Nro A 2020 Dnro KAS-2004-Y-156-121 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2005

K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 Telefax (05) 371 0893 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(23) Nro A 2020 Dnro KAS-2004-Y-156-121 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Kaakkois-Suomen rajavartiosto Niskapietiläntie 32 E 55910 IMATRA Liike- ja yhteisötunnus: 0246003-5 (Rajavartiolaitos) Yhteyshenkilö: Everstiluutnantti Mikko Karkia Puh. 0204 10 2051, 040-767 5943 Sähköposti: mikko.karkia@raja.fi HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Kaakkois-Suomen rajavartioston ampumarataa. Ampumarata sijaitsee Imatralla Immolan kaupunginosassa, kiinteistöillä PL Puolustuslaitoksen tarpeisiin RN:o 153-404-2-223 ja Uusimaa I RN:o 153-404-2-238. Ampumaradan toimialatunnus on 03.1.0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 169/2000 1 1 mom. kohdan 14a mukaan ulkona sijaitsevaan ampumarataan tarvitaan ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 169/2000 2 luvun 7 1 mom. 14a kohdan mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan ympäristölupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristön suojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 2 mom. mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Imatran kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta on siirtänyt asian käsittelyn Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, koska pääosa Immolan ampumaradan ammunnoista liittyy rajavartiolaitoksen sotilaallisiin maanpuolustuksen tehtäviin. ASIAN VIREILLETULO Imatran kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta on päätöksellään 08.04.2003 velvoittanut Kaakkois-Suomen rajavartioston hakemaan ympäristölupaa

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 2 Immolan ampumaradalle 31.03.2004 mennessä. Lupahakemus, jonka hakija on päivännyt 24.03.2004, on saapunut Imatran kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon 29.3.2004. Hakemus on siirretty käsiteltäväksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa, jossa hakemus on leimattu saapuneeksi 20.4.2004. Hakemusta on täydennetty 22.06.2004, 10.9.2004, 12.10.2004, 29.3.2005, 14.6.2005 ja 16.6.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois-Suomen rajavartiosto on tehnyt Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 113/2000 6 mukaisen ilmoituksen 9.5.2001. Alueella on voimassa RakL:n mukainen yleiskaava. Rajavartiolaitoksen hallinnassa oleva alue on merkitty kaavassa EP 1 alueeksi (Puolustusvoimien alue) lukuunottamatta Immalanjärven rannassa muinaismuistoalueeksi merkittyä kivikautista asuinpaikkaa ympäristöineen ja lähivirkistysalueeksi merkittyä uimarantaa. Osa uimarannasta on Imatran kaupungilla uimarantakäytössä perustuen maanvuokraussopimukseen, joka on voimassa 30.06.2007 saakka. Imatran kaupungilla on valmisteilla uusi yleiskaava, jossa ampumarata-alue on edelleen suunniteltu merkittävän EP alueeksi. Rajavartiolaitos on esittänyt merkintää muutettavaksi rajavartiolaitoksen alueeksi. Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevan alueen lounaiskulmassa on pieni asemakaavoitettu alue (asemakaava n:o 563 03.03.1980). Muutoin lähimmät asemakaavoitetut alueet ovat Huhtasenkylän alue Ruokolahden kunnan ja Raution alue Imatran kaupungin alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Immolan ampumarata sijaitsee noin 8 km Imatralta koilliseen valtatie 6:n itäpuolella. Maasto kohteen läheisyydessä muodostuu pääosin melko tasaisesta deltamuodostumasta. Maa-aines alueella on pääosin hiekkavaltaista ja kasvillisuus havumetsää. Suojelutilanne ja muut erityiskohteet Alue kuuluu Vesioronkankaan 1. luokan pohjavesialueeseen. Ampumaradan läheisyydessä Immalanjärven rannalla rajavartioston hallinnassa olevalla alueella on muinaismuistoalueeksi merkitty kivikautinen asuinpaikka. Ampumarata-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia suojeltavia arvokkaita luontokohteita, eikä se myöskään kuulu valtakunnallisen suojeluohjelman piiriin. Alue ei kuulu ehdotettuihin Natura 2000 -kohteisiin. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Huhtasenkylän asuinalueella noin 450 m ampumaradalta itään ja kaakkoon sekä Raution asuinalueella ampumaradalta noin 1500 m lounaaseen. Rajavartioston hallinnassa olevan alueen lounaisosassa on voimassa olevaan asemakaava-alueeseen kuuluva rivitalokortteli. Lisäksi Immalanjärven rannalla on lähivirkistysalueeksi merkitty uimaranta. Ampumaradan läheisyydessä on Immolan lentopaikka, jota käyttää Imatran Lentokentän Kannatusyhdistys ry. Ampumarataa lä-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 3 hinnä olevat vedenottamot ovat Imatran kaupungin Hiekkoinlahden pohjavedenottamo noin 570 metrin etäisyydellä ampumaradasta sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston vedenottamo Pyhälammen rannassa noin 670 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Muita ympäristön melulähteitä ovat lähinnä valtatie 6, noin 2,1 km ampumaradalta länteen sekä Immolan lentopaikka. Ratamelu aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa radan varressa, joka sijaitsee noin 1,6 km ampumaradalta länteen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Immolan lentokenttä on ollut Ilmavoimien tukikohtana vuosina 1936-1944. Rajavartiolaitos on toiminut Immolassa vuodesta 1940 ja ampumarata nykymuotoisena on perustettu vuonna 1960. Kaakkois-Suomen rajavartioston kannalta Immolan alueella on keskeinen ja tulevaisuudessa todennäköisesti kasvava merkitys hallinnon, tukitoimintojen sekä palkatun henkilöstön koulutuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien kannalta. Immolan ampumaratoja käytetään ensisijaisesti rajavartiolaitoksen tehtävistä johtuvien kouluammuntojen suorittamiseen. Pääosa ammunnoista liittyy sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Immolan ampumarataa ovat käyttäneet myös muut valtion viranomaiset mm. sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sekä Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ampumaurheilua harrastavat seurat ja järjestöt mm. jäsentensä harrastustoimintaan ja pienimuotoisten ampumakilpailujen järjestämiseen. Tällä hetkellä käyttöoikeussopimukset on voimassa Kaakkois-Suomen rajamieskilta ry:n, Lappeenrannan Siluettiampujat ry:n, Immolan Erämiehet ry:n, Ruokolahden Reserviupseerikerho ry:n, Ruokolahden Reserviläiset ry:n, Ylä-Vuoksen Ampujat ry:n, Imatran Hiihtäjät ry:n ja Maanpuolustuskoulutus ry:n Etelä-Karjalan maanpuolustuspiirin kanssa. Immolan ampumaratojen käytön päiväkohtainen tilastointi on aloitettu 01.03.2003, minkä perusteella on arvioitu vuotuisia laukausmääriä (taulukko 1). Vuotuinen kokonaislaukaisumäärä arvion mukaan olisi runsas 175 000. Suurin osa laukaisuista tapahtuu 150 metrin kivääriradalla ja 25 metrin pistooliradalla. Rajavartioston henkilöstömäärän kasvusta johtuen ampumaradan käyttömäärän arvioidaan jonkin verran kasvavan lähivuosina. Lisäksi radalla ollaan vuonna 2004 ottamassa käyttöön uusia aselajeja sinko- ja 150 m kivääriradalla (konepistooli 150 metrin radalla ja haulikko sinkoradalla). Taulukko1. Arvioitu vuotuinen käyttömäärä Ampumalaji Käyttökerrat Ls/vuosi Kivääri (150 m) 100 70 000 Kivääri (300 m) 40 11 000 Ampumahiihto (50 m) 10 5 000 Pienoiskivääri (50 m) 35 9 500 Pistooli (25 m) 140 72 000 Liikemaalirata (75 m) 22 8 100 Yhteensä 347 175 600

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 4 Rata on auki ympäri vuoden ja sen käyttö ajoittuu päivittäin ajalle klo 7-22. Yksittäisiä pimeäammuntoja varusmieskoulutukseen liittyen voi olla 1-2 kertaa vuodessa 150 metrin kivääriampumaradalla. Immolan ampumaradalla on seuraavat ampumapaikat: 300 m kiväärirata Radalla saa ampua kaikilla pienikaliiperisilla aseilla. Ampumapaikkoina ovat 300 m katos, 150 m valli ja 50 m valli. Radalla on 30 ampumapaikkaa. 150 m kiväärirata Radalla saa ampua kaikilla pienikaliiperisilla aseilla sekä rajavartiolaitoksen erityisaseella ja 40 mm kranaattipistoolilla kyynelkaasu- ja patukka-ammuksia. Ampumapaikkoina ovat 150 m katos, 100 m valli ja 50 m valli sekä 100 m:n vallin ja taulujen välinen alue. Radalla on 30 ampumapaikkaa ja sähköisesti toimivat taulunkääntölaitteet. Kääntölaitteita voidaan ohjata näyttösuojan ohjauskeskuksesta ja 50 m vallin, 100 m vallin ja 150 m katoksen ohjausrasioista. Ohjausrasioihin voidaan kytkeä kaukokäyttölaite kaapelilla. Kaukokäyttölaitetta säilytetään ampumakatoksen varastossa. Tauluilla ja 150 m katoksessa on sähkövalaistus. Lipputangossa on punainen valo. Kytkimet on sijoitettu etuvalliin valaisimien yhteyteen ja 150 m katoksen varastoon. Ampumahiihtorata Radalla saa ampua pienoiskiväärillä. Ampumapaikkana on 50 m valli. Radalla on 20 ampumapaikkaa. Tauluilla ja ampumapaikalla on sähkövalaistus. Kahdessa lipputangossa on punainen valo. Kytkimet on sijoitettu ampumapaikalla pylvääseen. 50 m pienoiskiväärirata Radalla saa ampua pienoiskiväärillä ja vapaapistoolilla. Ampumapaikkana on 50 m katos. Radalla on 10 ampumapaikkaa. Pienoiskivääriradan tauluja voidaan vaihtaa sähköisesti jokaiselta ampumapaikalta liittämällä ohjainkaapeli kullakin ampumapaikalla olevaan pistokkeeseen. Ohjainkaapelit ja virtakytkin ovat ampumakatoksen varastossa. Taululaitteet ovat näyttösuojassa. Käyttöä varten taululaite asetetaan kiinteään taulukehikkoon ja kytketään kaapelilla näyttösuojassa olevaan pistokkeeseen. 50 m virka-aserata (pienoiskivääriradan yhteydessä) Radalla saa ampua rajavartiolaitoksen ja poliisin virka-aseella (pistooli ja revolveri) sekä rajavartiolaitoksen erityisasekiväärillä (cal 5.56 ) ja poliisin tukiaseella (cal 9.00 Heckler & Koch MP5) sekä pienoiskiväärillä ja vapaapistoolilla. Radalla on 20 ampumapaikkaa.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 5 25 m virka-aserata (pistooliradan yhteydessä) Radalla saa ampua rajavartiolaitoksen ja poliisin virka-aseella (pistooli ja revolveri). Radalla on 30 ampumapaikkaa. 25 m pistoolirata Radalla saa ampua pistooleilla. Ampumapaikkana on oltava 25 m katos. Radalla on 30 ampumapaikkaa ja kääntyvät taululaitteet. Sinkorata Radalla saa ampua kaikilla pienikaliiperisilla aseilla sekä rajavartiolaitoksen erityisaseella, 40 mm kranaattipistoolilla kyynelkaasu- ja patukka-ammuksia, kertasingolla sisäpiippuammuntoja ja haulikolla. Makuuammunnassa ampumapaikkana on oltava 75 m:n ampumapaikka. Lyhyemmillä ampumaetäisyyksillä saa ampua ainoastaan pysty- ja polviasennoista. Haulikkoammuntaa saa ampua vain ns. vaaka-ammuntaa taustavallia vasten. Maalien asettaminen liikemaaliradan suojana olevaa etuvallia vasten on kielletty. Sinkoradalla on kiinteä janter liikemaalirata ja ohjauskaapelointi. Maalilaitteet lainataan huoltokeskuksesta. Laitteistot ja rakenteet Ampumaratojen lisäksi alueella on sotilaskoti sekä ampumamaja, jossa varastoidaan esimerkiksi palveluskäytössä tarvittavia tauluja ja tarvikkeita. Pienoiskivääriradalla sekä 150 ja 300 metrin kivääriradoilla on miehitetyt näyttö-suojat. Ampumaratojen taustalla on taustavallit, joihin luotijäämät kerääntyvät. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Merkittävin toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on ammunnan aiheuttama melu. Päästöt maaperään ja pohjavesiin Päästöt maaperään aiheutuvat ampumaratojen taustavalleihin kerääntyvästä luotijätteestä. Vuotuiseksi luotijätekuormitukseksi on arvioitu yhteensä noin 1250 kg. Vuosina 1960-2003 yhteenlaskettu luotijätekuormitus olisi siten noin 55200 kg. Luotijätteet kerääntyvät ampumaratojen maapenkkoihin. Vuonna 2000 taustavalleista on seulottu 8,0 mm:n seulalla kiinteä luotijäte ja seulottu aines on sijoitettu suojakalvon päälle. Alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 6 Taulukko2. Arvioitu vuotuinen luotijätekuormitus Rata Kuormitus kg/v Kivääri (150m) 560 Kivääri (300m) 88 Ampumahiihtorata 13 Pienoiskivääri (50m) 24,7 Pistooli (25m) 504 Liikemaalirata 64,8 Yhteensä 1 254,5 Merkittävin luodeista aiheutuva haitta-aine on lyijy. Muita mahdollisia haitallisia aineita maaperässä ovat arseeni, kupari, nikkeli, sinkki ja antimoni ammuntalajista riippuen. Lyijyluodit rapautuvat hitaasti, joten lyijy pysyy maaperässä vuosikymmeniä. Yleensä lyijy pysyy maan pintakerroksissa, mutta se voi kulkeutua myös pohjaveteen asti. Lyijy aiheuttaa terveysvaikutuksia ihmisille ja erilaisia haittavaikutuksia muulle eliöstölle ja ekologiselle ympäristölle. Taustavallien pohjavesisuojauksen avulla taustavallien valumisvedet ohjataan tarkkailukaivojen kautta imeytykseen. Tarkkailukaivoista pistooli-, pienoiskivääri-, ampumahiihto- ja 150 metrin kivääriampumapaikoilta otetaan kerran vuodessa keväisin vesinäytteet, joista tutkitaan lyijy, kupari, sinkki ja ph (25 C). Vuonna 2003 otettujen vesinäytteiden mukaan (kevät ja syksy) tarkkailukaivojen pitoisuudet ovat pysyneet samoissa lukemissa. Myöskään alueen vedenottamoiden pohjavesinäytteiden mukaan ampumaradalla ei ole ollut vaikutusta Vesioronkankaan pohjaveden laatuun. Pohjavedenottamoilla käyttötarkkailu suoritetaan kulloinkin voimassa olevien valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Vuodesta 2004 lähtien Rajavartioston pohjavedenottamolta tutkitaan lisäksi samat kohteet kuin ampumapaikkojen tarkkailukaivoista. Alueen mäntyvaltaisella puustolla on lyijyn maaperässä kulkeutumista estävä vaikutus. Valuma- ja pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa on täydennetty lisäämällä tarkkailupisteitä sekä lisäämällä analyyseihin veden nikkelipitoisuus. Täydennysten jälkeen vuonna 2005 tarkkailupisteet ovat: - ampumaratavallien suodosvesien tarkkailukaivot: sinkorata, pistoolirata vasen, pistoolirata oikea, pienoiskiväärirata, ampumahiihtorata, kiväärirata 150 m, kiväärirata 300m, - pintavesipisteet: kiväärirata 150 m avo-oja, kiväärirata 300m avo-oja, ampumaradan avo-oja, - pohjavesipiste: sotilaskodin viereinen kaivo. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueella arvioidaan syntyvän metallista hylsyjätettä vuodessa noin 550 kg ja se kerätään sille varattuihin säiliöihin ja toimitetaan puolustusvoimien varikoihin hyödynnettäväksi. Pahvi- ja kartonkijätettä toiminnassa syntyy noin 400 kg vuodessa ja puuta noin 2 m 3. Nämä jätteet kerätään jätelavalle ja toimitetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen polttokäyttöön.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 7 Melu ja sen torjunta Kaakkois-Suomen rajavartiosto teetti Immolan ampumaradasta meluselvityksen SCC Viatek Oy:llä ja selvitys valmistui 23.12.2003. Meluselvitystä täydennettiin lisämelulaskennoilla 24.02.2004 johtuen uusien aseiden mahdollisesta tulevasta käyttöönotosta. Uusilla aseilla ei todettu olevan merkittävää laajennusta nykyisiin melualueisiin. Meluselvityksen mukaan laajimmat ja merkittävimmät meluvaikutukset aiheutuvat 150 ja 300 metrin kivääriradoista. Ampumaratojen itäpuolella sijaitseva Huhtasenkylän asutusalue altistuu melulle eniten ja laukausmelu ylittää osittain ohjearvon 65 db ammuttaessa.308 kaliiberin hirvikiväärillä tai rynnäkkökiväärillä. Suurimmat melutasot aiheuttaa mittausten mukaan.308 hirvikiväärikaliiberin ase, jonka aiheuttama maksimimelutaso lähimmällä asuinalueella on noin 75 db. Suurin käyttömäärä radalla on rynnäkkökiväärillä, jonka melutaso on hieman pienempi ja melun leviämisalue suppeampi. Pienikaliiberisten.22 aseiden melu (pistoolirata, pienoiskiväärirata, ampumahiihtorata) jää ohjearvojen alapuolelle, eikä niistä aiheutune haittaa lähimmillekään asuinalueille. Ampumaradan melu leviää voimakkaimmin ampumasuuntaan, jossa ei ole asutusta aivan lähellä. Melu leviää voimakkaasti myös sivusuuntaan mutta ei juurikaan taaksepäin. Melun leviämistä pyritään estämään suojavalleilla, jotka ympäröivät ampumapaikkoja taustaa lukuun ottamatta. Suojavalleja on korotettu vuonna 2000. Pienoiskivääri-, 150 metrin ja 300 metrin kivääriampumapaikoilla on ampumakatokset, jotka estävät melun leviämistä etenkin asuinalueiden suuntiin. Ampumaradan ympäristön metsät pidetään tiheänä melun leviämisen kannalta kriittisimpiin suuntiin. Meluntorjunnan toteutusvaihtoehdot kivääriradoilla Rajavartiosto teetti konsultilla tutkimuksen meluntorjunnan toteuttamismahdollisuuksista kivääriradoilla (6.10.2004). 150 m ja 300 m radalla tutkittiin sivuvallin korottamisen vaikutusta laukauksen (makuuammunta) suupamauksen leviämiseen, lisäksi 300 m radalla tutkittiin ampumapaikan tason alentamisen vaikutusta. 300 m radalla sivuvallin harjan korkeustason tulisi olla vähintään + 94,5 (korotus tällöin nykyisestä noin 1,5 metriä noin 110 m:n matkalla), jotta ohjearvotaso saavutettaisiin. Laskettaessa ampumatasoa 2 m vallia tulisi korottaa hiukan nykyisestä tasoon +93. 150 m radalla sivuvalli tulisi korottaa tasoon +95 (nykyinen taso +93,7), jotta ohjearvotaso saavutettaisiin. Lisäksi tulee ottaa huomioon luodin lentoäänen leviäminen. Leviämisalueelle jää Huhtasenkylästä useita asuinrakennuksia, jolloin luotiäänen leviämisen estämiseksi vallin korotus tulee tehdä sille matkalle, jolta luotiääni saavuttaa kohteen. Malliin sisältyy epävarmuustekijöitä. On suositeltavaa, että meluntorjunta toteutetaan ensin toiselle radalle ja mitataan saavutettu tehokkuus.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 8 Liikenne Ajoneuvoliikenne ampumaradalle kulkee Niskapietiläntieltä rajavartioston alueen läpi rajavartioston sisääntuloliittymien kautta. Ampumaradantien varrella ei ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Niskapietiläntien liikennemäärissä ampumaratojen aiheuttamalla liikenteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Puhtaiden purkujätteiden käyttö rakenteissa Rajavartiasto on anonut, että se voi sijoittaa mahdollisesti myöhemmin rakennettaviin ampumaradan maarakenteisiin raskasmetalleista ja muista haitta-aineista todistettavasti puhtaiksi todettuja rakennusten ja rakennelmien purkujätettä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUKSEN TARKKAILU Ampumaradan käyttötarkkailua suoritetaan tarkkailukaivoista vuosittain otettavien vesinäytteiden ja pohjavedenottamoiden tekemän käyttötarkkailun avulla. Tiehallinnolla ei ole Vesioronkankaan pohjavesialueella pohjavesiputkia, joilla seurattaisiin esimerkiksi veden laatua. Kaakkois-Suomen tiepiirin kloridiseurantaa varten vedenlaatutiedot saadaan alueen vedenottamoilta. Ampumaradan käytössä ja turvallisuudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Immolan ampumaradan johtosääntöä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ampumarata on ampumasuunnassa aidattu ja merkitty varoitustauluin ja lisäksi sisäänmenoväylillä on puomit. Kulkeminen Immolan esikunta-alueelle tapahtuu sisääntuloportin kautta, jossa tulee ilmoittautua johtokeskuspäivystäjälle. Poistuminen tapahtuu menoportin kautta. Ampumaratojen vaara-alue on pienennetty suojavallein. Ammuntoja suoritettaessa noudatetaan voimassa olevia varomääräyksiä. Kouluammunnoissa paikalla on ammunnanjohtaja ja erityisistä syistä paikalla on myös vartiomiehiä. Ammunnanjohtaja vastaa mm. turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Yhdistysten ja seurojen käyttöoikeus rataan sovitaan asianmukaisella sopimuksella. Jokaisessa ammunnassa on oltava paikalla vastuussa oleva johtaja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu 21.06.-17.08.2004 Imatran kaupungin ilmoitustaululla sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla Kouvolassa. Kuulutus on julkaistu Uutisvuoksi nimisessä lehdessä 20.06.2004. Täydennysten jälkeen lupahakemuksesta on kuulutettu Imatran kaupungin, Ruokolahden kunnan sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 12.4. 13.5.2005. Kuulutus on julkaistu Uutisvuoksi nimisessä lehdessä 13.4.2005. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu ampumarata-alueen rajanaapureille.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 9 Hakija on järjestänyt hakemuksen johdosta yleisötilaisuuden 21.4.2005. Tilaisuudessa olivat läsnä rajavartioston edustajat ja seurojen ja järjestöjen edustajia, lähialueen asukkaita sekä Imatran kaupungin, Ruokolahden kunnan ja Kaakkois-suomen ympäristökeskuksen edustajat. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edustajat ovat lupakäsittelyn aikana tutustuneet rataan 19.08.2004. Hakemuksen johdosta on neuvoteltu 21.4.2005 ja 15.6.2005. Lausunnot Ruokolahden kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan valvonta- ja ympäristöosasto on antanut ympäristöluvasta lausunnon 17.08.2004 ja uudistanut sen 16.5.2005: Valvonta- ja ympäristöjaosto esittää mm., että ampumamelun aiheuttama häiriö Huhtasen-kylän asukkaille tulee ottaa lupaharkinnassa huomioon. Ampumaradan melusuojausta tulee parantaa ja/tai radan ilta- ja viikonloppukäyttöä rajoittaa. Pohjaveden suojelemiseksi tulee asettaa määräykset tarkkailukaivoista pois johdettavan veden käsittelylle. Lisäksi ainakin veden nikkelipitoisuus tulee lisätä tarkkailun piiriin. Pohjavesisuojauksen toimivuutta ja kuntoa tulee valvoa säännöllisesti. Imatran kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta on antanut lausunnon 14.9.2004 ja 3.5.2005 Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta on esittänyt lausunnossaan mm. seuraavaa: Meluselvitystä tulee täydentää selvityksellä siitä, miten melun leviämistä asutuksen suuntaan voidaan ehkäistä ja auttaisiko nykyisten vallien korottaminen vaimentamaan paremmin melun leviämistä sekä, kuinka suuri vaimennusvaikutus näistä toimenpiteistä olisi asuinalueelle kantautuvaan meluun. Lähialueen asukkaille, jotka kärsivät ampumaradan melusta, tulee järjestää tiedotustilaisuus ampumaradan toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista sekä ympäristöhaittojen vähentämisen tähtäävistä toimista. Tiedotustilaisuuteen on syytä kutsua myös ampumarataa käyttävien muiden yhteisöjen edustus. Meluhäiriö asuinalueille tulee vähentää kohtuulliseksi joko meluestein tai rajoittamalla toimintaa tai sekä että. Lupamääräyksissä tulee olla tarpeelliset määräykset pohjaveden suojelutoimenpiteistä ja pohjavesien tarkkailusta. Ampumaradasta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Koska ampumavallien valumavesissä on tutkimusten mukaan havaittu kymmenkertaisia määriä esimerkiksi lyijyä verrattuna raja-arvoihin ja näin ollen pohjaveden pilaantumisen vaara on olemassa, ei maahan imeytystä saa enää jatkaa. Lausunnon täydennyksessä 3.5.2005 on todettu, että hakijan ja muiden ampumaradan käyttäjien tulisi suunnitella ratkaisu 300 m:n radan lähialueen asukkaille aiheuttaman meluhaitan vähentämiseksi.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 10 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta on jätetty seuraavat muistutukset: Huhtasenkylän asukasyhdistyksen muistutus 16.07.2004 Huhtasenkylän asukasyhdistyksen mielestä valtakunnallinen ampumaratojen 65 db:n melun ohjearvo ei ole tyydyttävä, vaan asutusalueella melu ei saa ylittää arvoa 55 db. Asukasyhdistys vaatii ampumaradan aukioloaikojen muuttamista siten, että arkipyhät ja normaalit sunnuntait tulee rauhoittaa ammunnalta. Lauantaisin ammunta sallitaan klo 10-16 ja arkisin klo 7-20. Joulu ja juhannus tulee rauhoittaa ammunnalta aattoaamusta seuraavaan arkiaamuun. Perusteluna vaatimuksille asukasyhdistyksen mukaan on mm. että koska teollisuuden melupäästöt eivät saa ylittää 55 desibeliä, pitää saman säännön koskea myös ampumatoimintaa. Huhtasenkylän asukkaat kokevat ammuntamelun pahimpana melun muodoista, se on lyövää ja aiheuttaa vaaran tunnetta. Erityisen häiritsevää melu on ampumarataa lähinnä sijaitsevalla Toimelan asuinalueella, jossa melu voi saavuttaa jopa arvon 90 db. Alueella on perhepäivähoitajia ja lapset altistuvat liian kovalle melulle. Melu tunkeutuu myös sisälle. Ampumaradan melu häiritsee ihmisten liikkumista ulkona kotieläinten kanssa. Iltaisin ja viikonloppuisin ammunta on pääosin virkistystoimintaa, joka ei asukasyhdistyksen mukaan saisi häiritä muiden ihmisten viihtyisyyttä kotona. Asukasyhdistyksen mielestä melun torjumiseksi ei riitä meluvallien korottaminen ja tällä hetkellä meluvallit toimivat lähinnä melua lisäävänä kaikupohjana. Alueelta on myös kaadettu tiheää kuusikkoa, mikä on edelleen lisännyt melua. Ylä-Vuoksen Ampujat ry:n kirjallinen muistutus 12.5.2005 Yhdistys on ilmoittanut käyttävänsä Immolan ratoja 25 metrin, 50 metrin ja 300 metrin ammunnan harjoitteluun ja kilpailujen järjestämiseen. 300 metrin ratoja seuraavat lähimmät ovat Mikkelissä ja Utissa. Kilpailuja järjestetään 3-5 kertaa vuodessa. Viimeisimmissä Ukko-Pekka kilpailuissa 7.-8.5.2005 oli 300 metrin kisassa Helsinki Kontiolahdelta 9 seuraa, joka osoittaa ratojen vähenevän, mutta kiinnostuksen olevan hyvän. Yhdistys toivoo asukkaiden ymmärtävän, että tämäkin harrastus kiinnostaa ihmisiä. Maanpuolustuskoulutus ry:n Etelä-Karjalan Maanpuolustuspiirin mielipide 13.5.2005 Maanpuolustuspiiri haluaa kannanottonaan tuoda esille Kaakkois-Suomen rajavartioston Immolan ampumaradan olemassaolon tarpeellisuuden. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tarvitsee alueellaan toimivat tilat erilaisten koulutustapahtumien järjestämiseksi. Ammunta on osa vapaaehtoista koulutusta. Maanpuolustuskoulutuksen tarve kasvaa lähivuosina, koska Puolustusvoimat joutuu vähentämään omaa koulutustarjontaansa valtion budjettisäästöjen takia. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on suunnittelemassa uusien toimintakeskusten perustamista koko valtakunnan alueelle. Näiden tarpeiden pohjalta Etelä-Karjalan Maanpuolustuspiiri pitää erittäin tärkeänä, että maakuntamme alueella on myös toimi-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 11 va ja nykyisen ympäristölainsäädännön ehdot täyttävä ampumarataverkosto, johon Immolan ampumarata kuuluu. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija totesi vastineessaan 10.6.2005 seuraavan: Lupahakemuksesta järjestettiin yleisötilaisuus 21.4.2005, jossa oli lupaviranomaisen, hakijan, Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristötoimen edustajien lisäksi läsnä sekä Huhtasen-kylän asukkaita että ampumaratojen käyttöoikeussopimusosapuolten edustajia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyjä kannanottoja on käsitelty myös yleisötilaisuudessa. Huhtasenkylän asukasyhdistyksen muistutus 16.7.2004 Valtioneuvoston päätöksen mukainen ampumaratamelun ohjearvo asumiseen käytettävillä alueilla on 65 db LAimax. Mittausmenetelmiä ja ohjearvon eron perusteita melun yleiseen ohjearvoon esiteltiin asukasyhdistyksen edustajille yleisötilaisuudessa 21.4.2005. Rajavartioston tavoite on erilaisilla rakenteellisilla toimenpiteillä ja rajoittamalla ampumaratojen ja häiriintyvien kohteiden välillä olevan puuston hakkuita alentaa melutasoa. Puuston osalta toimenpiteet voivat kohdistua vain rajavartiolaitoksen hallinnassa olevaan maa-alueeseen. Immolassa on ollut ampumarata jo noin 70 vuotta. Ennen nykyisen ympäristösuojelulain voimaantuloa periaatteena naapuruussuhdelaissa oli, että jälkeen alueelle tullut ei voinut valittaa toiminnasta, jota alueella jo harjoitettiin, paitsi jos toiminta muuttui niin, että toiminnasta aiheutuvat päästöt olennaisesti lisääntyivät. Rajavartiolaitoksen toiminta ampumaradalla on pysynyt samalla tasolla, joskin varusmiesten palvelusaikauudistukset ja rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien edellyttämät koulutusvaatimukset ovat hieman muuttaneet ampumaratojen vilkkaimman käytön ajankohtaa. Ympäristönsuojelulain voimaantulon ei voida ehdottomasti tulkita tarkoittavan sitä, että rajavartiolaitoksen toiminnan aiheuttamaan meluun noudatettaisiin ympäristöluvasta päätettäessä samoja periaatteita kuin uuden laitoksen (esim. ampumaradan) toimintaan. Valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja ei voida soveltaa Immolan ampumaradan ympäristölupahakemusta käsiteltäessä ehdottomina raja-arvoina. Rajavartiolaitos varautuu toimimaan erityisissä tilanteissa ja olosuhteissa, mistä johtuen joudutaan harjoittelemaa myös välineillä, joiden aiheuttamia päästöjä on vaikea poistaa. Rajavartiolaitoksen ammuntoja on pyritty järjestämään niin, että aiheutuva melu voitaisiin minimoida sekä rajoitettu ajallisesti muiden kuin rajavartiolaitoksen ammuntoja. Ongelma-alueille rakentamista ei tulisi lisätä. Ampumarataan kohdistuvat meluntorjuntarakennustyöt tulee tehdä vaiheittain, jolloin tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset voidaan asteittain todeta melumittauksilla ja päättää mahdollisista lisätoimenpiteistä. Koska parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ei ole olemassa valmiita testattuja ratkaisuja, tulee toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen varata riittävästi aikaa. Investointeina toteutetut rakennustyöt ja niiden suunnittelu on osa rajavartioston toiminnan ja talouden suunnittelua. Aikaa tulee varata 2-4 vuotta kunkin hankkeen laajuudesta riippuen.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 12 Esitetyt ampuma-aikojen rajoitukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ampumaradan johtosäännön muutoksessa. Ampuma-aikojen rajoitukset tulee kohdistaa niihin aseisiin, joilla ohjearvot ylittyvät. Lisäksi ampuma-ajoissa on huomioitava kertausharjoitusten tarve, rajavartiolaitoksen virkakäyttö-tarve pimeän aikana (rajajääkärikomppanian ja valmiusjoukkueen ammunnat) sekä ulkopuolisten radan käyttäjien järjestämät kilpailut viikonloppuisin. Ampumaradan käyttöaikoja on tarkasteltava uudelleen sen jälkeen, kun kaikki melun vähentämiseen tähtäävät rakennustyöt on tehty. Ruokolahden kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan valvonta- ja ympäristöjaoston muistutus 17.8.2004. Muistutus on uudistettu ympäristönsuojelusihteerin kirjeellä 16.5.2005 Meluntorjunnan osalta viitataan asukasyhdistyksen muistutuksen johdosta annettuun vastineeseen. Hakija muistuttaa siitä, että asutuksen leviäminen Ruokolahden kunnan alueella ampumaradan läheisyyteen on ollut hakijasta riippumaton asia. Kunnan olisi Huhtasenkylän alueen kaavoituksessa ja rakennuslupamenettelyssään pitänyt ottaa huomioon olemassa oleva ampumarata. Hakija on alustavasti selvittänyt eri vaihtoehtoja tarkkailukaivoista pois johdettavan veden käsittelylle. Vaihtoehtoja näyttäisi löytyvän useita, ei kuitenkaan valmista ratkaisua, joka voitaisiin ottaa käyttöön ilman kohdekohtaista suunnittelua. Järjestelmästä halutaan riittävän tehokas ja sen kapasiteetissa tulee olla huomioitu mahdollinen suojausalueen laajentaminen. Nykyisten imeytysputkista tulevien vesien viemäröinti ja vesien käsittely voidaan suunnitella ja toteuttaa 2 4 vuoden kuluessa. Valuma- ja pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa on jo täydennetty lisäämällä tarkkailupisteitä ja tutkimalla myös veden nikkelipitoisuus. Hakija liittää vastineen oheen liitteeksi tarkkailutulokset päivämäärältä 30.5.2005. Asemapiirroksessa on esitetty vesinäytteiden ottopaikat, joihin on lisätty kivääriratojen avo-ojat ja ampumaradan purkuoja. Tarkkailupisteiden lisääminen pohjavesiputkien osalta ja maaperän saastumisen selvittäminen voidaan aloittaa tarvittavan rahoituksen johdosta aikaisintaan vuonna 2006. Lisäksi todetaan, että pohjaveden suojaustoimenpiteet on syytä tehdä rinnan ja hyödyntäen puolustusvoimien ampumaradoilla tehtäviä suojausratkaisuja. Imatran kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnan lausunto 14.9.2004. Lausuntoa on täydennetty 3.5.2005 Hakija on teettänyt ampumaradan meluselvityksen tehneellä konsultilla (Ramboll) tutkimuksen meluntorjunnan toteuttamismahdollisuuksista kivääriradoilla. Työn tulokset on lähetetty lupaviranomaiselle lupahakemuksen täydennyksenä. Samalla hakija esitti, että meluntorjunnan toteutustavat ja aikataulu käsitellään erikseen osana lupaehtotarkastelua. Esitetty yleisötilaisuus järjestettiin 21.4.2005. Tilaisuudessa oli lupaviranomaisen, hakijan, Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristötoimen edustajien lisäksi läsnä sekä Huhtasenkylän asukkaita että ampumaratojen käyttöoikeussopimusosapuolten edustajia.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 13 Meluntorjunnan osalta viitataan muilta osin asukasyhdistyksen muistutuksen johdosta annettuun vastineeseen. Pohjaveden suojauksen osalta viitataan Ruokolahden kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan valvonta- ja ympäristöjaoston muistutuksen johdosta annettuun vastineeseen. Ylä-Vuoksen Ampujat ry:n kirjallinen muistutus 12.5.2005 Ampuma-aikojen mahdolliseen rajoittamiseen liittyviä kannanottoja on muistutusten ja lausuntojen lisäksi käsitelty yleisötilaisuudessa 21.4.2005. Tältä osin viitataan yleisötilaisuudesta laadittuun muistioon. Hakijan käsitys on, että Immolan ampumarataa käyttävien yhdistysten tarpeet on otettavissa huomioon lupaehdoissa ja ampumaradan johtosääntöä uusittaessa niin, että lähialueen asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa voidaan tältä osin pienentää ja samalla säilyttää yhdistysten ratojenkäyttöoikeus. Käyttöajoissa tulee huomioida vapaa-ajan harrastusten ajoittuminen viikonloppuihin ja arki-iltoihin. Mikäli yhdistysten ratojenkäyttöoikeus oleellisesti heikkenee tai loppuu kokonaan, se tullee siirtämään ainakin osan ammunnoista ympäristönsuojelun ja turvallisuuden kanalta nykyistä huonompiin paikkoihin. Rajavartiolaitoksen omaa ampumaradan käyttöä yhdistysten käyttöoikeus ei voi miltään osin rajoittaa ja käyttöoikeussopimuksia uusittaessa niiden ehdoissa tullaan ottamaan huomioon myös rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista annetut säädökset ja määräykset. Lisäksi hakija pyytää ottamaan huomioon sen, että Imatran kaupunki ja Ruokolahden kunta ovat rajavartiolaitoksen esikunnalle osoittamallaan kirjeellä 14.6.2000 vedonneet Imatran ja Ruokolahden ampumaseurojen toimintaedellytysten turvaamiseen alueella. Hakija kiinnittää huomiota siihen, että rajavartiosto on tähän saakka tuottanut korvauksetta kunnallisia liikuntapaikkapalveluja ampumaratojen osalta. Maanpuolustuskoulutus ry:n Etelä-Karjalan Maanpuolustuspiirin lausunto 13.5.2005 Etelä-Karjalan Maanpuolustuspiiri on hakijan näkökulmasta yksi keskeisimmistä ampumaratoja käyttävistä yhdistyksistä. Muilta osin viitataan Ylä-Vuoksen Ampujat ry:n muistutuksen johdosta annettuun vastineeseen KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää Kaakkois-Suomen rajavartioston Immolan ampumaradalle ympäristönsuojelulain 86/2000 28 mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräysten mukaisesti.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 14 Lupamääräykset 1. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on mahdollisuuksien mukaan ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, pohja- tai pintavesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Kaakois-Suomen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Melu 2. Tavoitteena on, että ampumaratatoiminnasta aiheutuva yksittäislaukauksen impulssiaikapainotettu maksimitaso (LAI max ) on enintään 65 db lähiympäristön asumiseen käytettävillä alueilla. Radoille on tehtävä sellaiset melusuojaukset tai rajoitettava ampumamelua muutoin niin, että edellä mainitut melutasot eivät ylity melulle eniten altistuvissa kohteissa. Meluntorjuntasuunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään 30.9.2006. Meluntorjuntatoimenpiteet voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että kunkin vaiheen jälkeen selvitetään toimenpiteen vaikuttavuus ja sen jälkeen täydennetään ja korjataan meluntorjuntasuunnitelmaa. Ensimmäinen vaihe tulee toteuttaa 30.6.2008 mennessä. Mikäli ohjearvotasoa ei ensimmäisessä vaiheessa ole saavutettu, tulee toisen vaiheen suunnitelma esittää viimeistään 30.6.2009. Melusuojausten tai muiden mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä riippumattomalla asiantuntijalla ennen melusuojaustoimenpiteisiin ryhtymistä melumallinnuksin ja melusuojausten toteuttamisen jälkeen varmistettava melumittauksin. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön Ampumaratamelun mittaaminen oppaan (61/99) mukaisesti. (YSL 4, 42, 43, 108, YSA 19, NaapL 17 ) 3. Ampumaradalla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja: Kiväärikaliiperiset aseet 150 m ja 300 m kivääriradoilla: arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 7 20 ja lauantaisin kello 8 16. Rynnäkkökiväärikaliiperiset ja muut meluntorjunnan suhteen vastaavat aseet 150 m radalla sunnuntaisin klo 12 16. Muutoin kiväärikaliiperisilla aseilla ammunta 150 m ja 300 m kivääriradoilla on kielletty sunnuntaisin, juhlapyhinä sekä joulu- ja juhannusaattona. Kiväärikaliiperiset aseet muilla kuin 150 m ja 300 m radoilla sekä pienikaliiperiset aseet (kuten enintään kal.22 pienoiskivääri ja -pistooli ja kal.32 pistooli, 9 mm pistooli) kaikilla radoilla: arkisin (maanantaista perjantaihin) kello

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 15 7 20, lauantaisin kello 8 18 ja sunnuntaisin klo 9 16. Juhlapyhinä sekä joulu- ja juhannusaattona ammunta on kielletty. Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityissyistä kuten varusmiesten yöammunnoissa, kertausharjoituksissa ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan erityisammunnoissa. Kilpailuja (kiväärikaliiperiset aseet) ja muita ampumatapahtumia voidaan järjestää em. pääsääntöisten käyttöaikojen ulkopuolella kalenterivuodessa enintään kahdeksana viikonloppuna, joista korkeintaan kolme kesä-elokuussa. (YSL 4, 42, 43, YSA 19, NaapL 17 ) 4. Ampumaratojen käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki ratoja käyttävät ovat niistä tietoisia. Muuna kuin sallittuna käyttöaikana kulku ampumarata-alueelle on oltava valvottu. Määräyksen 3 mukaisesta poikkeuksellisesta käytöstä sekä sunnuntaisin ja juhlapyhinä järjestettävistä kilpailu- tai muista ampumatapahtumista tulee ilmoittaa Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tiedottaa yleisölle vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Kunkin vuosiraportin yhteydessä on esitettävä alkaneen vuoden osalta poikkeuksellista käyttöä sekä sunnuntai- ja pyhäpäivien kilpailu- ja muiden ampumatapahtumia koskeva tiedotussuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä tiedossa tai suunnitteilla olevien em. tilanteiden arvioitu ajankohta sekä suunniteltu tiedotustapa.. (YSL 43, YSA 19, VNp 53/1997 3, NaapL 17 ) 5. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 43, YSA 19 ) 6. Ampumarata-alue on merkittävä selkeästi ja ampumaradasta on varoitettava riittävillä varoitustauluilla. Ampumavallit ja aluetta rajaavat aidat ja merkkilinjat on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Alueelle johtava tie on voitava sulkea lukittavalla portilla. (YSL 43, YSA 19 ) Jätehuolto 7. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Imatran kaupungin jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 4, 43, 45, JäteL 6 ) 8. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään neljän vuoden

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 16 ajan. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 4, 7, 42, 43, JäteL 6, JäteA 5, 6, VNp 659/1996) Paras käyttökelpoinen tekniikka 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 4, 5, 7, 42, 43, YSA 37, JL 51 ) Maaperän- ja vesiensuojelu 10. Ampumaradan taustavallien ampumasuunnasta suotautuvat ja valuvat sade- ja sulamisvedet tulee kerätä ja ne voidaan johtaa tarkkailukaivojen kautta toistaiseksi imeytykseen. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin 31.12.2006 mennessä esittää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma ko. vesien käsittelyn järjestämisestä. Toimenpiteet tulee toteuttaa 31.12.2008 mennessä. Mikäli suoto- ja valumavedet johdetaan maaperään pohjavesien muodostumisalueella, niiden käsittely tulee järjestää siten, että niiden haitta-ainepitoisuudet (lyijy, kupari, sinkki, nikkeli) vastaavat STM:n asettamia talousveden laatuvaatimuksia. (YSL 43, 7 ja 8 ) 11. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain taustapenkkaa vasten. (YSL 4, 7, 42, 43, YSA 19, NaapL 17, JäteL 4 ja 6 ) 12. Kaikissa suojaustoimissa hakijan tulee varautua rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia, mutta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla voidaan käyttää myös puhtaaksi todettuja purku- tms. jätemateriaaleja. Maavallien levennykset tai pidennykset tai mahdolliset uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää lyijyllä tai muilla haitta-aineilla pilaantuneita maita. Mikäli ampumarata-alueella rakentamisen tai purkamisen seurauksena suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista, on maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Mahdollisen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tulee hyvissä ajoin ennen puhdistustoimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Toimenpiteistä päätetään tarvittaessa erikseen. (YSL 5, 7, 42, 43, 45, 77, 83, JäteL 4, 6, 19, 51, 52, JäteA 8 ) 13. Toiminnanharjoittajan on teetettävä riippumattomalla asiantuntijalla alustava selvitys, johon sisältyy ampumarata-alueen maarakenteiden kuten vallien sekä maaperän ja siinä mahdollisesti olevan veden tila (haitta-ainepitoisuudet ja pilaantuneisuuden laajuus), puhdistustarve, kunnostusvaihtoehdot ja -kustan-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 17 nukset. Myös varhaisempi ampumaratatoiminta on sisällytettävä selvitykseen. Selvitykseen tulee sisällyttää arvio pilaantuneiden alueiden kuormitusvaikutuksista sekä terveys- ja ympäristöriskianalyysi. Selvitys on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2007. Selvitysten jälkeen toimenpiteistä päätetään myöhemmin erikseen. (YSL 5, 7, 42, 75-79, 90, 108, YSA 19, JäteL 6, 19, 51, 52, NaapL 17 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 14. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. (YSL 42, 81, YSA 30 ) 15. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 42, JäteL 6, JäteA 9 ) Tarkkailu ja muu seuranta 16. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaratatoiminnalle ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Ympäristönsuojeluvastaavan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Imatran kaupungin sekä Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.(ysl 5, 42, 43, 83, JäteL 51 ) 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava taustavalleilta keräiltyjen sade- ja sulamisvesien, ampumarata-alueelta laskevien ojien veden sekä pohjaveden lyijy-, kupari-, sinkki-, ja nikkelipitoisuutta sekä ph:ta ja sähkönjohtavuutta vuosittain. Taustavalleilta keräillyn suoto- ja valumaveden laatua on seurattava tarkkailukaivoista ennen imeytystä. Pohjaveden laatua on tarkkailtava vähintään alueella sijaitsevasta kaivosta ja kahdesta pohjavesipisteestä sekä Kaakkois- Suomen rajavartioston ja Imatran kaupungin pohjavedenottamolla. Ympäristömelua on mitattava mikäli ampumarata-alueella tapahtuu ampumamelun kannalta merkittäviä muutoksia. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön Ampumaratamelun mittaaminen oppaan (61/99) mukaisesti. Tarkennettu tarkkailusuunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.3.2006. Seurantatulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Imatran kaupungin sekä Ruokolahden kunnanympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisen vuoden vuosiraportin yhteydessä. (YSL 5, 42, 43, 46, YSA 19, JäteL 4, 6 ) 18. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. yöammunnoista, kertausharjoi-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 18 tuksista ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan erityisammunnoista sekä kilpailuista ja muista ampumatapahtumista) ja niihin liittyvästä ennakkotiedotuksesta, häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan. (YSL 5, 42, 46, 83, JäteL 51, 52, JäteA 22 ) 19. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Imatran kaupungin sekä Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä, - ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä, - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä, - yöammunnat, kertausharjoitukset, rajavartiolaitoksen henkilökunnan erityisammunnat, kilpailut ja muut poikkeustilanteet - poikkeuksellisesta käytöstä ja sunnuntai- ja pyhäpäivisin järjestetyistä kilpailuista tiedottaminen ja alkanutta vuotta koskeva tiedotussuunnitelma, - toimintaa koskevien valitusten lukumäärä, - radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely, - toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämisja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua. (YSL 43, YSA 19, JäteL 4, 6, 51-52, JäteA 22 ) 20. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästöjen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 42, 83, JäteL 51, 52 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Immolan ampumarata täyttää ympäristönsuojelulaissa 86/2000, jätelaissa 1072/1993 ja eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 26/1920 sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 19 Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen ja hakemuksen mukaisesti ei laitoksen toiminnasta aiheudu toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvalle ei myöskään ole kaavallista estettä. Lupamääräysten perustelut Ampumaratatoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräys 1). Ampumaradan aiheuttamista ympäristöhaitoista on melu erittäin merkittävä. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteestaan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ihmisen terveyteen. Immolan ampumaradan läheisyydessä on asuinalue, jossa selvitysten mukaan ampumamelulle (yli 65 db L AImax ) altistuu runsaan kolmenkymmenen omakotitalon asukkaat. Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnasta aiheutuva melu saattaa aiheuttaa Immolan ampumaradan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja mahdollista terveyshaittaa. Toiminnan aiheuttamien terveys- ja viihtyisyyshaittojen rajoittamiseksi on päätöksessä asetettu melulle hyväksyttävä melun enimmäistason tavoitearvo. Vaikka melun raja-arvo on annettu tavoitteellisena, on melutasojen alentamiseksi edellytetty meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelun aloittaminen käytännössä välittömästi ja toteutettavaksi ensimmäisessä vaiheessa kolmen vuoden kuluessa. Rajavartiosto on suunnitellut aloittavansa meluntorjuntatoimenpiteet korottamalla 300 m kivääriradan asutuksen puoleista vallia 1,5 metrillä noin 150 m matkalla. Koska mallinnuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, tulee ensimmäisen vaiheen toteutuksen jälkeen mittauksin varmentaa toimenpiteiden tehokkuus. Mikäli tavoitearvotasoa ei ole saavutettu, tulee meluntorjuntatoimenpiteitä jatkaa. Ensimmäisen vaiheen kokemukset sekä puolustusvoimissa ja muualla ampumaratamelun torjunnan suhteen tehtävien selvitysten tulokset ovat jatkossa käytettävissä. Tavoitteellinen meluraja-arvo vastaa valtioneuvoston päätöksessä ampumaratojen aiheuttamalle melutasolle asetettuja ohjearvoja (VNp 53/1997) sekä ampumaratojen aiheuttamalle melulle ympäristöluvissa yleisesti hyväksyttyä melun enimmäistasoa. Uuden luvan hakemista on edellytetty viiden vuoden kuluessa, jolloin lupaviranomaisella on mahdollista antaa melutason raja-arvot ehdottomina. (Määräykset 2-3) Kiväärikaliiperisten aseiden ammunta-aikojen rajoittaminen on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja kohtuuttomien viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Ampumaratamelulle valtioneuvoston päätöksessä (VNp 53/1997) annettu ohjearvotaso (65 db L AImax ) ylittyy tehtyjen selvitysten perusteella Immolan ampumaradan ympäristössä laajimmalla alueella (yli kolmekymmentä

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 1.7.2005 20 omakotitaloa) silloin, kun ammutaan hirvikiväärillä 300 m ja 150 m kivääriradoilla. Rynnäkkökiväärillä melun ohjearvotason ylittävä alue on pienempi niin, että 150 m radalla vastaavalle melualueelle jää muutama talo. Ammunta-aikoja onkin rajoitettu aiemmasta käytännöstä rajoittamalla erityisesti suurikaliiperisten aseiden käyttöä asutusta lähinnä sijaitsevilla radoilla ilta-aikaan, lauantaisin ja sunnuntaisin. Sunnuntaina on käyttö sallittu vain 150 m kivääriradalla iltapäivään ja tuolloinkin käyttö on rajoitettu rynnäkkökivääriin tai meluntorjunnan suhteen vastaaviin aseisiin. Muutoin ammunta kiväärikaliiperin aseilla on sunnuntaisin, pyhäpäivinä ja joulu- ja juhannusaattona kielletty. Myös kilpailu- ja muiden tapahtumien järjestämiselle peruskäyttöaikojen ulkopuolella on annettu vuotuinen maksimimäärä. Päätös sallii kilpailujen järjestämisen enimmillään kolmena kesäsunnuntaina. Sunnuntaikilpailuista aiheutuvaa viihtyvyyshaitan rajoittaminen kesäaikana on tarpeen, koska kesällä omakotialueilla tyypillisesti oleskellaan paljon ulkotiloissa. Myös pienikaliiperisten aseiden käytölle on asetettu ampuma-aikarajoitukset mahdollisen viihtyisyyshaittojen vähentämiseksi. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien virka- ja koulutusammuntaa. Myös harrastajaryhmät voivat edelleen käyttää ampumarataa asetettuja kaliiperi- ja käyttöaikarajoituksia noudattaen. (Määräys 3) Viihtyisyyshaittaa pyritään vähentämään myös tiedottamalla asukkaita riittävän ajoissa poikkeuksellisesta ampumaradan käytöstä tai alueella sunnuntaisin tai pyhäpäivisin järjestettävistä kilpailuista tai muista ampumatapahtumista. Tiedotuksessa voidaan toteuttaa eri tavoin esimerkiksi kiinnittämällä tiedote läheisellä asuinalueella keskeiselle julkiselle paikalle ja toimittamalla tiedote asukasyhdistyksen yhdyshenkilölle. Myös radio- ja lehtitiedotteita tai suoraa asukastiedotusta postitse voidaan käyttää. Tiedottamisen kehittämistä palvelee vuosittainen ennakkosuunnittelu, jolloin suunnitelmaa laadittaessa tulisi ottaa huomioon aikaisemmasta tiedotuksesta mahdollisesti saatu yleisö- ja viranomaispalaute. (Määräys 4) Lupamääräykset 4-6 ovat tarpeen määräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta. Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteiden käsittelystä ei saa aiheutua haju- tai meluhaittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnolle ominaista haittaa. (Määräykset 7-8) Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Sade- ja sulamisvesien imeytyminen lyijyä sisältävien taustapenkkojen kautta pohjavesiin on Immolassa estetty keräilemällä suoto- ja valumavedet, mutta vesille ei ole järjestetty käsittelyä. Myös luotien talteenottoon on olemassa käyttökelpoisia tekniikoita. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. (Määräykset 9-10) Luodeista ja hauleista peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit aiheuttavat maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit saatta-