29. Pos. 3. Sisä-Suomen lääninverovirasto asianvalvoja Erja Ristola valittaa päätöksestä Turun Hovioikeuteen Sisä-Suomen veroviraston asianvalvoja Erja Ristola valitti päätöksestä. Hän vaati syyttäjältä valituksen tekemistä Hovioikeuteen. Syyttäjä ei yhtynyt vaatimukseen. Tämä ei lannistanut Erja Ristolaa, hän oli ollut asiassa aloitteellinen lähes10 vuoden ajan. Hän päätti valittaa ilman syyttäjää (siviiliprosessi, varsin mielenkiintoinen toimi viranomaistasolla) ja laati seuraavan sisältöisen valituksen. Kokoan valitus aineistoa sen sisällön testaamiseksi, sekä testaan Erja Ristolan laatimaa valitusta todisteluun ja todistajien lausumiin viitekehyksiin.
Edellä esitetty korvausvaatimus on seuraava: VUOSI Markkaa 1991 251431 1992 326823 1993 140878 1994 52902 Yht. 772.034:Edellä mainittua tulee testata Erja Ristolan asiassa esittämään kokonaisuuteen tässä kirjelmässä;
Erja Ristola selvittää eri verotarkastuskertomusten ajankohtia sekä niiden numerointia. Tästä voi päätellä, että kyseiset verotarkastuskertomukset ovat valmistuneet v.-96. (NTC:n verotustoimenpiteet suoritettiin jo v.-95) (Numeroinnista lähemmin: ks. 16 Pos.2. Verotarkastuskertomusten määrä ja menettely.) Samassa yhteydessä kerrotaan tarkastuskertomuksessa selvitetyn NTC International Ltd kirjanpidosta puutuvan videokasettien myynnistä kertyneitä varoja? tällaista väitettä ei verotarkastuskertomuksessa ole esitetty! Seuraavaksi todetaan pankkitileilleni tulleen suorituksia vuosina 1991-1993. Verotarkastusaineisto on käsitykseni mukaan esittänyt väitteen, että CityLink Oy:n ostamien raaka-aineiden ja myymien tuotteiden välisissä suhteissa olisi ollut havaittavissa erotus, josta verotarkastajat olivat suorittaneet erilaisia simuloituja laskemia ja joiden avulla he pyrkivät osoittamaan puuttuvaa myyntiä. Mitä tulee NTC:n suoritettuun tarkastukseen vuoden 1993 osalta - josta kerron otsikossa 13 Verotarkastukset I ja vastine 1994 (kuulemismenettely) ei yhtiön ostoissa ja myyneissä havaittu eroa, joka olisi antanut oikeuden jälkiverotukseen.
Olen kokenut useiden vuosikymmenien aikana, että oikaisulautakunnan päätökset tukevat "poikkeuksetta" tehtyjä verotarkastuskertomuksia. Muutokset tarkastuskertomusten sisällöllisiin veroehdotuksiin oli mahdollista saada vain hallintotuomioistuimissa. NTC:n jälkiverotus asia meni lopuksi lääninoikeuden käsittelyyn Ks. alaotsikko 21. Hallintomenettelyä. Hoviväkeä,Hallintooikeus(menettely)29.6.1998 ja Hallinto-oikeuden kokoonpano Lääninoikeudensihteeri Marja Hokkanen kirjasi todistajien kuulemisen sen perusteella kuinka hän tulkitsi lausumat, ei sanatarkkoina lainauksina. Totta on, ettei lääninoikeus ottanut kaikkea näyttöä huomioon. Totta on myös, että lääninoikeuden sihteerinä toimi tuolloin verohallituksen virkamies. Viimeisessä kappaleessa Erja Ristola viitatessaan Hgin Käräjäoikeuden päätökseen, olisi hänen tullut mainita, että kyseessä oli äänestyspäätös, että siitä on valitettu.
Erja Ristolalle ei riittänyt verotarkastuskertomuksen simuloitu/synteesi: 3 vuoden aikana tapahtuneesta rahavirrasta (nostot/panot) tililläni, vaan hän päätti nostaa rimaa 1,5 milj. markkaan. Asianvalvoja Erja Ristola valehtelee asiassa josta hänellä oli parempaa tietoa. (Ks. klikkaa). Metsäpuro todellakin maksoi minulle käteen, olinhan NTC:n toimitusjohtaja ja otin suorituksia vastaan, kuten kauppiaan on kassalla on tapana toimia. Ei ole näytetty, että saatuja suorituksia olisi jätetty siirtämättä kassaan, laskut kaikista saaduista suorituksista on laadittu. Metsäpuron ristiriidaton kertomus kaikissa kuulemisissa on ollut, että hänen yhtiönsä on saanut kaikista ostoista laskun ja että kaikki on kirjanpidossa. Tätä ei Erja Ristola valituskirjelmässään lausu. Hän ja ei kukaan muukaan ole esittänyt maksaneensa suorituksia ilman laskua. Kun seuraavassa kappaleessa tarkastelee panoja tililleni, joista Erja Ristola käyttää termiä saapuneita suorituksia, ei niistä tuplaamallakaan saa summaa 1,5 miljoonaa mk. Kun otetaan huomioon Hovi-oikeuden tuomion perusteluissa mainittu arvio 50.000 kpl ohimyynnistä, merkitsisi arvioitu ohimyynti kasetin kappalehintaa 30:- mk netto. Sokea Kreetakin ymmärtää, että asia on ei tosi, mahdoton tai mieletön, tehtaan (CityLink) myyntihinta oli noin 10 mk verottomana keskihintana. Kun lukee valitusta edelleen ymmärtää paremmin mistä maininta 1,5 miljoonaa voi tulla, summa lähentelee minulle henkilökohtaisesti maksettavaksi määrättyjä veroja, kun ei lasketa mukaan veroa joka määrättiin minun maksettavakseni NTC:n toimitusjohtajana.
Edellisellä sivulla Erja Ristola mainitsi tileilläni tapahtuneen 3-4 vuoden aikana 1,5 miljoonan markan suoritukset joiden perustetta ja aihetta ei ole kyetty selvittämään. Tällä sivulla summa on enää 4.s osa edellisestä, kolmen vuoden aikana 361.675:- mk. (Sivulla 2 esitetty oli 772.034:mk).Väite tunnistamattomista allekirjoituksista on hypoteettinen, kyse on enemminkin siitä, että verottaja ei ole hyväksynyt annettua selvitystä. Kuten aiemmin Erja Ristolan valituksesta ilmeni ei oikaisulautakunta hyväksynyt annettua selvitystä. Verotarkastukseen antamiemme vastineiden sisällön osalta ei hyväksytty mitään. Verotarkastus perustui synteesiin ja simulointiin, se sisälsi myyttisiä väitteitä joita on mahdoton todistaa reaaliolosuhteissa muuksi. Kyetäkseen kirjoittamaan tässä asiassa tarkasteltavan veroviraston laatiman valituksen sisällölliset intuitiiviset väitteet, on epäiltävä kirjoittajan olevan tasapainoton, kärsivän mielialaongelmista kuten keskittymiskyvyn ja realiteetin testauksen häiriöistä, joka ilmenee kyvyttömyydessä erottaa toisistaan sisäisiä impulsseja ja ulkomaailmaan liittyviä aistimuksia/realiteetteja.
Edellä maininta "tuntemattomien henkilöiden ja Reinikaisen omien rahapanojen määrä on vuosittain varsin huomattavia, vuonna 1993 yhteensä 66.400:- mk ja vuonna 1994 yhteensä 240.250:- mk" Minut oli rinnastettu tuntemattomiin henkilöihin. Tuloni kuten palkka sekä Ky:n kautta nostamani yhtiötulo ei sopinut selvitettäviin viitekehyksiin. Niihin ei sopinut myöskään Ky:n vajaan miljoonan markan liikevaihdon mahdollistama varojen siirtely. Indisiotehtailun päätteeksi Erja Ristola esittää jälkiverotettavaksi tuloksi vuodelta 1991 50.000 mk, vuodelta 1992 ei mitään, vuodelta 1993 50.000 mk ja vuodelta 1994 100.000 mk. Kun otetaan se viitekehys arviotavaksi siihen mitä Kuortin ja Huovisen laatimaan verotarkastukseen kuului oli lähtötilanne se, että NTC:n suoritettiin verotarkastus tilikauteen 1993. Seuraavaksi suoritettiin Citylink Oy:n ajalle 1991.04-1992.08 ja Etronia 1992-1993 maalis/huhtikuu. Ntc:n tarkastuksessa vuoden 1993 kirjanpidosta ei havaittu ostojen ja myyntien suhteen erotusta. Citylink Oy kohdalla erotus saatiin aikaan simuloimalla sekä jättämällä huomioimatta kaikkea myyntiä, takavarikkoa ja loppuvarastoa joka siirrettiin Etronialle. Miten edellisiin viitekehyksiin sopii väite ohimyynnin tuomasta hyödystä vuonna 1994? tai sen suhteellisesta merkityksestä vuonna 1993, lisäksi sitä ei havaittu vuonna 1992. Edellä mainituissa viitekehyksissä on asian testattavuus mahdotonta, asia on epätosi tai mieletön.
Ensimmäisessä kappaleessa Erja Ristola erehtyy, lausuin asiasta seuraavasti. (ks.29.2.7.) Erja Ristolan virkavastuu edellyttää, että hänen tulee pysyä totuudessa (seikka josta kukaan viranomainen ei välitä tai harvoin joutuu vastuuseen), varsinkin kun hän lausuu muiden sanoneen jotain joka on testattavissa. Maininta kirjanpitokauden päättyessä kirjatusta yksityisottojen saldosta ei kerro siitä kuinka paljon yksityistilin ja henkilöyhtiön välillä on suoritettu tilikautena panoja tai nostoja/ transaktioita kumpaankin suuntaan. Tätä seikkaa "ei tutkittu", koska se ei olisi ollut veroviranomaisen toivomaa tulosta osoittava aineellinen todistus. Päinvastoin Kuortti todistaa että ei tutkinut henkilökohtaista varallisuuttani.
Aineisto sisälsi NTC:n laskuja, jotka olivat laskun tulostus päivänä kuitattu maksetuksi. Siitä huolimatta, että sain varat mm. Metsäpurolta aiemmin tai myöhemmin. Veroviranomaisen idea oli, että kyseisten laskujen pääomia ei olisi siirretty kassaan? Laskut olivat NTC:n kirjanpitoaineistoa. Käräjäoikeudessa ei esitetty mitään näyttöä siitä ettei kirjauksia olisi tehty. Laskut olivat asianmukaisia, integroidun hallintojärjestelmän tulosteita jotka tulostettu kronologisessa järjestyksessä numeroinnin ja päiväysten osalta. Tällaisia autenttisia/empiirisiä tulosteita vastaan verottaja pyrki oman synteesin rakentamiseen. Kirjanpidon tositteet ovat verottajalle synteettisen kertomuksen rakennuspalikoita joilla he pyrkivät luomaan omalle ympäristölleen sopivan/halutun tarinan.
Erja Ristola, tällä sivulla monistaa aiemmin lausumiaan teesejä. Puolustustiimimme jäi odottamaan Hovioikeuden päätöstä, mahdollisesta käsittelystä?