Puutavaran korjuuta runkoina kehitetään parhaillaan voimakkaasti Neuvostoliitossa ja vuotuisesta puunkorjuusta tapahtuukin nykyäännoin

Transkriptio

1 ( f; METSÄTEHON KATSAUS 7/1966 NEUVOSTOLIITTOLAISIA P U U N K 0 R J U U M E N E T E L I Ä Puutavaran korjuuta runkoina kehitetään parhaillaan voimakkaasti Neuvostoliitossa ja vuotuisesta puunkorjuusta tapahtuukin nykyäännoin 85 % runkomenetelmiä käyttäen. Rungot juonnetaan joko karsittuina.tai karsimattomina ylävarastoll e. Täällä voidaan suorittaa karsinta, jonka jälkeen rungot kuormataan autoon tai kapearaidevaunuun ja kuljetetaan alavarastolle jossa tapahtuu katkonta tavaralajeiksi. Viime aikoina on entistä enemmän ryhdytty kuljettamaan runkoja oksineen alavarastolle, jossa karsinta on voitu keskittää ja koneellistaa kiinteiden karsimakoneiden tultua käytäntöön. Puunkorjuun eri vaiheista ovat kaadon ja juonnon osuudet osoittautuneet ratkaiseviksi. Siksi Neuvostoliitossa onkin tehty paljon työtä näiden vaiheiden rationalisoimiseksi erilaisia korjuumenetelmiä kehittämällä. Näitä menetelmiä selostettaessa käytetään seuraavassa professori S.F. Orlovin esittämää jaottelua, jossa menetelmät jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, kaadetaanko puut maahan vaiko suoraan juontoajoneuvoon. A. MENETELMÄT, JOISSA PUUT KAADETAAN MAAHAN A 1. Puut kaadetaan moottorisahalla ja juonnetaan useimmiten oksineen vintturilla varustetulla telaketjutraktorilla laahuskuormana ylävarastolle, jossa ne juontotraktorin avulla mastonosturia käyttäen kuormataan alavarastolle kuljetettaviksi. Mikäli puita ei karsita metsässä tai ylävarastolla, korjuutyön suorittamiseen riittää ns. pieni prikaati. Se on 3-4 miehen muodostama työryhmä, johon kuu-

2 Mene Tvövaihe tclrnä kaato kuort]lon juonto - -- kuormous kuljetus - - keruu cilavorastolle - Al rn. saha. r 1 A2 A3 m. saha },g 1 m. saha 1 1 ' Att m.saha CEhtn.. :I 1..:..- A5 A6 A1 1 I m.saha rn. saha 2 =t" 1 F1 I 'c1-00 (ffi Kuva 1. Puunkorjuumenetelrnät, joissa puut kaadetaan maahan. 2

3 luu traktorinkuljettaja sekä 2-3 kaatajaa, jotka toimivat samalla apumiehinä. Ratkaisevin osuus prikaatin tuot oksessa on juontotraktorilla. Siksi nykyään pyritään lyhentämään juontomatka 150 m:iin samalla kun traktoreiden tehoa ja nopeutta lisätään. Yleisimpiä traktori tyyppejä ovat tähän asti olleet TDT- 40 ja TDT- 60, mutta parhaillaan niitä korvataan uudella mallilla TDT- 55 (Metsätehon tiedotus 246fa Kyseinen puunkorjuumenetelmä on Neuvostoliitossa käytetyistä yleisin. A 2. Kaato, kuorman kokoaminen ja juonto tapahtuvat kuten edellisessä menetelmässä prikaatin ja juontotraktorin suorittamina, mutta kuormaus ylävarastolla suoritetaan telaketjualustaisella haarukkakuormaajalla. Wåin on saavutettu suurempia tuotoksia kuin A ; - menetelmässä, koska kuormauspaikkaa voidaan helposti vaihtaa ja siten lyhentää juontomatkaa. Samalla juontotraktori vapautuu kuormauksesta. e netelmän käyttöä on rajoittanut haarukkakuormaajien puute, sillä hyviksi havaittuja malleja PG- 1, P- 1 ja P- 2 ei ole ollut tarpeeksi saatavi ssa. A 3. Kaato suoritetaan moottorisahalla tai kaatokoneella. Kuorman kokoamisen ja juonnon suorittaa hydraulisella puominosturilla ja puristuspankölla varustettu juontotraktori. Kuormaus ylävarastolla tapahtuu tavallisesti haarukkakuormaajalla. Menetelmää on kehitelty useita vuosia ja juontotraktorin perustana on käytetty mm. tyyppejä TDT- 40 ja TDT-60. Menetelmä on vielä kokeiluasteella. A 4 Puut kaadetaan moottorisahalla juontotraktorin puristuspankon maahan lasketuille "käsivarsille", jotka kiinni puristuessaan nostavat puut ylös ja muovaavat niistä ni pun. Juonto tapahtuu laa.buskuormana kuten edellä olevissa menetelmissäkin. Juontotraktorin töihin kuuluu myös mastonosturin avulla suoritettava kuormaus ylävarastolla. Uusinta juontokalustoa menetelmässä edustaa telaketjutraktorin TDT- 55 pohjalle rakennettu juontokone T'- 55. Menetelmä on kokeiluasteella. A 5. Menetelmä on muuten sama kuin edellinen, mutta tässä käytetään kaato- juontokonetta. Juontotraktori on varustettu kaatolaitteella, jossa leikkaavina eliminä ovat hydrauliset veitset. Menetelmässä tarvitaan siten vain yks mies kaatoon ja juontoon. Kaato vie kaatojuontokoneen ajasta kuitenkin niin suuren osan, että kokonaistuotos ei ole yhtään suurempi kuin menetelmässä A 4. Tämäkin menetelmä on kokeiluasteella. A 6. Kaato, kuorman keruu ja juonto tapahtuvat kuten yleisimmässä menetelmässä A 1. Juonnon määränpää on kuitenkin metsäautotien varsi, ja jatkokuljetuksen alavarastolle suorittavat nyt ajoneuvokohtaisilla kuormauslaitteilla varustetut metsäpyörätraktorit tai autot. Menetelmää on myös sovellettu siten, että rungot kuljetetaan koko matkan laahuskuormana. Tämä on havaittu taloudell isimmaksi 6-9 lan :n matkalla. Tavallisimmat automerkit ovat MAZ ja ZIL, joista on useita malleja metsäkuljetusta varten. etsäpyörätraktoreista kokeillaan parhaillaan kahta uutta runko-ohjauksella varustettua mallia T-125 ja MoAZ. enetelmä.ä käytetään yleisesti. 3

4 A 7. Kaato suoritetaan moottorisahalla. Kuorman keruun suorittavat palstateiltä käsin vinttureilla varustetut pyörätraktorit tai autot. Menetelmä edellyttää siis tiheää palstatieverkkoa. Kuorman kokoamisessa tarvitaan kahden mi ehen työryhmä, jonka toinen mies hoitaa vintturia ja toinen kiinnittää vaijerin vinssattaviin puihin. Työryhmä.n supistamiseksi on tässä yhteydessä kokeiltu myös kauko-ohjattua vintturia. Menetelmän käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. B. MENETELMÄT, JOISSA PUUT KAADETAAN JUONTOAJONEUVOON B 1. Kaadon suorittaa sahausmekanismilla varustettu, telaketjunosturista kehitetty kaato- kuormauskone, joka kuormaa k.atkaisemansa rungot vaihtoperävaunuun. Kuormattu vaihtoperävaunu vedetään telaketju- tai pyörätraktorilla autotielle, jossa se kytketään autoon. Yhden miehen hoitamasta yhdistelmäkoneesta on TsNIIME kehittänyt useita malleja (Metsätehon katsaus n go 44 ). Menetelmä on kokeiluasteella. B 2. Puut kaadetaan moottorisahalla köyttä suuntauksessa apuna käyttäen kaato-juontokoneen päällä olevalle kehikolle. Kone juontaa rungot laahuskuormana ylävarastolle, jossa se mastonosturin avulla suorittaa kuormauksen autoon. Menetelmä on ollut erittäin suuren mielenkiinnon kohteena, mitä todistavat KT- ja VTM- koneiden lukuisat eri mallit, joita on kehitetty vuodesta 1950 lähtien. Menetelmä ei ole kuitenkaan vielä vakiintunut käyttöön, joskin kokeilusarja VTM- koneesta on käytössä, ja sen yleistymistä voidaan odottaa. B 3. Kaato tapahtuu sirkk:eliteräisellä, sähkökäyttöisellä sahausmekanismilla varustetulla kaato- juontokoneella. Kaadon suuntaus suoritetaan tässäkin köydellä, mitä varten on yhdistelmäkoneeseen sijoitettu vintturi. Juonto tapahtuu laahuskuormana ja kuormauksenylävarastolla suorittaa telaketjualustainen haarukkakuormaaja. Menetelmän monit oir:iikonc vas t aa pe riaattaclt,'?..an k?.nada.l c.ista Vi t Feller Buncheria. Kehittelyn alaisina ovt LTA gn ja TsNIIMEgn kone tyypit. Menetelmä on kokeiluasteella. B 4. Kaato suoritetaan moottorisahalla juontokoneeseen, j oka vie rungot pankkoj ensa varaan kokonaan kuormattuina palstatielle. Täältä pyörätraktorit t a i autot kokoavat kuormansa ja vievät ne tavallisesti l aahuskuormina varastolle t a i kuormauspa ikalle. Juontok oneena on käytetty mm. VTM-48 ja VPM-k -tyyppe j ä, jotka purkavat kuormansa "kippaamalla" sen s ivulle kallistettavien pankkojensa avulla. Menetelmä on kokeiluasteella. B 5. Puut kaade t aan kaa tokoneel l a juontokoneen päällä olevalle kehikolle, j ota kalliste taa n ka adettavaa puuta kohden ku ormankeruun helpottami seksi. Juonnon aikana puut ovat kokonaan juontokoneen päällä. Kuorman purkaminen t apahtuu juontokonoen hydraulisesti liikuteltavia pankkoja kallistamalla. Juontokoneena on käytetty TDT traktorista kehitettyä mal lia. Mene telmä on kokei luasteella. B 6. Kaato tapahtuu moottorisahalla telaketjutraktorin vetämän vaihtoperävaunun takapankolle sen etupuolelta. J otta puut osuisivat 4

5 Mene- elmå Työvaihe kaato kuorman iuonto kuonnaus keruu kuljetus ttlcsvarostoue Bl r f t r--._,, m.soha -:-..:: -.. \.. / < (BJ LS:I - _J {,,,_.J"'... \. J B4 tn soho 95 B ' ' I /, 0 ;1 86 m. soha n r"),) { / () 0 () \.:f 1 97 m. soho.,,,_,...:...,,, - L - \.. - _,...,, Kuva 2. Puunkorjuumenetelmät, joissa puut kaadetaan juontoajoneuvoon. 5

6 helposti pankolle, sitä voidaan kääntää kaatosuunnan mukaan. Perävaunu11 takapankolle kaadettujen puiden tyvet kiinnitetään traktorin puominosturin vaijeriin ja vedetään etupankolle. Kuorma kerätään muutaman puun erissä. Traktori vetää kuormatun perävaunun tielle, minkä jälkeen se kytketään pyörätraktoriin tai autoon. Menetelmää kokeillaan. B 7. Puut kaadetaan moottorisahalla telaketjutraktorin ja pyöräperävaunun muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään, joka vie ne kokonaan kuormattuina suoraan alavarastolle. Menetelmä soveltuu lyhyille matkoille, joilla se yksinkertaisuutensa vuoksi on osoittautunut nopeammaksi kuin edellinen. Menetelmä on kokeiluasteella. Puunkorjuumenetelmiä tarkasteltaessa havaitaan, että monet niistä ovat kokeiluasteella. Menetelmien kehittely on kuitenkin ollut hyvin perusteellista, sillä muutamissa tapauksissa se on aloitettu j o luvun alussa. Kulumassa oleva vuosi 1966 aloittaa uuden 5- vuotissuunnitelmakauden. Suunnitelman mukaan tullaan uutta puunkorjuuteknologiaa soveltamaan käytäntöön entistä tehokkaammin. Näin on odotettavissa mm. monitoimikoneiden sekä entistä tehokkaamman juonto-, kuormausja autokaluston käyttöönotto, mikä taas mahdollistaa useiden vielä kokeiluasteella olevien puunkorjuumenetelmien yleistymisen. Raimo Savolainen M E T S Ä T E H O Suomen Puunjalostusteollisuuden Ke s kus liiton metsätyöntutki musosasto Osoite Rauhankatu 1 5 Helsinki 17