Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa Mika Vidlund
Esityksen rakenne Yleiskuva EU-maista väestö ikääntyy ja eläkemenot kasvaa Varautuminen kasvaviin eläkemenoihin: rahastoinnin lisääminen ja maksukatot ETK:n maksutasovertailu 2008
Vanhushuoltosuhteet EU-maissa vuosina 2005 2050, prosenttia 60 50 40 30 20 EU15 EU25 10 Suomi EU10 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: Eurostat (2005)
Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64) kehitys EU-maissa 70 65 IT ES Elderly dependency ratio 2050, % 60 55 50 45 40 SE BE FR UK LV EE DK NL FI LT DE HU MT EL PT AT BG RO CY SI PL IE CZ SK 35 LU 30 30 50 70 90 110 130 150 170 190 210 Percentual change of elderly dependency ratio 2004-2050, % EU-25 average Source: Eurostat
Lakisääteiset eläkemenot EU15- ja EU10-maissa, suhteessa BKT:hen, prosenttia. 16 14 12 10 8 6 4 2 Suomi EU15 EU10 0 2004 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: AWG-raportti (2006)
Lakisääteiset eläkemenot EU25-maissa 2004-2050 24 22 EL 20 PT CY pension expenditure 2050, % of gdp 18 16 14 12 10 8 6 PL AT LV MT FR IT DE SE SK LT UK FI DK NL BE CZ SI HU LU ES IE 4 EE 2-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 14 change by 2050, % -points EU-25 average Source: EPC/AWG-calculations 2006
Eläkejärjestelmien taloudellinen kestävyys EU-maiden eläkestrategioita kuvaavien yhteisraporttien mukaan (2006 ja 2003) Joint Report 2006 No major challenges SE, UK EE, LV Important pressures BE PL, MT Moderate challenges FI, DK, DE, IT, FR, IRL, NL, AT LT, SK Significant challenges ES, PT, EL, LU CZ,CY, HU, SL Joint Report 2003 well prepared SE, UK further reforms needed IT, DE manageable FI, DK, BE, IRL, NL, LU, PT indeed needed EL, ES, FR, AT
Uudistuksia, uudistuksia Indeksointisääntöjen muutosten, varhaiseläkejärjestelmien karsimisen ja eläkeiän muutosten lisäksi: Eläkerahastojen perustaminen + Suomi, Ruotsi, Luxemburg, Tanska, Kypros - UK, Italia, Itävalta, Saksa Eläkemaksut ja eläkkeet pyritty sitomaan entistä kiinteämmin yhteen (laskentasääntöjen muuttaminen) Eläkkeitä suhteutetaan enenevässä määrin myös elinajanodotteen kehitykseen - Suomi, Ruotsi, Ranska, Italia, Saksa, Portugali, Tanska, Puola, Latvia Rahastoeläkejärjestelmistä/yksilöllisistä eläketileistä osa kokonaiseläketurvaa - erityisesti ns. uudet EU-maat
Eläkevarat suhteessa BKT:hen (I ja II pilari) 2004 % 140 120 100 II pilari I pilari 80 60 40 20 0 NL DK SE UK FI IE CY LU SK BE PT ES FR PL DE AT HU CZ IT EE SI LV LT Lähde: AWG (2006); EFRP 2005; OECD 2005
Yksilölliset eläketilit osana kokonaiseläketurvaa Eläketili merkitsee maksuperusteista (defined contribution, DC / NDC notional DC) eläkkeen karttumista erotuksena perinteisestä etuusperusteisesta (defined benefit, DB) karttumisesta. Yksilöllinen eläketili voi olla jakojärjestelmärahoitukseen perustuva eläke (NDC) tai täyteen rahastointiin perustuva eläke (rahastoeläke) Perusperiaate: maksut on kiinnitetty ja eläke saattaa olla täysin riippuvainen sijoitusten menestymisestä. Uudet EU-maat ovat ottaneet laajamittaisesti käyttöön täysin rahastoituja rahastoeläkejärjestelmiä osana (lakisääteistä) kokonaiseläketurvaa. - Unkarissa 1998, Puolassa 1999, Latviassa 2001, Virossa 2002 ja Slovakiassa 2005. Liettuassa laki tuli voimaan vuonna 2002, mutta edellä mainituista poiketen järjestelmä on vapaaehtoinen. - Bulgaria 2002 ja Romania 2008 Ruotsi maltillisemman suuntauksen esimerkkimaa - Eläkeuudistus 1999 - Rahastoeläkemaksu 2,5 % ansiokaton alittavasta palkan osasta - Sijoitettava summa enintään n. 930 e/vuosi
Jakojärjestelmä Etuusperusteinen GE, GR, NL, FR, BE, PT, DK, UK, IE, AT, ES Maksuperusteinen ITA, SE FR (AGIRC, ARRCO) CZ, CY, MT, SL, BG, RO, LT, HU, EE, SK PL, LV Rahastoiva (täysin/osittain) FI LU SE (Premiepension), DK (ATP, SP) LT, LV, EE, SK, PL, HU, BG, (RO)
Eläkemaksukatto Eläkemaksukatolla tarkoitetaan yleensä, että eläkemaksu on kiinnitetty tiettyyn prosenttiosuuteen palkasta. Käytössä voi olla täysin kiinteä maksuprosentti, jonka mukaan eläke määräytyy maksuperusteisesti (esim. Ruotsi) tai maksulle on asetettu yläraja, jonka yli maksut eivät saa mennä (esim. Saksa). Eläkemaksukattoja on alkanut ilmestyä EU-maissa vasta viime vuosina. Vrt. lakisääteiset ansiokatot, jotka myös rajaavat maksujen perimistä sekä karttuvan eläkkeen määrää
Lakisääteisten eläkkeiden maksukatosta sovittu joissakin EUmaissa Ruotsissa vain vanhuuseläkemaksu on kiinnitetty: 17,21 % bruttopalkasta (= 18,5 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta) - palkansaajan osuus 7 %, työnantajan 10,21 % - ansiokatto n. 3300 (vain palkansaajat) Saksassa eläkemaksun enimmäismääräksi on sovittu 20 % bruttopalkasta vuoteen 2020 mennessä ja 22 % vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä eläkemaksu on 19,9 %, jonka työnantaja ja palkansaaja maksavat puoliksi. Alankomaissa on tehty päätös, että palkansaajilta kansaneläkkeen rahoittamiseksi perittävää vanhuuseläkemaksua ei nosteta yli 18,25 % palkoista. Tällä hetkellä vanhuuseläkemaksu on 17,9 % palkasta.
Uusista EU-maista koko vanhuuseläkemaksu on kiinnitetty maksuperusteisen järjestelmän maissa eli Puolassa ja Latviassa Puolassa vanhuuseläkemaksu on 19,52 %, josta 7,30 %- yks. kartuttaa rahastoeläkettä ja loput ansaintaeläkettä. Latviassa vanhuuseläkemaksu on kiinnitetty 20 % palkasta. Ansaintaeläkettä kertyy 16 %-yks. ja rahastoeläkettä 4 %-yks. Rahastoeläkkeen osuus nousee asteittain 10 prosenttiyksikköön vuoteen 2010 mennessä.
Eläkemaksukatto ei välttämättä vedenpitävä ratkaisu Yleensä vain osa eläkemaksuista on kiinnitetty. Tavallisesti on kiinnitetty vanhuuseläkemaksu tai vain osa siitä, niin sanottu rahastoeläkeosuus. (esim. uudet EU-maat) Mikäli maksukatosta pidetään kiinni, on eläke-etuuksien joustettava (esim. Saksa) Maksukatto ei välttämättä muodostu niin pysyväksi kuin sen perimmäinen tarkoitus on etuuksien joustamattomuus voi johtaa maksukaton kiertämiseen tavalla tai toisella vuotava maksukatto (esim. Alankomaat ja Ruotsi)
Esim. Ruotsin eläkevarallisuuden siirtojen jäädytys Vanhuuseläkeuudistuksen yhteydessä Ruotsissa tehtiin päätös, että osa puskurirahastojen varoista siirretään valtiolle rahoittamaan valtion talousarvioon siirrettyjä työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä Kaiken kaikkiaan noin 300 350 miljardia kruunua (vuoden 1999 tasossa) tuli siirtää valtiolle. Osa siirroista tehtiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuosien 1999 2001 aikana Loput, noin 100 mrd:n kruunun suuruinen osuus oli määrä siirtää valtiolle vuonna 2005, mutta vuonna 2004 tehdyn erillisen poliittisen päätöksen perusteella tästä päätettiin toistaiseksi luopua, jotta järjestelmä pysyy ylijäämäisenä ja vältytään eläkkeiden leikkauksilta
Ruotsin tasapainoluku (Balanstalet) Kuvaa ansaintaeläkejärjestelmän tulojen ja menojen välistä tasapainoa - laukaisee ns. jarrun = tasapainoindeksi tuloindeksin sijaan AP-rahastojen maksutulo = 185 491 milj. SEK (2006) (3 viimeisen vuoden keskiarvo) Rahan/eläkeoikeuden keskimääräinen kiertokulku järjestelmässä (omsättningstiden, mediaani 3 viimeiseltä vuodelta) = 32,04812 vuotta (2006) (2005: 32,11771 v.) Puskurirahastot Vastuuvelka
Ansaintaeläkejärjestelmän tasapaino, 2001-2005 (mrd. SEK) 2006 2005 2004 2003 2002 2001 Puskurirahastot 858 769 646 577 488 565 Maksutulo 5 945 5 721 5 607 5 465 5 301 5 046 Tulot yhteensä 6 803 6 490 6 253 6 042 5 789 5 611 Vastuuvelka 6 703 6 461 6 244 5 984 5 729 5 432 ylijäämä 100 28 9 58 60 179 Tasapainoluku 1,0149 1,0044 1,0014 1,0097 1,0105 1,03
ETK:n maksutasovertailu Pelkästään lakisääteisiä maksuja tarkasteltaessa eläkejärjestelmien eroavaisuuksista aiheutuvat erot vääristävät helposti kansainvälisistä vertailuista muodostuvaa kokonaiskuvaa eri maiden maksutasosta. Eläkemaksukatto rajaa maksuja, mutta ei kuvaa eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa Suomessa lakisääteiset työeläkkeet ja työeläkemaksut määräytyvät ilman ansiotai eläkekattoa - Muissa maissa katot rajaavat etuuksia ja maksuja ja lisäeläketurvan merkitys kokonaiseläketurvassa suurempi Kansainvälisissä eläkemaksuvertailuissa on tavallisesti mukana vain lakisääteiset eläkevakuutusmaksut - Sama koskee laajempia sosiaaliturvamaksujen tai välillisten työvoimakustannusten vertailua - Lisäeläkemaksut (pakolliset tai vapaaehtoiset) puuttuvat em. vertailuista - Vastaavasti valtion osuus rahoituksesta puuttuu vertailuista
Kokonaiseläkemaksut keskipalkasta vuonna 2002, % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 FIN Swe DC Swe DB Germany UK DB UK DC France Denmark Occupational pension contributions % Statutory pension contributions %
Kokonaiseläkemaksut 2 x keskipalkasta vuonna 2002, % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 FIN Swe DC Swe DB Germany UK DB UK DC France Denmark Statutory Occupational
Premieinkomster i Sverige, 2005 Löntagare - Allmän pensionsavgift, arbetsinkomster - Allmän pensionsavgift av transfereringar Premieinkomster/ BNP, % 2,80 2,52 0,28 Premieinkomster/ lönesumma, % 6,92 6,22 0,70 Arbetsgivare (inkl. egenföretagare) - Ålderspension - statliga pensionsavgifter från transfereringar - Efterlevandepension - Sjuk- och aktivitetsersättning (inkl. statlig ålderspensionsavgift) 7,26 4,08 0,40 0,68 2,10 17,92 10,08 0,98 1,68 5,18 Skattemedel - Folkpension (inkl. ålderspension och del av efterlevandepension) - Pensionsgrundande belopp (inkl. barnår, studier, plikttjänst) med pensionsavgift belöpande på transfereringar som finansieras med skattemedel (vårdbidrag, utbildningsbidrag osv.) 1,22 0,46 0,25 3,01 1,13 0,61 -- Sjuk- och aktivitetsersättning (garantiersättning) 0,51 1,27 Avtalspensioner Summa 2,10 13,38 5,17 33,02
Premieinkomster i Nederländerna, 2005 Löntagare - Allmän ålderspension, AOW -Allmän familjepension, ANW Premieinkomster/ BNP, % 3,83 3,55 0,28 Premieinkomster/ lönesumma, % 9,86 9,13 0,73 Arbetsgivare (inkl. egenföretagare) - Allmän invalidpension, WAO (grundavgift) - Allmän invalidpension, WAO (tilläggsavgift) - Egenföretagarens invalidpension, WAZ 2,21 1,74 0,43 0,04 5,67 4,48 1,10 0,09 Skattemedel - Allmän ålderspension, AOW -- invalidpension för unga funktionshindrade, WAJONG Avtalspensioner Summa 1,35 1,07 0,28 4,97 12,36 3,46 2,74 0,72 12,8 31,79
Premieinkomster i Finland 2005 Premieinkomster/ BNP, % Premieinkomster/ lönesumma, % Folkpension - Arbetsgivare - Stat - Moms 1,9 0,9 0,8 0,3 4,9 2,2 2,1 0,6 Lagstadgad arbetspension - Stat - Del av arbetslöshetsförsäkringspremie 10,6 0,3 0,3 27,0 0,8 0,7 Avtalspensioner 0,3 0,7 Summa 12,8 32,6
Input - output?