Päätös Etelä-Suomi Nro 31/2012/1 Dnro ESAVI/181/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2012 ASIA HAKIJA Päätös lihavalmiste- ja valmisruokatehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta, HK Ruokatalo Oy Vantaan tehdas, Vantaa HK Ruokatalo Oy PL 50 20521 Turku TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee lihavalmiste- ja valmisruokatehtaan toimintaa Vantaan kaupungin Pakkalan kylässä kiinteistöllä 92-51-200-11 osoitteessa Väinö Tannerin tie 1, 01510 Vantaa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 11.12.2008. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 10 i) Ympäristönsuojelulaki 55 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohta 10 h) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa No YS 323, 26.3.2004 (Dnro UUS- 2002-Y-506-111) HK Ruokatalo Oyj:n Vantaan tuotantolaitoksen lihavalmiste- ja valmisruokatuotannolle ja näihin liittyvälle terminaalitoiminnalle. Vantaan piirin nimismies, Teknillinen tarkastuslaitos (TTL), Tekninen tarkastuskeskus (TTK) ja Turvatekniikan keskus (TUKES) ovat hyväksyneet vuosina 1980 2001 paineastioiden sijoituslupia, palavan nesteen varaston perustamislupia, kemikaalilain ja -asetuksen mukaisia käyttö- ja muutoslupia, käytönvalvojapätevyyksiä ja ilmoituksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Vuosina 2001 2008 laitokselle on myönnetty 32 lupaa, päätöstä tai hyväksyntää eri viranomaisten taholta. Päätöksistä viisi on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksiä vuosilta 2005 2007. Päätökset on annettu kiinteistöllä sijaitsevalle Fortum Lämpö Oy:lle ja Vantaan Energia Oy:lle ja ne koskevat kattilalaitoksen lopettamista ja siirtymistä maakaasun käyttöön energiantuotannossa. Laitoksen jätevesien johtamisesta Vantaan Veden viemäriin on tehty erityisjätevesien johtamissopimus 103/5.9.1997. Sopimuksessa on esitetty raja-arvoja viemäriin johdettavalle erityisjätevedelle lähinnä metallipitoisuuksille. Vantaan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen 26.8.1997 päivätyssä kirjeessä on laitokselle annettu määräykset erityisjäteveden tarkkailemiseksi. Muut kiinteistöä koskevat luvat Uudenmaan ympäristökeskuksen HK Ruokatalo Oy:lle myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa No YS 1526, 16.11.2005 (Dnro UUS-2005-Y-333-111), joka koskee HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasukäyttöisen kattilalaitoksen toimintaa Vantaan kaupungin Pakkalan kaupunginosassa. Kattilalaitosta koskeva em. ympäristölupa on 19.7.2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 1039 merkitty Vantaan Energia Oy:n ympäristöluvaksi.
3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on asemakaava nro 001516, joka on vahvistettu 26.11.2001. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueen tonttijako on hyväksytty 18.5.1987. LAITOKSEN YMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Tuotantolaitos sijaitsee Vantaan Pakkalassa vilkkaasti liikennöidyn Kehä III:n, Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentoaseman ja vähittäiskaupan suuryksikön ja asutuksen välittömässä läheisyydessä. Tuotantolaitoksen läheisyyteen on kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä rakennettu asutusta ja kauppoja 2000-luvulla. Lähin asutus länteen ja kaakkoon sekä Kauppakeskus Jumbo itään sijaitsevat noin 130 metrin päässä tehdasalueen rajasta. Kehä III sijaitsee 150 metrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema 2,5 km:n päässä tuotantolaitoksesta. Tuotantolaitoksen lähialueella (0,5 km) asuu ja asioi päivittäin tuhansia ihmisiä. Kehä III:lla liikennöi vuorokaudessa kymmeniä tuhansia ajoneuvoja. Lähin asutus tuotantolaitoksen piha-alueesta länteen sijaitsee 130 metrin päässä Osuustiellä, jonka varteen kerrostaloja on valmistunut vuosina 2007 ja 2009. Tuotantolaitoksesta kaakkoon 120 metrin päässä lähin asutus sijaitsee Keikarinkujalla, jonka varteen kerrostalot ovat valmistuneet vuosina 2003 ja 2004. LAITOKSEN NYKYINEN TOIMINTA HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksella valmistetaan lihavalmisteita, valmisruokia ja kuluttajapakattua jauhelihaa. Laitoksen toimintoihin kuuluvat lisäksi muovilaatikkopesula ja logistiikkakeskus. Vantaan tehtaan tuotanto oli v. 2010 yhteensä 57 000 tonnia, josta lihavalmisteita noin 38 700 tonnia valmisruokia noin 8 800 tonnia ja jauhelihaa noin 9 600 tonnia. Vantaan tuotantolaitoksen kunnossapito, puhtaanapito ja laatikkopesulan toiminnot on ulkoistettu. Sataservice Oy huolehtii kunnossapidosta, Lassila & Tikanoja Oyj vastaa puhtaanapidosta ja laatikkopesulan toimintaa organisoi Lännen Teollisuuspalvelu Oy. Lihavalmisteiden ja valmisruokien tuotanto ja prosessit Lihavalmisteita ovat annosmakkarat (maksamakkarat sekä hernekeitto), kestomakkarat (meetvursti), ruokamakkarat (grilli- ja leikkelemakkarat, luonnonsuolinakit, kuorettomat nakit). Kokolihatuotteita ovat palvikinkut, keittokinkut ja saunapalvikinkut. Leikkelemakkarat, jotka ruiskutetaan keinosuoleen, kypsennetään, jäähdytetään, kuoritaan ja sitten viipaloidaan. Valmisruokiin kuuluvat jauhelihatuotteet, mikroruoat (pastöroidut mikrot, uunimikrot, micvac-tuotteet), sous vide -tuotteet sekä hampurilainen. Uutena prosessina on tullut kuluttajapakattujen jauhelihojen valmistus. Valmis-
4 tusprosessi toimii pääasiassa kahdessa vuorossa, minkä jälkeen tuotantotilat pestään. Prosessit koostuvat raaka-aineiden vastaanotosta, sekoittamisesta, mekaanisesta jauhamisesta, annostelusta, ruiskutuksesta, kypsennyksestä, jäähdytyksestä ja pakkauksesta. Tuotannossa tapahtuneet muutokset Muovilaatikkopesula Logistiikkakeskus Tuotantolaitoksen kapasiteettina oli ennen rakennusprojektia (v. 2007 2008) 60 000 tonnia vuodessa. Nykyisin tuotantolaitoksen kapasiteetti on 80 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2007 Ruotsiin siirretty lihapyöryköiden ja jauhelihapihvien valmistus on siirretty Ruotsista takaisin Vantaan tehtaalle vuonna 2010. Vantaalle on siirretty HK Ruokatalo Oy:n Turun tehtaalta kuorettoman nakin valmistuslinja, jota varten rakennettiin lisää tuotantotilaa. Nakkitehdas aloitti toimintansa lokakuussa 2007. Vantaan tehtaalle on siirretty myös HK Ruokatalo Oy:n Forssan tehtaan kokolihaosasto, joka aloitti toimintansa helmikuussa 2008. HK Ruokatalo Oy:n Tampereen tehtaan jauhelihan valmistus siirrettiin Vantaan tehtaalle keväällä 2008. Vantaan tehtaalle on rakennettu uusi logistiikkakeskus, joka aloitti toimintansa helmikuussa 2008. Pesulassa pestään leipomo-, vihannes- ja trasbox-laatikoita. Vuonna 2011 pesulassa pestiin noin 11,8 milj. laatikkoa. Laatikkopesulan jätevedet menevät viemäriin ilman esikäsittelyä. Pakkalan logistiikan toiminnot jakaantuvat kahteen yksikköön. Pakkalan tuotantolaitoksen yhteydessä olevassa osassa tehdään tuotekeräystä 24 asemalla. Tämän lisäksi kaikki ulkopuolisista tuotantolaitoksista tuleva volyymi otetaan vastaan vanhan lähettämön vastaanottotilaan. Uudessa logistiikkakeskuksessa keräystä tehdään 28 asemalla. Kerättävät volyymit ovat n. 110 milj. kiloa, 21 milj. keräysriviä. Pakkalassa kerättävästä volyymistä tulee tuotantolaitoksen ulkopuolelta noin 52 % volyymistä. Tämä tarkoittaa 3 000 kuormalavaa viikossa. Logistiikan käytössä on kaksi korkeavarastoa, joissa on yhteensä noin 4 500 fin-kuormalavapaikkaa. Pakkalasta toimitetaan keskusliikkeiden terminaaliin n. 2 milj. kiloa kuukaudessa eli 1 700 fin-lavallista päivittäin. Logistiikassa työskentelee 149 henkilöä. Logistiikka toimii 3-vuorossa.
5 Käyttöveden otto ja jätevedet Tuotantolaitoksen tarvitsema vesi tulee tällä hetkellä ainoastaan Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesijohtoverkostosta. Oman kaivon käyttö on lopetettu huhtikuussa 2007. Vantaan tuotantolaitos käytti vettä 538 000 m 3 eli noin 9,3 l/tuotekg vuonna 2010. Jätevedet johdetaan rasvanerotuksen kautta Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jätevesiviemäriin. Kemikaalien varastointi ja käyttö Teollisuusvarasto vastaanottaa kemikaalit, tarkastaa kuorman ja kirjaa saapuneet aineet SAP:iin. Kemikaalit varastoidaan kemikaalivarastoon. Kemikaalikontit, tynnyrit ja kanisterit säilytetään siirrettävien suoja-altaiden päällä. Käyttöä varten kemikaalit kuljetetaan trukeilla käyttökohteisiin, joissa niitä säilytetään siirrettävien suoja-altaiden päällä. Tuotantolaitoksella on kemikaalivaraston yhteydessä käytettävissä viemärien sulkumattoja ja imeytysaineita kemikaaleille. Pesukemikaaleja (emäksiä, happoja, klooria sisältäviä ja desinfioivia) käytettiin tuotantotilojen ja laitteiden pesuun noin 400 t vuonna 2010. Jäähdytykseen lisättiin ammoniakkia 0,4 t, freonia (R22) 0,6 t vuonna 2010. Etyleeniglykolia ei lisätty. Freonin käyttö on lopetettu. Lisäksi laitoksella käytetään happi-, typpi- ja hiilidioksidikaasuja suojakaasuina yhteensä noin 370 t sekä natriumnitriittiä lisäaineena 2,6 t vuonna 2010. Propaania käytettiin noin 16 t vuonna 2010. Sen käyttö lopetettiin Vantaan tehtaalla alkuvuodesta 2010. Propaania käyttävä höyrykattila ja propaanisäiliö on purettu. Laitoksen jäähdytysjärjestelmissä olevan ammoniakin määrä on noin 45 t ja etyleeniglykolin määrä noin 150 t. Lisäksi hakijan hallussa laitosalueella on vanha 100 m 3 :n raskasöljysäiliö, jossa nykyisin varastoidaan kevyttä polttoöljyä Vantaan Energia Oy:n maakaasukattiloiden varapolttoainetarpeeseen. Säiliö on vallitilassa ja se on arviolta vuodelta 1967. Energiantuotanto ja sen käyttö Laitoksen energiantuotanto siirtyi suureksi osin Vantaan Energia Oy:n toiminnaksi vuonna 2006. Nykyisin laitoksen omaa energiantuotantoa on kaksi kooltaan 0,7 MW:n ja 1,16 MW: n maakaasukattilaa. Kattilat on otettu käyttöön vuosina 2007 ja 2010. Kattiloiden savukaasut johdetaan omissa piipuissaan noin 20 metrin korkeuteen. Lähimmän tuotantolaitoksen tai esteen korkeus on noin 15 metriä molempiin piippuihin nähden. Hakija on täydentänyt hakemusta maakaasukattilan (1,16 MW) osalta 8.2.2012. Maakaasun kulutusta ei mitata kulutuskohtaisesti vaan käytössä on yksi mittaus kahden kattilan ja yhden uunin kulutukselle. Laskennallinen
6 polttoaineen kulutus (1,16 MW) kattilalle on laskettu jakamalla kokonaiskulutus kattiloiden ja uunin tehojen suhteessa. Sen perusteella on saatu peruskuorma-arvio. Maakaasukattilan (1,16 MW) tekniset tiedot: kattilan tyyppi: prosessikattila peruskuorma: 0,5 MW käyttöaikatiedot: noin 4 100 h/a polttoaineen kulutustiedot: noin 2 100 MWh/a kattilan toimintaa seurataan lämpötilan mukaan. Happi on tarkoitus mitata huoltojen yhteydessä. savukaasujen johtaminen: ulos piippuun johtamiskorkeus: 18 m. Laitoksen keskimääräinen energiankulutus on kasvanut johtuen tuotantomäärien lisääntymisestä ja uudesta logistiikkakeskuksesta. Tuotantolaitoksen keskimääräinen energian kulutus oli vuonna 2010 sähkön osalta 42 GWh ja 0,73 kwh/tuotekg ja lämpöenergian osalta 43 GWh ja 0,74 kwh/tuotekg. Lämpöenergia saadaan kaukolämmöstä ja Vantaan Energia Oy:n höyrylaitokselta sekä yksikköprosesseilla käytettäviltä propaani- ja metaanipolttimilta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesiä muodostuu prosessissa lähinnä tuotantolinjojen laitteistojen pesuista, jotka tehdään öisin. Lisäksi laitoksella on kuljetukseen käytettävien kierrätettävien laatikoiden pesulinja. Viemäriin johdettavan jäteveden määrä on vaihdellut 319 000 398 000 m 3 ja jätevettä on muodostunut 8,7 9,8 l/tuotekg vuosina 2000 2008. Vuosittain jätevesiviemäriin joutuvan jäteveden mukana biologista happea kuluttavan aineen (BHK) määrä on vaihdellut 185 344 t/a (185 t/a vuonna 2008) ja jäteveden pitoisuuksina ne ovat vaihdelleet 593 937 mg/l (593 mg/l vuonna 2008). Jäteveden kiintoainepitoisuus vuosina 2000 2008 on vaihdellut 266 742 mg/l (742 mg/l vuonna 2008) ja kiintoainetta on joutunut viemäriin 80 296 tonnia vuodessa (80 t/a vuonna 2008). Viemäriin johdettavan jäteveden laatua on seurattu viime vuosina kaksi kertaa vuodessa tehdyn tarkkailun perusteella. Vuonna 2008 näytekertoja oli neljä. Laitoksen piha-alueen hulevedet johdetaan sadevesiviemärissä laitosalueen vierusojaan ja siitä edelleen Krakanojan kautta Vantaanjokeen. Hakemuksen täydennyksen (hulevesiselvitys 8.2.2012) mukaan laitoksen hulevedet johdetaan kuudesta pisteestä joko sadevesiviemäriin tai avo-ojiin.
7 Päästöt ilmaan ja haju Melu ja liikenne Maakaasuun ja kaukolämpöön siirtyminen on vähentänyt merkittävästi laitoksen aiheuttamia rikkidioksidi-, hiilidioksidi-, typpi- ja hiukkaspäästöjä. Panosuunien savustuskaasuja ei enää johdeta ilmaan, koska panosuuneissa on siirrytty nestesavun käyttöön vuonna 2007. Tuotannon hajuja on selvitetty vuonna 2004 tehdyssä hajupäästö- ja leviämismalliselvityksessä (HK-Ruokatalo Oyj:n hajumääritys, VTT, Nro PRO3/595/04, 25.10.2004). Selvityksen perusteella eniten hajua tuottivat valmisruokatehtaan rasva-altaat. Altaat on uusittu vuosina 2006 ja 2010. Tuotannon hajuhaittoja voidaan vähentää mm. otsonoinnilla, aktiivihiilisuodattimilla sekä plasmanorm-tekniikalla. Eniten melua syntyy kuljetuksista, jotka ovat myös ilmapäästöjen lähde. Vuonna 2002 laitoksen liikennöintiä oli päivisin keskimäärin noin seitsemän minuutin välein ja öisin noin viidentoista minuutin välein. Tuotantolaitoksen ja terminaalin liikenne on lisääntynyt vuonna 2007 uuden logistiikkakeskuksen käyttöönoton jälkeen. Liikennemäärät ovat nykyisin noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Päivällä liikennöintiä on noin viiden minuutin välein ja yöllä kymmenen minuutin välein. Tuotantoprosessista tuleva melu on lähinnä ilmanvaihtolaitteistoista tulevaa puhallinmelua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehtaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti Vantaan tehtaalla pyritään vähentämään jätteiden kokonaismäärää. Vuosi 2007 ja osaltaan vuoden 2008 alkuosa on ollut Vantaan tehtaalla muutosten aikaa. Tehdasalueella on ollut käynnissä lukuisia rakennusprojekteja. Samaan aikaan tuotannon on oletettu toimivan aivan normaalisti. Kyseisenä aikana jätettä syntyi tavallista enemmän mm. uusien linjojen ylösajon ja purkutöiden vuoksi. Syksyllä 2008 Vantaan tehtaalle saatiin asennettua pahvikontti, jolloin syntyvä pahvijäte saadaan kerättyä tehokkaammin talteen. Puristimella kerätystä pahvista saadaan jopa tuloja. Puhdasta muovia syntyy paljon mm. terminaalissa ja pakkaavilla osastoilla. Pakkausjäte lajitellaan energiajätteeksi. Luvan hakijalla on tarkoitus selvittää, miten puhdas muovi saataisiin hyötykäyttöön. Vantaan tuotantolaitoksella jätteet lajitellaan seka-, energia-, bio-, pahvi-, paperi- ja metallijätteiksi. Ongelmajätettä tulee lähinnä laboratoriosta ja kunnossapidosta. Osastoilla jätteet kerätään merkittyihin jäteastioihin. Kul-
8 lekin osastolle on laadittu omat jätteiden lajitteluohjeet. Toimistoissa syntyville jätteille on myös omat erilliset ohjeet. Osastojen jäteastiat tyhjennetään jätepuristimeen, joita on eripuolilla kiinteistöä. Jätepuristimien sijainnista on oma kartta. Ongelmajätteet kerätään suljettavaan konttiin, joka sijaitsee laitosalueen pihalla. Kiinteistönhoitaja tilaa tarvittaessa ongelmajätekontin tyhjennyksen. Jätteiden koonnista ja keruupisteiden ylläpidosta huolehtii Lassila & Tikanoja Oyj. Vuonna 2009 tehtaan toiminnassa syntyi ongelmajätettä noin 4 tonnia, kaatopaikkajätettä 1 300 tonnia, energiajätettä 429 tonnia, pahvia 146 tonnia, keräyspaperia 5 tonnia, tuhkaa 230 tonnia, metallijätettä 30 tonnia, biojätettä 541 tonnia, rasvanerotuskaivojen jätettä 2 408 tonnia ja käytettyä kasviöljyä 51 tonnia (Vahti-tietojärjestelmä). Biojäte, tuhka ja rasvanerotuskaivojen liete toimitetaan hyödynnettäväksi viherrakentamisessa ja käytetty kasviöljyjäte hyödynnetään ulkotulien valmistuksessa. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Luvan hakija pyrkii omassa toiminnassa huomioimaan ympäristönsuojelulliset näkökohdat. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan laitos on saanut ISO 14001 -ympäristöhallintajärjestelmän mukaisen sertifikaatin 8.8.1997. Ulkopuolinen arvioija auditoi ympäristöjärjestelmän kerran vuodessa. Viimeisin auditointi on ollut syyskuussa 2011. Voimassa oleva ISO 14001 -sertifikaatti velvoittaa HK Ruokatalo Oy:tä seuraamaan erilaisia ympäristönäkökohtia kuten energian ja veden kulutusta sekä jätteiden määrää. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään systemaattisesti. Näitä tunnuslukuja seurataan suhteessa tuotettuihin kiloihin. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme löytämään syntyville jätteille hyödyntämiskohteita. Järjestämme vuosittain aloitekampanjoita, joilla pyritään vaikuttamaan ympäristönäkökohtiin. Pyrimme uusissa investoinneissa huomioimaan parhaan mahdollisen tekniikan hyväksikäytön taloudellisten resurssien puitteessa. Luvan hakija seuraa elintarvikealan BAT tilannetta osallistumalla Elintarviketeollisuuden ympäristötoimikunnan kokouksiin Elintarviketeollisuusliitossa 4 krt/vuosi. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehtaalla on tehty energiakatselmus vuosina 2010 2011. Se valmistui kesäkuussa 2011. Yhtiö suunnittelee liittymistä teollisuuden energiatehokkuussopimukseen.
9 ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA Luvan hakijan arvion mukaan tehtaan energiatehokkuus on kokonaisuudessaan hyvää tasoa. Vantaan tehtaalla on pääsääntöisesti toteutettu ne tunnetut energiateknilliset ratkaisut, jotka liiketaloudellisesti ovat olleet järkeviä. Energiankäyttöä on tehostettu vuosina 2005 2008 mm. energiakeskuksen lämmön talteenottoa tehostamalla, vakuumiaseman uusimisella, pyörimisnopeussäätöisen paineilmakompressorin hankinnalla, maakaasukäyttöisellä kattilalaitoksella, kaukolämpöverkkoon liittymisellä, lauhduttimen uusimisella, ammoniakkiputkiston ilmanpoistimen uusimisella, erillisellä yö- ja viikonloppukompressorilla ja kylmäkompressorinohjausjärjestelmän uusimisella. Suunnitteilla on paineilmakompressorien uusiminen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tuotantoprosessissa on tuotekohtainen reseptien mukainen valmistusolosuhteiden seuranta. Tuotantolaitostasolla seurataan prosessiin käytettyä lämmitystehoa ja jäähdytystehoa. Käyttöveden mittaus on toteutettu talokohtaisin vesimittarein. Kokonaissähkönkulutusta mitataan päivä- ja yösähkön sekä loistehon osalta. Uusi puoli on erotettu teknisen keskuksen osalta omaan kokonaismittaukseensa. Kokonaislämmönkulutusta mitataan höyryenergian ja kaukolämpöenergian osalta. Mittauksissa otetaan huomioon voimalaitokselle palautettu lauhde. Uusi ja vanha puoli on erotettu kaukolämmön mittauksissa toisistaan. Viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailu Viemäriin johdettavia jätevesiä tarkkaillaan Vantaan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen 26.8.1997 päivätyn kirjeen ja erityisjätevesien johtamissopimuksen mukaisesti. Jätevedestä otetaan kokoomanäyte yhden työpäivän ajalta neljä kertaa vuodessa tai työviikon kestävä näytesarja kaksi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan tonttiviemärin tarkastuskaivosta ja näytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, BOD 7, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja rasvat. Vuodesta 2008 lähtien näytteet on otettu neljä kertaa vuodessa vuorokauden kokoomanäytteenä. Ulkopuolinen yritys käy tekemässä jäteveden laadun tarkkailua ennalta ilmoittamattomana aikana Vantaan Veden hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteet otetaan tarkastuskaivosta, jonka kautta laitoksen kaikki jätevedet kulkevat. Kokoomanäytteen osanäytteet otetaan vähintään tunnin välein. Näytteestä määritetään ulkopuolisessa laboratoriossa seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: ph, sähkönjohtavuus, BOD 7-ATU, COD Cr, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja rasvat.
10 Hajun tarkkailu Jätteiden tarkkailu Luvan hakijan ilmoituksen (sähköpostilla 29.9.2011) mukaan erityisjätevesisopimusta ollaan uusimassa vuoden 2011 aikana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Tuotantolaitoksen tuotannon aiheuttamia hajuja tarkkaillaan hajupaneelissa viisi kertaa vuodessa tuotantolaitoksen ympäristössä tarkkailuohjelman mukaisesti (HK-ruokatalo Oyj:n Vantaan tuotantolaitoksen toiminnasta ympäristöön kohdistuvien hajuvaikutusten tarkkailusuunnitelma, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, 26.10.2005). Hajukierrosten tulokset tallennetaan ja ne raportoidaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. Jätemääristä pidetään kirjaa lajittelun tarkkuudella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimipaikalla on suojeluorganisaatio ja tuotantolaitoksella on käytössä palohälytysjärjestelmä. Luvan hakija on varautunut ammoniakkijärjestelmästä aiheutuviin vaaratilanteisiin ja laitoksella on pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on päivitetty 20.6.2010. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Hakemuksen tietoja on päivitetty ja täydennetty 19.4.2011, 27.4.2011, 13.5.2011, 5.9.2011, 12.9.2011, 20.9.2011, 22.9.2011 ja 8.2.2012. Hakemus on annettu tiedoksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja Vantaan kaupungin ilmoitustaululla 24.5. 23.6.2011. Hakemuksesta on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu 31.8.2011. Neuvottelun yhteydessä hakemuksen tietoja tarkennettiin. Muistio neuvottelusta on liitetty hakemusasiakirjoihin.
11 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Vantaan kaupunginhallitukselta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Vantaan Pakkalassa asutus on lisääntynyt vuoden 2004 jälkeen, ja alueelle on kaavoitettu lisää asutusta sekä toimitiloja. Asemakaavan muutos nro 002124 suunnittelualue sijaitsee Pakkalankujan ja Lentoasemantien välissä, kattaen mm. pysäköintialueen Väinö Tannerin tien ja Elannontien välissä ja Lentoasemantien varren puistoalueen. Alustavissa suunnitelmissa on tutkittu asuinkerrostalojen sijoittamista Lentoasemantien varteen, alle 100 metrin päähän HK Ruokatalo Vantaan tehtaan piha-alueesta ja liikerakennuksen sijoittamista Elannontien varteen. Asumisen kerrosalaa on arvioitu rakennettavan noin 10 500 k-m 2 ja liiketiloja noin 4 700 k-m 2. Vuonna 2008 jätetyssä ympäristölupahakemuksessa merkittäväksi hajukaasujen vähentäväksi tekijäksi on ilmoitettu lihapullien tuotannon siirtyminen Ruotsiin, sillä lihapullien kypsennys rasva-altaassa aiheutti eniten hajuhaittoja ympäristöön. Kuitenkin vuonna 2011 toimitetussa päivityksessä lihapullien tuotannon on ilmoitettu siirtyneen takaisin Vantaan tehtaalle vuonna 2010. Hajukaasujen hallinnassa parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT) ovat kehittyneet, ja ympäristölautakunta katsoo, että hajukaasujen hallintaa on mahdollista parantaa esimerkiksi poistoilman otsonoinnin, hajukaasupesurin, aktiivihiilisuodattimen tai biologisen suodattimen avulla. Vantaan ympäristökeskuksessa on havaittu hajukaasujen leviäminen ympäristöön, ja asutuksen tiivistyessä valituksia hajuista voidaan olettaa tulevan. Vantaan ympäristölautakunta esittää, että HK Ruokatalo Oy Vantaan tehtaan tulee tehdä selvitys hajukaasujen käsittelyn parantamisen mahdollisuuksista viimeistään ennen seuraavaa ympäristöluvan tarkistamista. Vantaan laitoksella syntyy huomattavan paljon sekajätettä. Jätteen lajittelua on syytä tehostaa, ja jätteen synnyn ehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota. Vantaan ympäristökeskukseen on tullut HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta ilmoituksia tänä keväänä, että kuormantarkastuksessa sekajätteen seassa on ollut raakaa lihaa, jauhelihaa ja broileria. Kaatopaikalle ei saa toimittaa raakaa lihaa, vaan se tulisi lajitella ja viedä erillispakattuna kompostilaitokselle sekä lisäksi raa'an lihan kuljetusten on oltava viranomaisen hyväksymiä. Lisäksi kuorman mukana tulee olla siirtoasiakirja, kun laitokselle toimitetaan raakaa lihaa. Vantaan ympäristölautakunta esittää, että jätteiden lajittelua on kehitettävä ja työntekijöitä tiedotettava raakaa lihaa koskevista lajittelumääräyksistä. Jätevedet sisältävät paljon kiintoainetta. Tuotantolaitoksella oli valmistuspisteitä, joiden alla sijaitsi viemäri, johon valmistuspisteen virhe-eriä pääsi tippumaan. Laitteiden alla sijaitsevien läppien tai viemärin päälle sijoitettujen siivilöiden avulla jäteveden kiintoainepitoisuuksia voitaisiin vähentää.
12 Kemikaalien säilytyksen tulee tapahtua siten, etteivät kemikaalit onnettomuustilanteessa pääse valumaan viemäriin tai avo-ojaan. Hakemuksessa ei ollut mainintaa hulevesien käsittelystä ja niiden johtamisesta alueelta. Vanhassa ympäristöluvassa on mainittu, että piha-alueen hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin kautta laitosalueen vierusojaan ja siitä edelleen Krakanojaan. Vanhoissa lupamääräyksissä annetaan lupa johtaa puhtaat hulevedet avo-ojaan, mutta hulevesille ei ole määrätty seurantaa. Vantaan ympäristölautakunta esittää, että hakemusta tulee täydentää selvityksellä piha-alueen hulevesien kulusta, sekä toimintasuunnitelma logistiikka-alueen mahdollisten onnettomuuksien varalta. Mikäli hulevesien laatu sitä vaatii, on hulevedet johdettava öljynerotuskaivon kautta ennen johtamista avo-ojaan. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehtaan toiminnasta ja terminaalitoiminnasta asuinalueelle aiheutuva melu ei saa ylittää ma la klo 21:00 07:00, eikä la klo 20:00 su klo 12:00 45 db eikä muulloin 55 db. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HK Ruokatalo Oy:n lihavalmisteita, valmisruokia ja kuluttajapakattua jauhelihaa valmistava tehdas, muovilaatikkopesula ja logistiikkakeskustoiminnat sijaitsevat Vantaan Pakkalassa vilkkaasti liikennöidyn Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentokentän sekä vähittäiskaupan suuryksikön (kauppakeskus Jumbo) ja asutuksen välittömässä läheisyydessä. Alueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti uutta asutusta ja kauppoja. Lähin asutus sijaitsee lännessä ja kaakossa sekä kauppakeskus Jumbo idässä n. 130 m:n etäisyydellä tehdasalueen rajasta. Kehä III sijaitsee n. 150 m ja Helsinki-Vantaan lentokenttä n. 2,5 km tehdasalueesta pohjoiseen. Tehtaan tuotantokapasiteetti on n. 70 000 80 000 t/a. Vuosina 2009 ja 2010 tehtaan tuotantomäärä on ollut n. 60 000 t/a. Kuorettoman nakin ja jauhelihan valmistus sekä kokolihaosaston toiminta on alkanut aiemman ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Tehtaan tuotantoon kuuluvat muun ohella jälleen myös pekoni, lihapullat ja jauhelihapihvit. Tuotantolaitoksen pääasiassa tuotantolinjojen pesuvesistä muodostuvat jätevedet johdetaan Vantaan kaupungin viemäriverkkoon. Vuonna 1997 tehdyssä jätevesien johtamissopimuksessa, joka tullaan lähiaikoina päivittämään, on annettu raja-arvot viemäriin johdettavalle erityisjätevedelle ja mm. sen sisältämien metallien pitoisuuksille. Sopimuksessa ei ole rajaarvoja jätevesien BHK 7 -, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- tai kiintoainekuormitukselle. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että tuotantolaitoksella muodostuvat jätevedet on ennen viemäriin johtamista käsiteltävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti soveltuvilla esikäsittelymenetelmillä ja prosessiteknisillä toimenpiteillä niin, että myös jätevesien BHK 7 -, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainekuormitus on mahdollisimman alhainen. Viemäriin ei saa laskea jätteitä ja kiinteitä epäpuhtauksia sisältävien jätevesien päätyminen viemäriin mm. valmistuslinjoilta putoavien raaka-aineiden tai tuotteiden muodossa on voitava estää esimerkiksi suljettavien lattiakaivojen avulla.
13 Tuotantolaitoksen jätevesiä koskeva johtamissopimus ja viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailuohjelma on päivityksen jälkeen toimitettava tiedoksi myös Uudenmaan ELY-keskukselle. Myös jätevesiä koskevat tarkkailutulokset on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle. Jätevesikuormituksen tarkkailuraportissa on jätevesien analyysitulosten ja käytettyjen mittausmenetelmien lisäksi esitettävä myös tiedot mittausten mittausepävarmuudesta sekä arvio tulosten edustavuudesta. Uunien lämmitykseen ja hajukaasujen jälkipolttimissa käytetty propaani on korvattu maakaasulla, jota käytetään myös tuotantolaitoksen polttoainetehoiltaan 0,9 MW:n ja 1,2 MW:n maakaasukattiloissa. Uudenmaan ELYkeskus toteaa, että valtioneuvoston asetus (445/2010) polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista koskee polttoaineteholtaan vähintään 1 MW:n kattiloita, mikä tulee laitosta käytettäessä ja lupamääräyksiä annettaessa ottaa huomioon. Tehtaan toiminnan on ilmoitettu ajoittain aiheuttavan lähiympäristössään hajua. Tuotantolaitoksen hajukaasupäästöjä ja niiden leviämistä on selvitetty vuonna 2004 laadittujen päästöselvityksen ja leviämismallin avulla. Tehtaan tuotannossa ja tuotantoprosesseissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia (mm. merkittävimmiksi hajukaasujen päästölähteiksi todetut valmistuotetuotannon rasva-altaat on uusittu vuosina 2006 ja 2010), eikä tuotannossa muodostuvien haisevien yhdisteiden nykyisestä alkuperästä ole täyttä varmuutta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että tehtaan toiminnassa muodostuvien hajukaasupäästöjen alkuperä ja vähentämismahdollisuudet nykytilanteessa on syytä selvittää. Hajukaasupäästöjen vähentämisessä on otettava huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka. Tehtaan toiminnassa syntyy huomattavia määriä sekajätettä (1 239 t/a vuonna 2010), jonka joukossa on ajoittain ollut myös mm. raakaa lihaa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että jätteiden lajittelua on tehostettava ja jätteiden synnyn ehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten puhdas muovijäte, on toimitettava hyötykäyttöön. Tehtaalla käytössä oleviin kemikaaleihin kuuluvat happi-, typpi- ja hiilidioksidikaasujen lisäksi myös mm. jäähdytyksessä käytettävä etyleeniglykoli ja ammoniakki. Tehtaalla kylmäkonehuoneissa olevan ammoniakkimäärän on vuonna 2010 ilmoitettu olevan runsaat 40 t. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitos sijaitsee 26.11.2001 vahvistetun asemakaavan mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Laitoksen ympäristön alueet on varattu toimisto-, liike-, teollisuus- ja varastorakentamiseen sekä asuntorakentamiseen. Tuotantolaitoksen lähialueella (0,5 km) asuu ja asioi päivittäin tuhansia ihmisiä. Kehä III:lla liikennöi vuorokaudessa kymmeniä tuhansia ajoneuvoja. Kun otetaan huomioon laitoksessa käytettävät kemikaalit ja laitoksen sijainti vilkasliikenteisessä ympäristössä kauppojen ja asutuksen välittömässä läheisyydessä, Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että laitoksella on oltava ajan tasalla oleva ympäristöriskiselvitys. Selvitykseen on sisällytettävä myös laitoksella tehdyt toimenpiteet ympäristöonnettomuuksien estämiseksi sekä kirjalliset toimintaohjeet mahdollisten ympäristöonnettomuuksi-
14 Hakijan vastine en rajoittamiseksi onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle. Selvityksessä on mahdollisten tulipalotilanteiden ja niissä muodostuvien sammutusvesien johtamisen lisäksi otettava erityisesti huomioon myös mahdollisen ammoniakkivuodon aiheuttamat vaikutukset. Kemikaalit on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa niille varatuissa tiloissa. Varastotilojen lattiapinnoitteet on valittava kyseisiä kemikaaleja kestäviksi. Nestemäiset kemikaalit on varastoitava tiivisrakenteisissa, reunakorokkeilla allastetuissa sisätiloissa tai suoja-altaissa niin, että kemikaalien pääsy viemäreihin, lähiojaan tai muuhun ympäristöön kemikaalien siirron, käytön tai astioiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Tehtaan lattiakaivot ja tehdasalueen sadevesikaivot on kyettävä sulkemaan myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellista tilanteista (kuten myös vuonna 2010 tapahtunut kasviöljyvuoto) on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ELY-keskukselle. Ilmoittaminen on tehtävä ensisijaisesti sähköisesti ns. TYVI-järjestelmän häiriöilmoituslomaketta käyttäen. Ilmoituksessa on esitettävä myös tiedot häiriön syistä ja häiriötilanteessa tehdyistä korjaustoimenpiteistä sekä myös tehtävistä toimenpiteistä vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. HK Ruokatalo Oy:n tuotantolaitoksen edellisen vuoden toiminnasta on raportoitava vuosittain ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti ns. TYVI-järjestelmän kautta. Muilta osin vuosiraportti on toimitettava kirjallisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) Viemäriin johtamisessa tulee noudattaa HSY:n vesihuollon yleisiä toimitusehtoja ja jäteveden laadun tulee täyttää viemäriin johdettavalle jätevedelle asetetut yleiset raja-arvot. HSY:llä on hakijan kanssa voimassa oleva teollisuusjätevesisopimus, jossa sovittuja tarkkailuvelvoitteita ja erityisehtoja on myös noudatettava. Teollisuusjätevesisopimus uusitaan vielä vuoden 2011 aikana. Hakija ei ole antanut vastinetta lausunnoista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HK Ruokatalo Oy:n Vantaan kaupungin Pakkalan kylässä kiinteistöllä 92-51-200-11 sijaitsevan tuotantolaitoksen toimintaa koskevassa ympäristöluvassa No YS 323, 26.3.2004 velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja muuttaa ympäristöluvan lupamääräykset kuulumaan seuraavasti:
15 Ympäristöhaittojen ehkäisemistä koskevat määräykset 1. Viemäriin johdettavien jätevesien on täytettävä jäteveden vastaanottajan (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, vesihuolto) ja luvan saajan välisessä jätevesisopimuksessa asetetut vaatimukset. Jäteveden pääsy yleiseen viemäriin on voitava estää välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettaville jätevesille asetettuja vaatimuksia. 2. Jätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä siten, että saavutetaan lupamääräyksen 1. mukaisessa jätevesisopimuksessa asetetut puhdistusvaatimukset. Jätteiden ja muita kiinteitä epäpuhtauksia sisältävien jätevesien pääsy viemäriin on estettävä suljettavin lattiakaivoin tai muulla vastaavalla tavalla. Rasvan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämiensä pesuaineiden ja kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka ovat viemäriverkostoa syövyttäviä tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa syövyttäviä yhdisteitä taikka haittaavat jätevedenpuhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen hyötykäyttöä. 3. Puhtaat hulevedet ja muut laitosalueen pintavedet on johdettava laitosalueelta siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hulevesien keräysja käsittelyjärjestelmien kunto on tarkastettava kuukausittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Öljynerotuskaivot on varustettava täyttymishälytyksin. Hälytysten toimivuus on testattava säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Kaivojen tyhjennyksistä ja hälytyslaitteiden testauksista on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 20. mukaisesti. 4. Luvan saajan on selvitettävä tuotannon hajua aiheuttavat kohteet ja tehtävä teknistaloudellinen selvitys mahdollisuuksista hajuhaitan vähentämiseksi. Selvityksessä on tarkasteltava hajun vähentämismahdollisuudet ainakin poistoilman otsonoinnin ja aktiivihiilisuodattimen avulla. Poistokohdekohtainen suunnitelma hajun vähentämistoimenpiteistä ja niiden kustannuksista aikatauluineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 28.2.2013 mennessä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi antaa lisämääräyksen hajun vähentämisestä ja mahdollisesta hajun vähenemisen todentamisesta. 5. Maakaasukäyttöisen kattilan (1,16 MW) savukaasun typenoksidien (NO 2 ) pitoisuus kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen saa olla 1.1.2018 lähtien enintään 400 mg/m 3 (n). Päästöraja-arvo koskee kattilan tavanomaisia käyttötilanteita, joihin eivät sisälly kattilan käynnistysja alasajotilanteet. Päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, kun kattilan käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyk-
16 siköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) liitteen 2 mukaisesti ja jäljempänä lupamääräyksessä 16. velvoitetun päästömittauksen tulos alittaa edellä asetetun raja-arvon em. asetuksen liitteen 2 mukaisesti tarkasteltuna. 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso yhdessä alueen muiden ympäristöluvanvaraisten laitosten toiminnoista aiheutuvan melutason kanssa ei saa laitosta lähinnä olevien, eniten melulle altistuvien, asuinrakennusten piha-alueilla ylittää päivällä kello 7 22 ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 50 db. 7. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Kaatopaikalle toimitettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä jokaisen poikkeuksellisen jäte-erän osalta erikseen. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Raaka lihaa sisältävän jätteen sijoittaminen kaatopaikalle on kielletty. Toiminnassa syntyvän sekalaisen yhdyskuntajätteen määrää on vähennettävä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen vähentämistoimenpiteistä on raportoitava vuosittain lupamääräyksessä 20. velvoitetun vuosiraportin yhteydessä. 8. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle.
17 9. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Polttoöljysäiliön (100 m 3 ) vallitilan on oltava tilavuudeltaan vähintään 1,1 kertaa säiliön nestetilavuus. Säiliössä on oltava ylitäytön estävät laitteet. Polttoainesäiliö on oltava varustettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen nro 415/1998 mukaisesti. Polttoainesäiliö on suojattava siten, että alueella liikkuvat ajoneuvot eivät aiheuta niille vaaraa. Polttoöljysäiliön ja vallitilan kunto on tarkastettava 30.6.2012 mennessä. Tarvittaessa rakenteet on kunnostettava tai säiliö on poistettava käytöstä. Pöytäkirja rakenteiden kunnon tarkastuksesta ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 15.7.2012 mennessä. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai laitoksen yhteydessä olevassa lukitussa varastossa. Varastotilan lattia on pinnoitettava varastoitavaa kemikaalia kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on varastoitava suoja-altailla tai reunakorokkeilla varustetussa tilassa siten, että suoja-altaiden tilavuudet tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Suoja-altaat tulee jakaa väliseinillä osastoihin tai muuten järjestää niin, etteivät keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit pääse vuototilanteissa kosketuksiin toistensa kanssa. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviissä astioissa tai säiliöissä, reunoin varustetulla tiiviillä alustalla lukittavissa sisätiloissa tai lukittavassa katetussa tilassa ulkona siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. Vaarallisten aineiden varastointitiloista tai polttoöljysäiliön suoja-altaasta ei saa olla avointa liittymää jätevesi- tai sadevesiviemäriin. Varastointitilojen lattiakaivot on oltava varustettuna asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Kemikaalien käsittely (kuormien purku ja lastaus) piha-alueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä hallitusti asianmukaiseen käsittelyyn. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista kuten vuodoista ilmaan, maaperään, viemäriin ja sadevesijärjestelmiin sekä poikkeuksellisesta hajusta ja melusta on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-
18 ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista päästöistä viemäriin on lisäksi ilmoitettava HSY Vedelle. Luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Luvan saajan on varauduttava etukäteen poikkeustilanteisiin ja laadittava selvitys toiminnan ympäristöriskeistä. Selvitykseen on sisällytettävä laitoksella tehdyt toimenpiteet ympäristöonnettomuuksien estämiseksi sekä kirjalliset toimintaohjeet mahdollisten ympäristöonnettomuuksien rajoittamiseksi onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle. Selvityksessä on mahdollisten tulipalotilanteiden ja niissä muodostuvien sammutusvesien johtamisen lisäksi otettava erityisesti huomioon myös mahdollisen ammoniakkivuodon aiheuttamat vaikutukset. Ympäristöriskiselvitys on laadittava 28.2.2014 mennessä ja se on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vastuuhenkilö 12 Laitoksella on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava, jonka on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja - määräykset sekä laitoksessa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Ympäristövastaavan yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Tarkkailumääräykset Hulevedet 13. Laitosalueen hulevesien laatua on tarkkailtava vuonna 2012. Laitosalueelta lähtevästä hulevedestä on otettava näytteet vähintään neljä kertaa vuoden aikana ja niistä on määritettävä ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: virtaama, kiintoaine, sähkönjohtavuus, öljyhiilivedyt (C 10 C 40 ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Suunnitelma hulevesien laadun selvittämisestä, näytteenottopaikoista ja -ajankohdista on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30.3.2012 mennessä. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi niiden valmistuttua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
19 Tarkkailutulokset ja niistä koottu sanallinen raportti valumavesien laadusta sekä esitys hulevesien jatkotarkkailutarpeesta on toimitettava 28.2.2013 mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi antaa lisämääräyksen mahdollisesta hulevesien esikäsittelystä ja jatkotarkkailusta. Viemäriin johdettavat vedet 14. Luvan saajan on tarkkailtava laitoksen viemäriin johtaman jäteveden kuormitusta jäteveden vastaanottajan kanssa tehdyn jätevesisopimuksen mukaisesti. Jätevesisopimus ja viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailuohjelma on päivityksen jälkeen toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös jätevesiä koskevat tarkkailutulokset on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille niiden valmistuttua. Melu 15. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melun ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) on mitattava kertaluonteisesti 31.12.2015 mennessä kahden etukäteen arvioiden eniten melulle altistuvan laitosta lähellä olevan asuinkiinteistön pihaalueella. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melumittaussuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen suunniteltujen mittausten suorittamista. Mittaustulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Päästöt ilmaan 16. Polttoaineteholtaan 1,16 MW:n maakaasukäyttöisen kattilan savukaasujen lämpötilaa ja happipitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisella mittalaitteella viimeistään 1.1.2018 lähtien. Samoin polttoaineteholtaan 1,16 MW:n maakaasukäyttöisen kattilan typenoksidipäästöt on mitattava kertaluonteisesti 31.10.2017 mennessä jatkuvatoimisella mittauksella kattilan suurimmalla ja pienimmällä käyttötehotasolla siten, että mittaustulokset edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa. Mittaustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaisille jäljempänä lupamääräyksessä 20. velvoitetun vuosiraportoinnin yhteydessä. Haju 17. Hajun esiintymistä ja hajuhaittaa ympäristössä on tarkkailtava säännöllisesti. Esitys tuotantolaitoksen hajujen tarkkailusta on esitettävä Etelä-
20 Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi lupamääräyksen 4. mukaisen hajuselvityksen raportoinnin yhteydessä 28.2.2013 mennessä. Laadunvarmennus 18. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. Tarkkailusuunnitelma 19. Laitoksen toiminnan käyttötarkkailusta, hajun ja jätevesien tarkkailusta ja rasvan- ja öljynerottimien toiminnan tarkkailusta on laadittava päivitetty tarkkailuohjelma, johon on sisällytettävä tiedot tarkkailujen suorittamistavasta ja -ajoista ja tarkkailutietojen raportoinnista. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava 30.3.2012 mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito- ja raportointimääräykset 20. Luvan saajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta ja laadittava tiedoista yhteenveto vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja toimitettava se Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: yhteenveto laitoksen tuotannosta, käytetyistä raaka-aineista, veden- ja energiakulutuksesta ja käytetyistä kemikaaleista toiminnassa syntyneet ja muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetut sekä varastoidut ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti luokitellut jätteet, joista ilmoitetaan niiden määrä, laatu, alkuperä ja edelleen toimittaminen yhteenveto vuoden aikana tehdyistä sekalaisen yhdyskuntajätteen määrän vähentämistoimista laitoksen käyttämä vesimäärä, yhteenveto viemäriin johdetun jäteveden laadusta ja määrästä laitoksen laskennallinen CO 2 -päästö yhteenveto lupamääräyksen 17. mukaisesta hajutarkkailusta