Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1
1. Johdanto 3 2. Taustaa 3 3. Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen lastensuojelupalvelut 5 3.1. Lasten suojelun kokonaisuus 5 3.2. Ehkäisevä lasten suojelu 6 3.3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 8 3.4. Erityispalvelujen yhteystiedot 10 4. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tavoitteet ja asiakkuusprosessi 11 5. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve yhteistoiminta-alueella 14 6. Lastensuojelutyön kehittämisen painopistealueet 16 7. Suunnitelman arviointi ja seuranta 19 2
1. Johdanto Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä perustuu lastensuojelulakiin (12 ): Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelman tarkoituksena on antaa käsitys yhteistoiminta-alueen lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta sekä käytössä olevasta palvelujärjestelmästä antaa käsitys käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista edistää eri hallintokuntien, ammattikuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa välittää lapsiperheille tietoa palvelujärjestelmästä Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä laaditaan Keski-Karjalan yhteistoimintaalueelle meneillään olevan valtuustokauden ajalle, vuosille 2010-12 sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli- liikelaitoksen tuottamien palvelujen näkökulmasta. 2. Taustaa Suomi on sitoutunut kansallisessa lainsäädännössään että kansainvälisissä sopimuksissa ryhtyvänsä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin lasten hyvinvoinnin takaamiseksi (mm. Yleissopimus lapsen oikeuksista). Suomen perustuslaissa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten perusoikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen (6, 16, 19 ). Suurin osa suomalaisista lapsista voi paremmin kuin koskaan, mutta toisaalta erityispalvelujen kuormitus on kasvanut nopeasti. Lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkuudet, lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ja erityisopetuksen tarve on 2-4 kertaa yleisempää kuin 1990-luvun alussa (Rimpelä 2008). 3
Vuonna 2008 lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli Suomessa yhteensä 67 000 lasta ja nuorta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 16 000. Kasvuvauhdin arvioidaan olevan vuositasolla noin 2-5 %. Karua kieltä kertoo se, että vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 11 000 oli huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja. Stakesin tilaston mukaan 16- vuotiaiden osuus on kasvanut muita ikäryhmiä enemmän. Vuonna 2008 kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ei oltu tarvittu ryhtyä 32 kunnassa. (Stakes 2008) Lastensuojelulain mukaan kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 ). Opetuslainsäädäntö, mukaan lukien opetussuunnitelmat, edellyttää, että opetuksen on edistettävä oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Sekä lastensuojelulaissa että kansanterveyslaissa nousee monessa kohdin esiin lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Nuorisolaki velvoittaa kunnan nuorten kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Nuorisolaissa on säädetty myös valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. Lastensuojelulaki edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (12 ). Kunnanvaltuuston on hyväksyttävä suunnitelma valtuustokausittain ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon laadittaessa kunnan talousarviota ja suunnitelmaa. Ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta on vanhemmilla. Peruspalvelujärjestelmän tehtävä on toiminnallaan turvata ja varmistaa hyvinvoinnin edellytykset. Lasten ja nuorten peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito ja koulu, tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lisäksi kunnassa tarjotaan monenlaisia tukitoimia ongelmiin joutuneille lapsille ja perheille. Toimijoiden sujuvalla yhteistyöllä tuetaan lapsia ja nuoria näiden tarpeista lähtevillä tavoilla. Vanhempien ja muun lähiyhteisön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän lisäksi lasten ja nuorten kasvun edellytyksiä tukevat myös erilaiset järjestöt ja vapaa-ajan toimijat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kaikkien toimialojen työ ja toisaalta heidän pahoinvointinsa heijastuu kaikkien kuntatoimijoiden arkeen. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva joustava ja tehokas toiminta edellyttää kuntaorganisaatiolta aktiivista ja yhteistyöorientoitunutta otetta, jota yhdessä valitut painopistealueet ja prioriteetit tukevat. Lasten ja nuorten arki on täynnä yhä erilaistuvampia ja monitahoisempia haasteita, mahdollisuuksia ja uhkia. Kiteellä ja Rääkkylässä on hallintokuntien poikkihallinnollisena yhteistyönä laadittu Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku vuosien 2007-2009 aikana. Työn taustalla ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen hankkeet Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä (2007-2009) ja Terveyden edistämisen tehostaminen Keski-Karjalassa (2007-2009). Kiteellä työssä on ollut mukana sosiaalitoimen, päivähoidon, vapaa-aikatoimen, sivistystoimen ja kouluterveydenhuollon edustajat sekä seurakunnan, poliisin, Honkalampi-säätiön, P-K:n koulutuskuntayhtymän, Keski-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Kiteen kansanopiston sekä MLL:n edustajat. Rääkkylässä työssä on ollut mukana sosiaalitoimen, vapaa-aikatoimen, päivähoidon, terveysneuvonnan ja sivistystoimen edustajat sekä seurakunnan, poliisin ja 4H-järjestön edustajat. Kesälahti ja Tohmajärvi eivät olleet mukana em. hankkeissa. 4
3. Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen lastensuojelupalvelut Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain, ns. Paras-lain velvoittamina Keski-Karjalan kunnat; Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ovat sopineet vuonna 2008 Paras-lain ja Kuntalain mukaisesta sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan tarkoitus on järjestää kuntalaisille riittävät ja asiakaslähtöiset sekä taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä tuotetut sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yli kuntarajojen. Kuntien sopimuksen mukaisesti Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tilaajatuottajamallin mukaisesti. Mallissa Tohmajärven kunta toimii isäntäkuntana ja vastaa yhteistoiminnan hallinnosta. Kuntien yhteinen toimielin Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta kuuluu Tohmajärven kunnan organisaatioon. Tohmajärven kunta on antanut Kiteen kaupungin vastattavaksi palvelujen tuottamisen. Kiteen kaupunki on perustanut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista varten sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) tuottavat palvelut yhteistoiminta-alueelle. Muita palveluntuottajia ovat mm. yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Helli-liikelaitoksen palvelut jakautuvat lasten ja nuorten, aikuisten ja ikäihmisten palvelualueisiin. Lasten ja nuorten palvelualueelle sijoittuvat päivähoito: päiväkotihoito, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, kotihoidon tuki, esiopetus Kiteellä ja Tohmajärvellä terveysneuvonta: äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto erityispalvelut: lastensuojelu, perhetyö, koulukuraattorityö, tutkimus-, kuntoutus- ja terapia (Hytkes), kuntoutusohjaus, kiertävien erityislastentarhanopettajien työ 3.1. Lasten suojelun kokonaisuus Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, joita ovat oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen kehityksen edistämiseksi eivät pelkät lastensuojelutoimenpiteet riitä vaan tarvitaan laajoja yhteiskunnallisia toimia. Lastensuojelulaki painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella varhaisella tuella ja puuttumisella havaittuihin ongelmakohtiin jo peruspalveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Samalla tuetaan ja turvataan lasten ja nuorten hyvää ja onnellista lapsuutta. Lasten suojelun kokonaisuus esitetään seuraavassa kuvassa (mukaellen Taskinen 2007). 5
Lasten suojelun kokonaisuus Riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioonottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö. Peruspalvelut Neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym. Ehkäisevä lasten suojelu 1. Peruspalvelut 2. Lastensuojelun sosiaalityö Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto Kuvio 1. Lasten suojelun kokonaisuus 3.2. Ehkäisevä lasten suojelu Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta (LSL 3 ). Ehkäisevää lasten suojelua toteutetaan paitsi varsinaisessa lastensuojelun sosiaalityössä, myös kunnan peruspalvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä erityisen tuen keinoin silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevä lasten suojelu on lasten hyvinvoinnin turvaamista koko palveluorganisaation toteuttamana, jolloin työnäkynä korostuu lasten hyvinvointi. Ehkäisevän lasten suojelun korostamisen taustalla on huoli kasvavista lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakasmääristä: lastensuojelun avohuollon asiakasmäärissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8 % vuonna 2008, minkä lisäksi myös huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut koko 2000-luvun (Stakes 2008). Ehkäisevä työ ei ole yksinomaan lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien viranomaisten työsarkaa; lastensuojelun avohuollon asiakasperheistä enemmän kuin puolet on ollut myös toimeentulotuen asiakkaina. Päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja muihin elintapoihin liittyvät ongelmat ovat muuta väestöä yleisempiä pienituloisten keskuudessa. 6
Ehkäisevän lasten suojelun käsite tuo aiempaa selkeämmin esiin sen, että lasten suojeleminen ja lapsen edun huomioon ottaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen asia. Tilanteessa, jossa asiakasmäärät ovat kasvaneet sekä peruspalveluissa että lastensuojelussa ja jo yksin oman tehtäväalueen hoitaminen on haasteellista, on nähtävä yhteistyön tarve ja synenergia-edut, jotka yhdessä työskentelyllä saavutetaan. Pienten kuntien toimialueilla yhteistyön vahvuutena on kanssatoimijoiden henkilökohtainen keskinäinen tuntemus, jolloin tieto yhteistyötahon työstä ja sen sisällöstä vahvistaa luottamusta kunkin tahon asiantuntemukseen ja asioiden hoitamiseen. Yhteistyön toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kunnissa luodaan toimivat yhteistyörakenteet peruspalvelujen ja lastensuojelun välille. Paitsi säännöllistä yhteistyötä moniammatillisine verkostopalavereineen ja asiantuntijaryhmineen, tarvitaan myös matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia salassapitosäännösten ja turhan ammattiylpeyden estämättä viranomaisten kesken silloin, kun lapsen tilanne näyttäytyy huolestuttavana. Oikea-aikaisen yhteistyön kehittäminen onkin erityisen merkityksellistä; ei ole tarkoituksenmukaista, että vuosi vuodelta yhä suurempi osa lapsista ja nuorista on lastensuojelun viimesijaisen auttamisen asiakkaana. Lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavien peruspalvelujen työntekijöiden toiminta varhaisen havaitsemisen, tunnistamisen, tuen ja auttamisen osalta korostuu. Vaikka ehkäisevän työn mahdollistaminen vaatii panostusta myös talousarviotasolla, varhainen tuki on aina kustannustehokkaampaa kuin viimesijainen auttaminen. Kustannustehokkuus on kuitenkin yksittäisen lapsen näkökulmasta katsoen aina toissijaista. Lasta on autettava mahdollisimman varhain, jotta vältetään ongelmien kärjistyminen, kasaantuminen ja pitkittyminen. Seuraavassa esitellään tarkemmin Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen lapsille ja lapsiperheille suunnattuja erityispalveluja. Varsinaisten peruspalvelujen tarkastelua ei tässä yhteydessä tehdä. Tutkimus, kuntoutus ja terapia Keski-Karjalan seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointikeskus, Hytkes, tarjoaa yhteistoiminta-alueen lapsille, nuorille ja perheille tutkimuspalveluja sekä kuntoutus- ja terapiapalveluina puheterapiaa, psykoterapiaa, toimintaterapiaa sekä ryhmätoimintaa. Hytkesistä on mahdollisuus saada psykologin palveluita myös venäjänkielisille. Hytkesiin ei tarvita lähetettä ja palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Lapsi tai nuori voi itse ottaa yhteyttä Hytkesiin tai tehdä sen yhdessä jonkun kanssa. Vanhemmat voivat varata ajan työntekijälle tai tiedustella neuvoja puhelimitse. Yhteyden ottamista Hytkesiin voi suositella esimerkiksi neuvola, lääkäri, päivähoito, sosiaalitoimi tai koulu. Hytkesin toiminnan tarkoituksena on yhdessä asiakkaan kanssa raivata esteitä lapsen tai nuoren terveen kehityksen tieltä sekä auttaa avaamaan perhe-elämän solmuja. Hytkesistä saa apua periaatteessa mihin tahansa lasta, nuorta tai hänen perhettään huolettavaan seikkaan. Alussa pyritään kartoittamaan mahdollisimman laajasti esim. koulua, työtä, leikkiä, vapaa-aikaa tai itsestä huolehtimista koskeva 7
tilanne. Hytkes pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa löytämään keinoja ja voimavaroja ongelman ratkaisemiseksi ja hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoito päättyy, kun yhdessä sovitut tavoitteet on saavutettu. Jatkotutkimukset ja -hoidot sovitaan tarpeen mukaan. Hytkesin toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön eri alojen asiantuntijoiden kanssa siten, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät yhdessä asiakkaan kanssa löytämään ratkaisuja vaikeuksien voittamiseksi. Moniammatillisen työskentelyn perustana on asiakkaan tarve. Hytkesin moniammatillinen tiimi kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen. Asiakkaan kanssa voidaan sopia, että työskentelyyn otetaan tarvittaessa mukaan laajempi asiantuntijaverkosto. Hytkesin kumppaneina toimivat esimerkiksi koulut ja niiden oppilashuolto, päivähoito, terveydenhuolto ja lastensuojelu. Myös yksityinen palveluntuottaja voi olla Hytkesin kumppanina esimerkiksi eroseminaarin tai tukihenkilötoiminnan järjestämisessä. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjausta tarjotaan vammaisille lapsille ja nuorille, joilla on eriasteista kehitysviivästymää tai oppimisvaikeuksia. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä perheen ja muiden lapsen kuntoutuksessa mukana olevien tahojen, kuten päiväkodin ja koulun välillä. Kuntoutusohjaaja osallistuu lapsen kuntoutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Kuntoutusohjaaja toimii Pikkuhyrrät -vanhempainryhmän yhdyshenkilönä. Kiertävien erityislastentarhanopettajien työ Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on kartoittaa erityisen tuen tarve päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten osalta, tukea päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstöä erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjauksessa, olla mukana lapsikohtaisten suunnitelmien laadinnassa huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa sekä olla yhteyshenkilönä eri tahojen välillä. Keskeisenä lähtökohtana on oppimisen riskitekijöiden minimointi, oppimisvaikeuksien ja niistä johtuvien kerrannaisvaikutusten ennalta ehkäisy sekä yksilöllinen kuntoutus. 3.3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (LSL 3 ). Lastensuojelutyötä ohjaava periaate on lapsen edun ensisijaisuus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapselle tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lastensuojelutoimin autetaan lasta silloin, kun puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet eivät turvaa tai vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Lastensuojelun tarve voi syntyä vanhempien tilapäisten ongelmien, päihteidenkäytön, mielenterveydellisten ongelmien tai perheen ristiriitojen vuoksi. 8
Joskus lapsi voi itse vaarantaa terveytensä ja kehityksensä esimerkiksi päihteidenkäytön tai rikoksiin syyllistymisen seurauksena. Lastensuojelua toteutetaan ensisijaisesti erilaisin avohuollon tukitoimin, mutta myös kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton keinoin. Avohuollon tukitoimina voidaan järjestää esimerkiksi päivähoitoa, perhetyötä, tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa sekä tukea lapsen harrastuksia ja perhettä taloudellisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen lastensuojeluyksikkö sijaitsee Tohmajärvellä. Yksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja sekä sosiaalisihteeri, erityispalvelujen päällikön virka on toistaiseksi täyttämättä. Yksikön työntekijät vastaavat lastensuojelutyöstä Keski- Karjalan alueella ja tekevät kuntakäyntejä koko toimialueella. Valtaosa lastenvalvojan tehtävistä sisältyy sosiaalityöntekijän tehtäviin. Isyyden selvittämiseen liittyviä tehtäviä hoitaa Hytkesissä työskentelevä sosiaalityöntekijä. Perhetyön ohjaus ja koordinointi kuuluvat sosiaaliohjaajan ja sosiaalisihteerin tehtäviin. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisestä lastensuojelutyöstä koko maakunnan alueella vastaa Joensuun kaupungin organisaatioon kuuluva sosiaalipäivystys. Perhetyö Perhetyö on yksi käytetyimmistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista yhteistoiminta-alueella. Perhetyö on perheessä tehtävää tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista työtä. Perhetyöllä pyritään vahvistamaan perheen omia voimavaroja sekä tukemaan ja auttamaan perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyö aloitetaan, kun ilmenee huoli lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen toteutumisesta tai vanhempien jaksamisesta. Työskentely alkaa yhteisneuvottelulla perheen, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kesken. Tapaamisessa määritellään ja kirjataan asiakassuunnitelmaan työn tavoitteet, sisältö ja kesto perheen tarpeet huomioiden. Työskentelytapoja ovat keskustelut, arjessa ohjaaminen, neuvonta ja yhdessä tekeminen sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksessa työskentelee nykyisellään neljä perhetyöntekijää, jotka toimivat tarvittaessa kaikkien Keski-Karjalan kuntien alueella. Yksi perhetyöntekijän toimi on määräaikaisesti täyttämättä. Koulukuraattorityö Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu oppilaskohtainen työskentely, vanhemmuuden tukeminen, yhteisötason työ, opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön konsultointi sekä koulun oppilashuollolliseen työhön osallistuminen. Koulukuraattori tekee moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa, mutta erityisen tiivistä yhteistyö on lastensuojelun suuntaan. Helli-liikelaitoksessa työskentelee yksi päätoiminen koulukuraattori Kiteellä. Muiden yhteistoimintaalueen kuntien osalta koulukuraattorin tehtävät sisältyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön. 9
3.4. Erityispalvelujen yhteystiedot Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen erityispalvelujen yhteystiedot: Lasten ja nuorten palvelujohtaja Kiteentie 25, 82500 Kitee Lastensuojelun sosiaalityön yksikkö Kirkkotie 6, 82600 Tohmajärvi Lastensuojeluyksikön toimipiste Koulutie 1 C 11, 82500 Kitee Koulukuraattori Arppen koulu, Koulutie 3 D, 82500 Kitee Lasten ja nuorten hyvinvointikeskus Hytkes Kiteentie 27, 82500 Kitee: -Psykologit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijä, toimistosihteeri Kuntoutusohjaajat Koulutie 1 C 11, 82500 Kitee Asemantie 11, 82600 Tohmajärvi Kiertävät erityislastentarhanopettajat Päiväkoti Kieppi Opintie 3, 82500 Kitee Päiväkoti Käenpesä Takkunurmentie 7, 82600 Tohmajärvi Tarkempia yhteystietoja voi katsoa osoitteesta http://www.kitee.fi/sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helliliikelaitos. 10
4. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tavoitteet ja asiakkuusprosessi Lastensuojelutyön tavoitteena on: lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ perhekeskeisen työtavan lisääminen lapsen ja perheen tarpeita vastaavien, oikea-aikaisten palvelujen saavutettavuus lasten, nuorten ja perheiden aktivointi ja osallisuuden vahvistaminen moniammatillinen työskentely asiakasperheiden kanssa Nykyinen lastensuojelulaki määrittää lastensuojelun asiakkuusprosessin aiempaa tarkemmin; asiakkuuden alkaminen ja päättyminen on säädetty selkeämmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Lapsen mahdollinen tarve erityiseen suojeluun tulee usein esille lastensuojeluilmoituksena, jonka voi tehdä myös muu henkilö kuin lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevä viranomainen. Ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 :ään. Lastensuojeluilmoituksen saapumisen jälkeen tehdään välittömästi tilannearvio siitä, onko lapsi kiireellisen lastensuojelun tarpeessa. Tällöin lapsen tilanne on turvattava ja tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoitus. Jos lapsen tilanne ei vaadi välittömiä toimenpiteitä, ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen on seitsemän päivän aikana päätettävä, aloitetaanko ko. lapsen osalta lastensuojelutarpeen selvitys. Jos selvittäminen aloitetaan, alkaa myös lastensuojelun asiakkuus. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta ja arvioitava lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi lasta on tavattava henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, mikäli tällaisen menettelyn arvioidaan lapsen ikä ja olosuhteet huomioon ottaen olevan lapsen edun mukaista. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi sosiaalityöntekijän tulee tarkoituksenmukaisessa laajuudessa järjestää neuvotteluja lapsen ja hänen perheensä kanssa. Sosiaalityöntekijä voi harkintansa mukaan olla tarvittaessa yhteydessä myös muihin lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri viranomaistahoihin. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa ja siitä on laadittava kirjallinen yhteenveto. Lastensuojelun asiakkuuden vireille tulo ja alkaminen sekä lastensuojelutarpeen selvityksen eteneminen on kuvattu kaavioina liitteissä 1 ja 2. Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua lapselle ja hänen huoltajalleen on ilmoitettava lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Tavallisimmin asiakkuus jatkuu avohuollon asiakkuutena. 11
Lastensuojelulain 34 mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja hänen läheistensä kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia kuvataan liitteessä 3. Asiakassuunnitelmaan perustuvien päätösten mukaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimina voidaan järjestää erilaisia palveluja lapsen ja hänen perheensä tukemiseksi. Nykyisessä lastensuojelulaissa avohuollon tukitoimet on määritelty aiempaa tarkemmin. Avohuollon tukitoimia voivat olla tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä tukihenkilö tai tukiperhe lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut perhetyö koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistystoiminta muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä aika, jolloin suunnitelmaa tarkistetaan. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, mutta vähintäänkin kerran vuodessa. Asiakassuunnitelman sisältöä kuvataan liitteessä 4. Lastensuojelulaissa lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää sijaisperhehoitona, perhekotihoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen ja hänen läheistensä kanssa työskennellään asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Huostassapito lakkaa lapsen täysi-ikäistyessä tai kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Jälkihuollolla tarkoitetaan nuoren tukemista esim. itsenäiseen asumiseen, työllistymiseen ja yleensäkin elämänhallintaan liittyvissä asioissa sijaishuollon päätyttyä siihen saakka, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto perustuu asiakassuunnitelmaan. Kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa ja sijaishuoltoa kuvataan kaaviona liitteessä 4. Lastensuojelun asiakkuusprosessi esitetään kootusti kuviossa 2. 12
LASTENSUOJELUN ASIAKKUUSPROSESSI Peruspalvelut ja läheisverkosto Tavoitteet: - Varhainen puuttuminen - Ennalta ehkäisy 1. Tilanteen arviointi 1. Yksilöllisen asiakassuunnitelman mukainen työskentely Huolen esiintulo 2. Lastensuojelutarpeen selvitys 2. Arviointi ja muutostarpeiden huomiointi 3. Lastensuojelu asiakkuuden alkaminen 3. Lastensuojeluasiakkuuden päättyminen Lastensuojelupalvelut Moniammatillinen asiantuntijaverkosto Kuvio 2. Lastensuojelun asiakasprosessi 13
5. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve yhteistoiminta-alueella Seuraavassa esitellään keskeiset lastensuojelun tarvetta ilmentävät luvut Keski-Karjalan yhteistoimintaalueella vuodelta 2009. Lastensuojeluilmoitukset: 0-17-vuotiaat Kitee 89 Kesälahti 19 Rääkkylä 32 Tohmajärvi 78 yht. 218 Lastensuojelun perhetyön asiakkaina olleet lapset: Kitee 34 Kesälahti 26 Rääkkylä 15 Tohmajärvi 36 yht. 111 Koulukuraattorityö: 0-17-vuotiaat Kitee 159 Huostaanotetut 0-17-vuotiaat: yhteensä 25 Avohuollon asiakkuudet (0-17 vuotiaat) vuoden aikana: Kitee 44 Kesälahti 54 Rääkkylä 21 Tohmajärvi 51 yht. 170 Asiakkuuksiin sisältyvät myös perhetyön asiakkuudet. Lastenvalvonta: 0-17-vuotiaat Kitee 163 Kesälahti 57 Rääkkylä 76 Tohmajärvi 140 14
yht. 436 Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet nykyisen lastensuojelulain voimaan tulon myötä. Lastensuojelulaissa on säädetty varsin laajasta ilmoittamisvelvollisuudesta eri ammattiryhmien edustajille, mikäli nämä tehtävässään saavat tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (LSL 25 ). Yhteistyötahoille on korostettu ilmoittamisvelvollisuuden ensiarvoista merkitystä, jotta lastensuojelun apua tarvitsevan lapsen tilanne tulee lastensuojelun tietoon. Entisen Pohjois-Karjalan läänin alueella oli lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa vuonna 2008 yhteensä 7654 lasta ja nuorta, 5,2 % alaikäisistä. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettu 1951 lasta ja nuorta, joista 1245 huostaan otettuina tai kiireellisesti sijoitettuina. (Aluehallintovirasto 2009, s. 30). Vuoden 2009 aikana Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven alueella oli lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa 170 lasta ja nuorta, 5,09 % alaikäisistä. Huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria oli alueella vuoden lopussa yhteensä 25. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksessa työskentelee päätoiminen koulukuraattori vain Kiteellä. Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa koulukuraattorille kuuluvia tehtäviä hoitavat lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Lastenvalvojan puoleen käännytään lapsen syntymän jälkeen isyyden vahvistamiseksi, mikäli lapsen vanhemmat eivät elä avioliitossa. Huolto-, tapaamis- ja elatussopimusten laadinta tulee ajankohtaiseksi vanhempien avo- tai avioeron seurauksena, jolloin lastenvalvoja vahvistaa em. lasta koskevat sopimukset. Lastenvalvojan työ ei suoranaisesti indikoi lastensuojelun tarvetta, mutta aika ajoin erotilanteisiin liittyvä problematiikka näyttäytyy myös lastensuojelullisena huolena. 15
6. Lastensuojelutyön kehittämisen painopistealueet Lastensuojelutyön kehittämisen painopistealueina Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella ovat: 1. Varhainen puuttuminen 2. Työskentelyn painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön ja intervention oikea-aikaisuus 3. Viranomaisyhteistyön säännönmukaistaminen 4. Lastensuojelutarpeen selvitysten laatiminen määräajassa 5. Ammatillisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat 1.Varhainen puuttuminen Lapsen olosuhteisiin liittyvien ongelmien havaitseminen ja tunnistaminen sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluissa sekä koulussa, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimessa, seurakunta- ja järjestötoiminnassa ym. Asiakkuuteen ohjaaminen sekä tarvittaessa tiedon siirtäminen lastensuojeluun. Varhaisen havaitsemisen ja tunnistamisen teemojen huomioiminen koulutussuunnitelmassa Päivähoidon terveysneuvonnan ja erityispalvelujen päälliköt Viranhaltijat, työntekijät Vastuutaho Hallintokuntien johtajat Aikataulu Mittari 2010- Koulutuksiin osallistuminen. Yhteydenotot, lastensuojeluilmoitukset. Valtakunnalliset kyselyt ja tilastot. 16
Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat Vastuutaho Aikataulu Mittari 2. Työskentelyn painopisteen siirtäminen korjaavasta ehkäisevään työhön Neuvolan perhetyön käynnistäminen. Lastensuojelun perhetyön vakanssien säilyttäminen ja täyttäminen Sosiaalityön virkojen tarkoituksenmukainen täyttäminen. Koulukuraattorityön laajentaminen koko yhteistoiminta-alueelle. Nykyisillä työntekijäresursseilla neuvolan perhetyön aloittaminen tai koulukuraattoritoiminnan laajentaminen ei ole mahdollista vaan tarvitaan lisäresursseja. - Perhetyössä on täyttämättä yksi perhetyöntekijän toimi. - Erityispalvelujen päällikön virka on niinikään täyttämättä. - Lastensuojeluyksikköä perustettaessa tarkoitus oli kokemusten perusteella arvioida, riittääkö yhteensä 4 virkaa sekä lastensuojelun että lastenvalvonnan hoitamiseen vai ryhdytäänkö neuvottelemaan esim. lastenvalvojan työpanoksen ostamisesta. Liikelaitoksen johtaja Lasten ja nuorten palvelujohtaja Erityispalvelujen päällikkö 2010- Virkojen ja toimien määrä, täyttöaste ja kohdentaminen. 17
Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat Vastuutaho Aikataulu Mittari 3. Viranomaisyhteistyö Konsultaatiomahdollisuuksien luominen ja yhteydenottokynnyksen madaltaminen. Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustaminen. Neuvolan, päivähoidon ja erityispalvelujen asiakasyhteistyöryhmä n perustaminen. Koulun, nuorisotoimen, srk:n ym. tarpeellisten tahojen kutsuminen yhteistyöryhmään tarpeen mukaan. Tavoitettavuuden varmistaminen Yhteistyöryhmien toiminnan merkityksen tunnistaminen ja työskentelyyn osallistumisen mahdollistaminen Hallintokuntien johtajat Lasten ja nuorten palvelujohtaja Erityispalvelujen, päivähoidon ja terveysneuvonnan päälliköt 2010- Yhteydenotot. Ryhmien säännölliset kokoontumiset. 4. Lastensuojelutarpeen selvitysten laadinta Selvitysten laatiminen lakisääteisessä määräajassa (3 kk). KS. kohta 2 Liikelaitoksen johtaja Lasten ja nuorten palvelujohtaja 2010- Laaditut selvitykset, tilastot. Erityispalvelujen päällikkö 18
Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat Vastuutaho Aikataulu Mittari 5.Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Rekrytointiin panostaminen. Työskentelyolosuhteiden ja työhyvinvoinnin varmistaminen esim. työjärjestelyjen avulla. Työn kuormittavuuden tasaaminen. Tarkoituksenmukainen ja riittävä virkarakenne. KS. kohta 2 Esimiestyön varmistaminen. Työterveyshuollon palvelujen saatavuus. Liikelaitoksen johtaja Lasten ja nuorten palvelujohtaja Erityispalvelujen päällikkö 2010- Sairauspoissaolot, vaihtuvuus, työhyvinvointikyselyt, kehityskeskustelut, henkilöstön kuuleminen. 7. Suunnitelman arviointi ja seuranta Lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskevan suunnitelman arviointia varten nimetään arviointiryhmä, joka raportoi suunnitelman toteutumisesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä Keski- Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Arviointiryhmään kuuluvat Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen edustajina liikelaitoksen johtaja, lasten ja nuorten palvelujohtaja ja erityispalvelujen päällikkö sekä tilaajakeskuksen edustajana hallinto- ja kehittämispäällikkö. Seuraavaa valtuustokautta koskeva suunnitelma laaditaan vuoden 2013 aikana. Liitteet: Liite 1: Lastensuojelun asiakkuuden vireilletulo ja alkaminen Liite 2: Lastensuojelutarpeen selvitys Liite 3: Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Liite 4: Kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja sijaishuolto Lähteet Aluehallintovirasto: Peruspalvelujen tila 2009. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi. Rimpelä, Matti 2008: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa P. Moisio, S. Karvonen, J. Simpura, M. Heikkilä (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes. Stakesin tilastot 2008. Stakes. Taskinen, Sirpa 2007: Lastensuojelulaki. Soveltamisopas. Oppaita 65. Stakes. 19
Lastensuojelun asiakkuuden vireille tulo ja alkaminen Vireille tulo 26 1 momentti 12 vuotta täyttänyt lapsi tai huoltaja ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun hakeakseen lastensuojelun palveluja Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä saa muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta esimerkiksi jonkin sosiaalipalvelun tai etuuden hakemisen yhteydessä Lastensuojeluilmoituksen perusteella 26 2 ja 3 momentti Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä selvittää välittömästi kiireellisen lastensuojelun tarpeen ja tarvittaessa toteuttaa kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet. Lastensuojelun asiakkuus alkaa. 26 2ja 3 momentti Sosiaalityöntekijä ratkaisee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta, onko ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen. Kun selvitys päätetään tehdä, lastensuojelun asiakkuus alkaa. Vain hyvin poikkeuksellisesti lastensuojeluilmoitus voidaan katsoa aiheettomaksi. Tällöin asiakkuus ei ala. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista (25 4 momentti) ja niiden sisällöstä. Rekisteriin kirjataan kaikki vireille tulon aikaiset toimet. Lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Velvoite ylläpitää ja laatia 33 :n mukaisia asiakirjoja alkaa asiakkuuden alkaessa. 33 :n mukaan kirjaamisvelvoite asian vireille tulosta lähtien. Merkintä asiakkuuden alkamisesta tehdään lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin. Tieto lastensuojeluilmoituksesta tai muusta vireille tulotavasta merkitään lapsen asiakirjoihin. Kaikki vireille tulon aikaiset merkinnät siirretään asiakirjoihin. Ilmoitus asiakkuuden alkamisesta annetaan huoltajalle ja lapselle. Merkitään, milloin, kenen toimesta ja kenelle tieto on annettu Vastaavasti kirjataan syyt tietojen antamatta jättämisestä (asiakaslaki 11 ). Lastensuojelutarpeen selvitys (27 ) tehdään ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Lastensuojelutarpeen selvityksessä arvioidaan lapsen tilannetta ja tarpeita suhteessa huoltajien ja muiden kasvatuksesta vastaavien henkilöiden ja kasvuympäristön mahdollisuuksiin vastata niihin. Erityisesti arvioidaan heidän kykynsä huolehtia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista ja kehitystason mukaisesta huolenpidosta ja kasvatuksesta. Painopisteen tulisi olla arkielämän olosuhteisen, riskien ja selviytymistä tulevien tekijöiden tarkastelussa. Sosiaalityöntekijä voi olla tarvittaessa yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin ja lapsen kanssa työskenteleviin viranomaisiin ja tarvittaessa konsultoida asiantuntijoita. Lastensuojelutarpeen selvityksestä laaditaan yhteenveto, josta ilmenevät selvityksen lähtökohdat, selvityksen tekeminen: tapaamisten ajankohdat, ketä osallistunut, käytetyt menetelmät, tehdyt havainnot, muilta tahoilta pyydetyt lausunnot tai muut selvitykset, sekä lapsen, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden näkemykset tilanteesta. Selvityksen tekemisestä vastaavan sosiaalityöntekijän on otettava kantaa siihen, onko lastensuojelun tarvetta vai ei. Jos lastensuojelun tarvetta, annetaan huoltajalle ja lapselle ilmoitus asiakkuuden jatkumisesta, kuitenkin ottaen huomioon, mitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Lupa lääkärin tai muu asiantuntijan suorittamaan tutkimukseen haetaan hakemuksella hallintooikeudelta (28 ), mikäli vanhemmat eivät anna lupaa lapsen tutkimiseen. Lupa annetaan määräajaksi. Lastensuojelun tarvetta ei ole. Asiakkuus päättyy. Annetaan ilmoitus huoltajalle ja lapselle. kuitenkin ottaen huomioon, mitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Toteutetaan avohuollon tukitoimia ja annetaan tai järjestetään muuta tukea tai palvelua. Lastensuojelun tarvetta ei enää ole. Asiakkuus päättyy.
LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS LIITE 2 HUOLEN ESIINTULO: Lapsi Perhe Perheen ulkopuolinen taho Sosiaalityöntekijän päätös lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS: Alkutapaaminen Lapsen tapaamiset Vanhempien tapaamiset Verkostot/Läheisneuvonpito Kirjallinen yhteenveto Yhteenveto tapaaminen Lastensuojeluasiakkuus jatkuu MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Lastensuojeluasiakkuus päättyy
LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET LIITE 3 AVOHUOLLON TUKITOIMET LSL 34-37 1. Päätös lastensuojelun asiakkuudesta 2. Tarve lastensuojelun tukitoimiin Tavoite: Lapsen kuuleminen Lapsen terveyden ja kehityksen sekä hoidon ja huolenpidon edistäminen ja turvaaminen Vanhemmuuden tukeminen Sisältö: Ohjaus, neuvonta ja tukeminen Tukihenkilö/ tukiperhe Taloudellinen tuki Hoito- ja terapiapalvelut Perhetyö Perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon Muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet Asiakassuunnitelma ja päätös tukitoimista Avohuollon tukitoimien vaikuttavuuden arviointi Päätös lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta (Huostaanotosta ja sijaishuollosta) Päätös lastensuojeluasiakkuuden päättymisestä
KIIREELLINEN SIJOITUS, HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO LIITE 4 KIIREELLINEN SIJOITUS LSL 38 SIJAISHUOLTO Välitön uhka lapsen terveydelle ja kehitykselle HUOSTAANOTTO LSL 40 Vakava uhka lapsen terveydelle ja kehitykselle Puutteet lapsen hoidossa ja huolenpidossa Avohuollon tukitoimien riittämättömyys Huostaanotto ja sijaishuolto lapsen edun mukaista Asianosaisten kuuleminen Voimassa toistaiseksi Vaihtoehdot: Sijaisperhe Ammatillinen perhekoti Lastensuojelu laitos Asiakassuunnitelma: 1. Yhteistyö lapsen ja hänen läheistensä kanssa 2. Tavoitteiden määrittely 3. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi 4. Tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 5. Muutostarpeiden huomiointi 6. Yhteydenpidon turvaaminen lapsen läheisiin HUOSTAANOTON PÄÄTTYMINEN LSL 47 Huostaanoton ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole Lapsi täysi-ikäinen Jälkihuoltovelvoite 21-ikävuoteen saakka (LSL 75 )