046 Peruste #1 2014 siirtolaisuus RAKKAUDELLA SUOMESTA SOMALIAAN Julkisessa keskustelussa siirtolaisten rahalähetyksiä käsitellään usein negatiivisena asiana: terrorismin rahoittamisena, sosiaalietuuksien väärinkäyttönä, varojen siirtona ulkomaille. Todellisuudessa rahalähetysten takana on kuitenkin ennen kaikkea yksittäisten ihmisten ja perheiden välittämistä ja huolenpitoa. Rahalähetyspalveluja Somaliaan tarjoavien yritysten tilejä on suljettu viime aikoina eri puolilla maailmaa. Ennen hätiköityjä ratkaisuja olisi tärkeää ottaa huomioon, miten merkityksellisiä rahalähetykset ovat Somalian kehityksen ja siellä asuvien ihmisten hyvinvoinnin kannalta. anna rundgren
Rakkaudella Suomesta Somaliaan 047 un minä saan raha, minä lähetän heille. Olen ensimmäinen vanhempieni lapsi ja minä huolehdin sisaruksista. Koska ei ole isä ja ei ole äiti. Vain minä hoidan, Isniino kertoo. Hän on tullut Mogadishusta Suomeen viisi vuotta sitten. Isniinon pienemmät sisaret asuvat ilman vanhempiaan Somaliassa ja heidän ainoat tulonsa ovat Isniinon Suomesta lähettämät rahat. (Rundgren 2013, 47 48.) Paine rahan lähettämiseen on kova. Isniino kertoo lähettävänsä saamastaan työttömyysturvasta niin paljon kuin vain pystyy. Summa on yleensä noin sata euroa kuukaudessa, neljäsosa hänen tuloistaan. Nykytilanteessa Isniinolla ei ole riittävästi rahaa omaan elämiseensä eikä sisaruksilla Somaliassa elämiseen. Hän ei saa sisaruksiaan Suomeen, joten hänen täytyy yrittää auttaa heitä Suomesta käsin. (Rundgren 2013, 47 48.) kun on siirtolaisuutta, on rahalähetyksiä Isniino ei ole yksittäistapaus. Rahalähetykset liittyvät läheisesti kaikenlaiseen siirtolaisuuteen. Rahalähetyksillä tarkoitetaan yleisesti yksilön joko kotimaihinsa tai johonkin kolmansiin maihin lähettämiä rahasummia sukulaisilleen, tuttavilleen tai jollekin muulle ryhmälle, kuten vaikkapa erilaisille avustusjärjestöille tai seurakunnille (Lindley 2010, 13 14). Rahalähetykset ovat maailmanlaajuisesti viennin jälkeen merkittävin ulkomaisen valuutan lähde. Lukuisille perheille maailmassa rahalähetykset ovat tärkeä tai jopa tärkein tulo. Rahalähetykset vähentävät köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää maailmassa. (Gammeltoft 2002, 181 182, 190.) Rahalähetykset muodostavat vuosittain neljä kertaa suuremman summan kuin kaikki kehitysapu yhteensä ja YK:n mukaan rahalähetyksillä on erittäin merkittävä asema köyhyyden vähentämisessä maailmasta (United Nations 2011). Rahalähetykset voidaan ajatella suoraan kohdennettuna kehitysapuna, jossa ei ole hitaita ja byrokraattisia välikäsiä, kuten hallituksia ja järjestöjä, hidastamassa rahansiirtoa, vaan ne menevät suoraan vastaanottajille. Tästä huolimatta rahalähetyksiä ei kuitenkaan voi nähdä kehitysavun korvaajana, sillä yleisesti köyhien maiden kaikista köyhimmillä ei ole mahdollisuuksia saada keneltäkään rahalähetyksiä. (Gammeltoft 2002.) rahalähetykset ja somalia Rahalähetykset ovat erittäin merkittävässä roolissa Somalian kehityksessä. Niillä on suuri merkitys maan talouteen. Sanotaan, että Somalian suurin kehitysapu tulee somalialaisilta itseltään, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan rahalähetyksiä. YK:n kehitysohjelman vuonna 2011 tekemässä raportissa arvioidaan, että Somaliaan lähetetyt rahalähetykset ovat vuosittain jopa 1,3 2 miljardia dollaria. (UNDP 2011.) Arvioiden mukaan yli 40 prosenttia Somalian kaupunkilaisista vastaanottaa ra-
048 Peruste #1 2014 Karoliina Paappa halähetyksiä sukulaisiltaan. Suurin osa rahalähetyksistä on 50 100 dollarin suuruisia ja ne käytetään perheiden arkimenoihin, kuten talon ylläpitoon, koulutukseen ja terveyspalveluihin. (UNDP 2011.) Suomensomalialaiset perustelevat rahalähetyksiä erityisesti sillä, että itsellä asiat ovat Suomessa paremmin kuin rahaa vastaanottavilla sukulaisilla Somaliassa. Omat ja rahalähetyksiä vastaanottavien sukulaisten taloudelliset ja sosiaaliset tilanteet ovat niin epätasapainoiset, että rahalähettäjät kokevat jopa syyllisyyttä omasta turvallisesta ja hyvinvoivasta asemastaan Suomessa ja velvollisuus omia sukulaisia ja läheisiä kohtaan koetaan pakottavaksi. Rahalähetysten pakonomaisuuden tunteeseen vaikuttavat omaa taloudellista tilannetta enemmän ihmissuhteet lähetysten takana: mitä läheisempi henkilö ja mitä heikommassa tilanteessa, sitä suurempi on velvollisuus lähettää rahaa. (Rundgren 2013, 70 71.) On hyvin tavallista, että rahalähettäjä ei pysty lähettämään niin paljon rahaa sukulaisilleen kuin haluaisi. Odotukset ovat kotimaassa usein epärealistiset ja sen ymmärtäminen, ettei Suomessa asuvilla sukulaisilla ole rahaa lähetet-
Rakkaudella Suomesta Somaliaan 049 Karoliina Paappa täväksi, voi olla vaikeaa. Henkilökohtaisten seikkojen lisäksi rahalähetysten syitä yhdistävät myös yleisemmän tason selitykset: moraali, uskonto ja kulttuuri. Rahalähetysten keskiössä ovat ennen kaikkea yhteydenpito, välittäminen ja huolenpito. Rahalähetykset ovat vahvasti sidottuja moraaliin ja oikein toimimiseen. (Rundgren 2013, 70 71.) hawala ja turvallisuuspuhe Koska Somaliassa ei ole ollut virallista valtiomuotoa yli kahteenkymmeneen vuoteen, eivät maassa toimi myöskään perinteiset pankkipalvelut. Rahaa lähetetään näin ollen naapurimaiden pankkien tai Suomen ja Somalian välillä matkustavien sukulaisten ja tuttavien kautta. Pääasiallisena rahalähetysmuotona toimii hawala-rahalähetysjärjestelmä, jonka perusteet ovat islamilaisessa laissa sekä välittäjien luottamuksellisuudessa (Abdirashid 2007, 180; UNDP 2011, 50 54). Hawalan sanotaan olevan luotettavin, kätevin ja edullisin tapa lähettää rahaa Somaliaan tai sen naapurivaltioihin. Välityspalkkiot hawalan kautta lähettäessä ovat useimmiten viiden prosentin luok-
050 Peruste #1 2014 OLISI ERITTÄIN TÄRKEÄÄ OTTAA HUOMIOON, MITEN MERKITYKSELLISIÄ RAHALÄHETYKSET OVAT SOMALIAN KEHITYKSEN JA SIELLÄ ASUVIEN IHMISTEN HYVINVOINNIN KANNALTA. kaa. Kansainväliset yhtiöt, kuten Western Union tai MoneyGram saattavat veloittaa välityspalkkiona moninkertaisen summan hawalaan verrattuna, eivätkä ne toimita rahalähetyksiä Somalian maaseudulle tai pakolaisleireille, toisin kuin hawala. (UNDP 2011, 50 54.) Rahalähetykset hawalan kautta ovat perinteisesti olleet täysin anonyymeja, joten lähettäjiä ja niiden vastaanottajia on hyvin vaikea jäljittää. Siksi hawalaa voidaan perinteisiä pankkipalveluita helpommin käyttää myös rikolliseen toimintaan: rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen ja varojen kätkemiseen. Vuoden 2001 Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen kaikenlainen terrorismin vastainen toiminta ja valvonta ovat tiukentuneet, niin myös hawala-palveluiden valvominen. Suomessa hawala-palvelut ovat laillisia muiden EU-maiden tavoin. Finanssivalvonta valvoo rahanvälitystoimintaa maksulaitoslaissa ja rahanpesulaissa määritellyillä tavoilla. Jokaisen Suomessa rahanvälitystoimintaa tarjoavan yrityksen on rekisteröidyttävä finanssivalvonnalle. Kun rekisteröitynyt taho haluaa välittää rahaa Suomessa tai Suomesta, sen tulee rakentaa toimintansa siltä osin suomalaisen sääntelyn mukaiseksi. (Finanssivalvonta 2013.) Euroopan unioni määrittää kaikille sen jäsenvaltioille yhteiset säännöt koskien rahalähetystoimintaa. Laillinen rahalähetystoiminta Suomessa edellyttää myös kansainvälisten pakotteiden tiukkaa noudattamista. Terroristijärjestöksi luokiteltu Al-Shabaab on yksi esimerkki YK:n pakotteiden alaisista tahoista. Pakotteiden valvonnasta vastaavat Suomessa ulkoministeriö sekä keskusrikospoliisi. (Finanssivalvonta 2013.) rahalähetyspalveluiden vastustus Viime aikoina erityisesti somalialaisten rahalähetyspalvelut ovat kohdanneet vastustusta. Kansainväliset pankit ympäri maailmaa ovat sulkeneet rahalähetyspalveluja tarjoavien yritysten tilejä vedoten toiminnan valvonnan hankaluuteen sekä rahanpesuepäilyihin. Isossa-Britanniassa Barclays on kertonut sulkevansa viimeisenä merkittävänä pankkina rahalähetyksiä tarjoavien yritysten tilit nostattaen suuren
Rakkaudella Suomesta Somaliaan 051 kohun erityisesti Isossa-Britanniassa asuvien somalialaisten parissa (BBC News 10.7.2013). Suomessa Nordea kertoi ensimmäisenä sulkevansa rahalähetystilit (HS 13.8.2013). Tilien sulkemista on kritisoitu monilta eri tahoilta. Muun muassa Afrikan kehityspankin johtaja, Donald Kaberuka, on varoittanut sulkemisen vahingoittavan merkittävästi Somalian kehitystä. Kaberuka kritisoi tilien sulkemista ylimitoitettuna toimenpiteenä rahanpesua vastaan, mikä pahimmassa tapauksessa voi vaarantaa miljoonien ihmisten elannon Somaliassa. Kaikkien tilien sulkemisen sijasta hänen mukaansa rahalähetykset tulisi estää vain yksittäisiltä henkilöiltä. (The Guardian 7.8.2013.) Olisi erittäin tärkeää ottaa huomioon, miten merkityksellisiä rahalähetykset ovat Somalian kehityksen ja siellä asuvien ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Mikäli rahalähetykset eivät voi toimia nykymuodossaan, niiden valvontaa tulisi lisätä ennemminkin kuin kieltää ja sulkea kaikki lähetyksiä tarjoavat palvelut. Kirjoittaja on juuri valmistunut valtiotieteilijä, joka on sosiologian pro gradu -tutkielmaansa varten perehtynyt suomensomalialaisten ylirajaisiin suhteisiin. lähteet: Abdirashid A, Ismail (2007) Lawlessness and economic governance: the case of hawala system in Somalia International Journal of Development Issues 6 (2): 168 185. BBC News 10.7.2013/ Business/ Doyle, Mark/ Barclays account shutdown raises Somali fears. [http://www.bbc.co.uk/news/business-23255853 - tarkistettu 20.12.2013] Finanssivalvonta 2013: Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen. [http://www. finanssivalvonta.fi/fi/valvonta/rahanpesun_estaminen/pages/default.aspx - tarkistettu 20.12.2013] Gammeltoft, Peter (2002) Remittances and Other Financial Flows to Developing Countries. International Migration 40 (5): 181 210. The Guardian 7.8.2013/ Global Development/ Tran, Mark/ Somalia remittance cut would sever financial lifeline, warns bank chief. [http://www.theguardian.com/global-development/2013/ aug/07/somalia-remittance-bank-barclays - tarkistettu 26.8.2013] HS/ Helsingin Sanomat 13.8.2013/ Kotimaa/ Nyström, Erik/ Suomen somalialaiset huolissaan rahalähetysten keskeyttämisestä. [http://www.hs.fi/kotimaa/a1376358972517 tarkistettu 20.12.2013] Lindley, Anna (2010) The Early Morning Phone call. Somali Refugees Remittances. Studies in Forced Migration. Berghahn Books, United States. Rundgren, Anna (2013) Kahden maan välissä. Suomensomalialaisten transnationaalisesti jakautunut huolenpito ja rahalähetykset. Sosiaalitieteiden pro gradu-tutkielma. Helsingin Yliopisto, Helsinki. United Nations (2011) International Migration 2011. United Nations Publications, New York. UNDP, United Nations Development Program (2011) Cash and Compassion. The Role of the Somali Diaspora in Relief, Development and Peace-Building. UNDP, New York.