Talotekniikan koulutusohjelma



Samankaltaiset tiedostot
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Rakennusalan työnjohto, LVI-tekniikka (Espoo)

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Talotekniikka Opintojaksototeutukset, monimuoto-opiskelijat, ryhmä TY10S2

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit

arvioinnin kohde

hyvä osaaminen

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari)

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

arvioinnin kohde

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Tervetuloa opiskelijaksi Metropolia Ammattikorkeakouluun!

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Matematiikan pitkä oppimäärä

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen

MAS- linjan matematiikan kurssit

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA. Tutkinnon osa. Toteutus. 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO. Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka

VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

MATEMATIIKKA VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Vanhustyön koulututusohjelma

Matematiikan pitkä oppimäärä

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus (rakennusmestari)

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op

1 (42) OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Ensimmäisen vuoden työssäoppiminen (10 ov)

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

Oppimistavoitematriisi

MATKAILUALAN KOULUTUS

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Oppimistavoitematriisi

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Toteutussuunnitelma Yhteiset tutkinnon osat Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Autonkuljettaja / Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

XX00AA01 Orientoivat opinnot


S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

VAASAN AMMATTIOPISTO. Amk-opintoihin valmentava -väylä 2010

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi kevätkausi Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Transkriptio:

Metropolia Ammattikorkeakoulu Talotekniikan koulutusohjelma Tunnus Nimi 1 2 3 4 Yhteensä TY13S1-1000 Perusopinnot 69 TY13S1-1020 Orientoivat opinnot 3 XX00AC54 Orientoivat opinnot 3 3 TY13S1-1001 Matematiikka 15 TY00AB74 Algebra ja geometria 3 3 TY00AB56 Funktiot 3 3 TY00AB58 Tilasto- ja talousmatematiikka 3 3 TY00AB39 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 3 TY00AB59 Talotekniikan matemaattiset menetelmät 3 3 TY13S1-1002 Fysiikka ja kemia 21 TY00AA09 Lämmönsiirto- ja virtaustekniikka 1 3 3 TY00AA10 Mekaniikka 3 3 TY00AA13 Valo- ja sähköoppi 3 3 TY00AA12 Fysiikan laboratoriotyöt 3 3 TY00AA14 Rakennusfysiikka 3 3 TY00AA11 Rakennusainekemia 3 3 TY00AA15 Materiaalifysiikka 3 3 TY13S1-1003 Kielet 15 TY00AA18 Tekniikan suomi ja viestintä 3 3 TY00AA20 Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä 3 3 XX00AC51 Ammatillinen englanti 3 3 TY00AA19 Talotekniikan englanti ja viestintä 3 3 XX00AC52 Työelämän ruotsi 3 3 TY13S1-1004 Tuotantotalous 9 TY00AA24 Rakentamistalouden perusteet 3 3 TY00AA25 Talotekniikan elinkaaritalous 3 3 TY00AA93 Vuorovaikutustaidot ja johtaminen 3 3 TY13S1-1005 Tietotekniset aineet 6 TY00AA29 Tietojenkäsittelyn perusteet 3 3 TY00AA28 CAD-perusteet 3 3 TY13S1-1006 Ammattiopinnot 268 TY13S1-1019 Yhteiset ammattiopinnot 24 TY00AA82 LVI-tekniikan perusteet 3 3 TY00AA83 Sähkötekniikan perusteet 3 3 TY00AA84 Sähköasennukset 1 3 3 Sivu 1 / 75

TY00AA88 Ilmastointitekniikka 1 3 3 TY00AA87 Lämmitystekniikka 1 3 3 TY00AA89 Automaatiotekniikan perusteet 3 3 TY00AA92 Automaatiojärjestelmät 3 3 TY00AA94 Rakennussuunnittelu 3 3 TY13S1-1007 Projektiopinnot 16 TY00AA85 Johdantoprojekti 6 6 XX00AC55 Innovaatioprojekti 10 10 TY13S1-1008 LVI-tekniikka, tuotantopainotteinen 76 TY00AA86 CAD-teknologia 3 3 TY00AA32 LVI-mittaustekniikka 3 3 XX00AB30 LVI-järjestelmät ja asennustekniikka 3 3 TY00AA33 Vesitekniikka 1 3 3 TY00AA34 Rakennusten energiatalous 3 3 TY00AA35 LVI-suunnittelun sovellusohjelmat 3 3 TY00AA74 Vastaanottomittaukset 3 3 TY00AB67 Lämmitystekniikka 2 4 4 TY00AA38 Vesitekniikka 2 3 3 TY00AB68 Ilmastointitekniikka 2 4 4 TY00AA75 Työmaatekniikka 3 3 TY00AA41 Kylmätekniikka 1 3 3 TY00AA76 Talotekniikan hankintatoimi 3 3 TY00AA81 Tehtävä- ja laatusuunnitteluprojekti 3 3 TY00AA80 Toimintaprosessit -projekti 3 3 TY00AB80 Talotekniikan sopimukset 4 4 TY00AA78 Työssäoppiminen 15 15 TY13S1-1009 Vaihtomoduuli 10 op 10 TY00AB69 LVI-suunnitteluprojekti 1 5 5 TY00AB70 LVI-suunnitteluprojekti 2 5 5 TY13S1-1010 LVI-tekniikka, suunnittelupainotteinen 76 TY00AA32 LVI-mittaustekniikka 3 3 XX00AB30 LVI-järjestelmät ja asennustekniikka 3 3 TY00AA33 Vesitekniikka 1 3 3 TY00AA38 Vesitekniikka 2 3 3 TY00AA34 Rakennusten energiatalous 3 3 TY00AB55 Termodynamiikka 3 3 TY00AA36 Lämmönsiirto- ja virtaustekniikka 2 3 3 TY00AB72 Lämmitystekniikka 2 3 3 6 TY00AB73 Ilmastointitekniikka 2 6 6 Sivu 2 / 75

TY00AA91 Ilmastointitekniikka 2 laboratoriotyöt 3 3 TY00AA41 Kylmätekniikka 1 3 3 TY00AA43 Kylmätekniikka 2 3 3 TY00AA45 Korjausrakentaminen 3 3 TY00AA47 Korjausrakentamisen suunnittelu 3 3 TY00AA50 LVI-suunnittelu 3 3 TY00AB60 LVI-suunnitteluprojekti 1 3 3 TY00AB61 LVI-suunnitteluprojekti 2 6 6 TY00AB62 LVI-suunnitteluprojekti 3 3 3 6 TY13S1-1011 Vaihtomoduuli 10 op 10 TY00AA44 Teollisuusilmastointi 3 3 TY00AB79 Energiantuotanto 4 4 TY00AA42 Erikoisputkistot 3 3 TY13S1-1012 Sähköinen talotekniikka 76 TY00AA52 Sähkömittaustekniikka 3 3 TY00AA53 Sähköasennustyöt 3 3 TY00AA55 Sähkösuunnittelun sovellusohjelmat 3 3 TY00AA48 3D-suunnittelu ja mallintaminen 3 3 TY00AA86 CAD-teknologia 3 3 TY00AA56 Tietoverkkojärjestelmät 3 3 TY00AA54 Puhelin-, viestintä- ja merkinantojärjestelmät 3 3 TY00AB76 Sähkömagnetismi 3 3 TY00AA57 Sähköverkkolaskenta 3 3 TY00AA58 Talotekniikan tehoelektroniikka 3 3 TY00AA59 Sähkön jakelu ja käyttö 3 3 TY00AA60 Sähkömitoituslaskenta 3 3 TY00AA61 Turvallisuusjärjestelmät 3 3 TY00AA62 Tietoliikennetekniikka 3 3 TY00AA63 Sähköasennukset 2 3 3 TY00AA64 Sähkösuunnittelu 3 3 TY00AA69 Sähkökoneet ja tehoelektroniikka 3 3 TY00AA66 Valaistustekniikka 3 3 TY00AA67 Sähköalan säädökset 3 3 TY00AA68 Sähkön jakeluverkot 3 3 TY00AA70 Piirikaaviot ja keskukset 3 3 TY00AB77 Korjausrakentamisen sähkösuunnittelu 3 3 TY13S1-1013 Vaihtomoduuli 10 TY00AB71 Sähkösuunnitteluprojekti 6 6 TY00AB81 Suurjännitetekniikka 4 4 TY13S1-1015 Talotekniikan vapaasti valittavat opinnot 10 op 10 Sivu 3 / 75

TY13S1-1016 Insinöörityö 15 TY00AB01 Insinöörityö 15 15 TY13S1-1014 Harjoittelu 30 TY00AA96 Harjoittelu 1 15 15 TY00AA97 Harjoittelu 2 15 15 TY13S1-1000 Perusopinnot: 69 op TY13S1-1020 Orientoivat opinnot: 3 op XX00AC54 Orientoivat opinnot: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä. Opiskelija tuntee Metropolian Ammattikorkeakoulun keskeisimpiä ohjeita, sääntöjä ja opiskelukäytäntöjä Opiskelija tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä. Opiskelija tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään. Opiskelija tuntee Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät. Opiskelija tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. - fyysinen ja sosiaalinen opiskeluympäristö - korkeakouluopiskelun keskeisimmät ohjeet ja säännöt - opiskelukäytännöt - opetussuunnitelmat ja opintojen suunnittelu - oppimis- ja opiskelutaidot - opiskelijapalvelut, esimerkiksi opintotoimisto, opiskelijakuntatoiminta, opiskeluhyvinvointi, kirjasto, tietohallintopalvelut - alakohtainen työelämätieto ja kansainvälisyysosaaminen Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä. Opiskelija tuntee Metropolian Ammattikorkeakoulun keskeisimpiä ohjeita, sääntöjä ja opiskelukäytäntöjä Opiskelija tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä. Opiskelija tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään. Opiskelija tuntee Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät. Opiskelija tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. Opiskelija tuntee hyvin fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä. Hän tuntee Metropolian Ammattikorkeakoulun keskeisimmät ohjeet, säännöt ja opiskelukäytännöt ja Sivu 4 / 75

osaa käyttää niitä hyvin. Opiskelija tuntee hyvin opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä. Hän tunnistaa hyvin omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään. Opiskelija tuntee hyvin Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät. tuntee hyvin työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. Opetussuunnitelma Opiskelija tuntee erinomaisesti fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä. Hän tuntee Metropolian Ammattikorkeakoulun keskeisimmät ohjeet, säännöt ja opiskelukäytännöt ja osaa käyttää niitä erinomaisesti. Opiskelija tuntee erinomaisesti opetussuunnitelman rakenteen ja tietää erittäin hyvin, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä. Hän tunnistaa erinomaisesti omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää erittäin hyvin, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehi-tetään. Opiskelija tuntee erinomaisesti Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät. tuntee erinomaisesti työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. TY13S1-1001 Matematiikka: 15 op TY00AB74 Algebra ja geometria: 3 op Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tekniikan opinnoissa tarvittavat matemaattiset valmiudet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita ja osaa ratkaista tekniikalle tyypillisiä yksinkertaisia yhtälöitä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee erityisesti talotekniikkaan liittyvät yksinkertaiset geometriset tehtävät. Lisäksi opiskelija tutustuu Excelin käyttöön tehtävien ratkaisemisessa. Kirjaimia ja peruslaskutoimituksia sisältävien lausekkeiden käsittely ja sieventäminen. Potenssi- ja juurilausekkeet. Murtopotenssi. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomiyhtälöt. Yksinkertaiset potenssi-, juuri- ja murtoyhtälöt. Fysiikassa ja talotekniikassa esiintyvät suureyhtälöt. Funktion käsite. Koordinaatisto. Suora ja paraabeli. Lineaarisen ja epälineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen. Erilaiset talotekniikassa esiintyvät tasokuviot ja avaruuskappaleet ja näihin liittyvien kulmien, pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. Suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen. Sini ja kosini yksikköympyrässä. Sini- ja kosinilause. Yhdenmuotoisuus ja mittakaava. Tuloksen tarkkuuden arviointia. Vektoreiden laskutoimitukset, piste- ja ristitulo. Avaruuskappaleiden piirtäminen erilaisilla yhdensuuntaisprojektioilla, kavaljeeri- ja sotilasprojektio. Isometrinen ortogonaaliprojektio kolmiulotteisissa putkistopiirustuksissa. Excelin käyttö tehtävien ratkaisemisessa. Opiskelija suoriutuu yksinkertaisten lausekkeiden käsittelystä ja helppojen yhtälöiden ja yhtälöparien ratkaisemisesta. Opiskelija osaa laskea Excelillä yksinkertaisten lausekkeiden arvoja. Opiskelija Sivu 5 / 75

tuntee funktion käsitteen ja osaa piirtää suoran koordinaatistoon. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia taso- ja avaruusgeometrian tehtäviä. Opiskelija osaa antaa vastauksen järkevällä tarkkuudella. Opiskelija osaa laskea vektoreita yhteen. Edellisten lisäksi opiskelija osaa käsitellä tyypillisiä tekniikassa esiintyviä lausekkeita ja osaa ratkaista suureyhtälöitä. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia talotekniikkaan liittyviä geometrisia sovelluksia. Opiskelija osaa käyttää välituloksissa riittävää tarkkuutta ja pyöristää vastauksen sopivalle tarkkuudelle. Opiskelija osaa piirtää kavaljeeriprojektiolla yksinkertaisia 3-ulotteisia kappaleita ja osaa tulkita isometrisessa ortogonaaliprojektiossa piirrettyä putkistopiirrosta ja osaa piirtää yksinkertaisia putkistoja myös itse. Opiskelija tietää mitä vektoreiden pistetulo ja ristitulo tarkoittavat ja osaa laskea ne. Opiskelija osaa hyödyntää Exceliä laskimen asemesta yksinkertaisissa geometrian sovelluksissa Opetussuunnitelma Osaa edellisten lisäksi soveltaa aiempien kohtien osaamisia vaativampiin fysiikan ja talotekniikan sovelluksiin. TY00AB56 Funktiot: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perusfunktioiden ominaisuuksia ja tuntee tavallisimpien funktioiden kuvaajat ja niiden yksinkertaiset muunnokset. Lisäksi opiskelija tuntee funktioiden sovelluksia fysiikassa ja talotekniikassa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ratkaista yhtälöitä sekä algebrallisesti että numeerisesti. Lisäksi opiskelija tuntee derivaatan käsitteen ja osaa keskeiset derivoimissäännöt. Opiskelija osaa piirtää funktioiden kuvaajia ja ratkaista numeerisesti yhtälöitä Excelillä tai muulla tietokoneohjelmalla. Polynomi-, potenssi-, eksponentti-, logaritmi- ja sinifunktioiden perusominaisuudet, kuvaajat ja niiden yksinkertaiset muunnokset. Suoraan ja kääntäen verrannollisuus. Logaritmin käsite, laskusäännöt ja logaritminen asteikko. Eksponentti- ja logaritmiyhtälön ratkaiseminen. Funktioiden sovelluksia fysiikassa ja talotekniikassa. Yhtälöiden numeerinen ratkaiseminen. Jatkuvuuden ja derivaatan käsite. Derivaatta tangentin kulmakertoimena ja funktion arvojen muutosnopeutena. Derivoimissäännöt. Useamman muuttujan funktio ja osittaisderivaatta. Opiskelija tietää mitä funktion nollakohdalla tarkoitetaan ja osaa laskea funktioiden nollakohtia. Opiskelija osaa laskea funktioiden arvoja ja tunnistaa tavallisimpien funktioiden kuvaajat. Opiskelija tuntee sinin ja kosinin yleisen määritelmän sekä logaritmin käsitteen. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisen eksponenttiyhtälön. Opiskelija osaa lukea logaritmista asteikkoa ja tietää miksi logaritmisia asteikkoja käytetään. Opiskelija tietää mitä tarkoitetaan suoraan ja kääntäen verrannollisuudella ja osaa laskea tähän liittyviä helppoja sovelluksia. Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia derivoimissääntöjä ja tuntee derivaatan sekä tangentin kulmakertoimena että funktion arvojen muuttumisnopeutena. Opiskelija osaa piirtää funktioiden kuvaajia Excelillä tai muulla tietokoneohjelmalla. Sivu 6 / 75

Edellisten lisäksi opiskelija osaa käyttää logaritmin laskusääntöjä ja osaa ratkaista hieman vaativampia eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä sekä helppoja trigonometrisia yhtälöitä. Opiskelija hallitsee tavallisimpien funktioiden yksinkertaisia muunnoksia ja tunnistaa tällaisten funktioiden kuvaajia. Opiskelija hallitsee derivoimissääntöjä monipuolisesti. Opiskelija osaa soveltaa funktioita yksinkertaisten ilmiöiden tarkasteluun. Opiskelija osaa ratkaista yhtälöitä numeerisesti. Opetussuunnitelma Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa tällä ja Algebra ja geometria - opintojaksolla opittuja asioita monipuolisesti erilaisten ilmiöiden tarkasteluun. Opiskelija osaa itsenäisesti valita kuhunkin tilanteeseen sopivan yhtälönratkaisukeinon. TY00AB58 Tilasto- ja talousmatematiikka: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tilastomatematiikan peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä fysiikkaan ja talotekniikkaan liittyvien mittaustulosten tarkastelussa. Opiskelija osaa havainnollistaa ja tulkita tilastollista dataa sopivien tunnuslukujen ja graafisten esitysten avulla. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee yksinkertaiset talousmatematiikan laskut. Todennäköisyyden käsite ja peruslaskusäännöt. Satunnaismuuttuja ja siihen liittyvät peruskäsitteet. Normaalijakauma. Luottamusvälit. Parametrien estimointi. Tilastollisen testauksen alkeet. Mittaustuloksiin liittyvä mittausepävarmuus ja lopputuloksen virheen arviointi. Tilastoihin liittyviä peruskäsitteitä: mitta-asteikot, tunnusluvut, aineiston luokittelu, taulukot ja graafiset esitystavat. Regressioanalyysin alkeet. Excelin tilastotoiminnot. Talousmatematiikkaan liittyviä prosenttilaskuja. Indeksin käsite, erilaisia indeksejä, indeksilaskentaa. Yksinkertainen korkolasku ja koronkorkolasku. Diskonttaus. Opiskelija osaa havainnollistaa tilastoaineistoa graafisesti ja osaa laskea aineistoon sopivat tunnusluvut ja tietää mitä ne tarkoittavat. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia normaalijakaumaan liittyviä todennäköisyyksiä. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisilla lausekkeilla saatavien tulosten virherajat mitattavien suureiden virherajojen avulla. Opiskelija osaa yksinkertaisissa lineaarisissa tilanteissa soveltaa regressioanalyysiä ja tehdä oikeita johtopäätöksiä muuttujien välisestä yhteydestä. Opiskelija osaa talousmatematiikkaan liittyvät yksinkertaiset prosenttilaskut ja tuntee erilaisia indeksejä ja osaa yksinkertaiset indeksilaskut. Edellisten lisäksi opiskelija osaa laskea odotusarvon ja keskihajonnan luottamusvälejä. Opiskelija tietää tilastollisen testauksen periaatteet. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä tilastollisten tunnuslukujen ja graafisten esitysten pohjalta. Opiskelija osaa laskea myös vaikeammilla lausekkeilla saatavien tulosten virherajat mitattavien suureiden virherajojen avulla. Opiskelija tuntee yksinkertaisen korkolaskun ja koronkorkolaskun periaatteet ja osaa laskea helppoja korkolaskuja. Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida monipuolisesti tilastoaineiston luonnetta usealla erilaisella graafisella esityksellä ja tunnusluvulla. Opiskelija osaa soveltaa regressioanalyysiä myös tilanteissa joissa epälineaarinen lauseke voidaan saattaa lineaarisen regression muotoon ja osaa tulkita Sivu 7 / 75

regressioanalyysin keskeisiä tunnuslukuja. Opiskelija tuntee diskonttauksen käsitteen ja osaa soveltaa sitä. TY00AB39 Differentiaali- ja integraalilaskenta: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee derivaatan ja integraalin käsitteet ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa fysiikkaan ja talotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Derivaatan käsitteen ja derivoimissääntöjen kertaus. Graafinen ja numeerinen derivointi. Differentiaali ja linearisointi. Integraali, numeerisia integroimismenetelmiä. Integraalifunktio ja integroimissääntöjä. Integraalin laskeminen integraalifunktion avulla. Integraalin ja derivaatan sovelluksia fysiikassa ja talotekniikassa. Opiskelija tietää mitä derivaatta tarkoittaa ja osaa soveltaa yksinkertaisia derivoimissääntöjä. Opiskelija osaa tulkita derivaatan funktion arvojen muutosnopeutena ja osaa derivoida graafisesti. Opiskelija osaa soveltaa derivaattaa yksinkertaisissa tilanteissa. Opiskelija tietää mitä integraalilla tarkoitetaan ja osaa integroida graafisesti ja numeerisesti. Opiskelija osaa muodostaa yksinkertaisia integraalifunktioita ja laskea niiden avulla integraaleja. Opiskelija osaa soveltaa integraalia yksinkertaisissa matematiikan tehtävissä. Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee tekniikalle tyypillisten funktioiden derivoimis- ja integroimissäännöt ja osaa derivoida myös numeerisesti. Opiskelija osaa arvioida funktion arvojen muutosta differentiaalin avulla. Opiskelija osaa soveltaa derivaattaa ja integraalia yksinkertaisissa tekniikan sovelluksissa ja tunnistaa fysiikassa ja talotekniikassa esiintyviä derivaattoja ja integraaleja. Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaattaa ja integraalia erilaisten tekniikan ilmiöiden mallintamisessa. TY00AB59 Talotekniikan matemaattiset menetelmät: 3 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija joihinkin matematiikan sovelluksiin talotekniikassa ja samalla kerrata ja täydentää aiemmilla matematiikan opintojaksoilla opittuja tietoja ja taitoja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt käsitystään matematiikasta tekniikan työkaluna. Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin matematiikan sovelluksiin talotekniikassa. Opintojakson sisältö vaihtuu vuosittain. Matemaattisia aihepiirejä voivat olla mm. tavalliset differentiaaliyhtälöt, useamman muuttujan funktiot, tilastolliset menetelmät, lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit. Sähköiseen talotekniikkaan suuntautuneet opiskelevat yhtenä aiheena kompleksiluvut. Sivu 8 / 75

Opiskelija osaa opiskeltavien aihealueiden yksinkertaisimmat tehtävät. Opiskelija osaa ratkaista hieman vaativampia tehtäviä ja osaa tarvittaessa hyödyntää tehtävien ratkaisemisessa aiemmin opiskeltujen matematiikan aihealueiden asioita. Opiskelija osaa ratkaista edellistä vaativampia tehtäviä ja osaa tarvittaessa varsin itsenäisestikin soveltaa tehtävien ratkaisemisessa aiemmin opiskeltujen matematiikan aihealueiden asioita TY13S1-1002 Fysiikka ja kemia: 21 op TY00AA09 Lämmönsiirto- ja virtaustekniikka 1: 3 op Opiskelija tuntee ja ymmärtää lämpötekniikan ja virtaustekniikan peruskäsitteet. Hän ymmärtää virtaustekniikan soveltamisperiaatteet taloteknisten verkostojen mitoituksessa ja virtausteknisessä tasapainotuksessa. Hän hallitsee putkistomitoituksen suljetussa ja avoimessa piirissä mitoitusdiagrammeilla ja laskennallisesti sekä osaa ottaa laskelmissa huomioon tavanomaiset putkistovarusteet. Opiskelija osaa laskea talotekniikan lämpö- ja virtausteknisiä peruslaskuja sekä soveltaa Bernoullin yhtälöä LVI-järjestelmiin. Opiskelija osaa laskea avoimien ja suljettujen talotekniikan verkostojen painehäviöitä ottaen huomioon myös putkistovarusteet. Lämpötekniikan ja virtaustekniikan peruskäsitteet. Taloteknisten verkostojen mitoitus ja virtaustekninen tasapainotus. Putkistomitoitus suljetussa ja avoimessa piirissä mitoitusdiagrammeilla ja laskennallisesti. Kertavastuksia aiheuttavat putkistovarusteet ja putkistojen mitoituskriteerit. Pumppujen ja puhaltimien suoritusarvot. Painovoimainen virtaus. Esitietovaatimukset LVI-tekniikan perusteet Osaa laskea seinän lämpöhäviön kun lämmönjohtavuudet on annettu. Osaa laskea massa- ja tilavuusvirran kun tehontarve ja lämpötilaero on annettu. Osaa laskea nosteen yksinkertaisissa tapauksissa. Osaa soveltaa jatkuvuusyhtälöä ja bernoullin yhtälöä yksinkertaisissa virtaustapauksissa. Osaa laskea suoran putken kitkapainehäviön ja kertavastusten painehäviön kun kitkakerroin on annettu. Osaa valita oikean putkikoon nomogrammeista. Osaa selostaa virtausteknisen tasapainotuksen periaatteen. Arvosanan (1) vaatimusten lisäksi: Osaa määrittää lämmönsiirtokertoimen Moodyn diagrammin avulla. Osaa soveltaa painehäviön ja virtaaman välistä yhteyttä yksinkertaisissa tapauksissa. Osaa tasapainottaa LVI-verkoston virtaamat ja painehäviöt ja valita säätöventtiilit esisäätöarvoineen. Osaa valita yksinkertaisen painovoimaisen patteriverkoston putkikoot. Sivu 9 / 75

Arvosanan (3) vaatimusten lisäksi: Osaa virtausteknisesti mitoittaa pientalon LVI-verkostot ja ilmoittaa pumppujen, puhaltimien ja säätöventtiilien suoritusarvot. Opetussuunnitelma TY00AA10 Mekaniikka: 3 op Opiskelija saa riittävät tiedot SI-järjestelmistä tulevia opintoja varten. Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää työn, energian ja tehon yksiköt ja määritelmät. Opiskelija ymmärtää kappaleen kiihtyvyyden, nopeuden ja aseman väliset yhteydet suoraviivaisessa ja pyörimisliikkeessä. Opiskelija osaa kirjoittaa kaksiulotteisen voimatehtävän liikeyhtälöt ja ratkaista ne. Opiskelija hallitsee energiaperiaatteen, työ-energiaperiaatteen ja säilymislait suoraviivaisessa ja ympyräliikkeessä. SI-järjestelmä. Perus- ja johdannaisyksiköt. Muunnokset muista yksikköjärjestelmistä SIjärjestelmään. Kiihtyvyys, nopeus ja asema. Yhtälöt ja kuvaajat ajan funktiona yksi- ja kaksiulotteisissa tapauksissa. Newtonin lait. Liikeyhtälöiden kirjoittaminen ja ratkaiseminen. Energiaperiaate ja työ-energiaperiaate. Työ ja teho. Statiikka. Ympyräliike. Kulma- ja lineaaristen suureiden välinen yhteys. Keskeiskiihtyvyys ja keskihakuvoima. Jäykän kappaleen dynamiikka. Kappaleen hitausmomentti, dynamiikan perusyhtälö. Energiaperiaate pyörimisliikkeessä. Impulssi ja liikemäärä. Liikemäärän säilyminen. Pyörimisliikemäärä. Opiskelija osaa laskea kinematiikan ja dynamiikan suureita yksiulotteisissa tapauksissa. Opiskelija tunnistaa mekaniikkaan liittyvät yksiköt ja osaa yksiköiden ja yhtälöiden tasolla voiman, energian ja tehon erot. Opiskelija ymmärtää kinematiikan ja dynamiikan suureiden vektoriluonteen. Opiskelija osaa hahmottaa kappaleen liikkeen kiihtyvyys-, nopeus- tai siirtymäkuvaajan perusteella. Opiskelija ymmärtää tasaisen ympyräliikkeen olevan kiihtyvää liikettä. Opiskelija hallitsee Newtonin lait ja selviää asiaan liittyvistä sanallisista tehtävistä. Opiskelija osaa suoraviivaisen liikkeen ja ympyräliikkeen yhteydet kinematiikassa ja dynamiikassa. Opiskelija tietää säilymislait ja tajuaa niiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää liikemäärän ja energian välisen eron. Opiskelija osaa kirjoittaa annetun tasovoimatehtävän liikeyhtälöt ja ratkaista ne. Opiskelija tunnistaa käytettyihin kaavoihin liittyvät rajoitukset ja yksinkertaistukset. Opiskelija hallitsee säilymislait ja työenergiaperiaatteen suoraviivaisessa ja pyörimis TY00AA13 Valo- ja sähköoppi: 3 op Opiskelijalle tarjotaan perusteet sähköopin ammattiaineiden opiskelulle. Opiskelija tietää mikä yhteys on sähkövarauksella, -virralla ja jännitteellä. Opiskelija tuntee sähköön liittyvän energian ja tehon laskumenetelmät. Opiskelija osaa muodostaa annetusta virtapiiristä yhtälöt ja ratkaisemaan tuntemattomat virrat. Opiskelija tietää miten sähkö- ja magneettikentillä voidaan ohjata varatun Sivu 10 / 75

hiukkasen liikettä. Opiskelija tuntee tasavirtamoottorin ja generaattorin toimintaperiaatteet. Sähköstatiikka (sähkövaraus, Coulombin laki, sähkökenttä, eristeet ja johteet, varauksen liike sähkökentässä, potentiaaliero ja jännite, kapasitanssi ja levykondensaattori, kondensaattorien kytkennät) Tasavirtapiirit (virta ja resistiivisyys, Ohmin laki, sähköteho, Kirchhoffin lait, vastusten kytkennät, resistiiviset anturit, virran ja jännitteen mittaaminen) Sähkömagneettinen induktio Fotometria: perussuureet ja yksiköt Opiskelija tunnistaa valo- ja sähköoppiin liittyvät suureet ja yksiköt. Opiskelija tietää jännitteen ja potentiaalin yhteyden sähkökenttään. Opiskelija tiedostaa sähköjohteen ja eristeen erot. Opiskelija osaa suorittaa yksinkertaisia virtapiirilaskuja. Opiskelija osaa kertoa tasavirtamoottorin ja generaattorin toimintaperiaatteet. Opiskelija tajuaa sähköjohteen ja eristeen käyttäytymisen erot sähkökentässä ja permittiivisyyden merkityksen aineen sähköisiä ominaisuuksia kuvatessa. Opiskelija ymmärtää sähkö- ja gravitaatiokenttien väliset yhtäläisyydet. Opiskelija tunnistaa sähkö- ja magneettikenttien erot varatun hiukkasen kannalta. Opetussuunnitelma Opiskelija osaa suorittaa sähkö- ja magneettikenttään liittyviä laskuja vektoreilla. Opiskelija osaa muodostaa monimutkaisista virtapiireistä yhtälöt ja ratkaista ne. TY00AA12 Fysiikan laboratoriotyöt: 3 op Opiskelija osaa mitata teknisiin ammatteihin liittyviä suureita ja edelleen käsitellä saatuja mittaustuloksia. Opiskelija kykenee mittaustulosten avulla laskemalla selvittämään ei-suoraan mitattavissa olevia suureita. Opiskelija tunnistaa mitattujen suureiden epävarmuuden vaikutuksen laskettujen suureiden epävarmuuteen. : Erilaisissa kokeellisissa projekteissa mittauksen kohteena olevien ilmiöiden dynaamisia ja staattisia ominaisuuksia määritetään ja analysoidaan. Erilaisia sähköisen signaalin tuottavia anturisovelluksia yhdessä tietokonepohjaisen mittausjärjestelmän kanssa pyritään käyttämään laboratorioprojekteissa. Kokeellisen ilmiön muutosilmiöitä voidaan seurata ja analysoida reaaliaikaisesti tietokonesovelluksen graafisen käyttäjäliittymän välityksellä. Käytössä on ns. vuorovaikutteinen ja avoin reaaliaikaista mittausinformaatiovirtaa analysoivat työkalut. Anturien kalibrointi, tarkkuus ja tietokonepohjainen mittajärjestelmä Jousivakio, jousivärähtelyt ja maan vetovoiman kiihtyvyys Elastinen vakio erilaisille materiaaleille Kitkavakioiden mittaus kiihtyvyys- ja voima-antureilla Harmoninen liike Dynaaminen rata Sivu 11 / 75

Kalorimetrisia mittauksia Pintajännityksen määritys Kondensaattori ja väliaineen permittiivisyys RC-piirit tai diodien ominaisuudet Sähkömagneettinen induktio Spektrometri, hila, prisma ja taitekerroin Ääniaallot ja äänisignaalin analysointi Lämmönjohtavuus Opiskelija suoriutuu mittauksista ja niihin liittyvistä laskuista annettujen ohjeiden opastuksella. Opiskelija tajuaa mittausepävarmuudesta johtuvan epävarmuutta laskettavaan suureeseen. Hyvä (3) Opiskelija ymmärtää epävarmuuslaskujen herkkyysanalyysi-periaatteen. Opiskelija osaa vertailla eri mittausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia keskenään. Opiskelija osaa itsenäisesti muodostaa tutkittavan suureen epävarmuuden laskemiseen tarvittavat yhtälöt. Opiskelija ymmärtää eri suureiden väliset riippuvuudet ja niiden mittaamiseen liittyvät rajoitukset. TY00AA14 Rakennusfysiikka: 3 op Opintojakso antaa insinööriopiskelijalle tarpeelliset fysiikan perustiedot lämpöopista, kosteudesta ja kosteuden johtumisesta. Opiskelija ymmärtää, että fysiikan teoriat ovat insinöörisovellusten todellisuutta kuvaavia malleja, jotka perustuvat havaintoihin ja kokeellisiin mittauksiin. Opiskelija osaa luokitella luonnonilmiöitä ja tuntee niiden kuvaamiseen liittyvät fysiikan lait, mihin ne perustuvat ja mitkä ovat niiden rajoitukset. Opiskelija ymmärtää fysiikan käytännön sovellusten perusteet. Ilman kosteus, kastepiste ja vesihöyryn diffuusio Värähtelymekaniikka: vaimentamaton värähtely, vaimennettu värähtely ja pakkovärähtely. Matemaattinen ja fysikaalinen heiluri. Äänioppi: ääniopin perusteet, tehon etäisyysriippuvuus, intensiteettitaso ja desibeliasteikko, intensiteettitasojen yhteenlasku, vaimeneminen, vaimentaminen, huoneakustiikka, rakenteiden eristävyys, ultraääni Opiskelija tunnistaa ilmankosteuteen liittyvät suureet. Opiskelija tajuaa kosteuden- ja lämmönjohtumisen väliset yhtäläisyydet. Opiskelija osaa laskea äänen intensiteetistä intensiteettitason ja päinvastoin. Opiskelija ymmärtää harmonisen voiman käsitteen ja osaa laskea värähtelijän ominaistaajuuden. Sivu 12 / 75

Opiskelija osaa ilmankosteuslaskut ja tunnistaa kosteuden tiivistymiseen johtavat tilanteen. Opiskelija hallitsee äänenpainetasojen yhteenlaskut. Opiskelija ymmärtää värähtelijän vaihesiirrot kiihtyvyyden, nopeuden ja aseman välillä. Opiskelija osaa ratkaista monipuolisen seinärakenteen ääneneristävyyden. Opetussuunnitelma Opiskelija hallitsee kosteudenjohtumislaskut monikerrosrakenteessa ja tunnistaa tilanteet joissa kosteuden tiivistyminen on mahdollista rakenteessa. Opiskelija osaa muodostaa harmonisen värähtelijän jousivakion yhtälön erilaisissa tilanteissa joissa vaikuttava voima on harmoninen. TY00AA11 Rakennusainekemia: 3 op Opiskelija ymmärtää kemian keskeiset käsitteet ja osaa soveltaa niitä omalla ammattialallaan. Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot yleisestä ja epäorgaanisesta kemiasta. Opintojakso luo pohjan kemian ja ympäristönsuojelun opiskeluun. Opintojakso antaa tarvittavat tiedot kemian perusperiaatteista, laskumenetelmistä, atomin ja molekyylin rakenteesta sekä kemiallisesta termodynamiikasta. Opintojakso käsittelee myös eräiden alkuaineiden kemiaa ja kemian sovellutuksia. Opintojakso antaa yleiskuvan ympäristöongelmista ja niiden liittymisestä yhteiskuntaan, talouselämään ja tekniikkaan. Opintojaksossa tutustutaan tekniikan mahdollisuuksiin ympäristön suojelemiseksi ja ympäristölainsäädäntöön. Sähkökemia, korroosio, mineraaliset materiaalit, rakennusmateriaalien ominaisuuksista Kemian peruskäsitteet, stoikiometria, kaasut, atomin rakenne, kemiallinen sidos, jaksollinen järjestelmä, hapettuminen ja pelkistyminen, termodynamiikka, faasitasapainot, jätteet ja ongelmajätteet, päästöjen vähentämistekniikat, ympäristönsuojelun lainsäädäntö Osaa atomin perusrakenneosat, pystyy selittämään atomin elektronijärjestelmän ja jaksollisen järjestelmän välisen yhteyden, osaa ainemääräkäsitteen sekä pystyy määrittämään atomien hapetusluvut. Osaa aineen rakenteeseen, kemialliseen sitoutumiseen ja ainemäärään liittyvät perusasiat sekä ymmärtää reaktioyhtälön kvantitatiivisen merkityksen. Osaa seoksiin, liuoksen pitoisuuteen, kemialliseen reaktioon ja lämpökemian ja palamiseen liittyvät peruskäsitteet ja lähinnä kaavaan sijoittamiseen perustuvat laskutehtävät. Osaa kuvata sähkökemiallisen jännitesarjan merkitystä korroosiossa. Osaa hapon ja emäksen määritelmät, tietää heikon ja vahvan hapon eron, osaa laskea vahvan hapon ja vahvan emäksen vesiliuoksen ph:n, osaa sähkökemian peruskäsitteet sekä ymmärtää jaksollinen järjestelmän rakenteen Lisäksi: Kykenee päättelemään alkuaineen ominaisuuksia jaksollisen järjestelmän perusteella. Osaa laskea liuoksiin ja liuosten valmistukseen liittyviä pitoisuuslaskuja, tasapainottaa Sivu 13 / 75

reaktioyhtälöitä ja laskea stoikiometriaan liittyviä laskutehtäviä. Osaa happoihin, emäksiin ja sähkökemiaan liittyvät laskutoimitukset, Osaa joidenkin pääryhmien alkuaineiden ja niiden tärkeimpien yhdisteiden ominaisuuksia Opetussuunnitelma Lisäksi: Osaa atomien ja molekyylien väliset sidostyypit ja osaa selittää sitoutumisen merkityksen aineen rakenteeseen sekä kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Osaa kemian perusteoriat ja laskukaavat sekä pystyy soveltamaan niitä ratkaistessaan tehtäviä ja laskuja. Osaa kuvata sähkökemiallisen kennon rakenteen ja toiminnan. Osaa hyvin pääryhmien alkuaineiden kemiaa ja ymmärtää niiden merkityksen oman koulutusalansa kannalta. TY00AA15 Materiaalifysiikka: 3 op Opiskelija tiedostaa materiaalin ominaisuuksien merkityksen tuotteen käyttöominaisuuksiin. Hän tuntee keskeiset tekniset materiaalit. Hän tuntee konstruktiomateriaalien pääryhmien erityisominaisuuksia. Hän tuntee tavallisimmat mekaaniset materiaalitestit. Hän ymmärtää materiaalitestien merkitystä materiaalien valinnassa. Hän ymmärtää kuormitetun rakenneosan materiaalilta vaadittavia erityisominaisuuksia. Hän pystyy hyödyntämään laskentaohjelmaa kuormitetun rakenneosan jännitystilan ja muodonmuutostilan analysoinnissa. Yleiset konstruktiomateriaalit ja materiaalien perusrakenne. Materiaalien testausmenetelmiä ja tavallisimmat materiaalitestit materiaaliominaisuuksien kuvantamisessa. Materiaalien käyttöominaisuuksista ja ympäristökestävyydestä. Materiaaliominaisuudet materiaalin valinnassa. Materiaalien ja rakenneosien vaurioitumismekanismeja. Rakenneosan mitoituksen perusteita. Laskentaohjelman käyttöä kuormitettujen rakenteiden jännitysten ja muodonmuutosten analysoinnissa. Uusien materiaalien kehityksen painopistealueita. Materiaalien kehityksen tavoitteita kestävän kehityksen vaatimuksiin. Materiaalien luokittelu rakenteen mukaan. Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien testit ja testitulosten tunteminen. Tavallisimpien konstruktiomateriaalien ominaispiirteiden tunteminen. Harjoitustehtävien palauttaminen hyväksytysti. Materiaalien luokittelu rakenteen mukaan ja rakenteesta johtuvat erityispiirteet. Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien testit ja testitulosten soveltaminen. Materiaaliominaisuuksia kuvaavien suureiden käyttötapojen ymmärtäminen. Harjoitustehtävien palauttaminen aikataulussa ja hyvätasoisesti tehtyinä. Materiaalien luokittelu rakenteen mukaan ja rakenteesta johtuvat erityispiirteet Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien testit ja testitulosten soveltaminen ja arvioiminen. Materiaaliominaisuuksia kuvaavien suureiden ja niiden käyttötapojen soveltaminen. Testitulosten soveltamista materiaalin ja rakenneosan valinnassa. Harjoitustehtävien palauttaminen aikataulussa Sivu 14 / 75

ja hyvätasoisesti tehtyinä TY13S1-1003 Kielet: 15 op TY00AA18 Tekniikan suomi ja viestintä: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy - tulkitsemaan ja laatimaan oman alansa perustekstejä - soveltamaan kielenkäyttösuosituksia ja asiakirjastandardia alansa teksteihin - viestimään verkossa tarkoituksenmukaisesti - hankkimaan ja käyttämään alansa tietoa kriittisesti - raportoimaan suullisesti ja kirjallisesti - esiintymään asiantuntevasti ja tilanteen mukaisesti - toimimaan tavoitteellisesti työryhmän jäsenenä - arvioimaan ja kehittämään omaa viestintäosaamistaan. - Asiatekstin laadinta, tekstin asettelu ja keskeiset asiakirjat, esimerkiksi työnhaun ja liikekirjeenvaihdon tekstit - Raportointikäytänteet ja raportti tekstilajina: rakenne, kieli, lähteiden käyttö ja referointi, lähdemerkinnät, tiedon havainnollistaminen ja ulkoasu - Tekniikan alan oikeakielisyyskäytänteet ja kielenkäyttösuositukset, erityisesti lyhenteet, vierasperäiset sanat, luetelmat, numerot ja merkit - Tiedonhankinta ja alan tiedonlähteiden kriittinen käyttö - Verkkoviestinnän perusteet - Suullinen viestintä ja vuorovaikutus: esiintymistaito, puheilmaisu, puhetilanteen suunnittelu ja havainnollistaminen sekä puhumalla vaikuttaminen - Ryhmässä viestimisen perusteet Opiskelija osaa laatia ymmärrettäviä tekstejä annettujen ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija osaa hankkia ohjatusti alansa tietoa ja käyttää sitä tuotoksissaan. Opiskelija osallistuu esiintymis- ja vuorovaikutustilanteisiin. Opiskelija vastaanottaa ja antaa palautetta. Opiskelija osaa kohdentaa tekstejä vastaanottajan ja tilanteen mukaisesti ja kirjoittaa sujuvaa ja pääosin kielenkäyttösuositusten mukaista kieltä. Opiskelija osaa hankkia alansa tietoa ja käyttää ja sitä kriittisesti valikoiden ja yhdistellen. Opiskelija osaa viestiä alansa asiantuntijana havainnollisesti ja kiinnostavasti. Opiskelija osaa arvioida omaa ja toisten viestintää ja esittää viestinnällisiä kehittämistavoitteita. Opiskelija osaa kirjoittaa asiantuntevia ja viimeisteltyjä alansa tekstejä. Opiskelija osaa hankkia alansa tietoa monipuolisesti ja itsenäisesti sekä suhteuttaa lähteiden tietoa toisiinsa. Opiskelija osaa viestiä alansa asiantuntijana vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Sivu 15 / 75

Opiskelija haluaa ja osaa kehittää viestintätaitojaan osana asiantuntijuuttaan ja antaa monipuolista palautetta. TY00AA20 Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy - viestimään jäsentyneesti ja tilanteenmukaisesti projekteissa ja ryhmäviestintätilanteissa alansa asiantuntijana - soveltamaan suomenkielisen tutkimusviestinnän periaatteita ja tekstikäytänteitä opinnäytetyöhönsä ja alansa työtehtäviin - käyttämään alansa keskeisiä tietolähteitä asiantuntevasti ja monipuolisesti. - Tutkimusraportoinnin käytänteet opinnäytetyössä ja alan kehittämistehtävissä - Viestintä ja vuorovaikutus projektissa: suullinen projektiviestintä ja projektin dokumentit, esimerkiksi projektisuunnitelma ja -raportit sekä tiedotteet - Palaveri-, kokous- ja neuvottelutilanteet ja niiden asiakirjat - Ammatillinen informaatiolukutaito Opiskelija osaa toimia projektiryhmän jäsenenä ohjatusti ja osallistua erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Opiskelija osaa laatia ymmärrettäviä dokumentteja annettujen mallien ja ohjeiden mukaan. Opiskelija osaa hankkia alansa tietoa ammatillisten harjoitustöiden tarpeisiin. Opiskelija osaa toimia tavoitteellisesti eri rooleissa ryhmäviestintätilanteissa ja edistää ryhmän toimintaa. Opiskelija osaa laatia sisällöltään ja kieliasultaan asianmukaisia dokumentteja. Opiskelija osaa hankkia tietoa kriittisesti ja monipuolisesti eri ammatillisista lähteistä ja hyödyntää sitä. Opiskelija toimii aktiivisesti ja päämääräsuuntautuneesti projektin ja ryhmän hyväksi. Opiskelija osaa laatia ammattimaisia ja viimeisteltyjä dokumentteja. Opiskelija osaa hankkia ja soveltaa tietoa itsenäisesti ja asiantuntevasti tuottaakseen uusia ammatillisia näkökulmia. XX00AC51 Ammatillinen englanti: 3 op Opiskelija osaa viestiä sujuvasti ja tehokkaasti englanniksi ammattialansa opiskelu- ja työtehtävissä, ja hän pystyy käyttämään englantia oman ammattitaitonsa kehittämisessä. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisissa ympäristöissä ottaen huomioon viestintätilanteiden erityispiirteitä ja osallistujien kulttuuriset ja kielelliset lähtökohdat. Opiskelija pystyy hankkimaan ammattialallaan tarvittavaa tietoa eri lähteistä sekä käsittelemään ja Sivu 16 / 75

välittämään sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelijalla on realistinen käsitys kieli- ja viestintäosaamisestaan, ja hän asennoituu myönteisesti sen kehittämiseen ammattitaitonsa osana. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot vastaavat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2. Opintojakson sisällöissä keskitytään seuraaviin suullista ja kirjallista viestintätaitoa lisääviin aihealueisiin alakohtaisesti painottaen: - Ammattialan keskeiset vuorovaikutustilanteet: yksilö- ja ryhmäviestintä - Ammattialan keskeiset käsitteet ja termit - Ammattialan tekstikäytänteet ja asiakirjat - Tiedon hankinta, käsittely, soveltaminen ja välittäminen - Ammattialan organisaatiot, työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet - Koulutus ja urasuunnittelu omalla ammattialalla - Kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen Opintojakson sisältö määräytyy koulutusohjelma- tai suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti. Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Esitietovaatimukset Englannin kielen ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B2. Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija luottaa viestintätaitoonsa niin että selviää ammatin kielenkäyttötilanteista tarkentavien kysymysten ja omien lyhyiden puheenvuorojen avulla ymmärtää puhekumppanin viestintää niin että pystyy toimimaan sen perusteella asianmukaisesti ilmaisee ajatuksensa yksinkertaisesti ja pääosin yhtenäisesti sekä kohtalaisen ymmärrettävästi, vaikka ammattialan erityiskielessä on puutteita ja viestin välittymistä haittaavia kielivirheitä esiintyy laatii yksinkertaisia määrämuotoisia tekstejä itsenäisesti sekä laajempia tekstejä kielellisten apuvälineiden avulla Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija luottaa viestintätaitoonsa niin että selviää alan kielenkäyttötilanteista ammattialan tehtävän tavoitteiden mukaisesti vaihtaa ajatuksia tasaveroisena kumppanina itsenäisen kielenkäyttäjän kanssa viestii aloitteellisesti ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen jossain määrin huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat sekä tilanteen vaatimukset ilmaisee itseään viivytyksettä selkeästi ja yksityiskohtaisesti käyttää ammattisanastoa täsmällisesti ääntää englantia selkeästi niin, että kokonaisviesti välittyy tuottaa eri tarkoituksiin tekstejä, joiden kielelliset puutteet eivät häiritse viestin välittymistä Sivu 17 / 75

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija luottaa viestintätaitoonsa niin, että pystyy osallistumaan aloitteellisesti alan kielenkäyttötilanteisiin eri viestintätilanteiden käytäntöjä noudattaen vaihtaa ajatuksia selkeästi ja sujuvasti tasaveroisena kumppanina taitavan kielenkäyttäjän kanssa viestii aloitteellisesti myös vaativissa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat ilmaisee itseään tehokkaasti ja tarkasti käyttää vaativaa ammattisanastoa täsmällisesti ääntää englantia selkeästi sekä painottaa ja rytmittää puhettaan niin, että kokonaisviesti vahvistuu tuottaa eri tekstilajien edellyttämiä selkeitä, hyvin jäsenneltyjä ja vaikuttavia tekstejä TY00AA19 Talotekniikan englanti ja viestintä: 3 op Opiskelija tuntee talotekniikan sanastoa ja saa selvää talotekniikkaan liittyvistä teksteistä. Opiskelija pystyy hankkimaan tietoa alansa englanninkielisistä lähteistä ja arvioimaan lähteiden luotettavuutta. Opiskelija tuntee asiakirjoittamisen ja teknillisen kirjoittamisen käytänteet ja osaa laatia talotekniikan työtehtäviin liittyviä tiedusteluja, tarjouksia, tilauksia ja valituksia. Opiskelija selviytyy talotekniikan työtehtäviin liittyvistä viestintätilanteista. Opiskelija osaa kuvailla talotekniikan tuotteita ja työ- ja tuotantoprosesseja ja osaa pitää talotekniikkaan liittyvän tuote-esittelyn. Asiakirjoittaminen ja teknillisen kirjoittamisen erityispiirteet. Tiedonhankinta alan englanninkielisistä lähteistä. Messu- ja konferenssikäytänteet ja yritysviestintä. Ammatillisen suullisen esityksen kehittäminen. Tuotteen ja tuotanto- ja työprosessin kuvaus. Tuotteen esittely Aktiivinen kielitaito vähäistä, passiivinen kielitaito lähes B2 tasolla Lukeminen: tuntee talotekniikan sanastoa ja tietää, miten tuntemattomat sanat ja termit voi selvittää; ymmärtää helpohkon talotekniikan alan tekstin perusajatuksen; tunnistaa oman tiedontarpeensa kannalta relevantteja lähteitä; tietää, miten lähteiden luotettavuuden voi arvioida Kirjoittaminen: tietää, miten laaditaan talotekniikan työprosesseihin ja tuotteisiin liittyviä kirjeitä, kuten tarjouksia ja valituksia; osaa kuvata helpohkon talotekniikan työprosessin ja tuotteen yksinkertaisesti Puhuminen: osaa kertoa joitain asioita talotekniikan tuotteista ja työprosesseista; osaa laatia ja pitää yksinkertaisen talotekniikan alan tuotteen tai työprosessin esityksen Aktiivinen kielitaito lähellä B2 tasoa, passiivinen kielitaito selvästi B2 tasolla Lukeminen: tuntee talotekniikan sanastoa ja osaa selvittää tuntemattomia sanoja ja termejä; ymmärtää helpohkon talotekniikan alan tekstin; tunnistaa ja osaa käyttää oman tiedontarpeensa kannalta relevantteja lähteitä; osaa yleensä arvioida lähteiden luotettavuutta Kirjoittaminen: osaa laatia yksinkertaisen talotekniikan työprosesseihin ja tuotteisiin liittyviä kirjeitä, kuten tarjouksia ja valituksia; osaa kuvata helpohkon talotekniikan työprosessin ja tuotteen Puhuminen: osaa kertoa perusasiat talotekniikan tuotteista ja työprosesseista; osaa laatia ja pitää melko sujuvan talotekniikan alan tai prosessin esityksen Sivu 18 / 75

Sekä aktiivinen että passiivinen kielitaito selvästi B2 tasolla Lukeminen: tuntee talotekniikan sanastoa ja osaa päätellä ja selvittää tuntemattomien sanojen ja termien merkityksen; ymmärtää talotekniikan alan tekstejä; osaa hakea ja käyttää relevantteja lähteitä; osa arvioida lähteiden luotettavuuden Kirjoittaminen: osaa laatia kontekstin mukaisia talotekniikan työprosesseihin ja tuotteisiin liittyviä kirjeitä, kuten tarjouksia ja valituksia; osaa kuvata talotekniikan työprosessin ja tuotteen Puhuminen: osaa kertoa talotekniikan tuotteista ja työprosesseista; osaa laatia ja pitää talotekniikan alan tuotteen tai prosessin esityksen XX00AC52 Työelämän ruotsi: 3 op Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8 ) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaan hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti. Opintojen aikana opiskelijalle syntyy myönteinen ja realistinen käsitys kieli- ja viestintäosaamisestaan sekä kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan. Opintojakson sisältö määräytyy koulutusohjelma- tai suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti. inä on seuraaviin aihekokonaisuuksiin liittyviä, kullekin opiskelualalle olennaisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia: - Kieli- ja viestintätaidon itsearvionti ja oppimisstrategioiden kehittäminen - Koulutus ja ura - Alan organisaatioita, työympäristöjä, -tehtäviä, -prosesseja, -välineitä - Ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista - Ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Esitietovaatimukset Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B1.1. Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija Selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Sivu 19 / 75

Osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia. Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy. Osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa. Osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää. Ääntää ymmärrettävästi. Lauserytmin katkot eivät haittaa viestin perille menoa. Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija Opetussuunnitelma Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla ja osuvalla tavalla. Osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialan tilanteissa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta ja ottaa huomioon keskustelukumppanin. Käyttää oman alan ja yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi. Ääntämys on selkeää, lauserytmi luonteva. TY13S1-1004 Tuotantotalous: 9 op TY00AA24 Rakentamistalouden perusteet: 3 op Jakson lopussa opiskelijan odotetaan osaavan selostaa rakentamisen merkityksen yhteiskunnassa, selostaa rakentamisen toimialat ja niiden osuudet, listata rakennushankkeen osapuolet, listata rakennushankkeen vaiheet, selostaa rakennushankkeen vaiheiden pääsisällöt sekä selostaa käyttäjän, suunnittelijan, urakoitsijan, viranomaisen, kone- ja laitetoimittajan osuudet. Rakentaminen yhteiskunnassa, Rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet, Rakentamisen sopimusperiaatteet ja keskeiset asiakirjat, Kustannushallinta erityisesti urakkalaskenta, Työmaan tuotannonohjaus ja työturvallisuus, Laatu ja ympäristökysymykset Opiskelija osaa luetella ja määritellä keskeiset opintojakson sisällön pääkohdat. Sivu 20 / 75