Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Lapin kunta- ja aluekehityspäivät 20.9.2011, Tornio Kristina Wikberg johtaja
Suomen Kuntaliitto - Kaikki maan kunnat jäseninä. Toiminnassa mukana myös muut kuntataustaiset organisaatiot, mm. kuntayhtymät ja maakuntaliitot. - Tehtävät: kuntien edunvalvonta, palvelu ja kehittäminen. - Kuntatiedon keskus: neuvonta, tilastot, tutkimukset, ohjeet, yleiskirjeet, lehdet, uutiskirjeet, verkkosivut (www.kunnat.net) jne. - Lainvalmistelu, eduskuntakuulemiset, lausunnot. - Kuntien verkostot, hankkeet, työryhmät. - Koulutus, tilaisuudet, Kuntamarkkinat. - Työnantajatehtävät: KT Kuntatyönantajat - EU-edunvalvonta Brysselin toimisto - Kuntaliitto-konsernin yhtiöt: KuntaRekry Oy, Kuntahankinnat Oy, Audiator Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy, Kokoushotelli Gustavelund 2
Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät joka neljäs vuosi Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 3
Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Ruotsinkielinen sihteeristö Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 4
Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 5
Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013 Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan 6
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 7
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 8
Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. ei pakkoliitoksille!!! 9
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 10
Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta 20.4.2011 Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna 2012. Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille Kuntatalolla 13.12.2011. Poliittinen ohjausryhmä nimitetty. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut alustavia arvioita): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan 1.1.2015? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? 11 20.9.2011 Kristina Wikberg
Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton ja kuntien kehitysalusta kuntauudistukselle Uusi Kunta 2017 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 2017 -ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa tietoa kuntalain uudistamistyöhön.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 12
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2004 2010 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* Vuosikate: Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1,10 211 79 1,11 213 77 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 49 52 74 81 66 69 97 Tilikauden tulos, mrd. euroa -0,16-0,05 1,02 0,74 0,61 0,29 1,83 2) Lainakanta: Mrd euroa 6,11 7,05 7,67 8,15 8,63 9,78 10,46 Asukasta kohti, 1 173 1 347 1 461 1 545 1 629 1 838 1 956 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 138 134 79 52 57 29 7 Vuosikate < poistot 325 326 243 181 178 117 54 Kuntien lkm yhteensä 428 416 415 400 399 332 326 Kuntien lkm. (v. 2010 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 92 93 40 32 30 26 7 Vuosikate < poistot 250 257 184 139 131 113 54 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuodesta 2010 arvioluku. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 16
Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 17
4,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 Vuosikate Poistot Investoinnit, netto 1) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 18 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 0,0
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 0 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 19
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,1 0,6 1,1 1,0 1,2 1,0 0,5 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2010 Tilastokeskus, vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 20
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 21
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 22
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Lapin kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Kolari Pelkosenniemi Kittilä Inari Sodankylä Muonio Savukoski Tervola Enontekiö Kemijärvi Tornio Rovaniemi Posio Utsjoki Keminmaa Kemi Salla Pello Ylitornio Ranua Simo Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset leikkaus poisto tasauksesta yhteensä 32-118 496 410 57-118 406 345 51-118 343 275 57-118 140 78 40-118 105 27 42-118 97 21 136-118 -0 17 27-118 100 8 30-118 84-4 26-118 59-33 21-118 31-66 25-118 21-71 33-118 6-79 14-118 21-83 21-118 -1-98 22-118 -8-104 44-118 -41-115 41-118 -42-119 33-118 -40-125 24-118 -72-166 15-118 -73-177 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi yhteensä 25 Lähde: Tilastokeskus
Lapin kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 26
Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Lappi Lähde: Tilastokeskus 27
Asukasluvun muutos (%) vuodesta 2010 vuoteen 2030 Vähenee eniten: Lieksa -24,7 Kemijärvi -24,6 Pello -23,9 Puolanka -22,1 Salla -21,4 Siikainen -20,6 Valtimo -20,6 Ilomantsi -20,1 Lappajärvi -19,6 Halsua -18,7 Kasvaa eniten: Koko maa 8,8 % Ylöjärvi 32,3 Kirkkonummi 32,9 Pornainen 33,2 Jomala 33,2 Pirkkala 34,8 Lempäälä 35,0 Brändö 38,3 Siuntio 42,8 Vesilahti 46,6 Liminka 52,2 Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 28
Asukasluvun muutosprosentti 2010 2030 maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Ahvenanmaa -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste 2009 29
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 30
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 31
Säästä hankinnoissa! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 32
Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 34