TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Ajatuksia ja ideoita työelämän ja koulutuksen näkökulmasta Anneli Kekkonen 09.02.2006 Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät
ERÄS TAPA TARKASTELLA ASIAA... SWOT - ANALYYSI VAHVUUDET Missä olemme hyviä jopa erinomaisia? MAHDOLLISUUDET Mitä ja mihin suuntaan haluamme kehittää ja kehittyä? HEIKKOUDET Tiedostammeko kehittämiskohteemme ja onko meillä halu ja kyky kääntää ne haasteiksi? UHAT Kuka uhkaa, ketä ja miten? Onko kyseessä pelkkää puhetta vai todellinen uhka?
PATOLOGIAN PROFILOITUMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA ja TYÖN ARVOSTAMINEN Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse? Arvostammeko itse omaa työtämme? Miten luulemme toisten sitä arvostavan? Miten muut todellisuudessa arvostavat työtämme? Onko työelämällä ja koulutusorganisaatiolla samanlainen näkemys patologian työn merkityksestä terveydenhuollossa?
TYÖMOTIVAATIO, TYÖVIIHTYVYYS ja TYÖSSÄ JAKSAMINEN TYÖN TULEE OLLA: VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUS OMAAN TYÖHÖN Riittävän haasteellista Selkeät tavoitteet Tieto ja tekeminen kohtaavat Ongelmanratkaisua ja kriittisyyttä kehittävä Oma kokonainen työ Puitteet onnistua Selkeät pelisäännöt Tiedonkulku avointa Osamisen ja kokemuksen hyödyntäminen Johdon tehtävänä mahdollistaminen
AUTOMAATIO PATOLOGIAN TYÖSSÄ Tulossa on yhä enemmän? Mitä vaikuttaa mielekkyyteen? Kuka tulee tulevaisuudessa tekemään työtä koneilla lyhyempi koulutus kuin bioanalyytikolla?
UUDET AMMATTIRYHMÄT PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Laboratoriohoitajan / bioanalyytikon rinnalla vai tilalla?! LABORATORIOANALYYTIKOT BIOINSINÖÖRIT SOLUBIOLOGIT TOIMIPAIKKAKOULUTETUT MUITA... Onko kyse yhteisistä vs. eriytyvistä työtehtävistä?
LUVANVARAISUUS PATOLOGIAN TYÖSSÄ Miten tulisi vaikuttamaan päivittäiseen työhön? Lisääkö statusta, laatua vai onko pelkkä normi? Miten huomioidaan koulutuksessa?
LAADUNARVIOINTI PATOLOGIAN LABORATORIOSSA ja PÄIVITTÄISESSÄ TYÖSKENTELYSSÄ Protokollaa, liturgiaa VAI KONKREETTISTA KEHITTÄMISTÄ? Työnjako laatutyössä patologian laboratoriossa: KAIKKIEN vai HARVOJEN VALITTUJEN?
TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI mielivaltaista rankkeerausta vai todellista kehittämistä? TYÖN VAATIVUUS vaatimukset, joita tarvitaan työssä suoriutumisessa eli työntekijältä vaadittavat ominaisuudet TYÖNKUVAUS kuvataan työtä ja tehdään tehtäväanalyysi TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI oikea henkilö oikeanlaisiin työtehtäviin * Kuka arvioi ja millä asiantuntijuudella? * Täyttyykö oikeudenmukaisuus? * Miten näkyy palkassa? * Onko vertailukelpoinen kansallisesti ja kansainvälisesti?
URAKEHITYS, TYÖKIERROT ja TEHTÄVÄSIIRROT URAKEHITYS Hallinnollista vai sisällöllistä? Näkyykö palkassa? TYÖKIERROT histologia sytologia muut työt Kaikkiko kiertävät? Pakko vai valinnan mahdollisuus? TEHTÄVÄSIIRROT Patologilta bioanalyytikolle? Näkyykö palkassa? Miten huolehditaan koulutuksesta? Vastuukysymykset? Tarkoituksenmukaisuus?
LABORATOROIDEN YHTEINEN HENKILÖKUNTA Työkierrot ja työtehtävät eri laboratorio-osastoilla LISÄÄKÖ ASIANTUNTIJUUTTA? ILMENTÄÄKÖ OSAAMISEN ARVOSTAMISTA?
KANSAINVÄLISYYS PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Määräykset ja normit EU Mahdollisuus työskennellä ulkomailla työntekijävaihto Ulkomaalaiset työtoverit Yhteiset koulutukset ja kongressit Oman työn ja saavutusten esittely esim. kansainvälisissä julkaisuissa TURHA VAATIMATTOMUUS POIS!
AMMATTIKUNNAN UUSIUTUMINEN, KOULUTUKSEN LAATU, JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUSTARVE KOULUTUKSEN LAAJUUS JA SYVYYS OPETUSSUUNNITELMASSA ERIKOISTUMISOPINNOT JATKOTUTKINNOT TÄYDENNYSKOULUTUS MUITA MAHDOLLISUUKSIA
KOULUTUSTARVE * Valtakunnallisesti aloituspaikkoja n. 200 / vuosi Helsingissä aloituspaikat vähenivät ammattikorkeakouluun siirryttäessä n.40%. Helsingin ja Uudenmaan sh-piirin alueella työskentelee 34% maan laboratoriohoitajista/bioanalyytikoista! * Poistuma työelämästä Työikäisistä (6837) laboratoriohoitajista/bioanalyytikoista 45-49v 21.6% yli 50v 28.0% Vuosina 2006-2016 eläkeiän saavuttaa vuosittain n. 150 laboratoriohoitajaa MITEN VAIKUTTAA PATOLOGIAN OSAAJIIN?
BIOANALYTIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Tutkinnon laajuus 210 op (aiempi 140 ov) 1 ov=1,5 op 1 op on laskennallisesti 26,67 tuntia Opiskelijan vuosittainen työmäärä on 60 op (1600 tuntia)
JUONTEET & OPINTOJAKSOT LABORATORIOTUTKIMUSPROSESSI 52 op Kliininen hematologia 7 op Verensiirtotoiminta 3 op Kliininen kemia 12 op Kliininen farmakologia ja toksikologia 3 op Kliininen histologia ja sytologia 6 op Kliininen mikrobiologia 7 op Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede & neurofysiologia (sis. aiemman radiokemian ja isotooppitekniikan) 8 op Molekyylibiologian tutkimusmenetelmät 6 op
JUONTEET & OPINTOJAKSOT LABORATORIOTUTKIMUSPROSESSI Työelämäharjoittelu 27 op Kliininen hematologia Verensiirtotoiminta Kliininen kemia Kl.fysiologia, isotooppil.& neurofysiologia Kl. histologia ja sytologia Kliininen mikrobiologia Molekyylibiologia
ERIKOISTUMISOPINNOT 20-40 ov:n laajuisia yleensä SPESIFILLE ALUEELLE SUUNNATTUJA OPINTOJA Helsingin ammattikorkeakoulu STADIASSA akkreditoitiin 15.12.2004 Solu- ja molekyyligenetiikan erikoistumisopinnot 20 ov. ONKO TARVETTA HISTOLOGIAN ja SYTOLOGIAN ERIKOISTUMISOPINNOILLE? Sytologiaa on suunniteltu ja tarjottu STADIASSA vuonna 2000, mutta ei ollut riittävästi kelpoisia hakijoita?!
JATKOTUTKINNOT 60-40 ov:n laajuisia opintoja LAAJA-ALAISIA ja MONIALAISIA KOKONAISUUKSIA esim. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy Johtaminen ja kehittämistyö Kelpoisia hakijoita ovat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet!? TARVITAANKO BIOANALYTIIKAN JATKOTUTKINTOA tai jopa HISTOLOGIAN ja / tai SYTOLOGIAN JATKOTUTKINTOA?
TÄYDENNYSKOULUTUS Työelämän tilaamaa, räätälöityä koulutusta ja AMK:n ideoimaa ja tarjoamaa koulutusta Opintopäivät Opintokäynnit Työpaikalla tapahtuva koulutus Työssä oppiminen YM.