METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 1 MONIT OIMIKONEm' Syksyllä 1965 suor itettiin Neuvostoliitossa vertailevia tutkimuksia puunkorjuusta erityyppisillä monitoimikoneilla ( Lesnaja Promy~lennost n : o 7/ 1966). Kokeiltavina olivat neuvostoliittolaiset kaato- juontokoneet VTM-4, VPMK ja ZVTM sekä kanadalainen Vit Feller Buncher. Kaato- juontokoneet VTM-4 (kuva 1) ja ZVTM ovat toimintaperiaatteeltaan samanlaiset. Ne eroavat toisistaan vain peruskoneensa ja muutamien yksityiskohtien suhteen. VTM-4 : n peruskoneena on juontotraktori TT- 4, ja ZVTM on rakennettu TDT- 75 sn pohjalle. Kummassakin monitoimikoneessa kaatolaite on koneen vasemmalla sivulla. Se käsittää hydraulimoottorilla varustetun ketjuteräisen sahan, jolla puut kaadetaan kuormauslaitteen auki levitetylle nostovarrelle, jolla ne siirretään kuormaan. Kaadon suuntaus suoritetaan erityisellä kaatotuella. VPMK- kaato- juontokone (kuva 2 ) on parannettu malli juontokoneesta VPM-k, joka on esitelty Metsätehon katsauksessa 11. Koneen eteen on asennettu hydraulikäyttöinen ketjuteräinen saha sekä tarttumalaite, jolla puu sahauksen jälkeen nostetaan kuormaan. Juonnon aikana puut ovat kokonaan koneen varassa. Toimintaperia.atteeltaan VPMK on samanlainen kuin Vit Feller Buncher. Vit juontaa kuitenkin puut laahuskuormana, eikä siinä ole sivulle kaadettavaa puusäiliötä kuten VPMK : ssa. Vit on myös kooltaan sekä painoltaan VPMK sta huomattavasti pienempi. 1
Kuva 1. Kaat o- juontokone VTM-4. Kaikki kuvat Lesnaja Promy~lennost. Kokeilualue oli 21 ha: n suuruinen. Puusto oli eri- ikäistä. Se käsitti haapaylispuuston ja kuusialikasvoksen, minkä lisäksi mäntyä ja koivua esiintyi jonkin verran. Koneiden kokeissa saavut t amat tuotokset on esitetty asetelmassa 1. Tuotokset työvuoroa kohti eivät anna oikeaa kuvaa koneiden suorituskyvyistä, sillä ne on laskettu ottamatta huomioon keskeytyksiä, joita sattui paitsi kaluston rikkoutumisen vuoksi myös erilaisista järjestelysyistä. Tuntituotokset sen sijaan ovat keskenään vertailukelpoisia. Tuloksista havaitaan, että VTM-4 on tuotokseltaan selvästi muita parempi. Vit on jäänyt neuvostoliittolaisia koneita jonkin verran heikommaksi - tosin puuston keskikokokin sattui Vitin palstalla olemaan lähes puo lta pienempi kuin muilla palstoilla. Vitin pieni kuorman keskikoko viittaa myös siihen, että koneen kuljetuskapasiteettia ei ole pystytty täysin käyttämään hyväksi. Kuitenkin voidaan todeta, että neuvostoliittolaiset koneet pystyvät kuljettamaan verraten suuria kuormia, ovathan ne kooltaankin omaa luokkaansa. Jtrvän kuvan koneiden suorituskyvyistä antaa myös yhden puun käsittelyyn kuuluvaan työjaks oon ja sen eri vaiheisiin käytetty aika. Yhteen työjaksoon käytti VTM-4 aikaa keskimäärin 99.5 s, VPMK 127. 3 s ja Vit 114. 7 s. Työjakson pituus kasvoi kaikilla koneilla puiden koon suuretessa. Siirtymisessä Asetelma 1 Keskituotos työvuorossa, m3 (keskeytyksineen ) Maksimi tuotos Keskituotos tunnissa, Maksimi tuotos Ajokertoja työvuoro~a keskimäärin Kuorman keskikoko, Puiden Juontomatka keskimäärin, m tyhjänä kuormattuna Tarkkailukauden pituus, työvuoroa 2 VTM- 4 VPMK ZVTM Vit 38.5 64. 3 8. 6 15. 8 6. 8 5. 5 0. 35 11. 7 22.2 6.o 10. 6 2. 6 4.5 0.37 21.8 41. 2 6. 5 8. 1 5. 3 4. 1 0. 38 15. 9 29. 4 4.7 6.1 11.6 1. 4 0.22 170 103 36 85 57 26 11 9 61 12 107 89 14
Kuva 2. Kaato-juontokone VPMK. olivat VTM-4 ja Vit lähes yhtä nopeita, ja VPMK oli huomattavasti niitä hitaampi. Kaatosahauksen valmisteluihin käytti VTM-4 keskimäärin 18.7 s, VPMK 29.9 s ja Vit 26.6 s. Sahauksessa oli Vit muita koneita hitaampi. Kuormausvaiheeseen tarvitsi VTM-4 aikaa keskimäärin 50.0 s, VPMK 32.6 s ja Vit 41.3 s. Kaikki neuvostoliittolaiset monitoimikoneet ovat melko raskaita, ja siksi niiden käyttö pehmeillä mailla oli hankalaa. Vit kevyimpänä sen sijaan selviytyi hyvin. Paras näkyvyys kuljettajan paikalta oli Vitissä. ~ös VTM-41ssä näkyvyys sivulle oli hyvä, mutta kuljettajan asento oli epämuk~ va. VPMK:ssa näkyvyyttä huononsivat kuljettajan edessä olevat tukirakenteet sekä sahausmekanismin laitteet. Kaadettavien puiden maksimiläpimitaksi todettiin VPMK1lla 44 cm ja Vitillä 36 cm rinnankorkeudelta sekä VTM-4tllä 115 om leikkauskohdalta. Puiden kaltevuus haittasi VPMKin työskentelyä kuitenkin niin paljon, että jo 5 1n kaltevuudella maksimiläpimitta pieneni 26 cm1iin. Kannon korkeuteen voitiin kaikilla koneilla olla tyytyväisiä. 2. JUONTOTRAKTORIT Syksyllä 1965 suoritettiin Karjalan Neuvostotasavallassa vertailevia tutkimuksia juonnosta erityyppisillä telaketjualustaisilla juontotraktoreilla (Lesnaja Promy ~lennost 7/1966). Tutkimuksen kohteina olivat Onegan traktoritehtaan valmistamat juontotraktorit TB-55, TB- 40M, TDT- 55 ja kaato-juontokone VTM-55 sekä Altain traktoritehtaan valmistama juontotraktori TM-75. TB-55 on kehitetty juontotraktorista TDT-55 asentamalla siihen hydraulinen puomikuormaaja ja varustamalla l a va puristuspankolla (kuva 3). TB- 40M taas on saatu TDT- 40Mistä lisäämällä siihen hydraulinen puomikuormaaja. TM75in alustana on telaketjutraktori TDT-7 5, joka on varustettu puristuspankolla ja maahan sivusta laskettavalla nostovarrella. Puut kaadetaan nostovarren päälle, ja se nostaa ne sitten kuormaan (kuva 4). Kaato-juontokone VTM-55 on kehitetty TDT- 55 :stä, mutta yksityiskohtia sen rakenteesta e i ole julkaistu. Sahausmekanismi lienee kuitenkin sen vaserrmalla kyljellä. Juontotraktori TDT- 55 oli tutkimuksissa vertailukoneena, ja se oli varustettu normaalivarusteilla, vintturilla ja alas laskettavalla kuormalavalla. Tutkimuksissa koneet juonsivat rungot tyvet edellä latvuksineen. Juonto suoritettiin paljaaksihakkuualueelta ja palstatiet ja varastoalu3et oli raivattu valmiiksi ennen tutkimusta. Puuston määrä oli 248 311 m /ba. Yli 70 %siitä oli kuusta, loput mäntyä, koivua ja haapaa. Koepalstojen pint~alasta 30 50 % oli suota. 3
Kuva 3. Hydraulisella puomikuormaaj alla ja puristuspankolla varustettu juontotraktori TB-55. Koneiden tuotokset on esitetty asetelmassa 2. Jos jätetään ottamatta huomioon juontomatkojen ja puiden keskikoon erot, oli hydraulisella puomikuormaajalla ja puristuspankolla varustetun TB - 55 : n tuntituotos 13 ~ ja kuormausnostovarrella ja puristuspankolla varustetun TM-75 : n tuntituotos 26 %suurempi kuin vintturi t r aktori TDT- 55 : n. Hydraulisella puomikuormaajalla varustettu TB-40M osoittautui tuotokseltaan vintturitraktori TDT55:tä huonommaksi. Pienin tuotos oli kuitenkin kaato-juontokoneella VTM-55, mutta sehän käytti huomattavan osan ajastaan puiden kaatoon. Kuorman purkamiseen ja varaston järjestelyyn käytti vintturilla varustettu TDT- 55 paljon enemmän aikaa kuin hydraulisella puomikuormaajalla ja puristuspankolla varustetut TB- 55 ja TM-75. Aeetelma 2 Tuotos työvuorossa (7 t) keskimäärin, m3 Maksimituotos työvuorossa, m3 Tuotos tunnissa, m3 (tehotyöajan ~ukaan) Kuorman keskikoko, m Juontomatka keskimäärin, m Runkojen keskikoko, m3 TB- 55 TM- 75 TB-40M VT -55 TDT-55 36.6 79. 8 44.8 10. 2 27. 2 52. 4 14. 2 25. 3 43. 0 57. 6 9. 2 3. 5 173 0. 47 10. 3 4.7 209 0. 47 7. 4 2. 9 227 0. 49 5. 6 3. 0 91 0. 40 8. 2 2. 6 220 0. 33 Asetelmasta 3 nähdään koneiden työmaa-ajan jakautuminen. Tehotyöaika näyttää olevan kääntäen verrannollinen koneiden rakenteen monimutkais uuteen. Suurin on tehotyöaika TDT- 55 : llä, ja se pienenee sitä mukaa, mitä monipuolisemmasta koneesta on kysyrey-s. Keskeytysten osuus työmaa-ajasta on kaikilla koneilla melko suuri. Erityisesti on kuitenkin huomattava kaluston rikkoutumi sesta aiheutuneiden keskeytysten suuri osuus, joka kuvaa koneiden luotettavuutta. 4
Kuva 4. Kuormausnostovarrella ja puristuspankolla varustettu juontotraktori TM-75. Asetelma 3 TB-55 TM-75 TB-40M VTM-55 TDT- 55 työmaa-ajasta ' Työhön valmistautuminen ja työn lopettaminen Huolto Puutavaran hakkuu ja juonto 9. 8 0. 4 54. 7 8.1 o. 6 60.0 7.9 0. 9 50. 7 10.6 0. 1 38.4 4. 6 1. 0 7 1. 1 Tehotyöaika yhteensä 64. 9 68. 7 59. 5 49. 1 76. 7 20.0 19. 5 25. 4 34. 0 5. 1 8. 6 6. 5 7. 2 4.6 7. 8 7. 3 7.8 9. 1 9.6 8. 6 35. 1 31. 3 40. 5 50. 9 23. 3 Keskeytykset kaluston rikkoutumisen vuoksi Keskeytykset työmaan s isäisen järjestelyn vuoksi Muut työt ja lepo Keskeytykset yhteensä Koneiden heikoimmaksi kohdaksi osoittautuivat niiden kaato- ja juontovarusteet. Kaluston rikkoutumisesta aiheutuneista keskeytyksistä tuli yhteensä 58 89 ~kaato- ja juontovarusteiden osalle. Pankkojen rikkoutumisesta aiheutuneiden keskeytysten osuus kaikista keskeytyksistä oli 26 56 %, sahausmekanismin (VTM-55) 29 %, hydraulisen kuormaajan 20 23 <f, ja hydraulijä~ jestelmien osalle tuli 9 26 %. Haittatekijänä koneiden työskentelylle oli erityisesti soistuneella maalla niiden suuri paino. Kevein koneista on TB- 40M, joka painaa 8. 5 tn. Toiset koneet ovatkin jo painoluokkaa 12 13 tn. TB- 55-, TB - 40M- ja VTM-55koneiden vintturit on tarkoitettu myös koneen pelastuskäyttöä varten, mutta kokeissa niiden käyttö tähän tarkoitukseen todettiin hankalaksi rakenteellisten puutteellisuuksien vuoksi. ** * 5
:Edellä esitettyjen tutkimusten perusteella on Neuvostoliiton metsä-, paperi- ja puunjalostusteollisuuden ministeriössä päätetty, että monitoimikoneiden suunnittelussa on keskityttävä juontotraktori TT-4:n pohjalta tapahtuvaan kaato-juontokoneen (VTM-4) kehittämiseen. Tehtävä on annettu Altain traktoritehtaan ja TsNIIME1n suoritettavaksi. Hydraulisella puomikuormaajalla ja puristuspankolla varustetun juontotraktorin (TB-55) kehittäminen tulee tapahtumaan käyttäen peruskoneena TDT-55:ttä. Tämä tehtävä on annettu Onegan traktoritehtaalle ja Leningradin metsäakatemialle, LTA:lle. Raimo Savolainen 6
> )
M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutk.imusosasto Osoite : Rauhanka tu 15, Helsinki 17