HEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA

Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 24.7.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA

HEINOLAN KAUPUNKI, HEINOLA, HEIKKIMÄKI Päivämäärä 24.7.2014, päivitetty 30.10.2014 ja 27.1.2015 Laatija Ilkka Taipale Hyväksyjä Kimmo Heiniaho Yleissuunnitelma Kuvaus Viite 1510011290 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 2 2.2 Maaperäolosuhteet 2 2.3 Kaavoitus 3 2.4 Nykyinen kunnallistekniikka ja kadut 4 3. ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA 5 3.1 Vaihtoehtoiset alustavat luonnokset 5 3.2 Alueen tasaus 6 3.3 Massatase 7 3.4 Alueen tasauksen kustannusarvio 8 3.5 Alueen vaiheittain rakentaminen 9 4. KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 10 4.1 Liikenne 10 4.2 Kevyt liikenne 10 4.3 Kadut 10 4.4 Hulevesien hallinta 11 4.5 Jätevesiviemärit ja pumppaamot 12 4.6 Vesijohdot 12 LIITTEET Liite 1. Suunnitelmakartta Liite 2. Kokoojakadun 1 pituusleikkaus Liite 3. Tonttikadun 2 pituusleikkaus

1 1. JOHDANTO Tämä Heikkimäen alueen yleissuunnitelma on tehty Heinolan kaupungin tilauksesta ja liittyy käynnissä olevaan Heikkimäen alueen asemakaavoitukseen (Ak 651 Heikkimäki), jonka tarkoitus on mahdollistaa uuden teollisuusalueen rakentaminen logistisesti hyvään paikkaan valtatien 4 varrelle Vierumäen eritasoliittymän läheisyyteen. Yleissuunnitelma sisältää alueen kunnallistekniikan ja katujen yleissuunnitelmat sekä tonttien tasausten ja massatasapainon yleissuunnitelman. Yleissuunnitelman on tarkoitus toimia ensin pohjana alueen asemakaavoitukselle ja myöhemmin alueen rakennussuunnittelulle. Yleissuunnitelma on laadittu vuonna 2014. Yleissuunnitelman rinnalla laaditaan alueelle rakennettavuusselvitystä, liikenneselvitystä ja vesihuollon yleissuunnitelmaa. Kuva 1. Heikkimäen alue rajoittuu idässä valtatiehen 4. Taustalla Vierumäen eritasoliittymä

2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Heinolan Vierumäellä Lahti Heinola moottoritien eli valtatien 4 länsipuolella ja maantien 313 Vääksyntie pohjoispuolella. Vierumäen keskusta sijaitsee alueen kaakkoispuolella ja alueen eteläpuolella sijaitsee Syrjälänkankaan teollisuusalue. Suunnittelualue on rakentamatonta metsäistä ja mäkistä maastoa. Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla [Heinolan kaupunki] 2.2 Maaperäolosuhteet Koko alue on rakentamatonta kallioista metsää, jossa maanpinta on vaihteleva ja paikoin nähtävissä olevaa avokalliota. Alueen länsi- ja pohjoispuolella alue rajoittuu suoalueeseen. Tutkimusaluetta rajaa kaakkoispuolella valtatie 4 ja lounaispuolella Vääksyntie. Vääksyntien korko tutkimusalueen kohdalla on noin +148,3 +149,2. Valtatien 4 korkeustaso on välillä +115,5 +142,1. [Heikkimäki, Maaperätutkimus ja rakennuttamisselvitys, 10.6.2014]

3 Tutkimusalueen halki kulkee metsätie, joka lähtee Vääksyntieltä noin tasolta +150 ja laskee kumpuillen pohjoisosan tasolla +125. Tutkimusalueen itäreunassa on metsätieltä haarautuva tie, jossa riistasilta kulkee valtatien 4 yli noin tasolla +134. Aluetta luoteis- ja koillispuolella rajaa suoalue. Koillisosassa on pieni täyttöalue, jossa korkein kohta on noin tasolla +116. [Heikkimäki, Maaperätutkimus ja rakennuttamisselvitys, 10.6.2014] Alue on korkeimmillaan alueen keskiosassa, jossa on luoteis-koillis-suunnassa kumpareita noin tasolla +134 +152. Korkein kohta alueella on lounaisreunassa noin tasolla +152,2. Kumpareiden päältä maanpinta laskee pääasiassa reunoja kohti. Länsireunassa maanpinta nousee alueen reunassa tasolle +137. Maanpinta on alimmillaan luoteisreunassa noin tasolla +111. [Heikkimäki, Maaperätutkimus ja rakennuttamisselvitys, 10.6.2014] Painokairausten perusteella koko alueella ylimpänä kerroksena on 0,4 2,2 m löyhää silttiä, hiekkaa ja moreenia. Tämän alapuolella on tiivis moreenikerros. Painokairaukset päättyivät 1,0 2,5 m syvyydessä tiiviin moreenikerroksen kiveen tai lohkareeseen tai kallioon. [Heikkimäki, Maaperätutkimus ja rakennuttamisselvitys, 10.6.2014] Kalliopinta todettiin porakoneella tehtyjen kalliovarmistusten avulla. Suurimassa osassa aluetta porakonekairaukset päättyivät 0,6 5,4 m syvyydessä varmistettuun kallioon. Pisteissä 1,3 ja 5 kairaukset päättyivät 13,4 26,2 m syvyydessä varmistettuun kallioon. [Heikkimäki, Maaperätutkimus ja rakennuttamisselvitys, 10.6.2014] Suunnittelualueen eteläosa kuuluu 2. Salpausselän reunamuodostelmaan. Pääosiltaan suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Läntisimmät tontit sijaitsevat osittain pohjavesialueella. Kuva 3. Metsämaastoa alueen itärinteellä 2.3 Kaavoitus Alueella on lainvoimainen Vierumäen osayleiskaava, jossa suunnittelualue on osoitettu teollisuusja varastointialueena. Heinolan kaupungin koko kunnan kattava strateginen yleiskaava 2035 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuuden 1. vaiheen aluevarauksena. Alueella ei ole asemakaavaa. [Heinolan kaupunki]

4 2.4 Nykyinen kunnallistekniikka ja kadut Alueella ei ole nykyistä kunnallistekniikkaa eikä katuja. Alueen läpi kulkee kapea metsäautotie, joka johtaa Vääksyntieltä alueen pohjoisosaan ja moottoritien ylittävälle riistasillalle. Reitti toimii myös ulkoilureittinä. Kuva 4. Lahti-Heinola moottoritien ylittävä metsätie ja riistasilta Alueella ei ole rakennettua vesihuoltoa. Lähin vesijohto ja viemäri löytyvät Syrjälänkankaan teollisuusalueelta tai Vierumäen keskustan suunnalta. Kuva 5. Alueen ilmakuva [Heinolan kaupunki]

5 3. ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA 3.1 Vaihtoehtoiset alustavat luonnokset Alueen yleissuunnitelman pohjaksi Heinolan kaupunki oli laatinut kolme alustavaa luonnosta, joiden keskeisin ero liittyi alueen katuverkon järjestämiseen. Kuvat 5, 6 ja 7. Alustavat luonnokset A, B ja C Yleissuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto C. Vaihtoehdon C etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna olivat yksinkertainen katuverkko ja lyhin tarvittava katupituus. Tontit painotuvat moottoritien puoleiseen reunaan, mikä on tonttien näkyvyyden kannalta hyvä asia. Tontit ovat myös helposti yhdisteltävissä isommiksi kokonaisuuksiksi tarpeen mukaan. Kuva 8. Alueen itäreunaa pohjoiseen päin nähtynä

6 3.2 Alueen tasaus Alueen tonteille ja kaduille määritettiin korkeustasot, joiden perusteella laskettiin maa- ja kallioleikkausten sekä täyttöjen määrät ja kustannukset. Tonttien rakennekerrospaksuus oli maapohjalla 1,5 m ja kallioleikkauksessa 0,5 m. Tontit laskettiin rakennettavaksi esirakennuskorkeuteen eli tasoon valmis pinta - 0,5 m. Kallioalueilla tontit irtilouhitaan metrin syvyyteen valmiista pinnasta ja kiilataan esirakennuskorkeuteen. Maaleikkausalueella maa leikataan 1,5 metrin syvyyteen valmiista pinnasta ja rakennetaan esirakennuskorkeuteen. Pengertäytön alueilla tontit rakennetaan louheesta ja kiilataan esirakennuskorkeuteen. Laskennat perustuvat laserkeilausaineistosta luotuun maanpinnan korkeusmalliin sekä kairaustietojen perusteella laadittuun kalliopintamalliin. Kustannuslaskennassa käytettiin taulukon 2 yksikköhintoja. Alueet pyrittiin saamaan kalliomassojen osalta tasapainoon. Suuri osa maamassoista täytyy läjittää alueelle. Yleissuunnitelman pohjana ollutta alustavaa luonnosta C muokattiin suunnittelun aikana siten että pohjoisosaan muodostettiin yksi iso tontti ja katulinjausta siirrettiin pohjoispäässä hieman idemmäksi. Tonttien korkeusasemat on esitetty liitteenä 1 olevassa suunnitelmakartassa. Korkeusasemat vaihtelevat eteläreunan tonttien korkeudesta +146 pohjoisosan tonttien korkeuteen +128. Alueen tonttien korkeusasema siis laskee etelästä pohjoiseen mennessä. Kuva 9. Alueen esirakennuskorkeus on valmispinta 0,5 m. Alueen tontit ovat pääasiassa kovalla pohjalla siten että tasauksen jälkeen ne ovat valmiina rakennettaviksi. Alueen tontit E6 ja E7 on suunniteltu siten, että tontit täytettäisiin tiivistyskelpoisilla maa-aineksilla ja että ne olisivat rakennettavissa myöhemmin mahdollisen esikuormituksen jälkeen. Tontteja ei ole huomioitu alueen massataseessa ja hyvä laatuiset maa-ainekset eivät luultavasti riitä molempien rakentamiseen. Alueen tontit on sijoitettu kantavalle maapohjalle, jolloin niiden rakentaminen ei aiheuta ongelmia esimerkiksi moottoritien vakavuuden suhteen. Läntisen laajennusosan tontit L1 ja L2 on porrastettu maaston mukaan. Tonttien taso määräytyy niiden keskinäisen massatasapainon perusteella. Tontit sijoittuvat kantavalle pohjalle. Vääksyntien viereisen tontin L1 todennäköinen korkeustaso on noin +145 ja alempana rinteessä sijaitsevan tontin L2 +140.

7 Kuva 10. Asemakaavan alustava luonnos 18.8.2014 pohjautuu alustavaan luonnokseen C. Alue on laajentunut Vääksyntien varrella länteen. [Heinolan kaupunki] 3.3 Massatase Louhintaa on yhteensä noin 204 000 m 3 ktr ja maaleikkausta 199 000 m 3 ktr. Alueella syntyy maaleikkausta paljon suhteessa kallioleikkaukseen, mikä johtuu paksusta kalliota peittävästä maakerroksesta. Lisäksi louhinta on suhteellisen matalaa. Massataseen ajatuksena on että alueella tehtävät täytöt ja rakennekerrokset voidaan rakentaa alueelta saatavasta kallioaineksesta. Massatase on kalliomassojen osalta kunnossa. Näillä näkymin suuri osa maa-aineksesta joudutaan läjittämään alueen länsireunalla sijaiseviin notkoihin. Jos osa maa-aineksista voidaan käyttää tonttien pengerryksiin, jää kallioainesta yli muuhun käyttöön tai louhintoja voidaan vähentää nostamalla tontteja. Tontit L1 ja L2 eivät kuuluneet massataseeseen ja niiden massatasetta täytyy tarkastella keskinäisenä.

8 Taulukko 1. Massamäärät ja massatase ilman läntistä laajennusosaa Ylijäämämaamassat muodostuvat humuspitoisista pintamaista, moreenileikkausmaista. Pieni osa pintamaista voidaan käyttää luiskien verhoiluun. Kitkamaapitoisia moreenimaita voidaan käyttää tiivistettyinä tonttien pengertäytöissä, hulevesialtaissa sekä maisemoinneissa. Turpeet ja kannot läjitetään samoin kuin hyötykäytöstä ylijäävät pintamaat. Alueella on mahdollista käyttää katujen rakennekerrosmateriaalina läheiseltä Syrjälänkankaan teollisuusalueelta saatavaa betonimursketta, jolloin säästetään rakennekerroksiin muulloin käytettävää kalliomursketta. Käytettävän betonimurskeen määrällä ei ole suoranaista rajoitusta vaan alueen rakentamiseen voi käyttää jopa 100 000 m 3 rtr tai enemmän betonimursketta. Taulukko 2. Massamäärät ja massatase läntisen laajennusojan alueella 3.4 Alueen tasauksen kustannusarvio Keskeisimmät alueen kustannusarvioon vaikuttavat tekijät ovat louhinnan ja maaleikkauksen hinnat. Ne vaikuttavat eniten hankkeen lopullisiin kustannuksiin. Alueen maanrakentamisen kustannusarvion pohjana on käytetty alla olevan taulukon 3 yksikköhintoja. Taulukko 3. Kustannuslaskennassa käytettyjä yksikköhintoja Taulukko 4. Alueen rakentamisen kustannusarvio

9 Koko alueen esirakentamisen kustannusarvio on 3,2 M. Tontit laskettiin rakennettavaksi esirakennuskorkeuteen eli valmis pinta - 0,5 metriä. Kustannukset eivät sisällä vesihuoltoa, katujen pintarakenteita, maisemointia tai teknisiä järjestelmiä. Kustannuslaskennassa käytettiin taulukon 3 yksikköhintoja. Kustannusarvio tarkentuu tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kuva 11. Alueen läpikulkeva metsätie 3.5 Alueen vaiheittain rakentaminen Aluetta on mahdollista rakentaa vaiheittain etelästä alkaen, jos vesihuollon toteuttaminen vaiheittain on mahdollista. Toteutusvaiheiden laajuus täytyy määrittää siten että vaiheen massatalous on kunnossa. Suuria määriä louhetta ja mursketta on saatavissa vasta alueen keskivaiheilta tontilta E3. Tonttien L1 ja L2 massatalous on keskinäinen, joten ne ovat rakennettavissa ensimmäisenä.

10 4. KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 4.1 Liikenne Alue liittyy liikenteellisesti maantiehen 313 Vääksyntie. Liittymän toiminnasta ja parantamisesta laaditaan erillinen liikenneselvitys. Liittymästä on lyhyt matka Vierumäen eritasoliittymään ja valtatielle 4. Kuva 12. Maantie 313 Vääksyntie Heikkimäen kohdalla. 4.2 Kevyt liikenne Alueelle on suunniteltu erillinen kevyen liikenteen väylä kadun 1 yhteyteen. Kevyen liikenteen väylien leveys on kolme metriä. Kevyen liikenteen väylä yhdistetään myös riistasillan ylittävään ulkoilureittiin. 4.3 Kadut Alueelle on suunniteltu kaksi katua. Katu 1 kulkee Vääksyntieltä alueen pohjoisosaan saakka ja on leveydeltään 7,5 metriä. Kadun rakennekerrosmateriaalina on mahdollista käyttää betonimursketta. Kadun pohjoispäässä kadun alitse rakennetaan alikulku palvelemaan ekologista käytävää ja moottorikelkkareitistöä. Alikulkukäytävän alikulkukorkeus on alustavasti 3,2 metriä ja leveys 6 metriä. Kadun sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Kadun 1 pituusleikkaus on esitetty liitteessä 2.

11 Kuva 13. Kadun 1 suunniteltu poikkileikkaus Kadun 1 pintarakenteiden, rakennekerrosten, valaistuksen sekä hulevesiverkoston rakentamisen kustannusarvio on noin 0,73 M. Kadun kustannusarvio tarkentuu tarkemman suunnittelun yhteydessä. Katu 2 lähtee kadulta 1 ja kulkee tonttien L1 ja L2 välissä länteen. Kadun 2 pituus on noin 250 metriä. Lyhimmillään kadun pituus on noin 100 metriä. Kadun 2 leveys on 7,5 metriä. Kadun korkeusasema määräytyy tonttien L1 ja L2 korkeusaseman mukaan. Kadulla 2 ei ole kevyen liikenteen väylää. 4.4 Hulevesien hallinta Alueen hulevesien hallinta on kaksivaiheista. Ensin hulevesiä viivytetään tonteilla ennen johtamista kadun hulevesiviemäriin tai ojiin. Sen jälkeen hulevesiä viivytetään, selkeytetään ja suodatetaan viheralueille sijoitettavissa hulevesialtaissa. Alueen tonteille annetaan hulevesien viivytysvelvoite. Nykykäytännön mukaisesti hulevesiä pitää viivyttää ja käsitellä syntypaikallaan. Viivyttämällä hulevesiä tontilla voidaan välttää katujen hulevesiviemäreiden ylimitoitusta. Tontilla syntyviä hulevesiä voidaan hallita rakentamalla viivytysrakenteita kuten esimerkiksi hulevesikasetteja tai viivytyspainanteita. Sopiva ja yleisesti käytetty viivytystilavuusvaatimus on 1 m 3 sataa päällystettyä neliötä eli kattoa ja pihaa kohden. Rakenteiden pitää tyhjentyä sateen päätyttyä 12 tunnissa ja olla mitoitussateella tehokkaassa käytössä. Tonttikohtaisena mitoitussateena voidaan käyttää voimakkuudeltaan 160 l/s/ha, joka kestää 10 min ja toistuu viiden vuoden välein. Maanalaiset hulevesirakenteet täytyy varustaa ylivuotoputkella ja maanpäällisillä rakenteilla pitää olla tulvareitit. Rakennusten kattovesiä voidaan viivyttää myös rakentamalla viherkattoa tarvittavan viivytystilavuuden kompensoiva määrä. Tonteilta ja katualueelta kerätyt hulevedet johdetaan alueen länsireunalle sijoitettaviin kahteen hulevesialtaaseen, joista viivytetyt hulevedet johdetaan maastoon. Moottoritien suuntaan ei ole suotavaa johtaa hulevesiä nykyistä enempää. Hulevesialtaista ja ojista myös imeytyy hulevesiä maahan. Imeytymisen tehokkuus riippuu maaperän vedenjohtavuudesta. Tavoite on että, alueen ulkopuolelle johdettavien hulevesien maksimivirtaama ei kasvaisi ja että hulevesien kiintoaines saataisiin laskeutettua pois mahdollisimman tehokkaasti. Pohjavesialueella sijaitsevien tonttien piha-alueiden hulevedet täytyy todennäköisesti johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Hulevesien kiintoainespitoisuudet ovat suurimmillaan alueen rakentamisen aikana, joten hulevesialtaat pitää toteuttaa rakennushankkeen alussa.

12 4.5 Jätevesiviemärit ja pumppaamot Alueen runkojätevesiviemäri kulkee kadun alla viettäen etelästä pohjoiseen. Alueen pohjoisosaan sijoitetaan jätevesipumppaamo, joka pumppaa jätevedet paineviemäriä pitkin idässä sijaitsevaan runkolinjaan. Alueen liittämisestä ulkoisesti vesihuoltoverkostoon laaditaan erillinen selvitys. Alueen läpikulkevan vesihuollon rakentaminen edellyttää koko kadun rakentamista loppuun asti. Jos aluetta halutaan toteuttaa vaiheittain etelästä alkaen, on mietittävä painejätevesiviemärin sijoittamista Syrjälänkankaalle rakennettavan vesijohdon yhteyteen. Silloin alueen vesihuoltoa voidaan rakentaa vaiheittain etelästä pohjoiseen tonttien mukana ja lopuksi toteuttaa linja alueen läpi ja siirtolinja itään. Tonttien L1 ja L2 rakentaminen edellyttää toisen jäteveden pumppaamon sijoittamista kadun 2 länsipäähän. 4.6 Vesijohdot Alueen runkovesijohto sijoitetaan kadun alle. Vesijohto liitetään vesijohtoverkostoon idässä ja lännessä Syrjälänkankaalla, jolloin se muodostaa samalla uuden yhteyden alueen verkostoon. Alueen vesihuollon liittämistä Heinolan olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon on tarkastelu osana Heinolan kaupungille laadittua vesi- ja viemäriverkostojen toiminnalliset tarkastelut raporttia, joka on päivätty 31.12.2014. Kuva 14. Ehdotus alueen liittämisestä Heinolan vesihuoltoverkostoon, Ote raportista Vesi- ja viemäriverkostojen toiminnalliset tarkastelut 31.12.2014. Kaava-alueelle sijoittuvan vesihuollon rakentamisen kustannusarvio on noin 0,23 M. Alueen ulkopuolisten linjojen kustannusarvio on noin 0,37 M. Lahdessa 24. päivänä heinäkuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Kimmo Heiniaho Ilkka Taipale