän sujuminen mahdollisimman hyvin, vaikka on vaikeuksia Lapsen arkipäivän sujuminen kotona, päivähoidossa, koulussa, vapaa-aikana Tarvittavan tuen saaminen verkostolta ja palveluista Oma sosiaalinen verkosto, palvelut, järjestöt ym.
LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU JA NEUVONPITO LP-keskustelussa käydään läpi lapsen/nuoren arkipäivää ja tehdään suunnitelma asioiden sujumiseksi Jos tarvitaan tukea perheen ulkopuolelta, järjestetään Neuvonpito, johon kutsutaan ne, jotka voivat tehdä jotain lapsen/nuoren eteen Perheen oma verkosto, opettaja, vapaaehtoistyön tekijä, terveys- ja sosiaalipalvelujen työntekijä jne
LAKI VANHEMMAN OIKEUDESTA TUKEEN Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus saada tukea lapsilleen, kun itse käyttää terveyden tai sosiaalihuollon palveluja tai on suorittamassa rikosseuraamusta Kysykää, pyytäkää, vaatikaa!
TL&P TYÖN KENTÄT 2001 2016 - Erilaiset palvelut Mielenterveys-, päihde-, somaattiset th-palvelut, saattohoito, neuvola, kouluterveydenhuolto Sosiaalipalvelut (lasten, perheen, aikuisten palvelut) Työvoimapalvelut Rikosseuraamustyö (Rikosseuraamuslaitos) Vastaanottokeskukset (Maahanmuuttovirasto) Lasten kehitysympäristöt Koti, varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajan ympäristöt
VANHEMMAN ONGELMAT JA LAPSET Noin 20-25% aikuisista kärsii mielenterveysongelmista Noin 6-7% lapsista on kokenut vanhemman syöpäsairauden (Niemelä ym. 2012, 2014) Miltei kaikilla vangeilla on taustassaan mt-ongelmia Tuhansilla lapsilla on vanhempi joka on vankilassa Noin joka kolmas/neljäs/viides lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma (Australia, Hollanti, Saksa, Norja, mm. Maybery ym., 2009) 8
PERHEILLÄ ON MYÖS MUITA ONGELMIA Perhesuhdeongelmia eroja Taloudellisia ongelmia, työttömyyttä Kokemuksia leimaamisesta, ennakkoluuloista, eristämisestä
Vanhempien ongelmien välittyminen lapsiin Työttömyys Talousongelmat Traumat, pakolaisuus Vanhemman jaksaminen & mt-ongelmat Kodin toiminta, ihmissuhteet ja vanhemmuus Lasten hyvinvointi ja ongelmat Syrjintä muut
Tavallisten perheiden tavallisia ongelmia
VANHEMPIEN ONGELMAT IHMISTEN YLIPÄÄTÄÄN Vaikuttavat tapaan Kokea, ymmärtää ja tulkita itseä, toisia ihmisiä ja tapahtumia ja asioita tapaan reagoida ja toimia
Kuvat: Antonia Ringbom Opaskirjoissa Solantaus T & A. Ringbom Miten autan lastani? Mikä meidän vanhempia vaivaa? Miten huolehdin lapsistani?
Antonia Ringbom
Antonia Ringbom
Antonia Ringbom
Antonia Ringbom
Antonia Ringbom
Arkielämän/vanhemmuuden profiili, kun vanhemmilla on vaikeuksia Tytti Solantaus, SMS, 23.9.2015
Ongelmien näkökulma ja ongelmalähtöinen tuki
PÄRJÄÄVYYS (RESILIENCE) Asiat sujuvat, vaikka on vaikeuksia Pärjäävyys syntyy tai kärsii yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Kodin, päivähoidon, koulun ja ystäväpiirin merkitys Palveluiden merkitys
LP: Tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet kotona, päivähoidossa, koulussa Lapset puheeksi- Toimintasuunnitelma: Lisää näitä! Tukea näihin!
SUOTUISAA KEHITYSTÄ TUKEVIA ASIOITA Ilon hetket, mukavat yhdessäolon tilanteet
SUOTUISAA KEHITYSTÄ TUKEVIA ASIOITA Ilon hetket, mukavat yhdessäolon tilanteet Mahdollisimman toimivat arkipäivän rutiinit
Antonia Ringbom
SUOTUISAA KEHITYSTÄ TUKEVIA ASIOITA Ilon hetket, mukavat yhdessäolon tilanteet Toimivat arkipäivän rutiinit Kodin ulkopuolinen elämä Ystävyyssuhteet ja rakentava harrastus- tai vapaa-ajan toiminta Kokemus kuulumisesta kouluun ja päivähoitoryhmään
SUOTUISAA KEHITYSTÄ TUKEVIA ASIOITA Ilon hetket, mukavat yhdessäolon tilanteet Toimivat arkipäivän rutiinit Kodin ulkopuolinen elämä Lasten/nuorten ystävyyssuhteet ja rakentava harrastus- tai vapaa-ajan toiminta Kokemus kuulumisesta kouluun ja päivähoitoryhmään Turvallisuuden kokemus
LAPSEN /NUOREN TURVALLISUUS Ota lapsen pelko todesta Jos on tarkoitus juoda, tehkää se muualla Älä tuo kotiin humalassa olevia ystäviä Tehkää suunnitelmat myös lasten kannalta Ottakaa yhteys lastensuojeluun jo silloin, kun omat voimat ovat loppumassa ja ennen kuin vaaratilanne syntyy
SUOTUISAA KEHITYSTÄ TUKEVIA ASIOITA Ilon hetket, mukavat yhdessäolon tilanteet Toimivat arkipäivän rutiinit Lasten/nuorten ystävyyssuhteet ja rakentava harrastus- tai vapaa-ajan toiminta Kokemus kuulumisesta kouluun ja päivähoitoryhmään Turvallisuus Yhteinen ymmärrys kodin ja vanhemman tilanteesta ja yhteinen ongelmien ratkaisu
Antonia Ringbom
Antonia Ringbom
Antonia Ringbom
SUOTUISAA KEHITYSTÄ TUKEVIA ASIOITA Ilon hetket, mukavat yhdessäolon tilanteet Mahdollisimman toimivat arkipäivän rutiinit Kodin/vanhemman tilanteen ymmärtäminen Jaettu ymmärrys, yhteinen ongelmanratkaisu Avoin ja rakentava keskustelu ja ongelmanratkaisu Mistä johtuu ja miten toimitaan, kun vanhempi ei nouse sängystä, ei uskalla käydä kaupassa, puhuu merkillisiä asioita jne
YHTEISEN KESKUSTELUN PERIAATTEET Keskustelun tarkoituksena on lisätä molempien ymmärrystä omasta, toisen ja perheen tilanteesta Kuuntele lasta! Ei ole kertomista vaan keskustelua Lapsi tarvitsee selityksen kokemilleen asioille Mitä on nähnyt, kuullut, pelännyt, aavistellut Ja vastauksia mieltä askarruttaville kysymyksille Mikä vanhemmalla on? Miksi hän aina itkee? Johtuiko se siitä, että toin huonon numeron? Voinko minä auttaa? Saanko minäkin sen? Tuleeko hän ennalleen? Miten kauan se kestää? Miten meidän käy?
YHTEISEN KESKUSTELUN PERIAATTEET Yhteinen ongelmanratkaisu- avataan ikkuna tulevaisuuteen Aina mukaan myös se, miten tästä mennään eteenpäin Vanhempi: olen hoidossa, me vanhemmat Miten toimisimme, kun meillä ei ole rahaa oikeanlaisiin farkkuihin, lenkkareihin, kun en pysty menemään kauppaan kun hermostun ja kiukustun helposti
MITÄ PERHEESSÄ TARVITAAN Vanhemmat Ymmärtävät omien ongelmien vaikutuksia lapsiin Ymmärtävät lasten kokemuksia Ottavat asiat puheeksi lasten kanssa Hakevat itselleen tarvittavan tuen Lapset/nuoret Ymmärtävät mistä on kysymys Kokevat että vanhemmat ymmärtävät heitä Tietävät mitä tehdä, miten toimia Lapset ja vanhemmat Yhteinen tuki ja yhteinen ongelmaratkaisu
LOPUKSI Ongelmatonta lapsuutta ei ole eikä vanhemmuutta ilman vaikeuksia Ongelmat eivät ole itsessään uhka lapsen/nuoren kehitykselle, jos niihin etsitään yhdessä ratkaisuja Ongelmien kohtaaminen ja niihin ratkaisujen etsiminen yhdessä läheisten kanssa tuo lapsille ja nuorille tarpeellisia tietoja ja taitoja omaa elämää ja tulevaisuutta ajatellen
LÄHTEITÄ Lapset puheeksi menetelmästä lisää tietoa www.mielenterveysseura.fi Opaskirjaset (T.Solantaus,kuvitus A. Ringbom): Miten autan lastani? Opas vanhemmille joilla on mielenterveyden ongelmia. Saatavana www.otu.fi Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia. Saatavana www.otu.fi Miten huolehdin lapsistani? Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö askarruttaa. www.thl.fi/kirjakauppa Kaikki opaskirjaset ovat sähköisenä Suomen Mielenterveysseuran sivuilla
Kiitos! Tytti Solantaus Kuva: Antonia Ringbom