Dnro HAM-2005-Y Nro YSO/113/2009 Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto

Transkriptio

1 H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro Nro YSO/113/2009 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Parolannummen ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat, Panssariprikaati PL Parolannummi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Parolannummen ampumarata Parolannummi, Hattula Kiinteistö: Kiinteistön omistaja: Metsähallitus Kiinteistön hallinnoija: Puolustusvoimat, Panssariprikaati Toimialatunnus: L7522 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan toiminta edellyttää ympäristölupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle Suoritemaksu 2 887,50 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Vaihde Asiakaspalvelu Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Växel Kundservice Vesijärvenkatu 11 A, PL 29, Lahti Vaihde Asiakaspalvelu Vesijärvenkatu 11 A, PB 29, FI Lahtis, Finland Växel Kundservice

2 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Valtioneuvosto vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan Kaavassa Parolannummen alue on osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Myös yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä EP, puolustusvoimien alue. Puolustusvoimien alueen ympärillä on Lehijärven-Armijärven osayleiskaava. Kaava on hyväksytty vuonna 2004 ja se on saanut lainvoiman Kaavassa ampumaradan ympärillä on MY-1, AP/me, AP, VL ja P merkinnöillä merkittyjä alueita. MY-1 on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. AP/me on pientalovaltainen asuntoalue, joka sijoittuu olemassa olevan ampumaradan melualueelle. AP on pientalovaltainen asuntoalue, VL lähivirkistysalue ja P palvelujen ja hallinnon alue, jolla on osoitettu panssarimuseoalue. Puolustusvoimien aluetta ei ole kaavoitettu. Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölainsäädännön mukaisia lupia. Alueella sijainneelle maanottoalueelle on Panssariprikaatilla ollut Hattulan teknisen viraston myöntämä maa-aineslain mukainen ottolupa. Luvan voimassaoloaika päättyi 6/2004, mutta maanotto on päättynyt jo aiemmin. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Ampumarata sijaitsee Parolannummen varuskunnan vieressä, noin 300 metrin päässä Lehijärven rannasta. Ampumaratojen länsi- ja eteläpuolella sijaitsee Lehijärven kulttuurimaisema-alue. Etäisyys lähimpään asutukseen noin 300 metriä ja etäisyys Nihattulan kouluun on noin 1,2 km. Lehijärven lisäksi muita lähellä sijaitsevia vesistöjä ovat Armijärvi ja Näkkälampi. Varuskunta-alueella on tehty maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelma vuonna 1995 ja sitä on päivitetty vuosina 2000 ja Suunnitelman yhtenä tavoitteena on ollut selkeyttää alueiden hoitotavoitteita. Maaperän maisemointitoimet on aloitettu vuonna Ampumaratojen alueella on uhanalaisten hämeenkylmänkukan ja kelta-apilan esiintymiä. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Parolannummen ampumaradat sijaitsevat Parolan- ja Armijärven harjualueella. Parolannummen alueen kallioperä on pääasiassa uraliittiporfyyriä ja kallioperän päällinen maa-aines on hiekkaa, hienohiekkaa, soraa ja moreenia. Alueella on runsaasti suppamuodostumia. Ampumaradan ampumapaikat sijaitsevat metriä merenpinnasta. Ympärillä kohoavat harjun rinteet ovat joka puolella ampumapaikkojen ympärillä, noin metrin korkeudella merenpinnasta.

3 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Pohjaveden tila Alueen pintavedet imeytyvät pääosin pohjavedeksi maaperän ollessa hyvin vettä läpäisevää. Mahdolliset imeytymättömät pintavedet kulkeutuvat maanpinnan muotojen mukaan pääasiassa luoteen suuntaan kohti Lehijärveä. Alueen ympärillä on puolustusvoimien harjoituskäytössä olevaa metsää, jossa pyritään säilyttämään mahdollisimman tiheä puusto. Parolannummen ampumarata sijaitsee Parolan I-luokan pohjavesialueella ( ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,46 km 2. Pohjavettä muodostuu 3,45 km 2 :n alueella. Muodostumisalue on laaja ja maaperä hyvin vettä johtavaa ainesta. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on noin m 3 /d. Lähin vedenottamo on Pikku-Parolan vedenottamo noin 2,2 km:n päässä ampumaradasta kaakkoon. Vedenottamosta otetaan käyttövesi Panssariprikaatin varuskunta-alueelle, mutta se on mahdollista kytkeä myös Hämeenlinnan seudun Vesi Oy:n verkostoon. Vedenottamon ottolupa on m 3 /d. Pohjavesi virtaa ottamolle Parolan pohjavesialueen kaakkoisosasta ja Ahveniston alueelta. Pikku-Parolan vedenottamolla on valvontatutkimusohjelma Veden laatua valvotaan ottamalla vesinäyte jakeluverkon eri osista 6 kertaa vuodessa ja tekemällä jaksottainen valvonta kerran vuodessa. Vesilaitoksen käyttötarkkailua tehdään lisäksi 4 kertaa vuodessa, jolloin raakavedestä tehdään kemiallisia ja mikrobiologisia tutkimuksia. Vedenottamon veden laatu on ollut hyvä. Ampumarata-alueelle on asennettu vuonna 2004 kolme pohjavesiputkea (hp- 941, hp-914, hp-011), joista kaksi on luvan myöntöhetkenä toimintakunnossa: hp-011 Pentinkulmalla Lehijärven rannalla ja hp-941 pistooliradalla. Vuonna 2004 Rambollin tekemässä ympäristöteknisessä tutkimuksessa todettiin pohjaveden pinnan olevan ampumarata-alueella noin 9 11 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden pinnan taso viettää Lehijärvelle päin, ollen ampumarata-alueella tasolla ja Lehijärven ranta-alueella noin +81. Pohjavesi virtaa ampumarata-alueelta Lehijärvelle päin purkautuen järveen. Virtausyhteyttä Pikku-Parolan vedenottamolle ei ole. Pikku-Parolan vedenottamoalueen ympärillä on suoja-alue, jolla moottoriajoneuvoilla ajo on kielletty. Ampumaradan käyttöön vedenottamolla ja sen suoja-alueella ei ole vaikutuksia. Vedenottamon lisäksi on Lehijärven rannan asuintaloilla useita talousvesikaivoja.

4 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ampumaradat Parolannummen ampumarata on ollut käytössä nykyisessä muodossaan vuodesta 1985 lähtien. Ampumarataa käytetään pääasiassa Panssariprikaatin varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien koulutusvelvoite on lakisääteinen. Ampumarata-alueella suoritettiin ja 70-luvulla ammuntoja myös raskaalla singolla ja panssarivaunuilla ja 90-luvulla ampumaradoilla suoritettiin palvelus- ja ympäristöturvallisuutta lisääviä peruskunnostustöitä, kuten sivu- ja taustavallien korotukset, taulunkääntölaitteistot, suojarakenteet ja valaistus. Tällöin käännettiin myös 300 metrin kivääriradan ampumasuunta, jolla saatiin ampumasuunnat kivääriradoilla yhteneväiseksi ja parannettua Parolannummen kuntoradan turvallisuutta. Rakentamiseen käytettiin alueelta saatavaa ja Parolannummen kasarmialueen rakentamistöiden yhteydessä ylijäänyttä maata. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät Poliisi, Rajavartiolaitos, ampumaja metsästysseurat sekä muut yhteisöt ja reservin henkilöt, joille Panssariprikaatin komentaja on hakemuksesta myöntänyt ratojen käyttöoikeuden. Alue on merkitty, piikkilangalla aidattu ja kulkuväylät varustettu lukollisilla puomeilla. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi suoja-aita, ns. hirviaita. Radan käyttöä koskevia määräyksiä ja ohjeita annetaan rata-aluetta koskevalla johtosäännöllä, jota päivitetään säännöllisesti Panssariprikaatin koulutusosaston toimesta. Kaikkien käyttäjien on tunnettava johtosääntö ja noudatettava sitä. Alueelle johtaa kaksi tieyhteyttä. Kulkuyhteyksistä toinen kulkee 130-tieltä ja toinen Parolannummen tieltä. Ampumaradat ovat kasarmialueen välittömässä läheisyydessä. Liikennettä on vain radan käyttöaikoina klo 7 20, muutama ajoneuvo/päivä. Parolannummen ampumarata-alueella on yhteensä viisi ampumarataa: 150 metrin kiväärirata - alle 10 mm kaliiperiset aseet mukaan lukien rynnäkkökivääri - 30 katettua ampumapaikkaa - välivallit 50 m ja 100 m tasalla - sähköinen taulujen kääntölaitteisto - yhteensä noin laukausta/vuosi metrin kiväärirata - alle 10 mm kaliiperiset aseet, kivääri ja rynnäkkökivääri - 26 katettua ampumapaikkaa ja kaksi lämmitettävää paikkaa - välivalli 50 m ja 150 m tasalla - sähköinen taulujen kääntölaitteisto

5 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 - yhteensä noin laukausta/vuosi 25 metrin pistoolirata - pistooli - 36 katettua ampumapaikkaa ja kaksi lämmitettävää paikkaa - sähköinen taulujen kääntölaitteisto ja valaisimet tauluille - yhteensä noin laukausta/vuosi 150 metrin ampumahiihtorata (pienoiskiväärirata) - pienoiskivääri - 30 ampumapaikkaa - mekaaniset taululaitteet, valaisimet tauluille - yhteensä noin laukausta/vuosi Hirvirata - alle 10 mm kaliiperiset aseet, kivääri ja konepistooli - liikemaalirata - yhteensä noin laukausta/vuosi Kaikilla radoilla on sarjatuliammunta kielletty. Ampumaradoilla ammuttiin laukauksia vuonna 2008 yhteensä noin , joista puolustusvoimien ammuntoja , ja muiden ammuntoja Parolannummen ratojen käyttöajat ovat: ma pe klo 7 20 la klo 8 16 Lauantaisin ammutaan pääasiassa helmi maaliskuun ja elokuun aikana. Sunnuntaisin ammutaan noin 10 kertaa vuodessa klo Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä ampuminen on kielletty ilman erillistä Panssariprikaatin komentajan myöntämää lupaa. Joitakin reserviläisten kertausharjoituksia ja kilpailuja joudutaan erikoisluvalla järjestämään myös sunnuntaisin. Ampumaratojen johtosäännön mukaan ammunta pimeällä on kielletty, ellei ampumaradalla ole valoja. Parolannummen radoilla ainoastaan ampumahiihtoradalla ja pistooliradalla on valot. Erillisellä luvalla voidaan ampua myös pimeänäkölaitteita käyttäen. Tätä mahdollisuutta on käytetty hyvin harvoin. Noin puolet laukauksista ammutaan varusmiesten peruskoulutusjaksolla eli alokasaikana tammi helmikuussa ja heinä elokuussa. Kivääriratoja käytetään noin 20 arkipäivänä kuukaudessa, pistoolirataa noin 10 arkipäivänä kuukaudessa ja ampumahiihtorataa sekä hirvirataa alle 10 arkipäivänä vuodessa. Kaikkia ratoja käytetään viikonloppuisin noin kahtena päivänä kuukaudessa. Kaikilla radoilla on samat käyttöajat. Sallituista käyttöajoista saa poiketa, esimerkiksi kilpailuja tai kertausharjoituksia järjestettäessä, vain Panssariprikaatin komentajan erikseen antamalla kirjallisella luvalla.

6 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Veden otto ja käyttö Siviileille ampuminen on sallittu vain hirviampumaradalla ja eri luvalla pistooliradalla. Ampumarata-alueella sijaitsee myös vuonna 2003 käytöstä poistettu haulikkorata. Radan toimintaa ei ole siirretty muualle vaan se on lopetettu kokonaan. Ampumarata-alueella ei ole vedenottoa tai viemäröintiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puolustusvoimien pääesikunta on vuonna 2004 antanut toimeksiannon ampumaratarakenteiden kehittämisestä. Ampumaratojen rakenteita kehitetään ottaen huomioon puolustusvoimien ampumaratatoiminnan erityispiirteet. Puolustusvoimien ampumaratojen rata- ja suojarakenteille asetettavat vaatimukset (taustavalli, sivuvalli, maalin kiinnittäminen jne.) määrittää pienikaliiperisilla aseilla suoritettavat ammunnat. Parolannummen suojarakenteet täyttävät nämä vaatimukset. Konsulttiyritys Ramboll Finland Oy on laatinut vuonna 2005 puolustusvoimille selvityksen parhaista käyttökelpoisista ampumaratatekniikoista. Selvityksessä esitellään käytössä ja kehitysvaiheessa olevia ampumaratarakenteita sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta puolustusvoimien kivääri- ja pistooliampumaradoilla. Tällaisia rakenteita ovat melurakenteet, turvallisuusrakenteet ja ympäristön pilaantumisen rajaamiseen (raskasmetallit) tai estämiseen tarkoitetut rakenteet. Ramboll on lisäksi selvittänyt vuonna 2005 ampumaratojen lyijyisten maiden kunnostustarvetta ja käsittelymenetelmiä. Kunnostusmenetelmän valintaa varten on tärkeää tietää pitoisuuksien ja metallien (lyijyn) olomuodon lisäksi maalaji, sen partikkelikoko, ph ja orgaanisen aineksen määrä. Lyijyn olomuoto vaikuttaa myös ampumaradan kunnostustarpeisiin, sillä esimerkiksi hienojakoinen lyijy on liukoisemmassa muodossa kuin suuremmissa luodeissa, aiheuttaen suuremman riskin lyijyn leviämiselle. Lyijyn olomuodolla saattaa olla kunnostustarpeita ajatellen merkittävämpi vaikutus kuin maaperän lyijypitoisuudella (etenkin kunnostustarpeen perustuessa riskinarviointiin). Rambollin selvityksessä todetaan, että ampumaratojen yleiseen, laajamittaiseen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Kuitenkin koska ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa voi kunnostus tulla kiireelliseksi, suositellaan kunnostustapojen aktiivista kehittämistä. Puhdistettujen massojen kierrättämistä tai muita hyötykäyttömuotoja suositellaan selvitettäväksi. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Panssariprikaatilla on vuonna 2004 päivitetty ympäristöohjelma.

7 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Parolannummen ampumaradalla on tehty Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen toimesta ympäristömeluselvitys vuonna Ympäristömelumittaukset tehtiin samanaikaisesti kolmella mittauslaitteistolla. Mittauksissa käytetyt Brüel & Kjaer 2260 ja Brüel & Kjaer 2238 äänitasomittarit täyttävät standardien SFS 2877/IEC 651 ja IEC 804 mukaiset tarkkuusluokan 1 vaatimukset. Melumittausten ja laskentamallin perusteella ampumaradat aiheuttivat laajat meluvyöhykkeet, joilla ampumaratamelulle asetetut ohjearvot ylittyivät. Impulssiäänitason arvioitiin ylittävän 75 db (L AImax ) lähimpien asuintalojen kohdalla ammuttaessa kaikilla muilla paitsi pistooliradalla. 65 (L AImax ) ohjearvotason arvioitiin ylittyvän lähimpien talojen kohdalla kaikilla radoilla ammuttaessa. Kivääriradat 150m ja 300m arvioitiin kaikkien ongelmallisimmiksi ympäristömelun kannalta. Kivääriradoilta laukausten aiheuttama melu suuntautui voimakkaimmin ampumaradan pohjoispuolelle ja 65 (L AImax ) impulssiäänivyöhykkeet ulottuivat noin 5 km etäisyydelle. Tälle meluvyöhykkeelle jäävien asuinkiinteistöjen lukumääräksi arvioitiin noin sata (Männistö, Järvensivu, Alppilanmäki, Parola, Ihalempi). Kiväärin laukausäänen arvioitiin kantautuvan 75 db (L AImax ) tasoisena noin 1,4 km etäisyydelle. Myös muiden ratojen aiheuttamille yli 65 (L AImax ) impulssiäänivyöhykkeille jäi useita kymmeniä asuinkiinteistöjä. Pistooliradalla ammuttujen laukausten aiheuttamat impulssiäänitasot ampumaradan ympäristössä arvioitiin kaikkein alhaisimmiksi. Parolannummen ampumaratatoiminnasta johtuvan liikenteen aiheuttamien keskiäänitasojen ampumaradalle johtavien teiden varrella arvioitiin jäävän alhaisiksi. Liikenteen aiheuttamat 45 db päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq ) rajoittuivat muutamaan kohtaan aivan tien tuntumaan. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Maaperäpäästöt ja niiden estäminen Kuormitus maaperään - yleistä Konsulttiyritys Ramboll Finland Oy on laatinut vuonna 2005 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimesta selvityksen raskasmetallien ympäristövaikutuksista Puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksessä tehtiin tutkimuksia Puolustusvoimien yhdeksällä ampumaradalla. Tutkimusten perusteella todettiin kivääri- ja ampumaradoilla olevan voimakkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia taustavalleissa, mutta myös muualla maaperässä ampumaradan eri osissa. Jos ampumaradan taustavalli on luon-

8 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 non rinne, pilaantuminen jatkuu useita kymmeniä metrejä varsinaisen taustavallin yläpuolelle rinteeseen. Noin 50 metrin etäisyydellä lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon. Jos taustavalli on rakennettu, ei lyijyä todettu taustavallin takapuolisessa pintamaassa. Myös näillä radoilla harhaluoteja on todennäköisesti lentänyt kauemmas, mutta luodit ovat levinneet laajalle alueelle, jolloin pintamaan lyijypitoisuus jäänee pieneksi. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit keskittyvät pieneen tilavuuteen iskemäkohdille, joissa lyijyn osuus on erittäin suuri. Taustavallien korotusten seurauksena on vanhempi iskemäkohta jäänyt syvemmälle valliin ja uuden puhtaan maa-aineksen pilaantuminen on alkanut ammunnan jatkuessa. Suomen maaperän lyijypitoisuuden tausta-arvona voidaan käyttää kokonaispitoisuutta 17 mg/kg, mutta pitoisuus vaihtelee alueittain maa- ja kallioperän koostumuksen mukaan. Kuormitus maaperään Parolannummi Kiväärin lyijykuormitus on 6 g/laukaus, ja pistoolin 5 g/laukaus. Parolannummen ampumaratojen lyijykuormitus on esitetty taulukossa 1. Kuormitustiedot perustuvat vuoden 2008 laukausmääriin. Taulukko 1 Rata Kivääri 150 m 688 Kivääri 300 m 622 Pistooli 50 m 700 Hiihtorata 150 m 440 Hirvirata 335 Yhteensä Lyijykuormitus kg/a Parolannummen ampumaradoilla vuonna 2005 tehdyssä ympäristöteknisessä tutkimuksessa ei 150 ja 300 metrin kivääriradan pintamaanäytteistä havaittu ohje- tai raja-arvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia tutkittujen aineiden osalta. Pintamaanäytteitä ei otettu luotien osumasektoreista (taustavalli, taustalaitteiden takaosa), joiden oletetaan olevan pilaantuneet. Pistooliradalta löytyi lyijyn, kuparin ja sinkin osalta ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia ampumapaikkojen edustalta, ampumapaikkojen ja taustavallin väliseltä alueelta sekä taustavallista. Pistooliradan pohjois- ja keskiosan pintamaan voidaan todeta olevan pilaantunutta lyijyllä ampumapaikkojen edustalta ja taustavallissa ampumasektorissa sekä lievästi pilaantunutta ampumapaikoilla, taustavallissa ja niiden välisellä alueella lyijyllä, kuparilla ja sinkillä.

9 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Kuormitus pohjaveteen Parolannummi Parolannummen ampumarata-alueella on neljä pohjaveden tarkkailuputkea, joista kaksi on luvan myöntöhetkenä toimintakunnossa: hp-011 Pentinkulmalla Lehijärven rannalla ja hp-941 pistooliradalla. Rambollin vuoden 2005 ympäristöteknisessä tutkimuksessa havaittiin pohjavesinäytteissä kaikissa kolmessa pohjavesiputkessa kohonneita pitoisuuksia nikkeliä ja sinkkiä. Suurimmat pitoisuudet havaittiin pohjavesiputkessa hp- 941 pistooliradan taustavallin juuressa (Ni 16 µg/l ja Zn 33 µg/l). Tutkittujen haitta-aineiden osalta talousvedelle asetetut terveydelliset tai teknis-eettiset enimmäispitoisuudet eivät ylity. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen heinäkuun 2009 tutkimuksissa. Näytteistä tutkittiin happi, ph, sähkönjohtavuus ja metallit (Pb, Sb, As, Cu, Zn, Ni). Tulosten mukaan pohjavedessä ei todettu merkittäviä metallipitoisuuksia, ja pääosin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Pistooliradan havaintopaikassa oli jonkin verran nikkeliä (13 µg/l), mikä voi viitata ampumaradan vaikutukseen. Talousvedessä sallittu pitoisuus on 20 µg/l. Haitalliset aineet kulkeutuvat pohjaveteen pääasiassa liukoisessa muodossa maaperän läpi imeytyvän sadeveden (vajovesi) mukana. Haitta-aineen ominaisuudet ja olomuoto, sadeveden määrä ja happamuus sekä maaperäolosuhteet (mm. ph, orgaanisen ja hienoaineksen sekä muiden haitta-aineita sitovien aineiden määrä, hapetus-pelkistys -potentiaali, vedenläpäisevyys) vaikuttavat siihen, kuinka paljon haitta-ainetta päätyy lopulta pohjaveteen asti. Pohjavedessä liukoiset metalliyhdisteet kulkeutuvat vesivirran mukana. Aineet kuitenkin pidättyvät maa-ainekseen myös pohjavesikerroksessa, minkä vuoksi niiden kulkeutuminen on selvästi pohjaveden virtausnopeutta hitaampaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ampumaradoilla syntyvän jätteen määrä on vähäinen ja se käsitellään yhdessä varuskunnan yhdyskuntajätteen kanssa. Joka radalla on sekajätekeräys. Alueella on lisäksi kuusi umpisäiliökäymälää (á 120 litraa), jotka jäteauto tyhjentää kaksi kertaa vuodessa. Hylsyt kerätään maastosta talteen ja kierrätetään. Jätemääriä seurataan astioiden koon ja tyhjennyskertojen perusteella. Hylsyjätteen määrä lasketaan ampumatarvikevarastolla vertaamalla palautuvan materiaalin määrää luovutettuun materiaalin määrään. Ampumaradan jätemäärät ovat: - Energiajae n. 10 m 3 /a - Wc-jäte n. 6,5 m 3 /a - Hylsyjäte n. 17,5 t/a

10 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi haitallisten ympäristövaikutusten olevan vähäisiä. Parolannummen alue ampumaratoineen on osa historiallisesti ja valtakunnallisesti merkittävää ja säilytettävää kulttuurimaisemaa, jonka ominaispiirteisiin kuuluu puolustusvoimien harjoitustoiminta ja sen aiheuttamat vaikutukset. Parolannummen lähialueen asukkaille suunnattiin vuoden 2005 alussa kysely varuskunta- ja lähiharjoitusalueiden vaikutuksista. Eniten haitallisia vaikutuksia koettiin johtuvan liikenteestä ja varsinkin panssarivaunujen aiheuttamasta kuraamisesta ja tienpintojen kulumisesta. Häiritsevää melua ampumaradalta koettiin kuuluvan arkisin ja viikonloppuisin vain harvoin (22 % vastaajista), tai noin kerran kuukaudessa (11 %). Yli 57 % vastaajista totesi, ettei häiritsevää melua kuulu koskaan. Toisaalta 4,5 % vastaajista kokee häiritsevää melua arkisin joka päivä. Asukaskyselyn vastauksien mukaan ampumarata ei olennaisesti häiritse lähialueen asukkaita, muuhun puolustusvoimien harjoitustoimintaan verrattuna. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Pohjaveden tarkkailu Maaperän tarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Ratojen käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään tai teetetään YSL:n 108 :n mukaisesti. Panssariprikaati esittää, että ampumaradan vaikutusta pohjavesiin tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet vuosittain ampuma-alueen läheisyyden kahdesta pohjavesiputkesta (Pentinkulma hp-011, pistoolirata hp-941). Näytteistä analysoidaan happi, ph, sähkönjohtavuus ja metallit (lyijy, antimoni, arseeni, kupari, sinkki ja nikkeli). Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla.

11 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Melutilanteen seuranta Raportointi Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Lisäksi melutilannetta seurataan ympäristömelumittauksin kolmesta lähellä rataa olevasta melulle herkästä kohteesta vuosittain vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen kootaan tulokset ja tehdään yhteenveto ja uusi suunnitelma seurannasta. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Panssariprikaati vastaa melutilanteen seurannasta ja ilmoittamisesta Hämeen ympäristökeskukselle. Ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. Panssariprikaati kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Panssariprikaatin toimintaan liittyvät melu- ja muut häiriöilmoitukset sekä lähialueen asukkaiden mahdolliset yhteydenotot ottaa vastaan Panssariprikaatin esikunnan kanslian komendantti ja hän kirjaa ne ylös ja arkistoi. Yhteydenottojen määrää seurataan ja ilmoituksiin reagoidaan sekä etsitään syyt mistä tekijöistä, esimerkiksi olosuhteista, häiriö mahdollisesti johtui. RISKINARVIOINTI Ampumaradan käyttö Ampumarataa koskevat määräykset ja ohjeet annetaan johtosäännöllä. Johtosäännön päivittää Panssariprikaatin esikunnan koulutusosasto ja sen vahvistaa Läntisen Maanpuolustusalueen komentaja. Kaikkien käyttäjien on tunnettava johtosääntö ja noudatettava sitä. Alueen käyttäjä vastaa käyttämänsä alueen ja oman joukkonsa turvallisuudesta ja siitä, että alueella toimitaan johtosäännön mukaan. Käyttäjän on ennen ammunnan alkua merkittävä käytettävä rata varoitusmerkein tai varoitusvilkuin. Käyttäjä on vastuussa myös siitä, että radat ja laitteet ovat kunnossa ja siistit käytön jälkeen. Koulutusosasto vastaa radan ylläpidosta ja kehittämisestä. Osastoittain ammuttaessa on nimettävä ammunnanjohtaja, joka vastaa toimimisesta määräyksien mukaan. Yksittäiset ampujat vastaavat henkilökohtaisesti määräyksien noudattamisesta. Tarkoituksena on edelleen kehittää ympäristöturvallisuutta. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi suoja-aita, ns. hirviaita, joka estää asiattomien pääsyn ampumarata-alueelle.

12 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Ympäristöriskit Hakija esittää, ettei toiminnasta aiheudu akuutteja ympäristöriskejä. Raskasmetallien ympäristövaikutuksia on arvioitu puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksen mukaan pilaantuneen maaperän kunnostustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Myös ampumaratojen aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on vähäinen, eikä edellytä ampumaratojen maaperän kiireellistä kunnostusta. Raskasmetallien leviäminen pintavesien mukana voi edellyttää vesien hallinnan järjestämistä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja vastineen yhteydessä Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Hattulan kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Hämeen Sanomat -lehdessä Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Hattulan kunnanvirastossa osoitteessa Parolantie 42. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumaradalla on suoritettu tarkastus Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hattulan kunnanhallitukselta, Hattulan tekniseltä lautakunnalta ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Hattulan teknisen lautakunnan saapuneessa lausunnossa todetaan, ettei lautakunnalla ole huomautettavaa Panssariprikaatin ympäristölupahakemuksesta. Lupahakemuksen liitteenä olevat selvitykset ja lähialueen asukaskyselyn tulokset puoltavat ympäristöluvan myöntämistä. Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää velvoite selvittää ratakohtaiset meluntorjuntamahdollisuudet siten, että saavutettaisiin asutukseen nähden tavoitteelliset ohjearvot. Maaperän kuormitus on ollut mittavaa, joten sen hallintaan ja

13 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 vähentämiseen johtavat selvitykset ja toimenpiteet, paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) huomioon ottaen, olisi tärkeää. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosasto esittää saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Talousvesi Ampumarata sijaitsee Parolan I-luokan pohjavesialueella ja lähimpään vedenottamoon on matkaa noin 2,4 kilometriä. Vedenottamoa lähempänä on lähialueen talousvesikaivoja. Lääninhallitus katsoo, että ympäristöluvassa on kartoitettava ja otettava huomioon vaikutusalueella sijaitsevat käytössä olevat talousvesikaivot. Lisäksi tulee ottaa huomioon ampumaradan vaikutukset käytössä olevien talousvesikaivojen veden laatuun. Talousveden laatuvaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (461/2000 ja 401/2001). Melu Ympäristömeluselvityksen mukaan ampumaradat aiheuttivat laajat meluvyöhykkeet, joilla ampumamelulle asetetut ohjearvot ylittyivät. Suurimmillaan äänitaso arvioitiin ylittävän 75 db (AI max ) lähimpien asuintalojen kohdalla ammuttaessa kaikilla muilla paitsi pistooliradoilla. Ympäristömeluselvityksestä jäi epäselväksi, onko arvioinnissa otettu huomioon eri ampumapaikoilta samanaikaisesti tapahtuvaa ammuntaa. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että melun arvioinnissa otetaan huomioon ryhmäammunnoista aiheutuva melualtistus. Lääninhallitus toteaa, että Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia raja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Mikäli melutaso ylittää asuintalon tai terveydensuojelulain mukaisen herkän kohteen osalta melulle asetetut ohjearvot, melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee vielä selvittää tai ainakin arvioida sisämelutaso niiden asuintalojen ja terveydensuojelulain mukaisten herkkien kohteiden osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysohjeessa (sosiaalija terveysministeriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvojen mukaiseksi. Turvallisuus Lääninhallitus toteaa, että asiakirjojen mukaan turvallisuusnäkökulmat on otettu hyvin huomioon ampumaradalla. Muistutukset ja mielipiteet Muistuttajat A ja B esittävät saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa: Ampumaradoilla on ollut ammuntaa arkipäivien lisäksi myös lauantaisin. Vaadimme, että ammuntaa suoritetaan vain arkisin, ei lauantaina eikä sunnuntaina.

14 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Muun muassa Lehijärvenrantatiellä omakotitalot ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosien aikana ennestään n. 200 kesämökin lisäksi. Kesämökeistäkin nykyään monet on muutettu talviasuttaviksi ja ovat siten ammunnan aiheuttaman melun välittömässä vaikutuspiirissä. Ampumaradathan sijaitsevat harjujen välissä olevassa n. "hiekkakuopassa", ja havaintojemme mukaan Puolustusvoimat ei ole katsonut tarpeelliseksi rakentaa asiallisia meluesteitä ampumaradoilleen. Ammunta kuuluu häiritsevästi aivan sisätiloihin asti. Siksi vaadimme myös ampumaradoille toimivat asialliset meluesteet vaimentamaan ammuntaa. Panssariprikaatiinhan on siirretty viime vuosien aikana runsaasti uusia joukko-osastoja mm. Hyrylästä, joten edellisen lupapäätöksen jälkeen olosuhteet näiltäkin osin ovat muuttuneet melun suhteen huomattavasti lisääntyvään suuntaan ja ampumaradan käyttö täten myös lisääntynyt. Toivomme ympäristökeskuksen huomioivan muuttuneet olosuhteet lupapäätöstä tehdessään. Muistuttajat C ja D sekä E ja F esittävät saapuneessa mielipiteessään seuraavaa: Toivomuksenamme on, että ammunta alkaisi lauantaisin aikaisintaan klo 9 ja sunnuntaisin sekä kirkollisina juhlapyhinä aikaisintaan klo 11. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Panssariprikaati on todennut saapuneessa vastineessa seuraavaa: Ympäristömeluselvitys Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt Parolannummen ampumaradasta ympäristömeluselvityksen vuonna Laskennallisen tarkastelun lisäksi ampuma-alueen läheisyydessä tehtiin maastossa äänitasomittauksia. Laskentamalli antaa mittaustuloksia suuremmat melutasot, koska se määrittää melun leviämisen suotuisissa sääolosuhteissa eikä ota huomioon sään aiheuttamaa vaihtelua. Siksi puolustusvoimien näkemyksen mukaan todelliset äänitasot määritetään ampumaratamelun mittausohjeen (YM 61/99) mukaan, koska mittausohje on ainut virallinen ohje ampumaratamelun äänitasojen määrittämiseen. Laskentamallin käytöstä ei ole annettu vastaavanlaista ohjetta. Melualueet ja melutilanteen seuranta Vastineen yhteydessä Parolannummen ampumaradan lupahakemusta täydennetään ampumaradan melualuekartalla. Melualueiden määritys on tehty Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laatiman ympäristömeluselvityksen perusteella ja siinä esitetään alueiden rajaukset, joilla 60, 65 ja 70 db (AI max ) äänitasojen katsotaan ylittyvän. Määrityksessä on arvioitu todellisen äänitason olevan noin viisi desibeliä laskennallista äänitasoa alempi. Lisäksi melualueet on esitetty yhtenäisinä selkeinä alueina, koska laskentamallin tuottama melun leviämisalue on hyvin epäyhtenäinen ja käytännössä vaikeasti todennettavissa.

15 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Ampumamelun mittaukset tehdään lupahakemuksen liitteenä olevan seurantasuunnitelmaehdotuksen mukaan. Mittaukset tehdään ampumaratamelun mittausohjeen mukaan. Äänitaso kohteessa on hyväksytyissä olosuhteissa mitattujen laukausäänten L AImax -tasojen keskiarvo. Mittaukset tehdään todellisissa ampumatilanteissa, joissa on myös ryhmäammunta mukana. Meluntorjuntamahdollisuudet Ampumaratojen meluntorjunnan lähtökohtana on riittävien suoja-alueiden varaaminen ampumaradan ja melulle herkkien kohteiden välille. Rakenteellisilla keinoilla voidaan estää melun leviämistä jossain määrin. Radan sivuille tai päätyyn sijoitettavilla meluvalleilla tai meluesteillä ei saavuteta merkittävää vaimennusta. Selvitysten ja kokeilujen mukaan toteuttamiskelpoisin meluntorjuntaratkaisu on ampumakatokseen tehtävät meluntorjuntarakenteet. Katos vuorataan akustisesti pehmeällä materiaalilla ja katoksen etuosaan tehdään noin viiden metrin meluseinäke joka toiseen ampumapaikkaan. Laukausmäärät Parolannummen ampumaratojen käyttö on ollut vuonna 2008 laukausmääriltään yli 10 % vähäisempää kuin vuonna Kivääriradoilla laukausmäärät ovat pysyneet samansuuruisina. Pistooliradan laukausmäärät ovat vähentyneet, koska pistoolirata oli korjauksessa kevään 2008 aikana. Hirviradan laukausmäärät ovat puolestaan lisääntyneet johtuen siviiliampujien määrän lisääntymisestä. Panssariprikaatissa koulutettavien joukkojen määrät ovat lisääntyneet vuodesta 2004, mutta se on lisännyt laukausmääriä erityisesti Hätilän ampumaradoilla. Ampumaratojen käyttö Puolustusvoimat käyttää Parolannummen ampumaratoja keskimäärin 20 päivänä kuukaudessa. Puolustusvoimien ammunnat suoritetaan pääsääntöisesti arkisin klo 7 20 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8 16 välisenä aikana. Parolannummen ampumaratojen johtosäännön mukaan ammunnat sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä ovat kielletty ilman Panssariprikaatin komentajan kutakin kertaa varten erikseen myöntämää lupaa. Metsästysseurojen vakioampumavuorot hirviradalla ovat arkisin klo Siviiliseuroille ja yksityisille ammunnan harrastajille ei ole myönnetty muiden ampumaratojen käyttöoikeutta. Puolustusvoimien ammunnat ajoittuvat voimakkaimmin varusmiesten peruskoulutuskausille; tammikuun puolivälin ja maaliskuun alun väliseen aikaan sekä heinäkuun puolivälin ja syyskuun alun väliseen aikaan. Näinä aikoina puolustusvoimat käyttää ratoja myös lauantaisin. Sunnuntaina ampumaratoja käytetään noin 10 päivänä vuodessa. Puolustusvoimilla pitää jatkossakin olla mahdollisuus käyttää ratoja myös viikonloppuisin ja iltaisin koulutuksellisten tarpeiden niin vaatiessa. Pikku-Parolan vedenottamo Pikku-Parolan vedenottamon toiminnasta vastaa Puolustushallinnon Rakennuslaitos. Laitos kuuluu Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen valvonnan piiriin. Vettä käyttävät pääasiassa Parolannummen kasarmialueen

16 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 kiinteistöt, ajoneuvovarikko, viisi yksityistä pientaloa sekä Kruunuasuntojen asuinkiinteistöt. Yhteensä käyttäjiä on päivittäin noin henkilöä. Vettä tarkkaillaan laitokselle laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailua raakavedestä suoritetaan neljä kertaa vuodessa. Pohjaveden laatu Parolannummen ampumarata-alueelle on asennettuna pohjavesiputkia, joista on seurattu vain pohjaveden korkeutta. Puolustusvoimat selvitti kesällä 2009 rata-alueen pohjaveden laatua kahdesta pisteestä (Pentinkulma ja pistoolirata). Näytteistä tutkittiin happi, ph, sähkönjohtavuus ja metallit (Pb, Sb, As, Cu, Zn, Ni). Tulosten mukaan pohjavedessä ei todettu merkittäviä metallipitoisuuksia. Pistooliradan havaintopaikassa oli jonkin verran nikkeliä, 13 µg/l, mikä voi viitata ampumaradan vaikutukseen. Talousvedessä sallittu pitoisuus on kuitenkin 20 µg/l. Vaikutusalueen talousvesikaivot Parolannummen ampumaradan vaikutusalueen talousvesikaivoja on tarkasteltu vertaamalla ympäristölupahakemuksen liitteen 7A kiinteistöselvitystä Hämeenlinnan seudun vedeltä saatuihin vuoden 2007 Hattulan vesiliittymätietoihin. Ampumaradan lähialueen liittymätietojen perusteella noin 62 %:lla kiinteistöistä lienee talousvesikaivo. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Puolustusvoimien Hattulan kunnassa sijaitsevan Parolannummen ampumaradan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä (3 8 ja 14 15) ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1. Ampumaradan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt maaperään, vesiin tai pohjaveteen tai muu syy eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristön-

17 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 suojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) 2. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä, aitaamisesta ja vartioinnista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaaraalueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43, YSA 19 ) Päästöt maaperään ja pohjaveteen 3. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen on estettävä teknisin toimenpitein parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Selvitys iskemäkohtien poistamisesta ja pilaantumisen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle sekä tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Lupaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisämääräyksiä selvityksen perusteella Ammutut lyijyluodit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Luodit on kerättävä talteen vuosittain. (YSL 4, 5, 7, 8, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) 4. Taustavalleihin on tehtävä suojaustoimenpiteitä niin, etteivät sade- ja sulamisvedet pääse huuhtelemaan luodeista raskasmetalleja pohjaveteen. Suunnitelma suojaustoimista ja suojarakenteista on toimitettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Lupaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisämääräyksiä suunnitelman perusteella. (YSL 4, 5, 7, 8, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) 5. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen. Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään Selvitykseen on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. 6. Kaikissa suojaustoimissa on varauduttava rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää lyijyllä pilaantuneita maita. Alueen maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä Hämeen ympäristökeskukselle.

18 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Mikäli ampumarata-alueella suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja. Hämeen ympäristökeskus voi antaa määräyksiä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamiskohteessa. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta. (YSL 5, 7, 42, 77, JäteL 4, 6, 19, 51, 52, JäteA 8 ) Melu ja meluntorjunta 7. Ampumaratatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A-painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä on asuinalueilla enintään 65 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 db. Luvan saajan on esitettävä suunnitelma ampumaratojen melusuojausten parantamismahdollisuuksista tai mahdollisuudesta muuttaa ampumaratojen ampumasuuntaa ampumaratamelun vähentämiseksi. Suunnitelman on sisällettävä kuvaus rakenteista ja toimista toteuttamisaikatauluineen, joilla tavoitteeseen päästään. Meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä melun laskentamallin avulla. Suunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle ja tiedoksi valvontaviranomaiselle mennessä. Suunnitelman perusteella lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melun torjumiseksi. (YSL 5, 42, 43, YSA 19, NaapL 17, 18, VNp 53/1997) 8. Ampumaradalla on noudatettava seuraavia käyttöaikoja: - Maanantai perjantai klo Lauantaisin klo Sunnuntaisin (10 kertaa vuodessa) klo Juhlapyhinä ja niiden aattoina ammunta on kokonaan kielletty. Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityissyistä (esim. pimeäammunnat) enintään 10 kertaa vuodessa. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksessä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 4, 42, NaapL 17 ) Jätehuolto 9. Ampumarata-alueella syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 42, 45, JäteL 4, 6, 7, 8, 12, 15, JäteA 5, VNp 101/1997) 10. Ongelmajätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Ongelmajätteitä

19 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jaetta. Siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä viiden vuoden ajan. (YSL 7, 8, 42, 55, JäteL 4, 6, 8, 12, 15, 51, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 11. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 42, 81, YSA 30 ) 12. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Luvan saajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 7, 8, 42, 46, 81, 90, YSA 30, JäteL 6 ) Tarkkailu 13. Ampumaradalla on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83, JäteL 51 ) 14. Ampumaratojen aiheuttamaa melua on tarvittaessa seurattava ympäristömelumittauksin. Lisäksi mikäli radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, on niiden vaikutukset melutilanteeseen mitattava. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. (YSL 5, 42, 43, 83, 108, YSA 19, NaapL 17, 18, VNp 53/1997) 15. Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Pohjavesinäytteet on otettava vuodesta 2010 lähtien vähintään kerran vuodessa, ampumaradalla olevista kahdesta pohjavesiputkesta hp-011 (Pentinkulma) ja hp-941 (pistoolirata). Näytteenotto on suoritettava ylivalumakaudella (kevät tai syksy). Näytteenoton laatu on turvattava esimerkiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä. Näytteistä on määritettävä ainakin ph, happi, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus sekä metallien antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn), nikkeli (Ni) ja lyijy (Pb) pitoisuudet. Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Näytteenoton yhteydessä on määriteltävä pohjaveden pinnankorkeus. Tarkkailun tulokset ja tiedot havaintopaikoista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuosiraportoinnin yhteydessä.

20 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Tulosten perusteella tulee pohjaveden tarkkailua tarvittaessa laajentaa Lehijärven alueen talousvesikaivoihin. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83 ) 16. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 55, 83, JäteL 51, 52 ) Kirjanpito ja raportointi 17. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ammuntapäivien ja käyttäjien lukumäärä radoittain ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Jätehuollon osalta on kirjattava erilliskerätyn metallin sekä muun jätteen määrä ja jatkotoimituspaikka. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertausharjoitukset, kilpailut), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä sekä päästöistä maaperään. Kirjanpidon perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 5, 43, 46, 83, JäteL 51, 52, 54, JäteA 22 ) 18. Ampumaradan valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Hämeen ympäristökeskukselle ja Hattulan kunnan ympäristöviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportoinnin on sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot: ammuntapäivien lukumäärä laukausten määrä radoittain käytetyt aseet ja panokset lyijyn vuosittainen kertymä toiminnassa syntyneet jätteet (määrä, toimituspaikka) kertausharjoitukset, kilpailut ja muut erityistapahtumat toiminnasta mahdollisesti tulleet huomautukset/valitukset vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää viranomaisia varten vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta. (YSL 5, 43, 46, 83, YSA 19/30, JäteL 51 ja 52 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ampumaradan toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri-

21 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ampumarata-alueen ympäristönsuojelun tasosta on huolehdittava ja sitä on kehitettävä parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, jotta toiminta ei aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnassa syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräykset 1 ja 2) Luodit sisältävät lyijyä ym. raskasmetalleja ja niiden kerääminen pois on edellytys toiminnan jatkumiselle ja perusteltua maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Koska ampumarata sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perusteltua tehdä maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttaman terveys- ja ympäristöhaitan selvittämiseksi. Mikäli lyijyn tai muiden haitta-aineiden liukenemista pohjaveteen havaitaan, on toiminnanharjoittajan haitan poistamiseksi ryhdyttävä tarvittaviin maaperän puhdistustoimiin. Ympäristöministeriö on antamassaan lausunnossa haulikko- ja ym. ampumaratojen maaperän pilaantumisesta todennut muun muassa seuraavaa: "Ampumarataa koskevassa ympäristölupapäätöksessä tulisi pääsääntöisesti edellyttää ammuttujen lyijyluotien ja lyijyhaulien talteenottoa ja toimittamista hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa näitä vastaanottaa." Lupamääräyksessä nro 3 edellytetään maaperän pilaantumisen estämistä teknisin toimenpitein. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi luotien ja haulien kerääjät, säännöllinen luotien seulominen taustapenkoista ja sade- ja sulamisvesien imeytymisen estäminen taustapenkkoihin tai näiden yhdistelmä. (Määräykset 3 6) Ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteestaan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ihmisen terveyteen. Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaan toiminnan aiheuttavalle melualueelle (65 db) jää noin sata asuinkiinteistöä. Määräys melun enimmäistason tavoitearvoista perustuu valtioneuvoston päätökseen (VNp 53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Ympäristöministeriön asettaman ampumaratatyöryhmän mietinnön (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä) kannanoton mukaan ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia. Vanhoilla, olemassa