Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.



Samankaltaiset tiedostot
Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

Siilomittari Jarkko Jokinen, Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari

Vesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET

Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen

Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys

Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Näränkävaaran FrEM-syvätutkimus 2018

Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen väliraportti ja jatkotutkimustarpeet

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

Geofysikaalisen lentomittaustyön tilaaminen

GTK-FrEM reikämittaukset Suhangon kerrosintruusiolla 2017

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 12/2012. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski

Petri Rosenberg

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo CliPLivE-projektin ekskursio

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000

EUREF-Teemapäivä II , Tieteiden talo

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund

Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto

Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi

Valtakunnallisen litogeokemiallisen kartoituksen kulta-anomalioiden tarkistus Etelä-Suomessa kesällä 2006

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

SAMPOSUUREET Matti Oksama

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017-

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

Transkriptio:

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo

- 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 20.11.2006 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Jätekasojen painumahavaintoja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa 1999-2006 Tiivistelmä GTK on tehnyt tarkkoja painovoimamittauksia yhdistettynä tarkkoihin GPS-havaintoihin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa 1999-2006. Tarkoituksena on ollut seurata jätekasojen painumista ja tiheyden muutoksia ajan kuluessa. Tässä raportissa kuvataan ja kommentoidaan GPS mittaustuloksia, joilla on merkitystä kasojen painumista arvioitaessa. RTK GPS havainnot on tehty Ashtech RTZ12 vastaanottimilla. Määritettyjen koordinaattien keskivirhe suhteessa tukipisteeseen on noin 2 cm. Lisäksi on huomioitava kaatopaikkojen pinnan epätasaisuus. Painuman arviointia on häirinnyt se että jätekasojen pintaa on muokattu ja että kesken aikasarjojen jätekasoille tuotiin uutta jätettä ja/tai muuta pinta-ainesta. Kohon-neiden kasojen painuma selviää luotettavasti sen jälkeen kun uuden jätteen tuonti keskeytyy riittävän pitkäksi ajaksi tai lopetetaan kokonaan. Kasojen painumista on ensisijaisesti seurattu alun perin kasan korkeimmissa kohdissa (piste 10001 kasalla 1 ja piste 20001 kasalla 2). Pisteellä 10001 painuminen 22.7.1999-12.9.2001 oli 48 ±1 cm (1.9 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pisteellä 20001 painuminen 22.7.1999-13.7.2000 oli 27 ±2 cm (1.4 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pienin suhteellinen painuma 0.9 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä 10003 aikavälillä 22.7.1999-30.7.2002. Suurin suhteellinen painuma 3.5 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä 50002 aikavälillä 12.9.2001 18.6.2006. Havaittujen suhteellisten painumien keskiarvo ± keskihajonta pisteillä 10001, 10002, 10003, 10007, 10008, 10009, 20001, 20006, 2007, 40002, 40004, 50001 ja 50002 on 1.9 ±0.7 % kasan paksuudesta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Ämmässuon kaatopaikka, GPS-mittaus,, jätekasa, painuma Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Espoo Karttalehdet 2041 07, 2041 08 Muut tiedot Liitetiedosto: ÄmmässuoKorkeusPisteet.xls (Excel-tiedosto). Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus Q 19/2041/2006/1 Kokonaissivumäärä 10 Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue 213 Hanketunnus 2706000 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

-3-1. JOHDANTO GTK on tehnyt tarkkoja painovoimamittauksia yhdistettynä tarkkoihin GPS-havaintoihin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa 1999-2006 (Elo, S. and Uusihakala, M., 2004; Elo, S., 2004; Elo, S., 2006). Tarkoituksena on ollut seurata jätekasojen painumista ja tiheyden muutoksia ajan kuluessa. Tulokset ovat herättäneet runsasta kiinnostusta ja on ilmeistä tarvetta dokumentoida työn eri vaiheita tulosten laajempaa käyttöä varten. Tässä raportissa kuvataan ja kommentoidaan GPS mittaustuloksia, joilla on merkitystä kasojen painumista arvioitaessa. 2. RTK GPS HAVAINNOT RTK GPS havainnot on tehty Ashtech RTZ12 vastaanottimilla. Tukipisteinä on käytetty Maanmittauslaitoksen pistettä 93K160 ja GTK:n määrittämää pistettä 99002. Suurimman osan havainnoista ovat tehneet tutkimustyöntekijät Markku Korppinen ja Martti Myyryläinen. Määritettyjen koordinaattien keskivirhe suhteessa tukipisteeseen on noin 2 cm. Lisäksi on huomioitava kaatopaikkojen pinnan epätasaisuus. Painuman arviointia on häirinnyt se että jätekasojen pintaa on muokattu ja että kesken aikasarjojen jätekasoille tuotiin uutta jätettä ja/tai muuta pintaainesta. Kohonneiden kasojen painuma selviää luotettavasti sen jälkeen kun uuden jätteen tuonti keskeytyy riittävän pitkäksi ajaksi tai lopetetaan kokonaan. Tähän yhteenvetoon on valittu sellaisia pisteitä, joilla häiritsevistä tekijöistä huolimatta voidaan suhteellisen luotettavasti arvioida kasojen painumista. Kuvassa 1 on esitetty valittujen pisteiden sijainti vuoden 2002 korkeusmallilla. Kuva 1. Valittujen pisteiden sijainti vuoden 2002 korkeusmallilla.

- 4-3. TULOSTEN ANALYSOINTI Oheisissa kuvissa tulokset on esitetty aikasarjoina. Aikasarjoista on valittu osat, joista voidaan arvioida kasojen painumista. Esitetty painuma per vuosi ja vastaava keskivirhe on saatu lineaarisella regressioanalyysillä. Painuma suhteessa kasan paksuuteen on annettu prosentteina. Korkeus kasan pohjalla perustuu YTV:n Mauri Uusihakalan ilmoitukseen. Kuva 2. Piste 10001 (X6680831.52, Y2530052.91). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla. Kuva 3. Piste 10002 (X6680854.70, Y2530008.63). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla.

- 5 - Kuva 4. Piste 10003 (X 6680878.06, Y2529964.47). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla. Kuva 5. Piste 10007 (X 6680808.13, Y 2530097.14). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla.

- 6 - Kuva 6. Piste 10008 (X6680784.65, Y2530141.24). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 7. Piste 10009 (X6680761.36, Y2530185.60). Painumaa arvioitu purppuran värisillä

- 7 - Kuva 8. Piste 20001 (X6680481.52, Y2530151.87). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 9. Piste 20006 (X6680477.11, Y2530164.54). Painumaa arvioitu purppuran värisillä

- 8 - Kuva 10. Piste 20007 (X6680465.2, Y2530199.19). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 11. Piste 40002 (X6680900.46, Y2530072.67). Painumaa arvioitu purppuran ärisillä

- 9 - Kuva 12. Piste 40004 (X6680701.36, Y2530092.00). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 13. Piste 50001 (X6680944.70, Y2530180.73). Painumaa arvioitu purppuran värisillä

- 10 - Kuva 14. Piste 50002 (X6680908.59, Y2530187.77). Painumaa arvioitu purppuran värisillä 4. YHTEENVETO Kasojen painumista on ensisijaisesti seurattu alun perin kasan korkeimmissa kohdissa (piste 10001 kasalla 1 ja piste 20001 kasalla 2). Kasojen painuminen on suurinta siellä missä kasat ovat paksuimmillaan. Tuore jäte painuu nopeammin kuin vanha jäte. Pisteellä 10001 painuminen 22.7.1999-12.9.2001 oli 48 ±1 cm (1.9 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pisteellä 20001 painuminen 22.7.1999-13.7.2000 oli 27 ±2 cm (1.4 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pienin suhteellinen painuma 0.9 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä 10003 aikavälillä 22.7.1999-30.7.2002. Suurin suhteellinen painuma 3.5 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä 50002 aikavälillä 12.9.2001 18.6.2006. Havaittujen suhteellisten painumien keskiarvo ± keskihajonta pisteillä 10001, 10002, 10003, 10007, 10008, 10009, 20001, 20006, 2007, 40002, 40004, 50001 ja 50002 on 1.9 ±0.7 % kasan paksuudesta.

- 11-5. KIITOKSET Kiitokset YTV:n henkilökunnalle erityisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikölle Pertti Ruuskaselle sekä GTK:n tutkimustyöntekijöille Markku Korppiselle ja Martti Myyryläiselle. 6. VIITTEET Elo, S., 2004. Kompostointitunneliin sijoitetun kompostin tiheys painovoimaa mittaamalla. 7 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q16.1/2004/1. Elo, S. and Uusihakala, M., 2004. GPS-gravity applications at a waste treatment center [Electronic resource]. Poster P057, 66 th EAGE Conference & Exhibition 7-10 June 2004, Extended Abstracts & Exhibitors Catalogue CD, ISBN 90-73781-33-7, 4 pages. Elo, S., 2006. Progress and problems in near-surface gravity [Electronic resource]. In: Near Surface 2006: 12th European Meeting of Environmental and Engineering Geophysics, 4-6 September 2006, Helsinki, Finland: Extended Abstracts & Exhibitor's Catalogue. EAGE, Houten. Optical disc (CD-ROM), P014, 4 pages. LIITE: ÄmmässuoKorkeusPisteet.xls (Excel-tiedosto).