Auroran asukaspuisto ja nuorisotila HANKESUUNNITELMA

Auroran asukaspuisto ja nuorisotila HANKESUUNNITELMA HANKENUMERO 3036 26.5.2015

2 (15) Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 3 1.1. Yhteenveto hankkeesta... 3 1.2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 1.3. Hankkeesta tehdyt päätökset, lausunnot, tutkimukset ja selvitykset... 5 1.4. Käytetyt pinta-alakäsitteet... 5 2. Hankkeen tarpeellisuus... 5 2.1. Toiminnalliset perustelut... 5 2.2. Tekniset perustelut... 6 3. Rakennuspaikka... 6 3.1. Sijainti... 6 3.2. Liikenne ja pysäköinti... 7 4. Peruskorjauksen laatu ja toimenpiteet korjauksessa... 7 4.1. Toiminnan kuvaus... 7 4.2. Toimenpiteet korjauksessa ja laatutaso... 8 4.2.1 Rakennetekniikka ja ympäristö... 9 4.2.2 LVIA tekniikka... 10 4.2.3 Sähkötekniikka... 12 4.3. Energiatehokkuustavoitteet... 13 4.4. Huoltokirja... 13 5. Tilojen ja kohteen erityisvaatimukset... 13 6. Rahoitussuunnitelma... 13 6.1. Rakennuskustannusennuste... 13 6.2. Käyttökustannusennuste... 14 7. Hankkeen toteutus ja aikataulu... 15 7.1. Tiedotus... 15 Liitteet: Liite 1: Hankesuunnitelma -lomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaavaluonnos ja -määräykset Liite 4: Huoneluettelo Liite 5: Peruskorjauksen ehdotussuunnitelmat Liite 6: Rakennussuojeluperiaatteet Liite 7: Tavoitehinta-arvio Liite 8: Vuokranmääritys ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

3 (15) 1. Perustiedot 1.1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3036 Kohteen nimi Auroran asukaspuisto ja nuorisotila (alunperin Träskända folkskola, nykyään Auroran päiväkoti) Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus -liikelaitos Käyttäjät (tulevat) Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut, Espoon keskuksen alue Kaupunginosa 63. Järvenperä Kortteli 63071 Tontti 4 Tontilla sijaitsevat rakennukset Rakennus 1: Auroran päiväkoti Rakennus 5: Karamzinin koulu (ei kuulu hankkeeseen) Kiinteistötunnus 49-63-71-4 Rakennustunnus 49-63-71-4-1 Osoite Kulloonmäentie 20 Tontin pinta-ala 19113 m² Tontin rakennusoikeus e=0.30 Asemakaava Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.3.1987 Tarveselvitys Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 20.5.2015, liikunta- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 21.5.2015 Hankesuunnittelu 3/2015 5/2015 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Asukaspuisto- ja nuorisotilatoiminta Mitoituksellinen käyttäjämäärä 60 Henkilökuntamäärä Asukaspuisto: 3 hlö Nuorisotila: 2 hlö Yhteensä: 5 hlö Bruttoala, tarkistumittaamaton (lämmin) 453 brm² Huoneistoala, tarkistusmittaamaton 390 m² Hyötyala, tarkistumittaamaton 320 hym² Kerrosluku II Aikataulu Rakennussuunnittelun käynnistys: 9/2015 Suunnitelmat valmistuvat: 3/2016 Rakentaminen alkaa: 8/2016 Rakennus otetaan käyttöön: 8/2017 Hankesuunnitteluvaiheen kustannusennuste 1 058 000 (kaikki hankesuunnitelmassa (tavoitehinta-arvio) mainitut hinnat ovat alv 0%) Investointiohjelman 2015 varaus 800 000 (suunnittelurahaa 64 000 vuodelle 2015, rakentamisrahaa 736 000 vuodelle 2016) Sisäinen toimitilavuokra Asukaspuisto: n. 38 800 /v, ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

4 (15) Ensikertainen kalustaminen kymmenen vuoden jälkeen 32 800 /v Nuorisotila: n. 41 200 /v, viiden vuoden jälkeen 34 800 /v, Yhteensä: n. 80 000 /v, vuokra viiden vuoden jälkeen 67 600 /v Asukaspuisto: 50 000 Nuorisotila: 50 000 Liite 1: Hankesuunnitelma -lomake 6 1.2. Hankesuunnitelman laadinta Tilakeskus -liikelaitos Hankekehitys ja erikoissuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200, 02070 Espoon kaupunki Hankepäällikkö Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Kustannussuunnittelu Heikki Ruski Jari Hyötyläinen Janusz Zloch Annina Auvinen Kalle Koskenmies Sivistystoimi Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Hankesuunnittelija Eija Riikonen Kaisa Peltonen Rakennussuunnittelu Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Arkkitehti Arkkitehti Anders Adlercreutz Teemu Taskinen ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

5 (15) 1.3. Hankkeesta tehdyt päätökset, lausunnot, tutkimukset ja selvitykset Päätökset - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 20.5.2015 - Liikunta- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 21.5.2015 Lausunnot - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalta on pyydetty lausunto hankesuunnitelmasta, asia käsitellään kokouksessa 10.6.2015 - Liikunta- ja nuorisolautakunta on pyydetty lausunto hankesuunnitelmasta, asia käsitellään kokouksessa 11.6.2015 Tutkimukset - Kuntoarvio ja PTS -suunnitelma, WSP Oy, 13.2.2015 - Kosteuskartoitus, WSP Oy, 30.1.2015 - Rakenteiden lämpökuvaus, WSP Oy, 30.1.2015 - Haitta-ainekartoitus, WSP Oy, 2.2.2015 Selvitykset - Rakennushistoriallinen selvitys, Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, 22.5.2015 1.4. Käytetyt pinta-alakäsitteet Pinta-alakäsitteet ja niiden käyttötarkoitus on kuvattu liitteessä 2. 2. Hankkeen tarpeellisuus 2.1. Toiminnalliset perustelut 2.1.1. Asukaspuistotoiminnan tilatarve Asukaspuisto ja nuorisotila -hanke tulee palvelemaan laajasti Järvenperän, Vanhakartanon, Lippajärven ja ympäröivien alueiden lapsiperheitä ja koululaisia sekä muita alueen asukkaita. Nykyisellään näiden alueiden lähin asukaspuisto sijaitsee Viherlaaksossa. Keskeisiä asiakasryhmiä asukaspuistoissa ovat pienet koululaiset sekä perheet, jotka eivät tarvitse lapselleen päivähoitoa esimerkiksi vanhempain- tai hoitovapaasta johtuen. Väestöennusteen mukaan Järvenperässä ja sen lähialueilla asuu lähivuosina noin 300 7-8-vuotiasta lasta ja 0-6-vuotiaita lapsia, jotka eivät ole päivähoidossa on noin 270. 2.1.2. Nuorisotoiminnan tilatarve Nuorisotilatoiminta on lähipalvelu 9-17-vuotiaille nuorille. Järvenperän alueella asui vuonna 2014 noin kuusisataa 9-17 -vuotiasta lasta ja nuorta. Lähialueista Lippajärvellä asuu noin viisisataa ja Vanhakartanossa noin kaksisataa 9-17 -vuotiasta lasta ja nuorta. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

6 (15) Järvenperän alueella ei ole nuorisotilaa. Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Karakalliossa yli 3 kilometrin ja Niipperissä yli 4 kilometrin päässä. Ne eivät kuitenkaan sijainniltaan palvele Järvenperän nuorisoa. Sopivaa toimitilaa on etsitty jo useita vuosia. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Karamzininpuiston ja Karamzininkentän kehittäminen nuorisoa palvelevaksi monipuoliseksi liikunta-alueeksi (esim. skeittialue ja pienpelikenttä) parantaa nuorisoille tarjottavia palveluita. 2.2. Tekniset perustelut Ks. kohta 4.2. 3. Rakennuspaikka 3.1. Sijainti Gustaf Nyströmin suunnittelema vuonna 1892 valmistunut Träskändan koulurakennus sijaitsee Järvenperässä osoitteessa Kulloonmäentie 20. Suojelukohteen kanssa tontin jakaa modernia rakennuskulttuuria edustava Karamzinin koulu, jonka valmistumisvuosi on 1986. Alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa asuinkortteleiden kanssa vuorottelevat koulut, liikuntapaikat ja virkistysmahdollisuudet. Rakennuksen tontti liittyy puistoihin kolmelta ilmansuunnalta: tontin itäpuolelta on yhteys Karamzininpuistoon ja -kentään ja pohjois- sekä länsipuolelta löytyvät yhteydet Walleeninpuistoon. Liite 3: Asemakaavaote ja -määräykset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

7 (15) 3.2. Liikenne ja pysäköinti Auroran päiväkodille osoitetut autopaikat sijaitsevat tontille ajon yhteydessä tontin koillisosassa. Rakennuksen huoltoliikenne käyttää samaa reittiä, joka johtaa rakennuksen takaovelle. Polkupyöräpaikat sijaitsevat rakennuksen takajulkisivun puolella pääportin läheisyydessä. Polkupyöräpaikkoja ei sijoiteta sisäpihalle aidatun leikkialueen puolelle. Leikkipihan porttien sisäänkäyntien läheisyyteen osoitetaan mopoparkkialueet olemassa oleville piha-alueille. 4. Peruskorjauksen laatu ja toimenpiteet korjauksessa 4.1. Toiminnan kuvaus Asukaspuisto ja nuorisotila -hanke esitetään toteuttavaksi yhteishankkeena, mikä tuo etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Hankkeeseen voidaan sisällyttää molempien toimintojen tilatarpeet. Ne soveltuvat toiminta-ajoiltaan ja huonetiloiltaan toteutettavaksi yhteisinä tiloina. Asukaspuistotoiminta ajoittuu aamu- ja päivätoimintaan ja nuorisotoiminta iltapäivään ja iltaan sekä viikonloppuihin. Henkilökunta toimii yhteistyössä ja järjestää toimintaa yhteisesti suunnitellen. Kaikki tilat ovat yhteiskäytössä. Tiloja voidaan vuokrata tilanteen mukaan myös muille käyttäjäryhmille. 4.1.1. Asukaspuistotoiminta Asukaspuisto on lapsille, nuorille ja aikuisille tarkoitettu avoin toiminta- ja vapaaajanviettopaikka, joka sisältää myös säännöllistä, ohjattua toimintaa eri-ikäisille lapsille. Aamupäivisin asukaspuiston käyttäjinä ovat pääosin pienet koululaiset ja alueen lapsiperheet ja iltapäivisin käyttäjinä ovat koululaiset ja nuoret. Asukaspuisto tarjoaa pienille koululaisille mahdollisuuden valvottuun aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä maksulliseen välipalaan. Siten se on osa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluverkkoa. Tarpeen mukaan asukaspuistossa järjestetään mm. kerhotoimintaa, perhevalmennusta, suomenkielen oppimisryhmiä sekä asukkaiden omaehtoista toimintaa. Asukaspuistotoiminta painottuu aamu- ja päivätoimintaan (klo 8-16), toimintaa järjestetään pääasiassa arkisin. Asukaspuiston leikkipiha on alueen asukkaiden vapaassa käytössä. 4.1.2. Nuorisotilatoiminta Järvenperän nuorisotila tarjoaa nuorille kokoontumispaikan, ohjattua toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Toimintaa järjestetään kahdelle eri ikäryhmälle. Järvenperän lähipalveluna toteutettavan nuorisotilatoiminnan keskeinen asiakaskunta ovat 9-12 - vuotiaat lapset. Alakouluikäisten toiminta-aika on välittömästi koulupäivän jälkeen iltapäivisin. Osittain toimintaa toteutetaan yhdessä asukaspuiston kanssa. Toinen keskeinen kohderyhmä ovat 13-17 -vuotiaat, erityisesti yläkouluikäiset nuoret. Heille suunnattu toiminta on iltapainotteista mukaan luettuna viikonloppuillat. Nuorten illat tarjoavat mahdollisuuden ikäistensä kohtaamiseen turvallisessa ja omaehtoisen toiminnan mahdollistavassa nuorisopalveluiden hallinnoimassa, erityisesti nuorille suunnitellussa, tilassa. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

8 (15) Pienryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden lasten harrastusmahdollisuuksiin. Pienryhmätoiminnat keskittyvät erilaisten teemojen ympärille. Pienryhmät ovat esimerkiksi kädentaitojen kerhoja ja kokkikerhoja. Kädentaitojen kerhot vaativat vesipisteen ko. tilaan. Kokkikerhot on tarkoitus toteuttaa nuorisotilan ja asukaspuiston yhteisessä keittiössä. Tämän takia keittiön varustukseen kuuluu liesi, uuni, astianpesukone sekä jääkaappi. Lisäksi tarvitaan pöytätilaa kokkailua varten. Liikunnalliset kerhot toteutetaan ulkona tai läheisen koulun liikuntasalissa. Läheisen puiston suunnittelussa toivotaan otettavan huomioon nuorten omaehtoisen liikkumisen harrastaminen mm. skeittipaikan ja monitoimikentän muodossa. Nuorten vapaa-ajalla tärkeä ajanviete on konsolipelit. Nuorisotilan tarkoitus on tarjota mahdollisuus etenkin verkkopelaamiseen ja esimerkiksi LAN- verkkopelitapahtumien järjestämiseen. Nämä vaativat toimivat langattomat internet-yhteydet sekä virtalähteet noin 10 pelikonsolille nuorisotilan omaan tilaan. Kohdennettua nuorisokasvatustyötä tehdään yhteistyössä koulun kanssa. Kohdennettuihin pienryhmiin ohjataan lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan. Järvenperän/Auroran nuorisotilan toiminta muokkaantuu ajan myötä lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Lapsia ja nuoria kuullaan tilojen suunnitteluvaiheessa sekä toiminnan toteuttamisessa. 4.2. Toimenpiteet korjauksessa ja laatutaso Rakennus peruskorjataan. Yleinen tavoite rakennuksen peruskorjauksen suunnittelulle on korjaus pieteetillä huomioiden rakennuksen rakennushistoriallinen merkitys. Peruskorjaukseen liittyvän vesikaton uusimisen yhteydessä rakennuksen kattomuoto palautetaan alkuperäiseen muotoon, jolloin myös rakennuksen julkisivu palautuu vastaamaan alkuperäistä ulkoasua. Suunnittelussa huomioidaan käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Peruskorjauksen suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Rakennuksen ikkunat on esitetty kunnostettaviksi. Ikkunoiden osalta laaditaan yleissuunnitteluvaiheessa kokonaistaloudellinen tarkastelu, jolla vertaillaan ikkunoiden kunnostamista ja uusimista. Rakennuksen pääsisäänkäynti palautetaan alkuperäiselle sijainnille, mikä mahdollistaa sisäänkäynnin muuttamisen esteettömäksi. Rakennuksen viereen toteutetaan kattamaton ulkoluiska puuverhoiltuna. Wc-tilojen uusimisen yhteydessä rakennukseen toteutetaan le-wc-tila, joka suunnitellaan soveltuvaksi myös lastenhoitoon. Kuraeteispiste siirretään tuulikaappiin ja kuivauskaapit sijoitetaan aulaan lähelle sisäänkäyntiä. Eteisaulaan jätetään tilaa oleskeluun, jolloin aulatilan neliöt saadaan paremmin hyödynnettyä. Päiväkodin jakelukeittiö muutetaan kotikeittiömäiseksi tilaksi, jossa on mahdollista järjestää myös kokki-kursseja. Entisen kylmiön tilalle rakennetaan siivoustila. Pienempi ryhmähuoneista varataan asukaspuistolle. Tilasta puretaan päiväkotitoiminnan aikana rakennettu parvi. Suurempi ryhmähuone osoitetaan nuorisotoiminnan käyttöön. Ryhmähuoneiden välinen kaapisto puretaan ja tilalle toteutetaan ääntäeristävä väliseinä. Tilojen väliin toteutetaan lisäksi äänieristetyt ovet, jotta tilojen mahdollinen yhteiskäyttö ja valvonta helpottuu. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

9 (15) Henkilökunnalle tehdään peruskorjauksen yhteydessä erilliset wc-, suihku- ja sosiaalitilat rakennuksen toiseen kerrokseen. Henkilökunnan taukotilan keittiökalustus uusitaan. Liite 4: Huoneluettelo Liite 5: Peruskorjauksen ehdotussuunnitelmat 4.2.1 Rakennetekniikka ja ympäristö Yleisiä tavoitteita Korjaustöitä varten rakennetaan sääsuojaus. Rakennusta ympäröivät alueet ovat asfaltti-, sora- ja betonikivipintaisia. Rakennuksen vierustalla on mukulakivikaista. Pihavarusteina ovat kiinteät penkit sekä pöytäryhmät ja leikkivälineet. Piha-alueella on lukittava ulkovarasto leikkivälineille sekä lukollinen jätekataos. Rakennuksen kellarissa on varastotiloja sekä teknisiä tiloja. Kellaritilat ovat tiilirakenteisia ja perusmuuri on tehty luonnonkivestä. Rakennus on hirsirunkoinen, paloluokka on P3. Ala- ja välipohjat sekä yläpohjat ja vesikaton kannattajat ovat puurakenteisia, lämmöneristeenä on mineraalivillaa ja osin turvetta / sahanpurua. Ulkoseinät ovat verhottu vaakalaudoituksella, sisäpinnat on levytetty maalatuilla asbestisementti- ja kipsilevyillä. Valtaosa ikkunoista on uusittu vuonna 1986 kolmilasisiksi MSE-ikkunoiksi. Kattomuoto on harjakatto ja vesikatteena on vanha rivipeltikate. Purkutyöt Osa purettavista vanhoista rakenteista sisältää asbestia. Asbestia sisältäviä osia ovat mm. seinäpintojen lujalevyt, vanhan peltikatteen musta pinnoite, aaltopahvisen putkieristeen pohjakerros ja vanhat palo-ovet. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Pihalle ei asenneta uusia varusteita. Sisäänkäynnin uuden portaan esteettömyysjärjestelyjen kohdalla olevat penkit siirretään valvottavissa olevaan paikkaan. Urheilupuiston suunnalle lisätään kulkuyhteys ja uusi portti (aukeamissuunta sisäänpäin). Lastenvanujen säilytys osoitetaan esim. ulkovälinevaraston yhteyteen rakennettavaan katokseen. Piha-alueen kiveyksessä esiintyy lievähköjä painumia ja osa kaivojen kansista on koholla viereisiin pintoihin nähden. Piha korjataan näiltä osin. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

10 (15) Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Peruskorjauksessa noudatetaan korjausrakentamisen määräyksiä ja ohjeita. Rakennuksen talotekniikan järjestelmät ja vaipan lämmöneristykset sekä tiivistävät rakenneosat uusitaan. Perusmuurin luonnonkivien saumat uusitaan ja ryömintätilassa korjataan alapohjapalkkien tuennat. Kellaritilat huoltomaalataan ja öljyvaraston vaurioitunut betonilattia uusitaan. Alustilaan ja kellariin tehdään koneellinen tuuletus. Ala- ja yläpohjien vanhat eristeet korvataan mineraalivillalla, samalla uusitaan höyrynsulut ja rakennuslevyt sekä muut pintamateriaalit. Kosteiden tilojen vesieristykset ja pintamateriaalit uusitaan. Ullakkotilassa olevaa iv-konehuonetta laajennetaan ja välipohjan kantavia rakenteita vahvistetaan. Ulkoseinien sisäpuoliset levytykset ja höyrynsulut uusitaan kauttaaltaan. Parvekkeen pintarakenteet puretaan ja tilalle tehdään lämmintä huonetilaa uusilla ulkoseinä- ja kattorakenteella. Puujulkisivun paikalliset lahovauriot korjataan ja lautaverhous sekä ikkunat huoltomaalataan. Vesikaton keskiosa muutetaan ennalleen, sen kantavat rakenteet uusitaan. Vesikate uusitaan kauttaaltaan. Katolle asennetaan uudet kulkusillat ja lumiesteet. Vesikaton korjaustöitä varten tehdään telttamainen sääsuojarakenne. 4.2.2 LVIA tekniikka Yleisiä tavoitteita LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden, muunneltavuuden ja kokonaistalouden kannalta. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla rakennus, joka 50+ (LVIA/2x25) vuoden elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Rakennuksen nykyinen LVIA-tekniikka puretaan ja uusitaan kokonaisuudessaan. Uusien laitteiden valinnassa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena laitteiden A-luokka. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna ottaen huomioon LVIA -laitoksen hoidon, kunnossapidon ja laitteiston uusimisen välttämättömyyden. Energiansäästö tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi yhteistyössä kaikkien suunnitteluosapuolten kesken. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilma kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Lämmitys ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

11 (15) Rakennus on liitetty kaukolämpöön. Lämpö rakennukseen tulee viereisen Karamzin koulun lämmönjakokeskuksesta. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpöjohtoverkosto pattereineen ja toimilaitteineen on elinkaarensa päässä. Ne uusitaan tämän urakan puitteissa. Lämmitysverkosto mitoitetaan matalille lämpötiloille. Vesijohdot ja viemärit Rakennus on liitetty kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Kylmä- ja lämmin vesi rakennukseen tulee 5-putkielementissä viereisestä Karamzinin koulusta. Tonttiviemärin uusimistarve selvitetään suunnitteluvaiheessa. Ulkopuoliset katto- ja sadevedet on johdettu sadevesiverkkoon. Sadevesiverkostoon tehdään muutokset, jotka aiheutuvat uusista pihasuunnitelmista. Vesijohtojen kytkentäjohdot tehdään muovijohdoista suojaputkiin asennettuina tai kromatuista kupariputkista pinta-asennuksina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Sisäilman yleisenä tavoitearvona pidetään S2 -luokkaa soveltaen pyrkien hyvään sisäilman ja energiatalouteen. Tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee huomioida suunnittelussa. Ilmanvaihtolaitoksen energiatalouteen tulee kiinnittää huomioita jakamalla laitos sopiviin käyttövyöhykkeisiin. Uuden ilmanvaihtokonehuoneen pinta-alatarve on n. 20m². Ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1, Ilmanvaihtotöiden puhtaudessa noudatetaan P1 -luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 1,8 kw/(m3/s), 1/1-teholla mitattuna. Alustatilaan asennetaan radonpoisto. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC -tekniikalla. Kiinteistövalvonta toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla hierarkkiseen ohjelmisto- ja laitteistorakenteeseen perustuvalla säätö- ja valvontajärjestelmällä (DDC). Järjestelmään kuuluu digitaalisella tiedonsiirtoyhteydellä liettyvät näytölliset alakeskukset sekä näihin liittyvät kenttälaitteet sekä tietoliikenneohjelma. Ohjelmistot ovat suomenkielisiä ja helppokäyttöisiä (opastavia) sisältäen värilliset toimintakaaviot ja sijaintipiirustukset asetus- ja oloarvoineen. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

12 (15) Rakennusautomaation ratkaisussa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä kaupungin intranetverkoston käyttöön. Laitepositioinnossa on noudatettava Espoon kaupungin tekemiä ohjeita. Energian ja veden mittaukset suunnitellaan ja rakennetaan erillisen mittarointiohjeen mukaisesti. 4.2.3 Sähkötekniikka Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Sähköasennusten tavoitteet on määritelty tarkemmin Päiväkotien sähkösuunnitteluohjeessa. Pihavalaistus on uusittu 2006, ei siihen kohdistu toimenpiteitä sisäänkäyntimuutoksia lukuunottamatta. Sähkönjako Rakennukseen johtavat talojohdot ovat maakaapeleita, ei toimenpiteitä. Keskukset uusitaan ja uudet varustetaan sulakeautomaatein ja vikavirtasuojakytkimin. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. Valaistus Kaikki sisävalaisimet uusitaan johdotuksineen. Tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso valaistusstandardi EN12464-1 mukaan. Valaistus toteutetaan häikäisemättömänä. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksen sisäänkäyntien valaistuksella. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Tietojärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Langattoman verkon pisteitä asennetaan pääsääntöisesti kaikkiin tiloihin. Turvallisuusjärjestelmät Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä ilkivaltaa vastaan. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona, ja eteisaulaa sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

13 (15) Rakennus varustetaan automaattisella osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. LE-wc:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Muut järjestelmät Ilkivallan kestävät metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. 4.3. Energiatehokkuustavoitteet Peruskorjauksen suunnittelussa pyritään elinkaari-kustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Ulkotilaa vasten olevan välipohjan alapuoliset lämmöneristeet ja pintaverhous uusitaan. Yläpohjan vesikate ja lämmöneristeet uusitaan. Ikkunoiden energiatehokkuutta parannetaan joko uusimalla ne energiatehokkailla rakenteilla tai kunnostamalla. Ikkunat varustetaan integroiduin aurinkosuojauksin. Peruskorjauksessa noudatetaan Ympäristöministeriön antaman energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen määräyksiä. Energiatehokkuutta parannetaan mm. lämmöntalteenottolaitteella. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. 4.4. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen Ryhti-huoltokirja (Granlund), joka tehdään erillisen huoltokirjaohjeen mukaisesti. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 5. Tilojen ja kohteen erityisvaatimukset Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava rakennuksen historia-arvo ja suojelustatus. Peruskorjaus on tehtävä pieteetillä. Rakennussuojeluperiaatteista on laadittu tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa esitys, jossa esitetyt lähtökohdat on laadittu yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon, rakennusvalvontakeskuksen, esteettömyysasiamiehen sekä pelastusviranomaisen kanssa. - Rakennussuojeluperiaatteet, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, 22.5.2015 Liite 6: Rakennussuojeluperiaatteet 6. Rahoitussuunnitelma 6.1. Rakennuskustannusennuste ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

14 (15) Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty hankesuunnitelman liitteiden mukaisia suunnitelmia. Kustannustaso: 5/2015, Haahtela ind. 86. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 453 brm² (lämmin), 320 hym². Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 1,058 M (veroton). Hankkeen kustannusennuste on kasvanut investointiohjelman varauksesta sekä tavoitehinnasta. Kustannuksia ovat kasvattaneet mm. kuntoraporttien pohjalta esitetyt haitta-aineiden purut sekä vesikaton uusiminen. Kustannusennuste: Rakennuttajan kustannukset 150 000 Rakennustekniset työt 639 000 LVIA-työt 112 000 Sähkötyöt 79 000 Erillishankinnat - Hankevaraukset 78 000 Rakennuskustannukset (veroton) Rakennuskustannukset (alv 24 %) 1 058 000 (2 336 / brm²) 1 312 000 (2 896 / brm²) Liite 7: Tavoitehinta-arvio 6.2. Käyttökustannusennuste Auroran päiväkodin muutostyön toiminnallisten muutosten osuus on 10 prosenttia kaikesta korjaustyöstä. Käyttäjät maksavat toiminnallisesta muutoksesta aiheutuvaa lisävuokraa kymmenen vuoden ajan. Auroran asukaspuiston ja nuorisotilan toimitilavuokrat ovat arviolta: Asukaspuisto: n. 38 800 /v, kymmenen vuoden jälkeen 32 800 /v Nuorisotila: n. 41 200 /v, kymmenen vuoden jälkeen 34 800 /v, Yhteensä: n. 80 000 /v, kymmenen vuoden jälkeen 67 600 /v Toimitilavuokrat ovat arvioituja vuokria sisältäen lämmitys-, käyttövesi- ja sähkökulut. Jatkossa käyttäjältä laskutetaan todelliset kulutuksen mukaiset lämmitys-, käyttövesi ja sähkökulut ja niiden lisäksi huoltoon ja ylläpitoon perustuva tilavuokra. Todelliset käyttökustannukset saattavat siten poiketa hankesuunnitelman mukaisesta arviosta. Liite 8: Vuokranmääritys ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

15 (15) 7. Hankkeen toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään syyskuussa 2015. Suunnitelmat valmistuvat maaliskuussa 2016. Rakentaminen alkaa elokuussa 2016 ja valmistuu kesäkuussa 2017. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2017. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 20.5.2015, liikunta- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 21.5.2015. Hankesuunnitelmasta on pyydetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä liikuntaja nuorisolautakunnan lausunnot. Hankesuunnitelma hyväksytetään kaupungin tila- ja asuntojaos TAJA:lla 17.8.2015. Toteutusmuoto päätetään hankesuunnitelman tultua hyväksytyksi, ennen erikoissuunnittelijoiden valintaa. Rakennussuunnittelu käynnistetään heti hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 7 kk. 7.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

2017 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Auroran asukaspuisto ja nuorisotila 2. Toimiala / tulosyksikkö SITO, Varhaiskasvatus / Liikunta- ja nuorisopalvelut 3. Kaupunginosa 63. Järvenperä 5. Käyntiosoite Kulloonmäentie 20 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) Uudisrakennus Laajennus/lisärakennus Kiinteistötunnus 49-63-71-4 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti ostiosoite PL 94306, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 19113 m² Rakennusoikeus 5733,9 kem² Muutos/peruskorjaus 453 320 1,058 Käyttötarkoitus kaavassa YOS 8. Hankkeen kuvaus Auroran päiväkodilta vapautuvat tilat ja leikkipiha esitetään toteuttavaksi välttämättömin muutostöin asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Auroran päiväkoti toimii nykyisin 1892 valmistuneessa Träskändan koulurakennuksessa. Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennukseen toteutetaan peruskorjaus. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Vanha Träskandan koulurakennus saa uudet käyttäjät, kun Auroran päiväkotitoiminta siirtyy uusiin tiloihin syksyllä 2016. Uusien käyttäjien myötä rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu päiväkodista asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi. Ennen uusien käyttäjien siirtymistä tiloihin rakennuksessa toteutetaan peruskorjaus, jonka laajuus perustuu toiminnan muutokseen ja teetettyihin raportteihin. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen toteutetaan esteetön sisäänkäynti ja le-wc-tilat. Asemakaavassa suojellusta rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Rakennussuojeluperiaatteet ja laaditut esisuunnitelmat on käyty läpi yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon ja Rakennusvalvonnan kanssa. Tarveselvityksen on hyväksynyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta (OVALA 20.5.2015, LIINU 21.5.2015) (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 9/2015-3/2016 8/2016-4/2017 Käyttöönotto 8/2017 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin Hanke liittyy Auroran koulu, päiväkoti- ja neuvola -hankkeeseen, jonka myötä nykyiset käyttäjät muuttavat rakennuksesta elokuussa 2016. Muutos- ja korjaustyöt voidaan aloittaa tämän jälkeen. 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 0,8 M

14. Käyttökustannukset Asukaspuisto: n. 38 800 / v, kymmenen vuoden jälkeen 32 800 / v Nuorisotila: n. 41 200 / v, viiden vuoden jälkeen 34 800 / v, Yhteensä: 80 000 / v, vuokra viiden vuoden jälkeen 67 600 / v. 16. Ensikertainen kalustaminen Asukaspuisto: 50 000 Nuorisotila: 50 000 17. Lisätietoja 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 1,058 M / oppilas / hoitopaikka 18. Laatija(t) yhteystietoineen Heikki Ruski (etunimi.sukunimi@espoo.fi), tel.043 825 7535 Päiväys 26.5.2015 TIKE / TS Päivitetty 2013

LIITE 2 P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm2 Ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 Hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 Huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 Bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan / hyöty-alan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 Huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 Kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

LIITE 3 8 63K30 Kul 9 1V1 loo nm äen reit ti 4 63115 7 63P2011 5 Kull oba ck 63 JÄRVENPERÄ TRÄSKÄNDA 63P11 6 astr åke t 63P2014 63K 5 63P11 1 63P14 63L4 63L4 1 6 63071 7 8 5 1 Huv ire 4 1 5 TRÄSKÄNDA 6 6 63072 1V1 Walleeninpolku 1 8 5 3 5 Ku 63074 2 1 sk ink uja 3 63P13 63K 4 2 JÄRVENPERÄ 1 2 4 7 63 tkitie 63074 1 4 63K 1 1 Kotiopettajan kuja 63K20 6 2 1 3 3 Espoon kaupunki 2 7 1 7 9 1 5 1 63075 8 1 8 5V1 4 2 63073 1 3 6 2 1 3V1 4V1 1 1 1 1 7V1 Teema: Perusteema Mittakaava: 1:2000 Pvm: 11.5.2015 11:55 50 m

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Auroran asukaspuisto ja nuorisotila / muutos ja peruskorjaus / huoneluettelo 22.5.2015 Kerros Numero Nimi Ala Asukasp. Nuorisot. Yhteis Tekn Kellari 001 Porras 2,0 Kellari 002 Tk 0,9 Kellari 003 Käyt 2,8 Kellari 004 Käyt 1,3 Kellari 005 Tekn 3,2 Kellari 006 Käyt 3,9 Kellari 007 Tekn 14,2 Kellari 008 Tekn 10,1 Kellari 009 Tekn 6,0 Kellari 010 Ryömintätila 189,5 1. kerros 101 Tk 6,3 1. kerros 102 Et 31,3 1. kerros 103 Ryhmäh 54,5 1. kerros 104 Ryhmäh 67,1 1. kerros 105 Käyt 4,3 1. kerros 106 Wc 5,5 1. kerros 107 Ryhmäh 11,7 1. kerros 108 Ruokailu 21,0 1. kerros 109 Keittiö 18,1 1. kerros 110 Siiv 3,5 1. kerros 111 Var 6,3 1. kerros 114 Tk 3,0 1. kerros 112 Käyt 3,9 1. kerros 113 Wc 1,6 2. kerros 201 Porras 9,2 2. kerros 202 Sos 6,5 2. kerros 203 Wc 2,3 2. kerros 204 Sh 1,6 2. kerros 205 Käyt 5,4 2. kerros 205.1 Var 0,7 2. kerros 206 Var 8,0 2. kerros 207 Tsto 22,6 2. kerros 208 Taukotila 20,0 2. kerros 209 Var 5,4 2. kerros 210 Ullakko 129,3 2. kerros 211 IV- koneh 13,8 Huonealat yht. 696,3 62,4 72,5 184,6 376,8 Hyötyala hym2 yht. Huoneistoala htm2 yht. Bruttoala brm2 yht. 319,6 (huoneluettelon vuokrattavat tilat) 390,0 (huonealat ja kevyet väliseinät) 453,0 (ei sisällä kellarin ryömintätilaa tai kylmää ullakkoa)

LIITE 5 Vanha betonikiveys Uusi LV-katos Uu si l u isk a ja por ra s Uusi betonikiveys 107,4 m2 Siirretyt ja kunnostetut kalusteet Uusi betonikivetty kulkuyhteys Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus Hankesuunnitelma 2015 Uusi sisäänaukeava portti 00120 Pihapiirustus, 1:200 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

A 009 Tekn 6,0 m2 005 Tekn 3,0 m2 001 Porras 2,0 m2 010 B 002 Tk 1,0 m2 003 Käyt 3,0 m2 004 Käyt 1,5 m2 008 Tekn 10,0 m2 Ryömintätila 189,5 m2 006 Käyt 4,0 m2 007 Tekn 14,0 m2 C C A B Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus Hankesuunnitelma 2015 00130 Kellari, 1:100 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

A JK PK APK B 111 Var 6,5 m2 109 Keittiö 18,0 m2 114 Tk 3,0 m2 112 Käyt 4,0 m2 102 Et 31,5 m2 103 Ryhmäh 54,5 m2 113 Wc 1,5 m2 C 110 Siiv 3,5 m2 108 Ruokailu 21,0 m2 Käsidesi 107 Ryhmäh 11,5 m2 106 Wc 5,5 m2 Penkki + koukut Vesipiste Vesipiste 104 Ryhmäh 67,0 m2 C 105 Käyt 4,5 m2 101 Tk 6,5 m2 (Kattamaton ulkoluiska 10%) Uusi porras Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus A B Hankesuunnitelma 2015 00131 1. kerros, 1:100 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

A JK Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus A B 211 IV-koneh 14,0 m2 208 Taukotila 20,0 m2 210 Ullakko 129,5 m2 209 Var 5,5 m2 201 Porras 9,0 m2 C 207 Tsto 22,5 m2 205.1 Var 0,5 m2 206 Var 8,0 m2 205 Käyt 5,5 m2 203 Wc 2,5 m2 202 Sos 6,5 m2 204 Sh 1,5 m2 C B Hankesuunnitelma 2015 00132 2. kerros, 1:100 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

A A B Vesikate uusitaan C C PALAUTETTAVA YP/VESIKATTO B Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus Hankesuunnitelma 2015 00133 Vesikatto, 1:100 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus Hankesuunnitelma 2015 00140 Leikkaus A-A, 1:100 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

Palautettava YP/vesikatto 10% Purettava porras Uusi porras ja luiska Auroran asukaspuisto ja nuorisotila muutos ja peruskorjaus Hankesuunnitelma 2015 00150 Julkisivu etelään, 1:100 22.5.2015 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19, 00120, Helsinki Puh. 09 6844510, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi GSPublisherEngine 326.0.3.100

1/9 Muutos pvm sisältö 3036 AURORAN ASUKASPUISTO JA NUORISOTILA, MUUTOS JA PERUSKORJAUS Hankesuunnitelma 2015 00111 RAKENNUSSUOJELUPERIAATTEET 22.5.2015 A-KONSULTIT OY A-konsultit työnro 201507

2/9 1 RAKENNUKSEN KUVAUS JA SÄILYNEISYYS 3 1.1 ARKKITEHTONISET OMINAISPIIRTEET TIIVISTETYSTI 3 1.2 RAKENTEIDEN, TILOJEN JA PINTOJEN SÄILYNEISYYS 5 2 RAKENNUSSUOJELUSTATUS 6 2.1 SUOJELUSTATUS 6 2.2 KULTTUURIHISTORIALLISET JA ARKKITEHTONISET ARVOT 7 3 PERUSKORJAUKSEN TEKNISET JA TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 TOIMINNALLISET MUUTOSTARPEET 7 3.2 RAKENNUSTEKNISET KORJAUSTARPEET 8 3.3 TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN UUSIMISTARVE 8 4 RAKENNUSSUOJELUTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 8 4.1 SUOJELUTAVOITTEET TIIVISTETYSTI 8 4.2 SUOJELUTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 8

3/9 1 RAKENNUKSEN KUVAUS JA SÄILYNEISYYS Rakennushistoria tarkemmin ks. Auroran koulu rakennushistoriallinen selvitys (A-konsultit Oy, 2015, Silja Iso-Aho ja Milja Lindberg). Rakennus on valmistunut vuonna 1892 ja sen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström (1856 1917). Kaksikerroksinen puurakennus toteutettiin Aurora Karamzinin osoittamin lahjoitusvaroin ja se on suunniteltu alunperin koulukäyttöön. Vuodesta 1975 lähtien rakennus on toiminut päiväkotina. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas ja se on suojeltu asemakaavalla. Kuntoarvion (WSP 13.2.2015) mukaan rakennus on pääsääntöisesti teknisesti hyvässä kunnossa, joskin peruskorjauksen tarpeessa. Huolimatta käyttötarkoituksenmuutoksesta, rakennus on säilynyt suhteellisen hyvin. Alkuperäinen maisemallinen tilanne rakennuksen sijoittuminen metsäiselle kukkulalle avoimen peltoaukion ja tien varrelle on lähiympäristön perustavanlaatuisesta muutoksesta huolimatta edelleen tunnistettavissa. Keskeisimpiä vuosikymmenten aikana tehtyjä rakenteellisia ja taloteknisiä muutoksia ovat vesikaton ja yläpohjan osittainen korotus, ikkunoiden uusiminen sekä lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmien muutokset. Alkuperäiset pintarakenteet, tilapinnat ja varusteet on yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta purettu tai peitetty. Pohjoissivu, 02/2015. 1.1 ARKKITEHTONISET OMINAISPIIRTEET TIIVISTETYSTI Rakennuksen suunnittelija Gustaf Nyström on 1800-luvun lopun vaikutusvaltaisimpia suomalaisia arkkitehteja. Hänen päätöitään ovat Säätytalo ja Kansallisarkisto, jotka edustavat vuosisadan lopun uusrenessanssityyliä puhtaimmillaan. Nyström tunnetaan taidokkaana ja erityisesti teräsrakenteiden osalta edistyksellisenä suunnittelijana, joka osallistui rakennussuunnittelun ohella mm. asemakaavoituksen sekä Polyteknisen opiston ja myöhemmin Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriopetuksen kehittämiseen. Auroran koulu edustaa tyylillisesti lähinnä 1800-luvun lopulle ominaista nikkarityyliä. Valmistumisajankohdalle oli tyypillistä määrättyjen historiallisten tyylisuuntausten ja typologioiden soveltaminen kuhunkin rakennustyyppiin mm. koulurakennuksille soveliaimpana pidettiin yleisesti uusgotiikkaa jota ajatusmallia Auroran koulu ei tosin suoranaisesti noudata. Nikkarityyli oli vallitseva ilmaisumuoto kaupunkiporvariston maaseudun kesäasunnoissa, joihin se soveltui luontevasti ilmeeltään kevyenä ja epämuodollisena. Toisaalta maaseudun ja pienten keskusten julkisissa käyttörakennuksissa, kuten puisissa asema- ja koulurakennuksissa se oli jossain määrin yksinkertaistetussa muodossaan yhtä tavanomainen. Tyylisuuntauksella on siis Auroran koulun tapauksessa oletettavasti käytännön ja konvention sanelema tausta. Arkkitehtonisesti Auroran koulu on hallittu ja sopusuhtainen rakennus. Alkuperäiseltä pohjaratkaisultaan rakennus on selkeästi jäsennelty ja hirsirakentamiselle ominaiseen tapaan

4/9 yksinkertaisen kaavamainen. Keskeisesti sijaitseva sisäänkäyntihalli jakaa koulun tilallisesti ja toiminnallisesti kahteen osaan: opetustiloihin ja opettajan asuinhuoneistoon aikakauden maaseutukouluille tyypilliseen tapaan. Käynti opetustiloihin tapahtuu hallin kautta; asuinhuoneistolle on lisäksi erillinen porras ja tuulikaappi. Luokkahuonepääty erottuu rakennuksen suorakaiteisesta perusvolyymistä runkosyvyydeltään muita tiloja leveämpänä. Myös vesikaton muotoilu ja päätyjen poikittaiset harjalinjat heijastelevat sisätilojen jäsentelyä ja painottavat osaltaan opetustilojen hierarkista erityisasemaa kokonaisuudessa. Alkuperäisissä piirustuksissa toinen opetustiloista on esitetty normaalina luokkahuoneena, pienempi käsityösalina. Tilojen toiminta on siis selityksenä asymmetriselle pohjaratkaisulle. Pohjapiirros 1. krs, 1891. Julkisivut ovat vyöhykkeetöntä vaakalaudoitusta ja suhteellisen niukasti koristeltuja. Ulkoseinäpintoja rytmittävät klassistiset ikkuna-aukot sekä sisäänkäyntihallin ja verannan suurehkot lasipinnat. Erotuksena asuintilojen yksinkertaisemmista, suorakaiteen mallisista ikkunoista, luokkahuoneiden ikkunat ovat yläkulmistaan viistettyjä ja muistuttavat etäisesti holvattuja aukkoja. Hienovaraisella variaatiolla on korostettu opetustilojen erityisarvoa ja luotu niille astetta jalostuneempi ilme. Vanhan Kuninkaantien puoleista, niukemmin aukotettua itäpäätyä on elävöitetty katon ja räystäslinjan muotoilulla. Tuloksena on tasapainoinen sekä rakennuksen kokoon ja käyttötarkoitukseen harkiten suhteutettu, hillityn juhlava vaikutelma. Sisätilojen mittasuhteet ja erityisesti avarat luokkasalit ovat ansiokkaita ja tunnelmallisia tiloja, jotka soveltuvat edelleen monenlaiseen käyttöön. Keskeiset muutostyöt Myöhemmin tehdyistä muutoksista rakennuksen ominaispiirteitä hämärtäviä ovat ennen kaikkea vesikaton osittainen korotus ja puutteellisesti toteutettu ikkunoiden uusiminen. Ensin mainittu on seurausta toisen kerroksen asuintilojen laajennuksesta ullakolla. Pragmaattinen ja suoraviivainen laajennus on selkeässä ristiriidassa alkuperäisen arkkitehtuurin johdonmukaisuuden ja tasapainoisuuden kanssa: räystäslinjan korotus ja muuhun kokonaisuuteen suhteuttamattomat ikkunalisäykset sumentavat rakennuksen arkkitehtonista artikulaatiota. Alkuperäinen, hallin keskiakselille pohjapiirustuksen mukaan sijoittunut sisäänkäyntiporras on siirretty tuulikaapin vierelle, jonka seurauksena tuulikaapin vesikaton sisäänkäyntiä korostava muotoilu on menettänyt arkkitehtonisen merkityksensä ja sisäänkäyntiprosessi on arkipäiväistynyt. Alkuperäisen pohjakaavion perusteella nykyinen tuulikaappi näyttäisi olleen lasittamaton veranta tai sisäänkäyntikatos. Jälkikäteen toteutetusta lasituksesta ja portaan siirrosta antavat selviä viitteitä vanhoissa valokuvissa näkyvät julkisivulistat ja alaslasketun

5/9 sisäkaton suhde ikkuna-aukkoihin. Ikkunoiden uusiminen, joka on tehty karmisovitusten ja listoitusten osalta kauttaaltaan virheellisesti, ei täytä suojellun rakennuksen ylläpidolta ja korjaukselta edellytettävää teknistä tai ulkonäöllistä laatutasoa. Edellä mainitut historialliseen kokonaisuuteen periaatteessa kuuluvat kerrostumat heikentävät osiltaan rakennuksen arvoa esimerkkinä 1800-luvun rakennustaiteesta ja ne olisi näin ollen perusteltua poistaa. Palauttavat toimenpiteet ovat siis osittain suositeltavia sopivan tilaisuuden tullen. Julkisivu etelään, nykytilanne 04/2015. Julkisivu etelään, mahdollisen palauttavan toimenpiteen jälkeen. Taloteknisistä ratkaisuista, kuten koneellisen ilmanvaihdon lisäyksestä ja ulkoseinien sisäpuolisesta eristyksestä, ei sen sijaan ole kuntotutkimusten perusteella aiheutunut rakennukselle vaurioita tai peruuttamattomia muutoksia. Lämmitysjärjestelmän vaihdos puutakoista vesikiertoiseen patterilämmitykseen on johtanut kakluunien purkamiseen yhtä lukuun ottamatta. Talotekniset asennukset on yleensä tehty teknisesti toimivalla tavalla, mutta ilman harkittua suhdetta rakennuksen erityisluonteeseen ja kulttuurihistorialliseen arvoon. Vuosien varrella lisätyt sähkö- yms. asennukset on tehty improvisoiden ja monessa kohtaa pintaasennuksina. Epäyhdenmukaiset järjestelmät ja asennukset vaikeuttavat rakennuksen ylläpitoa ja huoltoa. 1.2 RAKENTEIDEN, TILOJEN JA PINTOJEN SÄILYNEISYYS Rakennuksen lähiympäristö on 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon asuin- ja koulurakentamisen myötä muuttunut rajusti, mutta alkuperäinen maisemallinen tilanne on edelleen hahmotettavissa. Koulurakennus on sijoitettu metsäiselle kukkulalle peltoaukean vierelle, luokkahuonepääty kohden tonttia sivuavaa tietä. Rakennuksella on ollut päälähestymissuunnasta, Träskendan kartanon suunnasta ja etelästä tai tieltä katsottaessa, selvästi julkisen rakennuksen arvokas leima. Viereisen uudemman koulurakennuksen liittymän ja päiväkotia varten toteutetun pihasuunnitelman myötä tontille kuitenkin saavutaan nykyisin kiertoteitse takakautta. Tontin

6/9 kasvillisuus on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta 1950- ja 60-lukujen valokuvissa näkyvät hongat ovat edelleen elinvoimaisia. Rakennuksen runko on pääosin hyvin säilynyt. Perustuksia ja alapohjia on muutettu betonirakenteisten teknisten tilojen toteutuksen yhteydessä ja lvis-asennusten läpivientien kohdilla, mutta kiviset perusmuurit ja peruspilarit ovat käytännössä alkuperäisessä tilassa. Varsinainen hirsirunko on säilynyt kauttaaltaan hyvin. Julkisivuverhous on tiettävästi alkuperäinen ja yksittäisiä lahovaurioita lukuun ottamatta hyvin säilynyt. Ikkunat on uusittu kuntoarvion mukaan vuonna 1986. Opettajan asunnon alkuperäinen pohjoissivun ulko-ovi on edelleen käytössä ja toimiva. Pääsisäänkäynti portaineen on tosin muutettu edellä kuvatulla tavalla. Julkisivuista ei ole teetetty väri- ja pintakäsittelytutkimusta. Myöskään vesikatteesta ei ole dokumentoitua tietoa, mutta se on kuntotutkimuksen mukaan elinkaarensa päässä. Yläpohja- ja vesikattorakenteet ovat pääasiassa hyvin säilyneitä ja vähäisiä vuotovaurioita lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Tilan jako-osat ovat väliseinärunkojen osalta pääosin säilyneitä. Rakennuksen valmistumisen jälkeiset tilamuutokset keskittyvät lähinnä 2. kerrokseen ja kellariin. Luokkahuoneiden ja sisäänkäyntihallin takat on purettu lämmitysjärjestelmän muutoksen yhteydessä 1955. Toiseen opetustiloista on lisätty parvi, joka rikkoo alkuperäisen selväpiirteisen tilahahmon. Osa alkuperäisistä väliovista on säilynyt. Lattian pintarakenteita on osittain muutettu ja korotettu. Ulkoseinien eristystä on pyritty parantamaan huokoisilla puukuitulevyillä ja sisäpuolisella asbestilevytyksellä. Tilapinnat on pääosin uusittu tai peitetty. Seinä- ja kattopinnat on verhoiltu asbestisementti- tai kipsilevyillä. Lattiat on päällystetty yleensä muovimatoilla. Käytännössä alkuperäisiä pintoja tai varusteita ei ole säilynyt yksittäisiä rakennusosia lukuun ottamatta. Tilainventointien ja purkutöiden yhteydessä selvitetään missä määrin alkuperäisiä pintoja ja materiaaleja on peitetty myöhemmin lisättyjen kerrostumien alle. Pohjoissivu, ennen vuotta 1955. 2 RAKENNUSSUOJELUSTATUS Rakennuksen suojelu edellyttää aktiivista hoitoa, kunnossapitoa ja restaurointia niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Suojelun toteutumista valvoo Espoon kaupunginmuseo. 2.1 SUOJELUSTATUS Rakennus on suojeltu asemakaavalla Asemakaavanumero 3749, alue 630600, vahvistettu 4.3.1987

7/9 Kaavamääräys sr : Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen historiallisesti arvokas luonne säilyy. Kuuluu Museoviraston RKY 2009 -kohteeseen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Träskendan kartano (www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=35) Rakennuksen arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen arvo on tuotu esille lukuisissa julkaisuissa, kuten Kari Jormakka, Sydämellistä yhteiselämää Espoon koulutaloja 1873 1990, Helsinki, 1991; Veli Nurmi, Espoon kansakoulut 1871 1921, Espoo: Espoon kaupunginmuseo, 1991 jne. Rakennussuojelun toteutumista valvova viranomainen on Espoon kaupunginmuseo 2.2 KULTTUURIHISTORIALLISET JA ARKKITEHTONISET ARVOT Kulttuurihistorialliset arvot Rakennus on Espoon kaupungin ja pääkaupunkiseudun vanhimpia säilyneitä koulurakennuksia ja osa suomalaisen koululaitoksen kehityshistoriaa. Rakennus kuuluu Träskendan historiallisesti merkittävän kartanoalueen ympäristökokonaisuuteen. Kartanomiljöö on päärakennuksen lähiympäristöä ja puistoaluetta lukuun ottamatta perusteellisesti muuttunut, josta syystä säilyneillä fragmenteilla, kuten Auroran koululla, on erityisen korostunut ja tärkeä asema. Rakennus liittyy Kuninkaantien kulttuurihistorialliseen vaikutuspiiriin Rakennuttaja Aurora Karamzin on kulttuurihistoriallisesti vaikuttava ja yleisesti tunnettu henkilö, jonka roolista edistyksellisenä ja yhteiskunnallisesti valveutuneena filantrooppina koulurakennus on konkreettinen esimerkki. Rakennuksen suunnittelija Gustaf Nyström on suomalaisen arkkitehtuurin 1800-luvun lopun keskeinen vaikuttaja ja suomalaisen arkkitehtuurikoulutuksen uranuurtajia. Rakennus liittyy suomalaisen koululaitoksen kehitykseen ja modernia yhteiskuntaa edeltäneeseen sosiaaliseen murrosvaiheeseen. Auroran koulu on suhteellisen hyvin säilynyt 1800-luvun lopun yksityisesti rahoitetun koulurakentamisen esimerkki. Arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot Auroran koulu on sovitettu rakennuspaikalle hienovaraisesti ja taidokkaasti. Auroran koulu muodostaa rakennusvolyymin, julkisivujen ja sisätilojen osalta ajallisesti ja tyylillisesti suhteellisen yhtenäisen ja tasokkaasti suunnitellun esimerkin. Rakennus on toiminnallisesti ja tilallisesti ansiokkaasti suunniteltu ja tilaratkaisut ovat monen tyyppiseen käyttöön hyvin soveltuvia. Auroran koulu on tasokkaasti toteutettu puurakentamisen ja varhaisen koulurakentamisen esimerkki Auroran koulu on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ja käsittää hyvin säilyneitä yksityiskohtia. 3 PERUSKORJAUKSEN TEKNISET JA TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT Kuntoarvio ks. Auroran päiväkoti Kuntoarvio ja PTS-suunnitelma, FSP, 13.2.2015 Kosteuskartoitus ks. Auroran päiväkoti kosteuskartoitus, WSP, 30.1.2015 Haitta-aineet ks. Auroran päiväkoti haitta-ainekartoitus, WSP, 2.2.2015 3.1 TOIMINNALLISET MUUTOSTARPEET Auroran päiväkodin toiminta siirtyy uusiin tiloihin ja rakennus varataan asukaspuisto- ja nuorisotoimintaan. Uusien käyttäjien alustavasti esittämät toiminnalliset ja tilalliset muutokset ovat yleensä suhteellisen vähäisiä. Oleellisia muutostarpeita ovat: Esteettömän sisäänkäynnin toteuttaminen ja 1. kerroksen päätilojen muokkaus liikuntarajoitteisille soveltuviksi (edellyttää mm. kynnysrakenteiden ja lattian pintarakenteiden muutoksia)