KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010
Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010 Helsinki
Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lastensuojelun asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelu Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2010 Sivumäärä, liitteet 21 s + liitteet Osanumero 2/2010 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Vuosi oli lastensuojelulain (417/) toinen toteuttamisvuosi. Lain asettamat määräajat ovat nousseet korostetusti esiin lastensuojelutyössä. Tämä on lisännyt lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta ja painottanut dokumentoinnin tärkeyttä. Kuusikon kunnissa käsiteltiin lastensuojeluilmoituksista määrätyn seitsemän arkipäivän kuluessa valtaosa, mutta keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvityksen kesto oli kuntien arvion mukaan vuoden lopulla noin puoli vuotta. Kuusikon kunnissa oli vuoden aikana lastensuojelun asiakkaina 8,1 % (23 539 lasta) alle 18-vuotiaasta väestöstä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2 200 lapsella. Uusia avohuollon asiakkaita tuli lastensuojeluun runsas 9 000 lasta. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin valmiiksi 7 000 lapselle, mikä oli noin 74 % uusista asiakkaista. Lastensuojelun asiakkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen teon jälkeen noin 3 000 lapsella ja asiakkuus jatkui lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua 6 000 lapsella. Avohuollon asiakkuudesta poistui vuoden aikana noin 8 000 lasta. Vuoden aikana sijoitettuna oli 4 732 alle 18-vuotiasta lasta (1,6 %) ja avohuollon asiakkaana 18 800 (6,4 %) lasta/nuorta. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 28 845 kappaletta yhteensä 17 876 lapsesta tai nuoresta. Lastensuojeluilmoituksen kohteena oli 6,2 % alle 18-vuotiaasta väestöstä. Lastensuojelun kustannukset olivat 281miljoonaa euroa Kuusikon kunnissa vuonna. Summasta 78 % (220 miljoonaa euroa) käytettiin sijoituksiin ja 22 % (60 miljoonaa euroa) avohuollon palveluihin. Lastensuojelun kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta noin 3 %. Sijaisperhehoidon lisääntyminen merkitsi sijoitusten kustannusten kasvun hidastumista muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Kuusikon kuntien vastuusosiaalityöntekijöiden määrä oli 424 työntekijää (marraskuussa ). Jokaista vastuusosiaalityöntekijää kohti oli keskimäärin 61 lastensuojelun asiakasta. Avohuollon vastuusosiaalityöntekijät tekivät keskimäärin 21 lastensuojelutarpeen selvitystä vuoden aikana. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 7 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi
KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU...1 1. Johdanto...3 2. Lastensuojelun kokonaisuus...3 2.1 Lastensuojelulain (417/) toinen toteuttamisvuosi...3 2.2 Lastensuojelun asiakkaana olleet lapset..3 2.3 Lastensuojelun kokonaiskustannukset... 5 3. Lastensuojelun henkilöstö...5 4. Avohuollon tiedot...7 4.1 Avohuollon asiakkaat... 7 4.2 Lastensuojelulain määräaikojan toteutuminen... 10 4.3 Avohuollon kustannukset... 10 5. Sijoitukset...12 5.1 Sijoitetut lapset ja sijoitusten kustannukset... 12 5.2 Huostaanotot... 15 5.3 Sijoitusten hoitomuotojen kehitys 2000-luvulla... 15 5.4 Eri sijoitusmuotojen käyttö Kuusikon kunnissa... 18 5.5 Sijoitusten kustannukset väestöön suhteutettuna vuosina -... 20 6. Yhteenveto...21 Liitteet: 1. Lastensuojelun tiedonkeruun määritelmät 2. Lastensuojelun kokonaisuus 2B. Lastensuojelun avohuollon kustannukset toiminnoittain 2C. Lastensuojelun asiakkaat ja kustannukset - 2D. Lastensuojelun kunnallinen henkilöstö 30.11. 2E. Lastensuojelun henkilöstön suhteutus asiakasmäärään 3. Lastensuojelun avohuollon tiedot 3B. Lastensuojelun avohuollon tietoja - 4. Rekisteröidyt lastensuojeluilmoitukset ilmoituksen tekijän mukaan 4B. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten ikä 5. Sijoitusten asiakkaat ja kustannukset 5A. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain 5B. Sijoitusten tietoja - 5C Sijoitusten hoitovuorokausista laskettujen kokovuotisten hoitopaikkojen määrän muutos ja suhteutus alle 18 v. väestöön Kuusikon kunnissa - 5D. Perhehoidon, laitoshoidon ja ostopalvelujen hoitovuorokausien osuudet - 6A. Sijoitusten kustannukset alle 18-vuotiasta kohti 2001-6B. Sijoitetun lapsen kustannukset - 7. Lastensuojelun työryhmä 2010 2
1. Johdanto Kuusikon kunnat (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) yhdistivät vuoden alussa aiemmin erillisinä toimineet lastensuojelun avohuollon 1 ) ja sijaishuollon työryhmät. Yhdistämisellä valmistauduttiin vuoden alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417 /) mukanaan tuomiin toiminnallisiin ja tiedonkeruun muutoksiin. Vuodesta alkaen avohuollon tiedot on koottu pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesti kokoamien avohuollon tietojen mukaisina. Tämän lisäksi ryhmä on koonnut lastensuojelun kokonaiskustannukset ja tietoja henkilöstöstä (mm. lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden määrän). Sijoituksista koottavia tietoja ei tässä yhteydessä muutettu. Helsingissä ja Turussa otettiin uusi asiakastietojärjestelmä (YPH-Effica) lastensuojelussa käyttöön vuonna. Samaa tietojärjestelmää käyttivät jo aiemmin Espoo, Tampere ja Oulu. Sekä Helsingillä että Turulla on ollut ongelmia lastensuojelutietojen tuottamisessa vuodelta uuden tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Siskomaija Pirilä Oulusta ja raportin on kirjoittanut Aila Kumpulainen. Henkilöstötiedot on koonnut ja tekstin kappaleessa 3 laatinut Marja- Riitta Kilponen. Työryhmän yhteystiedot löytyvät liitteestä 7. 2. Lastensuojelun kokonaisuus 2.1 Lastensuojelulain (417/) toinen toteuttamisvuosi Vuosi oli uuden lastensuojelulain (417/) toinen voimassaolovuosi. Lain asettamat määräajat ovat nousseet korostetusti esiin lastensuojelutyössä. Lastensuojelulain mukaisesti asiakkaalla on subjektiivinen oikeus määräaikojen toteutumiseen, mikä vahvistaa asiakkaan oikeusturvaa. Kunnille voi tulla sanktioita määräaikojen ylityksistä. Tämä on korostanut lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta ja lisännyt oikea-aikaisen ja nopean intervention merkitystä sekä dokumentoinnin tärkeyttä. Oikeaaikaisen intervention koetaan vaikuttavan kriisitilanteissa perheisiin ja vähentävän pitkäaikaista lastensuojelun tarvetta. Lapsen läheisverkoston nostaminen esiin on tuonut lastensuojelun sosiaalityöhön haasteita ja mahdollisuuksia. Sukulais- ja lähiverkostosijoitukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Myös monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet ovat nousseet esiin ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat eri kunnissa korostavat muiden hallintokuntien osuutta lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä, ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja niihin puuttumisessa. Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa on lisääntynyt. 2.2 Lastensuojelun asiakkaana olleet lapset Kuusikon kunnissa oli lastensuojelun asiakkaana joko avohuollossa tai sijoitettuna 23 539 alle 18- vuotiasta lasta vuonna. Lukumäärä sisältää kaikki lastensuojelun asiakkaana vuonna olleet eli avohuollon asiakkaana olleet ja sijaishuollon asiakkaana olleet. Lisäksi 2 320 täysi - ikäistä (18-20- vuotiasta) nuorta oli jälkihuollon asiakkaina. Lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten määrä kasvoi 2 230 lapsella eli runsaat 10 % edellisestä vuodesta. 1 osana sosiaalityön työryhmää vuosina 2003-. 3
Taulukko 1. Lastensuojelun asiakkaina olleet 0-17-vuotiaat lapset ja heidän osuutensa vastaavanikäisestä väestöstä, jälkihuollossa olleet sekä lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus vuonna 0-17 v. väestö 31.12.09 Muutos % v Lastensuojelun asiakkaana olleet 0-17v.lapset Muutos % v Sijoitetut 0-17v. vuonna * Muutos % v Avohuollon asiakkaana olleet 0-17v.lapset(sis jälkihuollon) Muutos % v Jälkihuollossa olleet 0-20v Lapset, joista tehty lastensuojeluil moitus Kunta Helsinki 96 590 1,2 7 848 10,6 1 927-3,5 5 921 16,1 780 6 360-5,9 Espoo 57 591 0,8 3 184 7,8 614 0,3 2 570 9,7 257 2 496 15,3 Vantaa 43 946 0,3 4 791 22,9 634 7,3 4 157 25,7 279 3 511 26,6 Turku 28 064-0,3 2 357 6,9 472-2,1 1 885 9,4 261 2 559 3,5 Tampere 35 414 0,0 2 854 1,9 623 14,5 2 231-1,2 154 1 344-9,7 Oulu 28 541 4,9 2 505 6,7 462 11,9 2 043 5,6 120 1 606 14,6 Kuusikko 290 146 1,0 23 539 10,5 4 732 2,0 18 807 12,9 1 851 17 876 4,8 Kunta % vastaavanikäisestä (0-17v) väestöstä osuus 0-17v väestöstä 18-20v. Helsinki 8,1 2,0 6,1 3,6 6,6 Espoo 5,5 1,1 4,5 2,8 4,3 Vantaa 10,9 1,4 9,5 3,6 8,0 Turku 8,4 1,7 6,7 3,6 9,1 Tampere 8,1 1,8 6,3 1,7 3,8 Oulu 8,8 1,6 7,2 1,8 5,6 Kuusikko 8,1 1,6 6,5 3,0 6,2 Kuusikon kuntien alle 18-vuotiaasta väestöstä oli keskimäärin 8,1 % (7,4 % v ) lastensuojelun asiakkaina vuonna. Sijoitettuna olleiden määrä kasvoi alle 100 lapsella (4 639 lasta vuonna ) ja sijoitettujen osuus väestöstä pysyi lähes ennallaan. Ainoastaan Tampereella ja Oulussa sijoitettuna olleiden määrä kasvoi yli 10 %. Sen sijaan avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi lähes kaikissa kunnissa, yhteensä 2 200 lapsella. Vantaalla asiakasmäärän kasvu oli suurin. Kuvio 1. Vuosina - lastensuojelun asiakkaina olleiden alle 18-vuotiaiden lasten osuus vastaavasta väestöstä jaoteltuna avohuollon asiakkaana olleisiin ja sijoitettuna olleisiin 12 Muutos % v 10 1,4 % 0-17v. väestöstä 8 6 2,1 2,1 2,0 1,4 1,3 1,8 1,7 1,7 1,6 1,5 1,8 1,5 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 4 2 4,9 5,3 6,1 1,0 3,9 1,1 4,1 1,1 4,4 6,3 7,5 9,5 5,5 6,1 6,7 6,0 6,4 6,3 6,0 7,1 7,2 5,2 5,8 6,5 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Avohuollon asiakkaana vuoden aikana % 0-17v Sijoitettuna vuoden aikana % 0-17v. Avohuollon asiakkaina olleiden osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä on noussut koko tarkastelu- jakson ajan. Avohuollon asiakkaiden väestöosuus on lisääntynyt yli prosenttiyksikön ikäryhmästä Espoota ja Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa Kuusikko-kunnissa. 4
2.3 Lastensuojelun kokonaiskustannukset Lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat Kuusikon kunnissa runsaat 281 miljoonaa euroa vuonna. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,1 %. Summasta kului sijoituksiin noin 78 % ja avohuollon toimintoihin 22 %. Taulukko 2. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ja kustannusten muutos vuodesta (kustannukset korotettu vuoden arvoon julkisten menojen hintaindeksillä) 2. Lastensuojelun kokonaiskustannukset Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Muutos % Muutos % Muutos % Yhteensä 122 530 547 4,8 41 351 729 6,0 35 861 595 1,2 31 033 202-3,7 34 321 164 3,9 15 969 148 7,8 281 067 384 3,1 Avohuolto 25 530 339-1,6 8 999 117 10,9 8 446 388-5,9 3 964 279-22,6 9 402 799 12,2 4 459 177 1,6 60 802 099-0,2 Sijoitukset 97 000 208 6,7 32 352 612 4,7 27 415 207 1,6 27 068 922-0,2 24 918 365 1,0 11 509 971 10,3 220 265 286 4,0 Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Lastensuojelun avohuollon kustannukset pysyivät Kuusikon kunnissa kokonaisuutena lähes vuoden tasolla. Joidenkin kuntien kustannusten laskuun vaikutti mm. se, että kunnan jälkihuoltonuorille toimeentulotukena maksettava taloudellinen tuki ei enää vuonna sisälly avohuollon kustannuksiin. Espoon ja Tampereen avohuollon kustannusten nousu oli kuitenkin yli 10 % edellisestä vuodesta. Turun huomattava avohuollon kustannusten lasku johtui aikuissosiaalityöhön kuuluvan sosiaalityön osuuden poistosta avohuollon kustannuksista Sijoitusten kustannukset nousivat edellisestä vuodesta keskimäärin 4 %. Kustannusten nousu oli suurin Oulussa ja Helsingissä (7-10 %). Turussa sijoitusten kustannukset laskivat henkilömenojen laskun johdosta. 3. Lastensuojelun henkilöstö Kuusikon kuntien lastensuojelun henkilöstö selvitettiin kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa vuodelta. Aiemmin on selvitetty lastensuojelun avo- ja sijaishuollon henkilöstöä ja erikseen sijaishuollon laitoshuollon henkilöstöä. Tähän raporttiin yhdistettiin koko lastensuojelun henkilöstö sekä avo- että sijaishuollossa tilanteessa 30.11.. Henkilöstömäärät selvitettiin vain kunnallisen palvelun osalta eli esimerkiksi ostopalvelulaitosten henkilöstömääriä ei ole selvitetty (Liite 2D). Taulukko 3. Kuusikko-kuntien kunnallinen lastensuojelun henkilöstö 30.11. Perhekuntoutus Nimikkeet Avohuolto Koti palvelu Sijais huolto avo huolto sijais huolto Muu toiminta Edelliset yhteensä Johtava sosiaalityöntekijä 57 13 2 5 77 Sosiaalityöntekijä 329 103 13 22 467 Stt-pätevyyttä edellyttävät muut nimikkeet 5 5 Kunnallisten laitosten henkilöstö 30.11. KAIKKI YHTEENS Ä Sosiaalityöntekijät yhteensä 386 116 15 32 544 Vastuusosiaali työntekijät 323 101 424 Sosiaaliohjaaja ja perhettyöntekijä 257 46 28 10 47 31 419 Lähityöntekijä 1 1 Muu nimike 40 2 6 2 8 58 Lastensuojelun johtaminen, yli 50% 9 9 1 1 24 YHTEENSÄ 374 46 155 17 64 73 1 046 1 224 2 270 5
Henkilöstön vertailu on helpointa tehdä kokonaislukuna, koska vertailussa on vaikeinta määritellä, miten henkilöstö sijoittuu eri sektoreihin. Kunnissa on esim. yleistynyt laitoksista annettava avohuollon palvelu lapsille, nuorille ja perheille heidän kodeissaan. Hallinnollisesti nämä työntekijät voivat kuulua sijaishuoltoon, mutta he työskentelevät pääosin virka-aikana ja arkipäivisin eli toimivat avohuollon palveluna. Myös jälkihuollon henkilöstön sijoittuminen vaihtelee kunnittain; osassa he kuuluvat avohuollon ja osassa sijaishuollon henkilöstöön. Tämän vuoksi henkilöstön vertailu on paras tehdä vuosittain siten, että verrataan henkilöstön kokonaislukua. Vertailukohtana voidaan käyttää myös vastuusosiaalityöntekijöiden määrää. Se selvitettiin uuden lastensuojelulain muutoksen vuoksi ensimmäistä kertaa tilanteessa 30.11.. Lastensuojelulain mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee nimetä oma vastuusosiaalityöntekijä, kun hän on lastensuojelun avo- tai sijaishuollon asiakkaana. Vastuusosiaalityöntekijöiden määrä on noussut ja oli 30.11. yhteensä 424 (407)työntekijää. Työntekijöiden määrä on pysynyt samana Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Se on noussut Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Helsingissä ja Espoossa ovat nousseet sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijöiden määrä, Oulussa lisäystä on ollut sekä avo- että sijaishuollossa verrattuna tilanteeseen 30.11.. Suhdeluku = lastensuojelun asiakkaita yhtä vastuusosiaali- työntekijää kohti nousi vuonna lähes kaikissa kunnissa (kuvio 2). Asiakassuhteutusten lisäksi suhteutettiin valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrää avohuollon vastuusosiaalityöntekijöiden määrään. Jokainen avohuollon vastuusosiaalityöntekijä laati keskimäärin 21 lastensuojelutarpeen selvitystä vuonna. Vaihteluväli oli 16 32 selvitystä /työntekijä. (liite 2E). Kuvio 2. Lastensuojelun (0-20v)asiakkaat vastuusosiaalityöntekijää kohti 100 80 60 40 20 0 81 83 77 68 71 62 6264 5961 55 4951 50 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Turun ja Tampereen vastuusosiaalityöntekijöiden määrä on otettu vakanssilukuna, vaikka näissä kunnissa lastensuojelua tekevät sosiaalityöntekijät tekevät osan työajastaan aikuisten sosiaalityötä. Selvitykseen päätettiin olla huomioimatta työpanoksen osuutta, koska kun lasketaan kuinka monta asiakasta yhdellä vastuusosiaalityöntekijällä on, ei työpanoksen huomioiminen anna oikeaa vertailulukua. Samalla tavoin Turun ja Tampereen vertailuluvut eivät ole täsmälleen oikeat, kun verrataan avohuollon sosiaalityöntekijöiden lukumäärää tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrään. Myöskään Helsingin osalta tämä vertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa, sillä Helsingissä avohuollon sosiaalityöntekijät vastasivat vuonna myös laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten sosiaalityöstä. Ei-kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden määrää ei saatu kaikista kunnista. Helsingissä ja Espoossa tilanne on pysynyt lähes ennallaan vuodesta vuoteen ja on 38 %. Vantaalla luku on noussut 50 % (40 %). Oulussa tilanne on hieman parantunut 30 % (35 %). 6
Lastensuojelun kotipalvelua tekevien vakanssien määrä on laskenut huomattavasti vuodesta, jolloin niiden määrää selvitettiin viimeksi. Onko niin, että koska uusi lastensuojelulaki korostaa varhaisen ja ehkäisevän tuen merkitystä, niin kotipalvelun resursseja on suunnattu enemmän perheille, jotka eivät ole vielä lastensuojelun asiakkuudessa? Vai onko palvelumuotoa vähennetty kokonaisuudessaan? Lastensuojeluperheiden kotipalvelua tarjotaan kunnallisena palveluna Helsingissä (25 vuonna / 40 vuonna ) ja Tampereella (21 / 50). Vantaalla ei ole enää tätä palvelua (vuonna oli 4 vakanssia). Perhekuntoutuksen määrittelyn ja hallinnollisen sijoittumisen vaihtelun vuoksi sen henkilöstö- lukuja ei saada vielä selkeästi esiin. 4. Avohuollon tiedot 4.1 Avohuollon asiakkaat Lastensuojelulain (417/) tultua voimaan vuoden alussa muuttui myös valtakunnallinen tiedonkeruu avohuollosta. Tiedonkeruu laajeni huomattavasti ja kuntien tietojärjestelmillä on ollut vaikeuksia vastata muuttuneisiin tiedonkeruutarpeisiin. Vuoden osalta tilanne on jo paran- tunut sen verran, että useimmat kootuista tiedoista saatiin tuotettua (liite 3). Taulukoissa suluissa olevat numerot viittaavat lastensuojelun avohuollon toimintaa kuvaavan tilaston tietoihin. ( www.thl.fi \tilastot\ lastensuojelu) Taulukko 4. Tietoja lastensuojeluilmoituksista ja avo- sekä jälkihuollon asiakkaista - Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojeluilmoitukset(1) 11 788 3 575 4 736 5 298 2 228 2 299 29 924 10 442 3 861 5 861 4 441 1 762 2 478 28 845 Muutos % - -11,4 8,0 23,8-16,2-20,9 7,8-3,6 Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleet lapset (2) 6760 2164 2774 2473 1489 1402 17062 6360 2496 3511 2559 1344 1606 17876 Muutos % - -5,9 15,3 26,6 3,5-9,7 14,6 4,8 Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni edellisestä vuodesta noin 1 000 ilmoituksella. Kehitys oli eri kunnissa erilainen; kun Helsingissä, Turussa ja Tampereella lastensuojeluilmoitusten määrä väheni, ilmoitusten määrä jatkoi kasvuaan Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Helsingissä ilmoitusten vähenemiseen vaikutti se, että vuonna lastensuojeluilmoituksiin rekisteröitiin ilmoitukset alaikäisten päihteidenkäytöstä ja rikoksesta epäilystä. Vuonna nämä ilmoitukset tilastoitiin erikseen (n. 200-300). Helsingissä ja Tampereella väheni myös ilmoitusten kohteena olleiden lasten määrä kun muissa kunnissa lapsimäärä kasvoi. Samalla lasta kohti tehtyjen ilmoitusten määrä laski 1,6:een lasta kohti. Yksityisten henkilöt tekivät lastensuojeluilmoituksista noin neljänneksen. Yksityisten osuus ilmoituksista vähentyi hieman vuodesta ja viranomaisten osuus kasvoi. Viranomaisista suurimman osan ilmoituksista teki poliisi (29 %). Valtaosa lastensuojeluilmoituksista kohdistui kouluikäisiin lapsiin. Lapsista 7-12-vuotiaita oli lähes 28 % ja 13 vuotta täyttäneitä yli 40 % (liitteet 4 ja 4B). 7
Taulukko 5. Lastensuojelun asiakkaana olleet sekä avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina. Uudet avohuollon asiakkaat, %-osuus kaikista avohuollon asiakkaista ja kaikista lastensuojelun asiakkaista. Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vuoden aikana lastensuojelun asiakkaana olleet 8 232 3 555 4 389 2 420 2 913 2 578 24 087 8 961 3 457 5 010 2 659 3 016 2 756 25 859 Muutos % - 8,9-2,8 14,1 9,9 3,5 6,9 7,4 Vuoden aikana avohuollon asiakkaana olleet (7) 6 763 2 802 3 806 1 977 2 791 2 221 20 360 7 155 2 953 4 709 2 015 2 908 2 398 22 138 Muutos % - 5,8 5,4 23,7 1,9 4,2 8,0 8,7 Vuoden aikana alkaneet avohuollon asiakkuudet (3) 1636 1191 2143 608 1083.. 6661 2393 1339 2107 1243 1138 997 9217 Vuoden aikana alkaneiden uusien asiakkuuksien (3) osuus kaikista avohuollon asiakkaista(7) 33,4 45,3 44,7 61,7 39,1 41,6 41,6 Vuoden aikana alkaneet uudet lastensuojelun asiakkuudet (3) osuus kaikista lastensuojelun asiakkaista 26,7 38,7 42,1 46,7 37,7 36,2 35,6 Taulukkoon 5 on otettu mukaan myös kaikkien lastensuojelun asiakkaina olevien määrä vuosina ja. Tätä tietoa ei ole THL:n keräämissä tiedoissa vaan sen on kerännyt Kuusikko-työryhmä. Avohuollon asiakasmäärässä (7) ovat mukana myös avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut, jotka lasketaan tässä selvityksessä myös sijoitettuna olleiden määrään. Avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi useimmissa kunnissa vuodesta. Keskimääräinen kasvu oli lähes 9 %. Erityisen suurta kasvu oli Vantaalla (+24 %). Vuoden aikana alkaneiden uusien avohuollon asiakkuuksien määrä oli noin kolmannes kaikista lastensuojelun asiakkaista ja runsas 40 % kaikista avohuollon asiakkaista. Taulukko 6. Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset vuonna. Lastensuojelutarpeen selvitykseen päättyneet asiakkuudet sekä valmiiksi tehtyjen lastensuojeluselvitysten %-osuus uusista avohuollon asiakkuuksista. Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset(4) 881 1094 319 507 771 269 3841 2167 1082 968 885 814 872 6788 Joista asiakkuus päättyy selvitykseen Selvitykset 843 564 488.. 314 279 2 488 % selvityksistä 38,9 52,1 50,4 38,6 32,0 42,1 Vuoden aikana valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten (4) osuus uusista avohuollon asiakkuuksista(3) 90,6 80,8 45,9 71,2 71,5 87,5 73,6 Vuoden aikana valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrä pitää sisältää myös ne tapaukset, joissa lastensuojelun asiakkuus päättyy selvitykseen. Oulussa tällaisten selvitysten määrä oli vuonna noin 30 % tehdyistä selvityksistä. Helsingissä ja Tampereella selvitykseen päättyi noin 40 % uusista asiakkuuksista ja Espoossa ja Vantaalla noin puolet uusista asiakkuuksista. Valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten osuus uusista avohuollon asiakkuuksista vaihteli kunnittain 46-91 %:n välillä. Keskimäärin osuus oli 74 % uusista asiakkuuksista. 8
Lastensuojelutarpeen selvitysten jälkeen tehtyjen uusien asiakassuunnitelmien määrä (5) ja vuoden aikana tarkistettujen avo- tai jälkihuollon asiakassuunnitelmien määrä (6) on tällä hetkellä hyvin vaikea saada kuntien käyttämistä asiakastietojärjestelmistä. Luotettavan tiedon saamiseksi on kehitettävä sekä määrämuotoisia asiakaskassuunnitelmalomakkeita että tapoja, joilla suunnitelman teko tai päivitys kirjaantuu aukottomasti tietojärjestelmään. Avohuollon tilastotiedot ovat jo tarkempia kuin lastensuojelulain (417/) ensimmäisenä toteuttamisvuonna. Silti täysin kattavien tietojen saanti tietojärjestelmistä teettää vielä töitä. Kuviossa 3 on hahmoteltu karkeasti Kuusikon kuntien vuodelta koottujen lastensuojelun asiakasja toimintatietojen pohjalta kokonaiskuva lastensuojelun asiakasmäärästä ja siinä tapahtuvista muutoksista vuoden aikana. Kuvion avulla yritetään hahmottaa lastensuojelu prosessin kokonaisuus ja asiakasvirrat. Lastensuojelun asiakkaaksi tulevalle tehdään lastensuojelutarpeen selvitys ja sen jälkeen asiakkaaksi jäävälle laaditaan asiakassuunnitelma. Sijoitettuna tai avohuollon asiakkaana vuodesta toiseen jatkavan asiakassuunnitelma tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Kuvio 3. Lastensuojelun tilastojen antama kuva lastensuojelun asiakkaiden määrästä ja asiakaskunnan muutoksesta vuoden aikana Kuusikon kunnissa Lastensuojelun asiakkaina 25 000 lasta Avohuollon asiakkaat Uudet lastensuojelun asiakkaat 9 000 lasta Uusia lastensuojelutarpeen selvityksiä 9 000 ja uusia asiakassuunnitelmia 6 000 Lastensuojeluilmoituksen kohteena 18 000 lasta (osa jo lastensuojelun asiakkaana) 6 000 jää asiakkaaksi 6 000 lasta avohuollon asiakkaina jo ennen vuotta eikä poistu vuonna Tarkistettavia asiakassuunnitelmia 6 000 Poistuu avohuollon asiakkuudesta (lakkautetut) 8 000 lasta (30%) Poistuu selvityksen jälkeen 3 000 lasta Sijoitetut 5 000 (20%) Tarkistettavia asiakassuunnitelmia 5 000 0-20v. Lapset ja muoret 0-20v % Lastensuojelun asiakkaina 25 900 100 Sijoitettuna 5 400 20,8 Avohuollon asiakkaina 22 100 85,3 Jälkihuollon asiakkaina 1 900 7,3 Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet 9 200 35,5 Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojeluselvitykset 6 800 73,9 alkaneista asiakkuuksista Vuoden aikana lakkautetut avohuollon asiakkuudet 7 800 30,1 Poistuu selvityksen jälkeen asiakkuudesta 3 000 32,6 alkaneista asiakkuuksista Kuusikkokunnissa oli vuoden aikana lähes 26 000 lastensuojelun asiakasta. Heistä viidennes oli vuoden aikana sijoitettuna. Avohuollon asiakkaina oli noin 22 000 lasta, joista uusina asiakkaina tuli lastensuojeluun runsas 9 000 lasta. Uusia asiakkaita oli runsas kolmannes kaikista lastensuojelun asiakkaista. Uusille asiakkaille tehtävän lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus päättyi noin 3 000 lapsella (kolmannes uusista asiakkuuksista). Vuoden aikana lakkautettuja avohuollon asiakkuuksia oli 8 000, joista 3000 lastensuojelutarpeen selvitykseen loppunutta asiakkuutta ja 5 000 avo- tai jälkihuollon asiakkaana aikaisemmin ollutta. Vuoden aikana asiakkaiksi tulleiden ja vuoden aikana lakkautettujen asiakkuuksien lisäksi avohuollon asiakkaina oli 6 000 lasta, jotka olivat vuoden alkaessa avohuollon asiakkaina eikä asiakkuus loppunut vuoden aikana. Lastensuojelutarpeen selvityksiä olisi tullut tehdä runsas 9 000 vuoden aikana ja tilastojen mukaan niitä tehtiin vajaa 7 000 (74 %:lle uusista asiakkaista). Uusia asiakassuunnitelmia tuli vuoden aikana tehtäväksi 6000 lapselle ja suunnitelman tarkistus ja päivittäminen oli tehtävä 11 000 sijoitettuna tai avohuollon asiakkaana olleelle lapselle. 9
4.2 Lastensuojelulain määräaikojan toteutuminen Lastensuojelulaki säätää määräajat vireille tulleen lastensuojeluasian käsittelylle sekä lastensuojelu tarpeen selvityksen tekemiselle: 1) Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä 27 :ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin (LsL 26 ). 2) Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta (LsL 27 ). Aluehallintovirastot suorittivat keväällä 2010 kunnille kyselyn lastensuojelulain määräaikojen toteutumisesta. Kuusikon kuntien antamien vastausten perusteella 80-90 % lastensuojeluilmoituksista käsiteltiin määrätyn seitsemän arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä kunnat pystyivät käsittelemään vuonna lain määräajassa korkeintaan puolet. Keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvityksen kesto oli kuntien arvion mukaan vuoden lopulla noin puoli vuotta. Kunnat ovat alkaneet toimenpiteisiin saadakseen tilanteen lain mukaiselle tasolle. Tällaisia toimenpiteitä olivat mm. erillisten selvitystiimien perustaminen ja uusien sosiaalityöntekijöiden palkkaaminen. Lisäksi kunnat ovat pyrkineet ohjeistamaan seikkaperäisemmin selvitysten tekoa ja määrittämään riittävän tason lastensuojelutarpeen toteamiselle. 4.3 Avohuollon kustannukset Avohuollon kustannukset koostuvat lastensuojelun avohuollon sosiaalityöstä, jälkihuollon toiminnoista, perhetyön, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan, sosiaalipäivystyksen, ensikotien ja lastensuojelun taloudellinen tuen/ostopalvelujen ( 35 ja 36) kokonaisuudesta. Lastensuojelun johtamisen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia täsmennettiin siten, että yli 50% työajastaan lastensuojeluun tekevien kustannukset tulivat mukaan vertailuun. Taulukko 7. Lastensuojelun avohuollon kustannukset kaupungeittain ja toiminnoittain ja Kuusikon tasolla LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO VUONNA Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kuusikko Lastensuojelun avohuollon kustannukset 25 530 339 8 999 117 8 446 388 3 964 279 9 402 799 4 459 177 60 802 099 59 472 757 Lastensuojelun yhteiset palvelut 145 693 466 029 216 262 827 985 359 930 Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö 11 819 351 4 941 238 3 600 572 1 295 610 2 243 366 1 880 071 25 780 209 25 734 710 Jälkihuolto ja nuorten tukiasuminen 2 309 413 1 561 271 721 378 386 490 725 898 170 574 5 875 025 4 862 537 Lastensuojelun perhetyö 7 708 963 622 102 2 015 364 1 154 214 4 333 179 759 437 16 593 258 14 960 076 Tukiperhetoiminta/tukihenkilötyö/lomatoiminta 572 963 77 075 63 055 1 108 105 156 341 1 977 539 1 120 802 Sosiaali- ja kriisipäivystys (Lastensuojelu) 939 776 387 411 559 200 384 145 508 593 200 589 2 979 713 3 143 630 Ensikotien toiminta 771 581 717 847 173 117 159 650 113 000 251 961 2 187 156 2 175 420 Lastensuojelun taloudelliset tukitoimet/ostopalvelut ( 35, 36)) 767 776 657 254 845 440 521 115 370 658 818 824 3 981 066 6 893 023 Muut lastensuojelun kustannuserät 494 823 34 919 65 287 5 119 600 148 222 630 Avohuollon kustannukset laskivat noin 0,2 prosenttia vuodesta. Osa muutoksista johtui toimintojen sisällön täsmentymisestä. Muutos oli suurin Turussa, jossa kustannuksista poistettiin yhdennetyn sosiaalityön vuoksi aikuissosiaalityöhön kuluva osa avohuollon sosiaalityöstä. Tämä vaikutti Turun avohuollon kustannusten alenemiseen noin miljoonalla eurolla. Toinen useampaan kuntaan vaikuttava muutos oli se, että toimeentulotukena maksettava jälkihuollon taloudellinen avustaminen jäi pois kustannuksista. Tämä vaikutti erityisesti Helsingin ja Turun kustannuksiin. 10
Kuvio 4. Lastensuojelun avohuollon eri toimintojen % -osuudet avohuollon kustannuksista 100,0 80,0 3,0 3,0 7,3 10,0 3,7 8,0 2,0 4,3 6,6 32,4 7,8 23,9 13,1 4,0 9,7 3,9 1,2 5,4 18,4 5,7 4,5 6,5 3,6 4,9 30,5 60,0 30,7 57,9 20,5 40,0 72,3 20,0 55,9 56,7 42,4 31,6 50,8 53,4 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto+yhteiset Sosiaali- ja kriisipäivystys(lastensuojelu) Lastensuojelun taloudelliset tukitoimet ( 35 ja 36) Lastensuojelun perhetyö/tukihenkilötoiminta/lomatoiminta Ensikotien toiminta Muut lastensuojelun kustannuserät Kustannuksista 32 miljoonaa euroa (53 %) oli avo- ja jälkihuollon osuutta. Perhetyön, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kustannukset olivat 18 miljoonaa euroa (31 %). Kustannusten jakaantuminen eri kokonaisuuksiin vaihtelee kaupungeittain toiminnan organisoinnin mukaan. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen lastensuojelun osuus oli vajaa 3 miljoonaa euroa vuonna Ensikotien avopalveluihin kunnat käyttivät noin 2,1 miljoonaa euroa. Ensikoteja käytetään jonkin verran myös sijoituksiin. Tämä toiminta on useimmilla kunnilla sijoitusten kustannuksissa ja lapsimäärissä mukana. Lastensuojelulain taloudellisten tukitoimien kustannukset vähenivät runsaalla 2 miljoonalla eurolla vuoteen verrattuna kun toimeentulotukena maksettava taloudellinen tuki ei enää ole mukana lastensuojelun kustannuksissa. 11
5. Sijoitukset 5.1 Sijoitetut lapset ja sijoitusten kustannukset Kuusikon kunnissa alle 18-vuotiaista lapsista oli keskimäärin 1,6 % vuoden aikana sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Muita suurempi osuus sijoitettuja oli Helsingissä (2 % ikäryhmästä) ja vähiten heitä oli Espoossa (1,1 % ikäryhmästä). Sijoitettuja oli Kuusikon kunnissa yhteensä 5 380 lasta. Heistä alle kouluikäisiä oli noin viidesosa ja 18 vuotta täyttäneitä 12 %. Sijoitettuja lapsia oli Kuusikon kunnissa vuonna yhteensä 388 lasta enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Suhteellisesti eniten sijoitettujen määrä on lisääntynyt Oulussa ja lähes yhtä paljon Espoossa. Kuitenkin Espoossa oli yhä vuonna kaikista pienin osuus sijoitettuja lapsia väestöön suhteutettuna. Espoon alle 18-vuotiaan väestön määrä on vastaavana aikana lisääntynyt noin 2 500 lapsella. Helsingissä, Turussa ja Tampereella alle 18-vuotiaan väestön määrä on vuodesta vähentynyt yhteensä 2 700 lapsella. Kuvio 5. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten määrä ja muutos vuosina -. Sijoitettujen lasten määrän muutos - Lapsia + 121 +127-4 -37 + 69 +112 Muutos % + 6 % +22 % -1% -6% +12% +28% 2 500 2 178 2 321 2 299 2 000 1 500 1 000 500 569 706 696 668 651 664 589 569 552 587 624 656 401 458 513 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Vuonna Helsingin, Turun 2 ja Espoon sijoitettujen määrä oli edellisvuotta hieman pienempi. Näin siitäkin huolimatta, että vuonna ensikoteihin sijoitetut otettiin mukaan lapsimäärään. Helsingin ja Espoon kohdalla tämä merkitsi vuosia jatkuneen sijoitettujen määrän kasvun taittumista. Muiden Kuusikko kuntien sijoitettujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, mikä näkyi myös sijoitettuna olleiden väestöosuuden kasvuna. 2 Helsinki ja Turku ottivat käyttöön uuden tietojärjestelmän, josta asiakasmäärän muutos voi osittain johtua. 12
Kuvio 6. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 18-vuotiaiden %-osuus kunnan alle 18 -vuotiaasta väestöstä vuosina -. 2,5 2,0 2,0 2,0 2,1 2,1 2,0 Sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 1,5 1,0 0,5 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,4 1,4 1,4 1,3 1,4 1,8 1,7 1,8 1,7 1,7 1,5 1,4 1,6 1,5 1,8 1,4 1,5 1,5 1,5 1,6 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 Lasten sijoitusten kustannukset Kuusikon kunnissa vuonna olivat 220 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannusten nousu oli muutamaa aikaisempaa vuotta maltillisempi, noin 4 %. Ainoastaan Oulussa ja Helsingissä kokonaiskustannusten kasvu oli keskimääräistä suurempi. Yhden sijoitetun lapsen kustannukset kunnalle olivat keskimäärin 40 492 euroa vuonna. Sijoitettua lasta kohti lasketut kustannukset nousivat 3 % koko Kuusikon tasolla. Tässä vertailussa suhteutetaan lastensuojelun kokonaiskustannuksia alle 18 -vuotiaaseen väestöön. Sijoitusten kustannukset kunnan lapsiväestöön suhteutettuna olivat keskimäärin 759 euroa jokaista alle 18-vuotiasta kuntalaista kohti vuonna. Kustannukset suhteutettuna lapsiväestöön kertovat suurelta osin kunnassa tarvittavan sijaishuollon määrästä. Kuviossa 8 on lastensuojelun hoitovuorokaudet muutettu kokovuotisiksi hoitopaikoiksi (perhehoidossa ainoastaan pitkäaikaiset) ja suhteutettu 1 000 alle 18-vuotiaiden määrään. 13
Kuvio 7. Sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti vuosina - (vuoden hintatasossa) 1200,0 Kustannukset vuoden aikana 0-17vuotiasta asukasta kohti 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 864 914 953 1004 795 440 453 490 540 562 568 611 614 604 624 963 965 811 831 896 559 586 622 696 704 622 660 696 738 759 342 361 374 383 403 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Kuusikko 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 04 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 Helsingissä ja Turussa käytettiin hoitovuorokausista laskien eniten kokovuotisia hoitopaikkoja suhteessa lapsiväestöön. Näissä kunnissa lapsiväestöön suhteutetut kustannuksetkin olivat suurimmat. Ainoastaan Oulu, joka on pystynyt järjestämään edullista perhehoitoa muita kuntia suuremmalle osalle sijoitetuista, pääsi kustannuksissa alle vähemmän lastensuojelua (suhteessa lapsiväestöön) käyttävän Espoon. Kuvio 8. Hoitovuorokausista laskettujen kokovuotisten lastensuojelun hoitopaikkojen määrä 1000 alle 18-vuotiasta kohti Kuusikon kunnissa. 20,0 16,0 16,6 17,0 16,9 15,0 15,0 14,3 7,6 7,6 14,3 14,7 9,7 10,0 7,7 8,1 8,1 11,7 11,8 13,1 13,4 10,0 10,3 10,0 10,1 10,1 10,3 10,7 9,8 10,0 10,5 10,7 9,7 5,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kokovuotisia hoitopaikkoja/1000 alle 18-vuotiasta 14
5.2 Huostaanotot Uusia huostaanottoja toteutui vuoden aikana 619 (475 vuonna ). Hallinto-oikeuksien ratkaisemien tahdonvastaisten huostaanottojen määrä 183 oli edellistä vuotta (101) huomattavasti suurempi. Tahdonvastaisten huostaanottojen osuus oli useissa kunnissa alle 30 %, mutta Tampereella se oli runsas puolet kaikista huostaanotoista. 2.1.4 Huostaanotot Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Suostumukseen perustuvat huostaanotot 165 72 71 60 33 35 436 Hallinto-oikeuden päättämät huostaanotot 60 24 18 25 34 22 183 HAO hylännyt hakemuksia vuonna 1 0 1 4 1 7 Kaikki huostaanotot 226 96 89 85 67 57 619 Joista suostumukseen perustuvia % 73,0 75,0 79,8 70,6 49,3 61,4 70,4 Joista hallinto-oikeuden päättämiä % 26,5 25,0 20,2 29,4 50,7 38,6 29,6 Kuvio 9. Huostaanotoista suostumukseen perustuvien ja hallinto-oikeuksien päättämien %-osuus Huostaanottoja 226 96 89 85 67 57 100 % 80 % 26,5 25,0 20,2 29,4 50,7 38,6 60 % 40 % 20 % 73,0 75,0 79,8 70,6 49,3 61,4 0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Suostumukseen perustuvat % Hallinto-oikeuden ratkaisemat % 5.3 Sijoitusten hoitomuotojen kehitys 2000-luvulla Sijoitusten hoitovuorokaudet ovat vuosittain lisääntyneet 1-4 % Kuusikon tasolla. Vuonna 2003 koko Kuusikon sijaishuollon (pitkäaikaisen hoidon) vuorokaudet muutettuna ympärivuotisiksi hoitopaikoiksi vastasivat 3 055 kokovuotista paikkaa. Vuonna hoitovuorokaudet vastasivat jo 3 653 kokovuotista paikkaa. Hoitomuodoittain tarkasteltuna Viisikon kunnissa sijaisperhehoidon hoitovuorokaudet olivat lähes puolet kaikista hoitovuorokausista vuonna 2000. Kunnallisten laitosten ja ostopalvelun hoitovuorokaudet olivat molemmat runsas neljännes (26 % )vuorokausista. 15
Kuvio 10. Eri hoitomuotojen osuus sijaishuollon hoitovuorokausista Viisikon/Kuusikon kunnissa 2000. Viisikko 100 % Kuusikko 80 % 60 % 47,5 46,8 45,0 44,5 43,1 41,6 40,5 41,7 41,3 42,4 40 % 26,4 28,9 30,1 31,3 31,9 34,7 36,7 36,8 37,5 37,1 20 % 0 % 26,1 24,3 24,9 24,3 25,1 23,7 22,7 21,5 21,2 20,5 2000 2001 2002 2003 2004 Kunnalliset laitokset % Ostopalvelut yhteensä % Perhehoito(sijaisperheet) % Vuonna vastaavat osuudet Kuusikon kunnissa olivat: sijaisperhehoito runsas 42 % vuorokausista, kunnallinen laitoshoito runsas 20 % ja ostopalvelut 37 % hoitovuorokausista. Liitteessä 5D on esitetty kuntakohtaisesti eri hoitomuotojen hoitopäivien osuuksien kehitys 2 000-luvulla. Vuodesta 2003 lähtien syntyneistä uusista kokovuotisista sijoituspaikoista valtaosa, 451 paikkaa, on syntynyt ostopalveluihin. Kunnallisten laitosten kapasiteettia on lisätty 25 paikkaa ja 122 kokovuotista pitkäaikaista sijoituspaikkaa on saatu sijaisperheisiin. Pitkäaikainen perhehoito väheni aina vuoteen asti, jolloin monissa kunnissa tapahtui käänne ja pitkäaikaisen perhehoidon osuus hoitovuorokausista alkoi kasvaa. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet kääntyivät vuonna nousuun. Kuvio 11. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutetut lastensuojelun hoitovuorokaudet 2000 ja paikkojen lisäys -300 100 500 900 1300 1700 Helsinki 625 647 661 662 672 416 427 407 415 397 416 479 531 542 564 Espoo 158 153 148 148 151 65 58 63 70 74 195 211 225 242 242 Vantaa 144 143 147 148 157 68 66 71 67 69 207 226 232 221 218 Turku 117 117 122 119 123 134 139 143 136 138 131 131 144 151 152 Tampere 182 179 181 183 191 53 46 54 55 53 131 145 150 179 173 Oulu 164 168 183 196 196 37 58 38 61 43 58 41 52 37 45 Pa-perhehoito Kunnal linen laitoshoito Ostopalvelut 16
Perhehoidon hienoisen kasvun lisäksi kuviosta 11 on nähtävissä ostopalvelujen osalta sekä kasvua että vähenemistä eri kunnissa. Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella on kaikissa tarvittu lastensuojelun sijoituksiin runsas 400 kokovuotista sijoituspaikkaa vuodessa. Tampereella ja Espoossa sijoituspaikkojen määrä on lisääntynyt vuodesta noin 50 paikan verran. Kuvio12. Sijaishuollon hoitovuorokauden kustannukset eri hoitomuodoissa 400 EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR /hoitovrk ostopalvelut 300 314 303 EUR / hoitovrk sijaisperhehoito Euroa/vrk 200 250 210 230 260 212 234 228 226 242 233 258 218 100 65 56 59 52 55 57 60 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Sijoitettuna ollutta lasta kohti lasketut sijoitusten kustannukset olivat 40 942 euroa vuonna. Oulun kustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet huomattavan alhaiset sijoitettuna ollutta kohti eivätkä ole nousseet kuten muissa kunnissa on tapahtunut. Oulun edullisuutta selittää suuri perhehoidon osuus, kunnallisen laitoksen edullisin hoitovuorokauden kustannus sekä ostopalvelujen pienenevä käyttö tarkastelujakson aikana. Sijoitetun lapsen kustannukset Sijoitetun lapsen vuosikustannusten kehitys vuodesta 2001 Eur/sijoitettu Muutos % vuoteen on esitetty kuviossa 13. Tässä raportissa Helsinki 42 192 7,7 sijoituksiin lasketaan mukaan myös avohuollon Espoo 46 484 6,3 tukitoimisijoitukset. Vuoden 2001 keskimääräinen sijoituksen kustannus (Viisikon kunnissa) on merkitty arvolla Vantaa 41 288-0,4 1 ja kustannusten kehitystä seuraavina vuosina on suhteutettu Turku 49 038 2,9 siihen. Kuviossa käytetyt sijoitettua kohti lasketut Tampere 37 985-3,9 kustannukset löytyvät liitteestä 6B. Oulu 22 437-1,5 Kuusikko 40 942 3,0 17
Kuvio 13. Sijoitettuna ollutta lasta kohti laskettujen vuosikustannusten kehitys Kuusikon kunnissa vuosina 2001 (Viisikon keskiarvo v. 2001 = 1, kustannukset v. arvossa) 1,70 1,50 Keskiarvo Viisikon kunnissa Keskiarvo Kuusikon kunnissa 1,52 1,44 1=Viisikon keskiarvo 2001 1,30 1,10 0,90 1,14 1,04 1,03 1,00 0,93 0,78 0,97 0,98 1,03 1,11 1,15 1,18 1,23 1,31 1,28 1,27 1,18 0,70 0,70 0,50 0,56 2001 2002 2003 2004 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kustannukset sijoitettua lasta kohti ovat Viisikon/Kuusikon kunnissa kohonneet vuodesta 2001 keskimäärin 27 %. Oulun muita kuntia edullisempia sijoitusten kustannuksia selittävät suurin osuus (72 % hoitovuorokausista) edullista perhehoitoa ja pienin osuus kunnallista sekä ostopalvelulaitoshoitoa. 5.4 Eri sijoitusmuotojen käyttö Kuusikon kunnissa Perhehoitoa oli vuonna hoitovuorokausina mitaten eniten Oulussa (72 %), Tampereella (48 %) ja Helsingissä (43 %). Muissa vertailun kunnissa perhehoidon osuus hoitovuorokausista oli 30-36 %. Perhehoidon osuus hoitovuorokausista kasvoi kaikissa kunnissa edellisestä vuodesta. Perhehoidossa oli Kuusikon kunnissa 2 192 lasta vuoden aikana. Perhehoidossa olleiden lasten määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Perhehoidossa olleista lapsista 1 653 (1 570) oli pitkäaikaisessa ja 666 (547) lyhytaikaisessa perhehoidossa. Pitkäaikaisessa perhehoidossa tuotettiin hoitovuorokausia 543 872 (531 631) ja lyhytaikaisessa 37 190 (24 936). Kunnat lisäsivät lyhytaikaisen perhehoidon käyttöä Turkua lukuun ottamatta. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutettuna perhehoidossa oli 1 592 (+68) hoitopaikkaa. 18
Kuvio 14. Eri hoitomuotojen osuudet sijoitusten hoitovuorokausista Kuusikon kunnissa 100 80 43,2 32,6 36,3 30,4 47,7 42,4 Osuus hoitovuorokausista % 60 40 4,8 28,5 17,5 8,0 34,1 40,4 5,9 30,5 6,8 33,2 72,1 2,0 6,9 30,2 20 0 13,3 33,2 23,5 20,5 15,8 15,3 12,3 12,6 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa hoidettiin 2 029 lasta vuonna. Ostopalvelulaitoksissa hoidettujen lasten määrä väheni 45 lapsella edellisestä vuodesta. Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien hoitovuorokaudet kuitenkin lisääntyivät noin 3 000 vuorokaudella (506 121->508 911) eli 0,6 % edellisestä vuodesta. Oulussa, Tampereella ja Vantaalla ostopalveluvuorokaudet vähenivät. Hoitovuorokausien määrä vastasi 1 394 (1 387) kokovuotista hoitopaikkaa. Kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa hoidettiin vuoden aikana 1 900 lasta, joiden keskimääräinen hoitoaika vuoden aikana oli 148 vrk/lapsi (151vrk/lapsi). Kunnallisissa laitoksissa tuotettujen hoitovuorokausien määrä väheni runsaalla 5 000 vuorokaudella (286 162 -> 280 727). 3 Laitosten hoitopäivien määrä vastasi 769 (784) kokovuotista hoitopaikkaa. Kunnallisissa lastensuojelu- laitoksissa oli 1 224 työntekijää. Kuvio 15. Eri hoitomuotojen %-osuudet sijoitusten kustannuksista Kuusikon kunnissa 100 80 17,9 5,1 9,7 12,8 15,3 7,6 8,9 7,4 16,7 6,5 38,4 15,9 7,3 Osuus kustannuksista % 60 40 39,4 48,2 55,1 39,7 52,3 4,4 28,7 43,5 20 37,4 26,8 24,4 43,9 24,4 28,5 33,1 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 3 Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi Helsingissä hoitovuorokausien määrä on jäänyt todellista pienemmäksi. Tietoja on kirjattu liian vähän Effican näyttöön, josta poimitaan viralliset tilastot 19
Sijoituksiin kului yhteensä 220 miljoonaa euroa vuonna. Perhehoidon osuus summasta oli 35 miljoonaa euroa ja osuus 15,9 % kokonaiskustannuksista. Perhehoidon kustannukset kasvoivat toiminnan lisääntymisen myötä runsaat 10 % edellisestä vuodesta. Kunnalliseen laitoshoitoon käytettiin 72 miljoonaa euroa (33 % kokonaiskustannuksista) ja ostopalvelulaitosten sekä ammatillisten perhekotien palveluihin 111miljoonaa euroa (50,9 % kokonaiskustannuksista). Laitoshoidon kustannusten kasvu oli vajaat 4 % edellisestä vuodesta. 5.5 Sijoitusten kustannukset väestöön suhteutettuna vuosina - Lastensuojelun sijoituksiin käytetyt kustannukset on kuviossa 16 suhteutettu kunkin kunnan alle 18- vuotiaan väestön määrään. Vuoden 2001 keskimääräinen kustannus asukasta kohti on merkitty arvolla 1 ja myöhempien vuosien kustannusten kehitystä on verrattu siihen. Kuvion pohjana käytetyt kustannustiedot löytyvät liitteestä 6A. Kuvio 16. Sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti Kustannusten kehitys Kuusikon kunnissa vuosina 2001 - (Viisikon ka v.2001 = 1, kustannukset v. arvossa) 2,10 1,90 Keskiarvo Viisikon kunnissa Keskiarvo Kuusikon kunnissa 1,92 1,84 1,70 1=Viisikon keskiarvo 2001 1,50 1,30 1,10 1,36 1,19 1,00 1,05 1,06 1,12 1,19 1,26 1,33 1,41 1,45 1,34 1,19 1,07 0,90 0,70 0,50 0,74 0,77 0,68 0,66 0,55 2001 2002 2003 2004 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Kuusikko OULU Sijoitusten kustannukset suhteutettuna alle 18-vuotiaaseen väestöön ovat kasvaneet keskimäärin 45 % verrattuna vuoden 2001 tilanteeseen. Kustannusten kasvuun on monta eri syytä, joista tärkeimmät ovat: *sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 15 % vuodesta 2001 Viisikon kunnissa (Oulussa 19 % vuodesta 2003) lapsiväestön määrän pysyessä lähes ennallaan *sijoitusjaksot ovat pidentyneet (237 -> 260 vrk/sijoitettuna ollut) * sijoitusten määrän kasvu on kohdistunut pääasiassa vaativahoitoisten lasten ostopalveluihin ja perhehoidon osuus on vähentynyt lähes kaikissa kunnissa vuoteen, jonka jälkeen perhehoidon osuutta on hieman saatu lisättyä 20
6. Yhteenveto Uusi lastensuojelulaki (417 /) tuli voimaan vuoden alussa. Vuosi oli siten uuden lain toinen kokonainen toimintavuosi. Avohuollon toimintoja kuvaavat tilastotiedot saatiin tuotettua edellisvuotta paremmin ja niiden avulla oli mahdollista tarkastella asiakasvirtoja lastensuojelussa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin noin 28 845 ja ne kohdistuivat 17 876 lapseen. Lasten määrä kasvoi 800 lapsella edellisestä vuodesta. Alle 18-vuotiaasta Kuusikon väestöstä oli 8,1 % (23 539 lasta) lastensuojelun asiakkaina vuonna. Lisäksi 2 320 täysi-ikäistä (18-20-vuotiasta) nuorta oli jälkihuollon asiakkaina. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2 200 lapsella. Kaikista lastensuojelun asiakkaista oli avohuollon asiakkaina runsas 80 % ja sijoitettuna 20 % lapsista. Uusia avohuollon asiakkaita tuli vuoden aikana lastensuojeluun runsas 9 000 lasta. Lastensuojelutarpeen selvitys tehtiin valmiiksi 74 %:lle uusista asiakkaista. Lastensuojelun asiakkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon 30 40 %:ssa selvityksistä. Kuusikon kuntien vastuusosiaalityöntekijöiden määrä oli 424 työntekijää (marraskuussa ). Jokaista vastuusosiaalityöntekijää kohti oli keskimäärin 61 lastensuojelun asiakasta. Avohuollon vastuusosiaalityöntekijät tekivät keskimäärin 21 lastensuojelutarpeen selvitystä vuoden aikana. Kuusikon kuntien alle 18-vuotiaasta väestöstä oli vuoden aikana sijoitettuna 1,6 % (4 732 lasta) Sijoitettuna olleiden määrä kasvoi 100 lapsella edellisestä vuodesta. Pitkäaikaisen perhehoidon osuus pitkäaikaisista sijoituksista kasvoi hieman kaikissa kunnissa. Lastensuojelun kustannukset Kuusikon kunnissa olivat 281 miljoonaa euroa. Tästä sijoitusten osuus oli 78 % ja avohuollon osuus 22 %. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 3 %. Edullisen perhehoidon lisääntyminen merkitsi sijoitusten kustannusten kasvun hidastumista muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. 21