Vm lausuntopyyntö HE:stä laiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi

Transkriptio

1 Santeri Suominen Valtiovarainministeriölle Lausunto 1 (5) Vm lausuntopyyntö HE:stä laiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä VM on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa otsikkoasiassa. EK esittää lausuntonaan seuraavan. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka muodostuu tiedonhakujärjestelmästä ja rekisteristä. Lain tarkoituksena on edistää viranomaisten sähköistä tiedonsaantia pankki- ja maksutileistä. Viidennessä rahanpesudirektiivissä asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus ottaa käyttöön keskitettyjä automatisoitu mekanismeja, kuten keskitettyjä rekistereitä tai keskitettyjä sähköisiä tietojenhakujärjestelmiä, joiden avulla voidaan ajallaan tunnistaa mikä tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on niiden alueella toimivassa luottolaitoksessa olevan IBAN-tunnisteisen maksutilin ja pankkitilin sekä tallelokeron haltija tai jolla on määräysvalta tällaiseen tiliin tai tallelokeroon. EK pitää kannatettavina ehdotuksen tavoitteita nykyisen manuaalisen valvontakäytännön automatisoinnista ja tehostamisesta. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin merkittävä määrä kansallista lisäsääntelyä (merkittävästi laajempi rekisterin tietosisältö). Tämän kansallisen lisäsääntelyn tarvetta ei kaikilta osin ole perusteltu esityksessä riittävästi. EK kiinnittää myös huomion siihen, että arvio järjestelmästä johtuvista kokonaiskustannuksista on myös varsin ylimalkainen. Kustannusten ja hyötyjen analysointia tulisi jatkovalmistelussa merkittävästi tarkentaa. On tärkeää, että vaikutusarvioista hankitaan lainsäädännön arviointineuvoston lausunto. EK katsoo, että pankki- ja maksutileihin kohdistuviin kyselyihin liittyvät vastuut ja velvoitteet on määriteltävä täysin yksiselitteisesti ja aukottomasti, eikä pankeille voi jäädä mitään vastuuta sen varmistamisesta, onko kyselyn takana olevalla viranomaisella tai sen konkreettisesti tehneellä henkilöllä ollut oikeus hankkia kyseiset tiedot. Koska pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän luomisessa on kyseessä pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja (mm. tilinhaltijan ja tilin Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 Eteläranta 10, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 2 (5) käyttöoikeudenhaltijan nimi, syntymäaika ja henkilötunnus tai jos tilinhaltija on oikeushenkilö, sen täydellinen nimi, rekisterinumero, rekisteröimispäivä ja rekisteriviranomainen - järjestelmän kautta voitaisiin luovuttaa pankki- ja maksutilin IBAN-numero, tilin avaamis- ja sulkemispäivä, tilin saldo ja tilitapahtumatietoja ja luovutettavat tilitapahtumatiedot voivat vaihdella yksittäisistä tapahtumatiedoista laajoihin useiden kuukausien tai vuosien tilitapahtumatietoihin), on EK:n mielestä ensiarvoisen tärkeää, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on tietoturvallinen ja tietosuojalainsäädännön mukainen. Korostuneen turvallisuusintressin tulisi heijastua valvontajärjestelmän toteutuksen kaikissa vaiheissa ja viranomaisten valvontakäytännössä, kun järjestelmä on saatu toiminaan. Valitettavasti HE-luonnoksesta ei kuitenkaan varsinaisesti ilmene, miten edellä mainitusta on käytännössä tarkoitus varmistua, ja noudatettavaan tietoturvan ja tietosuojan tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkovalmistelussa. Yhteisöjen ja trustien tosiasiallisia edunsaajia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavan siten, että tosiasialliselle edunsaajalle säädetään velvollisuus toimittaa rekisteröitävät tiedot. Direktiivin mukaan tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot tulee olla kaikissa tapauksissa myös suuren yleisön saatavilla. Suuren yleisön saataville on asetettava vähintään tiedot tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan nimestä, syntymäkuukaudesta ja -vuodesta sekä asuinmaasta ja kansalaisuudesta sekä hallussa olevan omistusosuuden luonteesta ja laajuudesta. Artiklan uuden 5 a kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat halutessaan asettaa 3 kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa rekistereissä olevat tiedot saataville siten, että ehtona on sähköinen kirjautuminen ja sellaisen maksun suorittaminen, joka ei saa ylittää tietojen saataville asettamisesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia, mukaan luettuina rekisterin ylläpidosta ja kehittämisestä kustannukset. Sen sijaan viranomaisten pääsy ajallaan ja esteettä kaikkiin rekisteritietoihin rajoituksetta on turvattu. Direktiivi sisältää jäsenvaltio-option, jonka nojalla pääsyä rekisterin tietoihin olisi mahdollista rajata, jos tosiasiallinen omistaja tai edunsaaja altistuisi kohtuuttomalle petoksen, sieppauksen, kiristyksen, häirinnän, väkivallan tai pelottelun riskille. Rajaus voitaisiin tehdä myös, jos tosiasiallinen omistaja tai edunsaaja on alaikäinen tai muuten rajoitetusti oikeustoimikelpoinen. Optioita ei ehdoteta HE-luonnoksessa hyödynnettävän. EK katsoo, että edellä mainitut maltilliset ja varsin hyvin perustellut rajausmahdollisuudet muutoin rajoittamattomaan yleisöjulkisuuden periaatteeseen tulisi käyttää hyödyksi esityksessä. Nyt HE-luonnoksessa ei ole edes esitetty minkäänlaisia perusteluja sille, miksi em. jäsenvaltio-

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 3 (5) optioita ei esitetä hyödynnettävän. Tämä ei täytä hyvän sääntelyn, saati hallitusohjelman tai lainsäädännön arviointineuvoston lausuntokäytännössä muodostuneita vaatimuksia. EK pitää selvänä, että viranomaisten oikeutettu pääsy rekisteritietoihin on ja tulee olla turvattu asianmukaisesti. Viranomaisvalvonta on koko rahanpesun ja terrorismin estämistä koskevan sääntelyn ytimessä. On keskeistä, että viranomaisten riittävät tiedonsaantimahdollisuudet turvataan. Rahanpesusääntelyn lisäksi myös harmaan talouden, veronkierron yms. torjuntaa tulee kuitenkin harjoittaa vastuullisesti pääasiassa viranomaistoimin, ei yrityksille tai kansalaisille ulkoistettuna. Rajoittamaton yleisöjulkisuus ei ole mikään itsestäänselvä lähtökohta, jonka nojalla voidaan jättää perustelematta relevanttien jäsenvaltio-optioiden hyödyntämättä jättäminen. Viranomaisten tiedonsaanti ole millään tavalla riippuvainen yleisöjulkisuudesta ja sen toteutustavasta. Sen sijaan osakkeenomistajien ja tosiasiallisten edunsaajien (luonnollisten henkilöiden) yksityisyydensuoja on perustuslaissa turvattu perusoikeus, jonka rajoitukset tai loukkaukset on kyettävä vähintäänkin perustelemaan kestävällä tavalla. Tulisi edes yrittää analysoida, miksi ja miten rajoittamattoman yleisöjulkisuuden aiheuttamat hyödyt ylittäisivät siitä aiheutuvat haitat ja kustannukset, joita ovat yksityissyyssuojan lisäksi mahdolliset vaikutukset Suomen markkinan kilpailukykyyn. On nimittäin selvää, että mahdollisesti Euroopan valtavirrasta poikkeava yleisöjulkisuusvaatimus Suomessa aiheuttaa kustannuksia suomalaisille yrityksille (kilpailuhaitta). Vähintäänkin tulee varmistaa, että kansallisissa rekistereissä olevat tiedot asetetaan saataville siten, että ehtona on yleisön sähköinen kirjautuminen ja sellaisen maksun suorittaminen, joka ei saa ylittää tietojen saataville asettamisesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Rajoittamattomasta ja täysin kynnyksettömästä yleisöjulkisuudesta voisi olla arvaamattomia haitallisia seuraamuksia, joista rahanpesudirektiivi itsessään mainitsee tilanteen, jossa tosiasiallinen omistaja tai edunsaaja altistuisi kohtuuttomalle petoksen, sieppauksen, kiristyksen, häirinnän, väkivallan tai pelottelun riskille. EK pitää käsittämättömänä, että HE-luonnoksessa ei ole vaivauduttu perustelemaan valittua lainsäädäntöratkaisua sen enemmälti etenkin kun vastakkaisia argumentteja on esitetty jo direktiivissä itsessään. Virtuaalivaluuttojen 1 osalta esityksessä ehdotetaan, että virtuaalivaluutan tarjoajien olisi rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään 1 Virtuaalivaluutoilla tarkoitetaan 5. AMLD:n mukaan digitaalisia arvonkantajia, jotka eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia tai takaamia, joita ei välttämättä ole kytketty lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan ja joilla ei ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla mutta jotka luonnolliset henki-

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 4 (5) rekisteriin ja heidän toiminnalleen asetettaisiin edellytyksiä ja heidät saatettaisiin valvontamaksujen piiriin. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan muun muassa virtuaalivaluutan tarjoajat. EK kannattaa virtuaalivaluuttoja koskevia luonnoksen esityksiä. Virtuaalivaluuttoihin liittyviä suuria riskejä on eritelty HE-luonnoksessa. Niitä ovat muun muassa riskit käyttäjille valuutanvaihtajan petoksista, valuutan arvon rajut heilahtelut, valuuttaan kohdistuvat varkaudet, henkilöllisyyden väärinkäytökset ja valuutanvaihtojärjestelmän epäluotettavuus. Lisäksi huomionarvoista on, että rahoitusjärjestelmän luotettavuuden kannalta virtuaalivaluuttoihin liittyy merkittävä riski siitä, että niitä käytetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tai muun rikollisen toiminnan tarkoitusperiin. Käyttäjille sen sijaan aiheutuu merkittäviä riskejä virtuaalivaluutan epäluotettavuudesta maksuvälineenä, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi siten, että valuuttaa ei hyväksytä maksuvälineenä, valuuttaa veloitetaan väärin, valuuttaa ei voida muuntaa lailliseksi maksuvälineeksi, valuutanvaihtajan toiminta päättyy tai valuutan arvoa manipuloidaan. Tutkimusten mukaan virtuaalivaluuttoihin liittyy kasvava ja erittäin vakava rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. Joidenkin kansainvälisten arvioiden mukaan neljäsosa Bitcoinin käyttäjistä ja puolet Bitcoin-transaktioista on yhdistetty laittomaan toimintaan. Bitcoiniin liittyy vuosittain noin 72 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta laitonta toimintaa. Suomessa virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyy erityisesti huumausaine- ja petosrikollisuutta. Kansainvälisesti virtuaalivaluuttojen käyttö on yhdistetty huumausainerikollisuuteen, ihmiskauppaan ja laittomaan asekauppaan. Näin ollen EK katsoo erittäin perustelluksi HE-luonnoksen esitykset liittyen a) virtuaalivaluutan tarjoajien rekisteröitymisvelvollisuuteen Fivaan oheissäännöksineen ja b) virtuaalivaluutan tarjoajien lisäämisestä rahanpesulaissa tarkoitetuiksi ilmoitusvelvollisiksi. On koko rahanpesun ja terrorismin estämistä koskevan sääntelyn uskottavuuden ja legitimiteetin kannalta tärkeää, että myös virtuaalivaluutat saatetaan jonkinlaisen viranomaisvalvonnan piiriin kun on osoitettu laajalti ja usean viranomaisen toimesta, että virtuaalivaluuttoja käytetään merkittävissä ja kasvavissa määrin laittomiin toimintoihin. löt tai oikeushenkilöt hyväksyvät vaihdantavälineenä ja joita voi siirtää, varastoida ja myydä sähköisesti. Lompakkopalvelun tarjoaja on määritelty yhteisöksi, joka tarjoaa palveluja yksityisten salausavaimien turvaamiseksi asiakkaidensa puolesta virtuaalivaluuttojen säilyttämiseksi, varastoimiseksi ja siirtämiseksi.

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 5 (5) Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö ja hallinto Hannu Rautiainen Johtaja