OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2015 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Keski- Pohjanmaa TAYS Länsi- Pohja HYKS Lappi Päijät- Häme OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala Etelä-Karjala Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 741 135 henkeä (31.12.2013, noin 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 314 16,0 64 200 8,7 403 555 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 76 782 10,4 5. K-Pohjanmaa 78 284 10,5 YHTEENSÄ 741 135 100,0 ENONTEKIÖ Länsi-Pohjan keskussairaala KALAJOKI MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO 2 KEMI KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA Oulun yliopistollinen HAILUOTO sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala ROVANIEMI SIMO SIIKALATVA 1 OULU INARI SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI POSIO SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI ALAVIESKA HAAPAVESI YLIVIESKA PYHÄNTÄ KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KOKKOLA SIEVI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI 5 REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI JOKI RAAHE 3 RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO MERIJÄRVI PERHO OULAINEN II KAJAANI 4 KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO Pasi Parkkila 2014
YLEISTÄ PPSHP:stä q Kysyntä (lähetteet, skv:t, ilman läh.) 130 000 / vuosi q Hoidossa olleita potilaita 123 000 / vuosi (hetut) q Avohoitokäyntejä 490 000 / vuosi q Hoitojaksoja 55 000 / vuosi q Hoitopäiviä 260 000 / vuosi q Kehitysvammah. hpv. yht. 32 000 / vuosi q Henkilöstö / työpanos 6 700 / 4700 / vuosi (2013) q Toimintakulut n. 556 M / vuosi (2014) q Investoinnit 25 M / vuosi (2014) Pasi Parkkila 2015
Sairaalakiinteistön 25 v. elinkaarikustannukset OYS 30 a x 550 M = 16 500 M Rakennukset ja laitteet = 500 M 3 % Toiminnasta aiheutuvat kustannukset 95% ------ Henkilösidonnaiset kust. 85% Ylläpito ja käyttö sekä materiaalit 10% ------ Kiinteistöt ja laitteet 3-5 % Suunnittelu 0,2 0,3 % Henkilöstömenot Suunnittelu Ylläpito ja käyttö Investoinnit (Kiinteistöt & Laite Huolellisesti suunnitelluilla tiloilla voidaan kokonaiskustannuksia vähentää merkittävästi!
HAASTEITA NYT JA TULEVAISUUDESSA q Harva ja harveneva asutus, etäisyydet palvelupisteisiin q Vanheneva väestö q Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve q Palvelujen kustannusten kasvu q Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys / kustannukset q Talouden liikkumavara pieni q Työvoiman saatavuus vaikeutunut (ainakin osin) q Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat jne.) q Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset, hoitotakuu q Potilaan valinnanvapauden vaikutukset, EU-tasolle asti Pasi Parkkila 2015
YDINKYSYMYKSIÄ q Minkälainen on tulevaisuuden sairaanhoidon visio? q Miten palvelujen kysyntä / potilasmäärät kehittyvät? q Millainen on tulevaisuuden potilas? q Minkälaisia toimintoja hoitoyksiköiden, tilojen ja laitteiden on palveltava tulevaisuudessa? q Miten hoitomenetelmät muuttuvat; lääkkeet, teknologia? q Miten potilas voi hoitaa itse itseään? q Miten tilat, laitteet ja koko palvelurakenne saadaan tukemaan ja palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti erilaisia sairaanhoidollisia prosesseja?
HAASTEISTA SELVIYTYMINEN EDELLYTTÄÄ q Prosessien sujuvuuden (tehokkuus) parantamista q Henkilötyön tuottavuuden lisäystä q Kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista q Päällekkäisyyksien poistamista, keskittämistä, - mittakaavaedut q Uusia toimintatapoja q Johtamisosaamista q Oman vastuuoton, osallistumisen lisäämistä q Taustalla tulee olla toimivat teknologiat, tietojärjestelmät, tilat ja laitteet toimiva palvelurakenne!!! Pasi Parkkila 2013
TULEVAISUUDEN SAIRAALA OYS 2030 LASTEN JA NAISTEN SAIRAALAN VALMISTELUVAIHE Tulevaisuuden terveysteknologia 15.10.2015 Technopolis Medipolis Ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio
OYS Uusi lääninsairaala perustamisasiakirja 1960 suunniteltu 1960-luvulla rakennettu 1969-1976 ensimmäiset sairaansijat 1972 lastenklinikka käyttöön 1975 Oulun yliopistollinen sairaala - oli tulevaisuuden sairaala 1970-luvulla Peltola 1925 1969 Oulaskangas 1952 Visala 1970 -luvulla
Tontin pinta-ala 223 456 m2 Tontilla rakennuksia yht. noin 225 000 k-m2 Teknisiä ja toiminnallisia ongelmia Vanhentunut rakennuskanta sekä järjestelmät ovat elinkaarensa päässä (sisäilmaongelmia, ramppi, kerroskorkeus, ), laajentaminen on vaikeaa. Tilat ovat epäkäytännöllisiä sekä tehottomassa käytössä Tilat eivät tue uusien toimintamallien ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi 11
OuluHealth Connected Health Ecosystem Kontinkankaan kampus
Tulevaisuuden sairaala 2030 Tavoitteena on ikääntyneiden kiinteistöjen peruskorjauksen ohella uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua. PPSHP valtuusto 6/2012 Ohjelmakokonaisuus Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Visio ja tahtotila Periaatteet PPSHP valtuusto 6/2013 KONSEPTI Uudistamisohjelma Tulevaisuuden sairaala 2030 Nykytilakuvaus vs. tulevaisuuden tarpeet Toimintaympäristön muutosten vaikutukset shp:n toimintaan Muutosohjelman tavoitteet, perusteet sekä tavoiteltavat hyödyt Ohjelman alustava ajoitus ja rahoitus
Tavoitteet Uudistetaan toimintamalleja ja rakenteita Investoidaan toimitiloihin ja teknologiaan Parannetaan tuottavuutta Kehitetään hoidon laatua ja parannetaan potilastyytyväisyyttä Toiminta Muutokset Teknologia Rakennukset
Tulevaisuuden sairaala 2030 PPSHP valtuusto 12/2014 hyväksyi lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman antoi hallitukselle tehtäväksi käynnistää lasten ja naisten sairaalan tekninen suunnittelu antoi hallitukselle tehtäväksi valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015 hyväksyi Master Plan yleissuunnitelman PPSHP valtuusto 6/2015 hyväksyi osana Master Plan suunnittelua, että lasten ja naisten sairaala rakennetaan OYS:n pohjoispäähän
Ohjelman alku
Suunnittelun lähtökohdat Lasten ja naisten sairaalan toiminnan suunnittelu noudattaa PPSHP:n strategiaa ja muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Uusi lasten ja naisten sairaala on potilaslähtöinen, mahdollistaa talouden ja toiminnan tasapainon, tuo yhteistyöllä tehoa ja laatua, tukee korkeatasoista tutkimus- ja koulutustoimintaa ja on vetovoimainen työpaikka, jossa on osaava henkilöstö. Lisäksi suunnittelun lähtökohtina ovat kiireellisen hoidon asetuksen asettamiin vaatimuksiin vastaaminen, perhekeskeisyys, lapsen oikeuksien turvaaminen, potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen, väestömuutosten huomioiminen ja sairaalan kustannustehokkuuden lisääminen.
Suunnittelun lähtökohdat Haaste: Käyttäjien tarpeet tiloille muuttuvat jatkuvasti Tavoite: Suunnittelun lähtökohtana etsiä hoitoprosesseja tukeva ja sen muutoksiin sopeutuva sekä kustannustavoitteiden mukainen suunnitteluratkaisu. Prosessi: LaNa hankkeen suunnittelu ja rakentaminen koostuu rakentamisen valmisteluvaiheesta ja toteutusvaiheesta.» Valmisteluvaiheella tarkoitetaan virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen mallilla toteutettavaa ehdotus-, yleis- ja rakennuslupasuunnittelua. Toiminnallinen ja tekninen vaatimusmalli» Toteutusvaiheella tarkoitetaan vaatimuksien mukaista rakentamista. *= hankittu laaja sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä (KSE). Tavoitteena ohjelma-/suunnitteluallianssi.
LaNa hankkeen päätavoitteet 1) Hankkeen tavoitteena on tuottavuuden parantaminen 10-15% (2012 ). Tuottavuustavoitteet saavutetaan tiivistämällä hajallaan olevia toimintoja, muuttamalla toimintoja, luomalla yhdistelmäosastoja, joiden käyttöaste nousee samalla kun sairaansijojen määrä vähenee, uudistamalla poliklinikkaprosessit, varmistamalla toimiva työnjako ja kehittämällä tietojärjestelmiä sekä hyödyntämällä teknologiaa. 2) Maksimoida rakennettavan kiinteistön käyttöarvo ja minimoida käyttökustannuksia elinkaaren aikana Suunnitellulla toimintakonseptilla ja tehokkaalla tilasuunnittelulla sekä sairaalalogistiikan kehittämisellä ja uuden teknologian hyödyntämisellä luodaan puitteet sille, että hankkeelle asetettu 10 15 % tuottavuustavoitteet voidaan saavuttaa. Kiinteistöön sijoittuvat kaikki lasten ja naisten tulosalueen palvelut. Sijoittuu OYS:n pohjoispäähän lähelle kaupunginsairaalaa ja Kontinkankaan hyvinvointikeskusta. Laajuus ~ 22 00 brm 2 Uudishinta ~ 60-70 M
LaNa:n suunnittelussa toimintatavat ovat: Käy äjälähtöinen ja visualisoitu tietomallipohjainen suunnittelu Suunnitteluvaihtoehtojen analysointi ja tarvittaessa uudelleen suunnittelu Yhteistoimintamenettelyyn* sopiva suunni elukäytäntö ja avoimen rakentamisen suunnitteluperiaate Vuorovaikutteinen yhteistyö osapuolten kesken tarkoittaa luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa toimintatapaa. *= hankittu laaja sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä
Käyttäjälähtöinen ja visualisoitu tietomallipohjainen suunnittelu tarkoittaa yhteistä kieltä osapuolten välille. Neljä keskeistä käytäntöä: 1. Vuorovaikutteinen 3D CAVE suunnitteluympäristö yhteisen kielen luomiseksi 2. Yksiselitteiset, ymmärrettävät ja toiminnan kehittämistä tukevat vaatimukset ja valintakriteerit suunnitelman hyväksyttävyydelle 3. Toiminnan simulointi, virtuaalinen suunnittelu sekä fyysinen mallitilojen testaus 4. Avoin rakentaminen Rakennuksen käsittely kiinteänä perusosana ja muuntuvana tilaosana nopeuttaa päätöksentekoa ja vähentää ylimääräistä suunnittelutyötä Joustava tilaohjelma on erinomainen työkalu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun
Tuokiokuvia VALO-virtuaalikävelyiltä Pääaula Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Raija-Liisa Miesmaa
Tuokiokuvia VALO-virtuaalikävelyiltä Aula ja itsehoito Näkymä pääovelta Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Raija-Liisa Miesmaa
Tuokiokuvia VALO-virtuaalikävelyiltä Akuutti- ja kuntoutusosasto Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Raija-Liisa Miesmaa
Suunnitteluvaihtoehtojen analysointi ja tarvittava uudelleen suunnittelu Viisi keskeistä käytäntöä 1. Luodaan vaihtoehtoja 2. Vaatimusmalli kuvaa keskeiset tavoitteet ja ehdottomat reunaehdot (esim. laajuus, sisäympäristöolosuhteet) Kiinteät investointi-, ylläpito-, ja laajuusvaatimukset rakennukselle. Laatuvaatimukset sidottu toiminnan vaatimuksiin ja tärkeimmiltä osiltaan kuvattu vaatimusmallissa Vaatimusmallin sisältöä muutetaan lähtökohtaisesti vain, jos hankkeen laajuus muuttuu ja siitä tehdään erillispäätös 3. Suunnittelupalkkio sidottu vaatimusten täyttämiseen ja vaihtoehtojen tuottamiseen 4. Välitavoitteiden arviointi (esim. ehdotus-, yleis-, ja rakennuslupasuunnitelma) 5. Vaatimusmallista poikkeamat tehdään vain tilaajan erillisellä päätöksellä Suunnitteluvaihtoehtojen analysoinnissa ja tarvittessa uudelleen suunnittelussa tulee vaihtoehtoja peilata budjettiin, aikatauluun sekä muihin tilaajan asettamiin tavoitteisiin.
Avoimen rakentamisen suunnitteluperiaate Ensin suunnittelu ja sitten rakentaminen Rakennuksen suunnittelu käytännössä jaetaan kahteen osaan Kiinteään osaan ja muuntuvaan osaan Kiinteä osa sisältää perustukset, rungon ulkoseinineen LVI-läpiviennit/-kuilut, vesikaton Muuntuva osa sisältää kaiken rakennuksen sisällä tapahtuvan toiminnan (sisäseinät, kiintokalusteet, toimintayksikköjen sisäiset siirrot mahdollistettava) Miksi? Käyttäjän toiminnan tilatarpeet voidaan tuoda mahdollisimman myöhään. Rakennukselle halutaan maksimaalinen muuntojoustavuus Kiinteä perusosa Kiinteä perusosa + tilaosa Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo
Sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä Tehtävät 4/2015 12/2015 Master Plan suunnitelman sekä lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman yhteensovittaminen ja jatkoselvitettävien tehtävien toteuttaminen Lasten ja naisten sairaalan osahankkeen rakentamispäätöksen mahdollistavien teknisen suunnitelman, toteuttamisselvityksen ja kustannus- ja aikataulutavoitteiden laatiminen Tulevaisuuden sairaala 2030 ohjelman toteutusvaiheen toteutusmuodon kehittäminen sekä sopimusmallin ja kaupallisen mallin valmisteleminen
Käyttäjälähtöinen suunnittelu Alustavia vaihtoehtoja arvioidaan VALO TM -menetelmän avulla ja jatkosuunnittelussa suunnitteluun ja vaihtoehtojen kehittämiseen osallistetaan laaja asiantuntijajoukko käyttäjiä.
LaNa toiminnallinen suunnittelu Synnytyssali + lasten teho Taj, vaj, Tyh, Vyh, suunnittelukoordinaattori, asiantuntijalääkärit, toimintatyöryhmien pj:t Tutkimus ja opetus Lasten päivystys + infektioosasto Leikkaussali + heräämö Lyhki/päiki yksikkö Vuodeosastot ja Lanu päiväsairaala Naisten va poliklinikat Lasten va poliklinikat Tukitoiminnot: radiologia, laboratorio, välinehuolto, materiaalilogistiikka
Lähtötietotyöpajat Yhtenevä näkemys tulevaisuuden toiminnoista Yhtenevä näkemys läheisyysrankingista Yhtenevä näkemys tilojen ryhmittelystä LaNan tasolla
Käyttäjätyöpajat Potilasprosessit ja potilasmäärät Päävolyymit (80%) toiminnasta/tiloista Toiminnat ongelmat, pullonkaulat työ jatkuu Konsulttien tuottamat analyysit NHG, SKA-Research ja Delfoi Tuotos: alustava tilojen määrittely 80% tarkkuudella
Luonnos- ja kriteerityöpajat Määritellään kriteerit, joilla arvioidaan konsepteja esim. tilojen selkeys potilaan näkökulmasta Tiernaryhmä laatii kriteereistä ns. hämähäkkikaavion (=tähtiarviointi) Arkkitehtien johdolla laaditaan eri vaihtoehtoja Valitaan 3 parasta konseptisuunnitteluun (6 =>3 => 2 =>1)
Tähtiarviointi
Mitä toivomme? Maailman älykkäin sairaala- teknologisia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaan hoito Maailman inhimillisin sairaala- ympäristö tukee parantumista Valo-, ääni-, värimaailma Kukaan ei ole täysin terve eikä täysin sairas Suunnittelun apu ja toteutus käyttäjälähtöinen (potilasnäkökulma, henkilöstön näkökulma) sellainen, ettei tarvitse selitellä rakennusvirheitä jälkikäteen. Kompromissi on ryhmän ratkaisu, jota kukaan ei halua, mutta johon päädytään yhteisymmärryksessä Ei kiitos huonoille kompromisseille
Uusi lasten ja naisten sairaala- Tulevaisuus on mahdollisuus
Kommentteja, kehitysideoita, kysymyksiä?
KIITOS! Lisätietoja: kari-pekka.tampio@ppshp.fi puh. suora: +358 8 315 9132 gsm: +358 40 151 4005