Kaakkois-Suomen rajavartioston Immolan ampumaradan toimintaa koskevan ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus, Imatra

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2011/1 Dnro ESAVI/544/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kaakkois-Suomen rajavartioston Immolan ampumaradan toimintaa koskevan ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus, Imatra LUVAN HAKIJA Kaakkois-Suomen rajavartiosto Niskapietiläntie 32 E Imatra TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Kaakkois-Suomen rajavartioston ampumaradan toimintaa Imatran kaupungissa Immalanjärven kaupunginosassa kiinteistöllä Raja-Immola osoitteessa Niskapietiläntie 36. Kiinteistön omistaa Suomen valtio ja sitä hallinnoivat Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus. Alueella on tehty kiinteistöjen yhdistämistoimitus vuonna Vuosittainen laukausmäärä on noin laukausta. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 55 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 14 a) ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti kohta 1) Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 2 momentti ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös A 2020, Dnro KAS-2004-Y Päätöksessä on määrätty jättämään ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus mennessä. Alueella on vuonna 2004 hyväksytty yleiskaava "Kestävä Imatra 2020", jossa rajavartioston alue on merkitty "rajavartiolaitoksen alueeksi" (EP-1). Lisäksi Niskapietiläntiehen rajoittuvat asuintalojen ja varuskunnan sairaalan sekä kerhotilojen alueet on määritelty alueiksi, joilla ympäristö tulee säilyttää (EP-1/s). Niskapietiläntien pohjoispuolella sijaitsevien porttirakennuksen, esikunnan ja majoitusrakennusten alueen rakennukset sekä päällystön asuintalo lähellä Immalanjärven rantaa on merkitty säilytettäviksi rakennuksiksi (sr). Ranta-alueelle on merkitty suojelu- ja muinaismuistokohde (sm). Immalanjärven rannassa sijaitseva vedenottamo on merkitty yhdyskuntatekniikan huollon alueeksi (ET). Kaupunkilaisten käytössä oleva uimaranta on yleiskaavassa määritelty lähivirkistysalueeksi (VL) ja uimarantasymbolilla. Lähimmät asemakaavoitetut alueet Imatran kaupunkialueella ovat Raution kaupunginosassa Niskapietiläntien pohjoispuolella rajavartiolaitoksen alueeseen lännessä rajautuva pientaloalue (asemakaava hyväksytty ) ja Huhtasen kaupunginosan pientaloalue rajavartiolaitoksen alueen itäpuolella (asema-kaava hyväksytty ). Osa uimarannasta on Imatran kaupungilla uimarantakäytössä. Käyttö perustuu maanvuokraussopimukseen, joka on voimassa saakka. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Immolan ampumarata sijaitsee noin 8 kilometriä Imatralta koilliseen valtatie 6:n itäpuolella. Maasto kohteen läheisyydessä muodostuu pääosin melko tasaisesta deltamuodostumasta. Alueen perusmaa on pääosin hiekkaa ja silttistä hiekkaa muuttuen koillisosassa saveksi. Alueen itäosassa pohjavesipinta on lähellä maanpintaa ja alue on soistunut. Ampumaratojen rakenteet ovat pääasiassa hiekkaa ja osin kivistä hiekkaa. Kasvillisuus alueella on havumetsää. Alue kuuluu Vesioronkankaan 1. luokan pohjavesialueeseen. Ampumaradan läheisyydessä Immalanjärven rannalla rajavartioston hallinnassa olevalla alueella on muinaismuistoalueeksi merkitty kivikautinen asuinpaikka. Ampumarata-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia suojeltavia arvokkaita luontokohteita, eikä se myöskään kuulu valtakunnallisen suojeluohjelman piiriin. Alue ei kuulu Natura verkostoon.

3 Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Huhtasenkylän asuinalueella noin 450 metriä ampumaradalta itään ja kaakkoon sekä Raution asuinalueella ampumaradalta noin metriä ampumaradalta lounaaseen. Rajavartiolaitos on myynyt entisen rivitaloalueensa Rautiossa asunto-osakeyhtiölle ja sen pohjoispuolella olevan alueen Imatran kaupungille, johon on kaavoitettu uusia erillispientalotontteja 15 kpl vuonna Kaavoitettu pientaloalue sijaitsee noin metriä ampumaradalta lounaaseen. Etäisyys lähimpään vesistöön Immalanjärveen on 650 metriä. Immalanjärven rannalla on lähivirkistysalueeksi merkitty uimaranta. Ampumaradan läheisyydessä on Immolan lentopaikka, jota käyttää Imatran Lentokentän Kannatusyhdistys ry. Ampumarataa lähinnä olevat vedenottamot ovat Imatran kaupungin Hiekkoinlahden pohjavedenottamo noin 570 metrin etäisyydellä ampumaradasta ja Kaakkois-Suomen rajavartioston vedenottamo Pyhälammen rannassa noin 670 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Alueella ei sijaitse talousvesikaivoja. Ampumaradan lisäksi muita ympäristön melulähteitä ovat valtatie 6, noin 2 kilometriä ampumaradalta länteen sekä läheinen Immolan lentopaikka ja junarata noin 1,6 kilometriä ampumaradalta länteen. 3 AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Rajavartiolaitos on toiminut Immolassa vuodesta 1940 ja ampumarata nykymuotoisena on perustettu vuonna Kaakkois-Suomen rajavartioston kannalta Immolan alueella on keskeinen ja tulevaisuudessa todennäköisesti kasvava merkitys hallinnon, tukitoimintojen sekä palkatun henkilöstön koulutuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien kannalta. Immolan ampumaratoja käytetään ensisijaisesti rajavartiolaitoksen tehtävistä johtuvien kouluammuntojen suorittamiseen. Pääosa ammunnoista liittyy sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Immolan ampumarataa ovat käyttäneet myös muut valtion viranomaiset mm. sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sekä Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ampumaurheilua harrastavat seurat ja järjestöt mm. jäsentensä harrastustoimintaan ja pienimuotoisten ampumakilpailujen järjestämiseen. Hakija ja radan käyttäjät ovat tehneet käyttöoikeussopimukset, jossa radan käyttäjät on velvoitettu noudattamaan Immolan ampumaradan johtosääntöä ja osallistumaan mm. radan puhdistamisesta ja melutorjunnasta aiheutuviin kustannuksiin. Ampumaradan laukausmäärät ovat kasvaneet vuonna 2003 arvioidusta noin laukauksesta noin laukaukseen vuodessa. Pääosa

4 laukauksista ammutaan 25 metrin pistooliradalla ja 150 metrin kivääriradalla. Taulukko1. Toteutuneet laukausmäärät vuosina Rata Pistooli (25 m) Pienoiskivääri (50 m) Kivääri (150 m) Kivääri 300 m Ampumahiihto (50 m) Sinko Yhteensä Taulukko2. Toteutuneet ampumapäivät vuosina Rata Pistooli (25 m) Pienoiskivääri (50 m) Kivääri (150 m) Kivääri 300 m Ampumahiihto (50 m) Sinko Rata on auki ympäri vuoden ja sen käyttö ajoittuu päivittäin ajalle klo Yksittäisiä pimeäammuntoja varusmieskoulutukseen liittyen voi olla 1 2 kertaa vuodessa 150 metrin kivääriampumaradalla. Immolan ampumaradalla on seuraavat ampumapaikat: 300 metrin kiväärirata, RK300 Radalla saa ampua kaikilla pienikaliiperisilla aseilla. Ampumapaikkoina ovat 300 m katos, 150 m valli ja 50 m valli. Radalla on 30 ampumapaikkaa. 150 metrin kiväärirata. RK150 Radalla saa ampua kaikilla pienikaliiperisilla aseilla sekä rajavartiolaitoksen erityisaseella ja 40 mm kranaattipistoolilla kyynelkaasu- ja patukkaammuksia. Ampumapaikkoina ovat 150 m katos, 100 m valli ja 50 m valli sekä 100 metrin vallin ja taulujen välinen alue. Radalla on 30 ampumapaikkaa ja sähköisesti toimivat taulunkääntölaitteet. Ampumahiihtorata Radalla saa ampua pienoiskiväärillä. Ampumapaikkana on 50 m valli. Radalla on 20 ampumapaikkaa. Tauluilla ja ampumapaikalla on sähkövalaistus. 50 metrin pienoiskiväärirata Radalla saa ampua pienoiskiväärillä ja vapaapistoolilla. Ampumapaikkana on 50 m katos. Radalla on 10 ampumapaikkaa. Pienoiskivääriradan tauluja voidaan vaihtaa sähköisesti jokaiselta ampumapaikalta liittämällä ohjainkaapeli kullakin ampumapaikalla olevaan pistokkeeseen. 4

5 50 metrin virka-aserata (pienoiskivääriradan yhteydessä) Radalla saa ampua rajavartiolaitoksen ja poliisin virka-aseella (pistooli ja revolveri) sekä rajavartiolaitoksen erityisasekiväärillä ja poliisin tukiaseella sekä pienoiskiväärillä ja vapaapistoolilla. Radalla on 20 ampumapaikkaa. 25 metrin virka-aserata (pistooliradan yhteydessä) Radalla saa ampua rajavartiolaitoksen ja poliisin virka-aseella (pistooli ja revolveri). Radalla on 30 ampumapaikkaa. 25 metrin pistoolirata Radalla saa ampua pistooleilla. Ampumapaikkana on 25 m katos. Radalla on 30 ampumapaikkaa ja kääntyvät taululaitteet. Liikemaalirata (Sinkorata) Radalla saa ampua kaikilla pienikaliiperisilla aseilla sekä rajavartiolaitoksen erityisaseella, 40 mm kranaattipistoolilla kyynelkaasu- ja patukkaammuksia, kertasingolla sisäpiippuammuntoja ja haulikolla. Makuuammunnassa ampumapaikkana on oltava 75 m:n ampumapaikka. Lyhyemmillä ampumaetäisyyksillä saa ampua ainoastaan pysty- ja polviasennoista. Haulikkoammuntaa saa ampua vain ns. vaaka-ammuntaa taustavallia vasten. Maalien asettaminen liikemaaliradan suojana olevaa etuvallia vasten on kielletty. Muut laitteistot ja rakenteet Ampumaratojen lisäksi alueella on sotilaskoti sekä ampumamaja, jossa varastoidaan esimerkiksi palveluskäytössä tarvittavia tauluja ja tarvikkeita. Pienoiskivääriradalla sekä 150 ja 300 metrin kivääriradoilla on miehitetyt näyttösuojat. Ampumaratojen taustalla on taustavallit, joihin luotijäämät kerääntyvät. Ampumaratojen taustavallien suoto- ja valumavesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu vuonna 2008 muille paitsi sinkoradalle. Järjestelmässä suoto- ja valumavesistä poistetaan raskasmetallit ennen vesien laskemista maaperään. Käytettävä puhdistustekniikka on hakijan tietojen mukaan ainoa laatuaan ampumaradalla käytettynä. 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN Maaperä ja pohjavesi Ampumarata-alueella on tehty ympäristöluvan mukaisesti selvitys maaperän tilasta vuonna 2007 (Ampumarata-alueen maaperätutkimukset 43106M, Ins. tsto Gradientti). Selvityksessä arvioitiin alueen pilaantuneisuutta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Rataalueen suotovedet ohjattiin tutkimushetkellä tarkkailukaivojen kautta imeytykseen tai avo-ojiin ilman puhdistusta. Maaperätutkimustulosten mukaan lyijyn ja kuparin pitoisuudet ylittävät 300 metrin kivääriradalla ja lyijyn pitoisuudet ampumahiihtoradalla valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukai-

6 set ylemmät ohjearvot. Muilla radoilla ja vanhalla pistooliampumapaikalla pitoisuudet eivät ylittäneet ylempää ohjearvoa. Ylempiä ohjearvoja verrataan, mikäli kyseessä on teollisuus-, varasto- tai liikennealue tai muu vastaava alue. Riskitarkastelun perusteella metallien aiheuttamat riskit ihmisille ja eliöstölle ovat vähäiset. Alueen pintavesien aiheuttama riski alueen eliöstölle on vähäinen. Alueen pohjavesi ei ole pilaantunut. Aluetta käyttäville henkilöille haitta-aineista aiheutuva riski on vähäinen, joten alue soveltuu nykyiseen käyttötarkoitukseen. Mikäli alueen käyttötarkoitus säilyy samanlaisena, alueella ei ole välitöntä puhdistustarvetta. Käyttötarkoituksen muuttuessa on alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve arvioitava uudelleen tulevan käytön vaatimusten mukaisesti. Tarkkailukaivojen veden lyijypitoisuus on vaihdellut < µg/l välillä vuosina Ojavesistä otetuissa näytteissä lyijypitoisuus on ollut µg/l, joka ylittää talousveden laatuvaatimustason, mutta ei HC 50aq - arvoa (pitoisuus, joka voi aiheuttaa 50 % vesieliöistä vaikutuksia). Tarkkailukaivojen veden kuparipitoisuus on vaihdellut < µg/l välillä vuosina Ojavesistä otetuissa näytteissä lyijypitoisuus on ollut µg/l. HC 50aq -arvo on ylittynyt kerran vuonna Hakija on teettänyt ympäristöluvan mukaisesti suunnitelmat Immolan ampumaradan vesienkäsittelyvaihtoehdoista ja Selvityksessä tutkittiin kahta metallien poistovaihtoehtoa ja vesien johtamista pohjavesialueen ulkopuolelle. Hakija valitsi selvityksessä tarkastelluista vaihtoehdoista poiketen ratakohtaisen kaivosuodatuksen vesien puhdistustekniikaksi. Kesällä 2007 ampumaradalle rakennettiin reaktiiviseen suodatukseen perustuva koekaivo ja vuonna 2008 kaikki radat (5 kpl) sinkorataa lukuun ottamatta varustettiin suotovesien käsittelyjärjestelmällä. Sinkoradan suotovesiä ei käsitellä, koska radan käyttö on vähäistä ja haittaainepitoisuudet ovat olleet alle raja-arvojen. Sinkorataa tarkkaillaan muiden ratojen tavoin. 6 Melu Melun leviämisen estämisestä lähiasutusalueelle on tehty ensivaiheen suunnitelma lupamääräyksen 2 mukaisesti Ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä tutkittiin ampumapaikalle rakennettujen suojarakenteiden ja äänenvaimentimen käytön vaikutusta melutasoon. Toimenpiteiden jälkeen suoritettujen melumittausten tuloksena oli, että ampumapaikalle rakennettavat suojarakenteet vaimentavat hyvin melua sivuilla ampumapaikan tasalla (Immolan ampuma-radan melu, , Ramboll Finland Oy). Ampumapaikasta etuviistoon olevalla alueella vaimentava vaikutus on sitä vähäisempi, mitä kauemmas etu-viistoon ampumapaikasta mennään. Luotiäänen melutasoon rakenteilla ei ole vaikutusta. Rakennetuilla koerakenteilla ei ollut riittävää vaikutusta melutason alentamiseen. Ohjearvotasolle tai sen alle päästiin testatuilla rakenneratkaisuilla vain pisteessä 1. Luotiäänen vaikutus muissa pisteissä (2 4) oli merkittävä. Suojarakenteiden sijaan hakija esitti suunnitelmassaan ( /2198/59/ 2006), että melua torjutaan korottamalla 300 metrin radan suojavallia. Vallin korotus tehtiin keväällä Sivuvallin korotuksesta tehtiin leviämismallilaskelmat

7 Jätteet ja niiden käsittely riittävän korkotason määrittämiseksi niin, että meluraja-arvot saavutettaisiin. Laskelmissa vallin korkeudeksi määritettiin +94,5. Vallin korotus toteutettiin niin, että vallin korkoasemaksi tulisi 95,29 eli 0,79 metriä yli laskennallisesti riittävän tason. Vallin korotuksen jälkeen melumittaukset suoritettiin samoista mittauspisteistä kuin vuonna 2006 (Immolan ampumarata, Lisämelumittaukset 2, , Ramboll Finland Oy). Tuloksena oli, että osassa mittauspisteistä saatiin korkeampia arvoja kuin ennen vallin korotusta, vaikka mittausolosuhteet olivat mittausohjeen mukaiset. Yhdistettyjen mittaustulosten perusteella melutasot ylittävät ohjearvon 65 db L AImax pisteissä 2, 3 ja 4 muilla kuin äänenvaimentimella varustetuilla aseilla. Vallin korotuksen jälkeen melua on saatu hieman alenemaan, mutta ei tavoitetasolle asti. Meluesteen rakentaminen voi muuttaa odottamattomalla tavalla äänen etenemisolosuhteita, kuten maavaimennusta tai kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta. Mittaustulosten ja ratojen laukausmäärillä (RK150-radalla noin 530 laukausta/pv ja RK300-radalla noin 220 laukausta/pv) sekä 5 db:n impulssimaisuuskorjauksella määritettynä keskiäänitaso L Aeq 7 22 vaihteli eri mittauspisteissä 35,8 46,6 db eli keskiäänitasoja tarkasteltaessa melutaso alittaisi ohjearvon 55 db. Jatkotoimenpiteenä hakija esittää suunnitelmassaan ( /1631/ 59/2009), että mikäli RK300-radan meluntorjuntatoimenpiteet ovat riittävät, tullaan vuonna 2010 korottamaan RK150-radan oikeaa sivuvallia ennen työn toteuttamista teetettävän melumallinnuksen osoittamaan korkoon riittävän meluvaimennuksen aikaan saamiseksi. Mikäli RK300-radan meluntorjuntatoimenpiteet eivät ole riittäviä, suunnitellaan ja toteutetaan lisämeluntorjuntatoimenpiteet ensin RK300-radalle ja sen jälkeen RK150-radalle. Ampumaradan toiminnassa vuosina syntyneiden jätteiden määrät keskimäärin: 7 luokitus 1) jätelaji määrä t/a hyödyntäminen ja käsittely Pahvijäte 30 m 3 hyötykäyttö energiana Puujäte 30 m 3 hyötykäyttö en * Kyllästetty puujäte 0,3 ongelmajätteen vastaanottopaikka Metallijäte (Hylsyt) 1,2 puolustusvoimien asevarikko Sekajäte 30 m 3 kaatopaikka 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus, * tähdellä merkityt on luokiteltu ongelmajätteeksi Ympäristöriskit, onnettomuudet ja varautuminen häiriötilanteisiin Ympäristöluvan voimassaoloaikana on ampumaradalle annettuja käyttöaikoja rikottu neljä kertaa. Viimeisimmän tapahtuman jälkeen rikkeen tehneelle henkilölle annettiin määräaikainen käyttökielto. Mikäli rikkeitä tulee

8 jatkossa tapahtumaan, asetetaan käyttökielto koskemaan koko ampumaseuraa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. 8 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Hakija on selvittänyt meluntorjuntakeinoja rakentamalla itse koesuojauksia, perehtynyt puolustusvoimien tutkimuksiin ja selvityksiin ja teettänyt konsultilla melumallinnuksia ja seurannut melunsuojaustekniikoiden kehittymistä. Ampumaratojen meluntorjuntamenetelmiä kehitetään edelleen. Kansallinen BAT -selvitystyö valmistuu Hakija on löytänyt menetelmän suotovesien raskasmetallipitoisuuden vähentämiseksi alle annettujen raja-arvojen ennen vesien johtamista maaperään. ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Ennen seuraavaa vaihetta meluntorjunnassa tulisi odottaa BAT-työryhmän raportin valmistumista. Tällä hetkellä ei ole taloudellisesti järkevää menetelmää käytettävissä meluntorjunnassa. Immolan ampumaradan RK150 ja RK300 radoilla on suhteellisen vähän ampumapäiviä ja ammunnat tapahtuvat pääsääntöisesti arkipäivisin päiväaikaan. Melusta aiheutuva haitta on melko vähäistä. Ilta- ja viikonloppukäyttö tapahtuu ampumaseurojen toimesta. Mikäli toiminta ei voi jatkua nykyisellä tavalla siihen asti kunnes tiedetään meluntorjunnan mahdollisuudet, ampuma-aikojen tiukentaminen RK150 ja RK300 radoilla vähentäisi haittaa entisestään. TARKKAILUSUUNNITELMA Hakija on suunnitelmassaan tarkkailusta esittänyt, että pohjavesiä tarkkaillaan ampumarata-alueelta ja sen läheisyydessä sijaitsevilta pohjavedenottamoilta. Ampumarata-alueella pohjavettä tutkitaan kerran vuodessa huhti toukokuussa kahdesta pohjavesiputkesta ja alueella sijaitsevasta kaivosta. Pohjavedenottamoilta pohjavettä tutkitaan Kaakkois- Suomen rajavartioston vedenottamolta kerran vuodessa huhtikuussa laajemmin ja viisi kertaa vuodessa suppeammin ja Imatran kaupungin vedenottamolta kerran vuodessa toukokuussa. Pintavesiä eli suoto- ja valumavesiä tarkkaillaan kerran vuodessa huhti toukokuussa taustavallien tarkkailukaivoista (7 kpl) ja rata-alueen avoojista (3 kpl). Vesistä tutkitaan keväällä ennen avo-ojaan laskemista lyijy-, kupari-, sinkki-, nikkeli- ja antimonipitoisuus. Tutkimuksilla varmistetaan

9 kaivojen toiminta. Puhdistusmassa on vaihdettava sen menettäessä puhdistuskykyä muutaman vuoden välein. Toiminnassa syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa ympäristöluvan mukaisesti. Ampumaradan käytöstä, laukausmääristä, ammuntapäivistä ja asetyypeistä pidetään kirjaa. Ampumamelun kannalta merkittävien muutosten jälkeen suoritetaan melumittaukset. Melusta tehdyistä häiriöilmoituksista pidetään kirjaa. 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty radoittaisilla laukausmäärillä, käyttöoikeussopimuksella ja yleisölle tarkoitetulla tiivistelmällä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Aluehallintovirasto on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla ilmoitustaulullaan ja Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uutisvuoksi-lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Ruokolahden kunnanvirastossa ja Imatran kaupungin ympäristötoimessa sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikassa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ely-keskus) ja Imatran kaupungin ympäristötoimelta, joka on Ruokolahden kunnan ja Imatran kaupungin yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ampumarata sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Pohjavesiriskiä on pyritty vähentämään toteuttamalla taustavallien suotovesille käsittelyjärjestelmä, jolla poistetaan suotovesien raskasmetalleja sitomalla ne puhdistuskaivojen täytemateriaaliin. Pohjavesivaikutusta tarkkaillaan rata-alueella kolmesta pisteestä (kaksi putkea ja yksi kaivo). Pohjavesissä on tarkkailun perusteella havaittu ampumaradan vaikutusta, lyijypitoisuus ollut 150 metrin radalla enimmillään 14 µg/l. Puhdistusjärjestelmä ei ole ollut kovin pitkään käytössä (rakennettu 2008), mutta saatujen tulosten mukaan raskasmetallit sitoutuvat varsin hyvin ja annetut laatuvaatimukset täyttyvät kohtuullisen hyvin. Jatkossakin on syytä tarkkailla edelleen antimonipitoisuuksia ja lisätä arseeni tarkkailuparametreihin, koska alueella on myös haulikkorata. Sinkkipitoisuuden tarkkailua

10 on tarpeen jatkaa. Alueen pintavesitarkkailua tulisi jatkaa ainakin nykyisessä laajuudessa kolmesta pisteestä. Puhdistuskaivojen materiaalin käyttökelpoisuutta on syytä tarkkailla säännöllisesti myös visuaalisesti. Kaivoissa havaittu puhdistusmateriaalin tiivistyminen voi aiheuttaa oikovirtauksia ja kaivojen tukkeutumista, jolloin puhdistusteho laskee olennaisesti. Rajavartiosto uusii täytemateriaalin kuluvana syksynä ja on valmistellut kaivojen routasuojausta pakkaspeittein. Alue soveltuu nykyiseen käyttötarkoitukseen eikä alueella ole välitöntä puhdistustarvetta. Vaikka välitöntä puhdistustarvetta ei olekaan, alueen maaperän raskasmetallisen pohjavesille aiheuttamaa riskiä tulisi pienentää pidemmällä aikavälillä. Tehdyn selvityksen perusteella voitaisiin tarkentavissa selvityksissä etsiä kuormittavimmat alueet mahdollisia massanvaihtoja tms. puhdistusta varten. Rajavartiosto ei ole esittänyt jatkotoimenpiteitä kivääriratojen meluntorjunnalle. Toteutetut toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä, vaan niitä tulee jatkaa. Meluntorjuntatoimenpideyhdistelmiä tulisi selvittää mallinnuksin. Esim. suojarakenteilla voitaneen vähentää suupamauksesta suoraan sivusuunnassa aiheutuvaa melua, kun taas vallien korotuksilla voitaneen vähentää luotiäänen vaikutuksia etuviistoon ampumapaikalta. Mallinnuksessa tuleekin ottaa huomioon sekä suupamaus että luotiääni. Melumittaukset on rajavartiostolta saadun tiedon mukaan tehty ammuttaessa keskiradalla. Vallien melusuojaus on parhaimmillaan aivan vallin vieressä ammuttaessa, joten mikäli mahdollista ammunnat voitaisiin suorittaa mahdollisimman lähellä vallia; ampumapaikan vaikuttavuus kannattaa tarkistaa mittauksin. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole asetettu melun ekvivalenttitasolle raja-arvoja. Meluselvityksen (2003) mukaan melun ekvivalenttitaso (L Aeq ) ei ylitä läheisillä asuinalueilla tasoa 55 db. Ely-keskus esittää kuitenkin harkittavaksi yhtenäisyyden vuoksi melun keskiäänitasoa koskevan lupaehdon asettamista. Ammunnan häiritsevyyttä voidaan vähentää mm. rajoittamalla ampumaaikoja. Ely-keskuksen tietoon ei ole tullut valituksia normaaleista ampumaajoista tai kilpailu- tms. tapahtumista. Poikkeuksellisista ammunta-ajoista ja kilpailuista on voimassaolevassa luvassa edellytetty tiedotettavan lähiasukkaita. Sen sijaan ympäristöviranomaisille on vuoden 2005 jälkeen tehty neljä ilmoitusta ampumatoiminnasta, joka on tapahtunut asetettujen käyttöaikojen jälkeen. Näistä kolme on rajavartioston selvitysten mukaan rajavartioston ulkopuolisten käyttäjien aiheuttamia. Rajavartiosto on tapahtumien jälkeen lisännyt käyttäjien informointia ja antanut myös väliaikaisen käyttökiellon. Ely-keskus korostaa annettujen käyttöaikojen noudattamisen tärkeyttä. Varsinkin ulkopuolisten käyttäjien osalta lienee tarpeellista säännöllisin väliajoin, esim. vuosittain kerrata ja painottaa, että käyttöaikoja tulee noudattaa ja että käyttöaikojen noudattamatta jättämisellä on seuraamuksia kuten henkilö- tai seurakohtaisia käyttökieltoja. Voitaisiin myös harkita ajastetun visuaalisen merkinantolaitteen käyttöä eniten käytetyillä ampumapaikoilla osoittamaan käyttöajan loppumista. 10

11 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen Lisäksi jätehuoltoon liittyen tulisi tarkistaa raskasmetallien erottamiseen käytetyn täytemateriaalin kaatopaikkakelpoisuus ennen toimittamista asianmukaiseen loppusijoitukseen. Imatran kaupungin ympäristölautakunta Ampumarata sijaitsee Vesioronkankaan ensimmäisen luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsee myös Imatran kaupungin pohjavedenottamo. Imatran Vesi ottaa osan raakavedestään Immalanjärvestä, jonka valumaalueella ampumarata on. Tästä syystä suojavallien suodosvesien puhdistamiseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota ja pohjavesien ja puhdistetun veden tarkkailua tulee jatkaa. Ampumaradalle määrättyjä ympäristöluvan mukaisia toiminta-aikoja tulee noudattaa ja toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että myös ulkopuoliset radan käyttäjät noudattavat em. aikoja. Kivääriratojen melua tulisi saada vaimeammaksi jatkossa. Öiseen aikaan tapahtuvista ammunnoista tulee informoida asukkaita. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Ensimmäisten tarkkailutulosten perusteella vaikuttaa siltä, että Kaakkois- Suomen rajavartiosto on löytänyt menetelmän poistaa ampumaratojen taustavallien suotovesistä raskasmetallit niin, että vedet ovat johdettavissa maastoon pohjaveden muodostumisalueella. Käsiteltyjen vesien tarkkailua tullaan jatkamaan, samoin kuin tähän asti tehtyä muuta pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua. Vartioston käsityksen mukaan näytteiden otto keväisin kerran vuodessa on riittävää seurantaa. Vartioston tietojen mukaan ampumaradan toiminnasta ei ole tullut muita valituksia kuin annettujen ampuma-aikojen ulkopuolella tapahtuneista ammunnoista, jotka ovat tapahtuneet ilman ennakkoilmoitusta, saman toteaa ely-keskus omassa lausunnossaan. Ympäristöluvan lupamääräyksissä annetut melun maksimitasot ylittyvät RK 150- ja RK 300-kivääriradoilla. RK 300-radalla ammuntapäiviä on vuonna 2009 ollut 54, eli ammuntoja oli joka 6 7 päivä. RK 150-radalla ammuntapäiviä vuonna 2009 oli 125, eli ammuntoja oli joka kolmas päivä. Kyseisten ratojen käyttö on suhteellisen vähäistä, varsinkin RK300-radan. Tarkkoja tilastoja eri vuorokauden aikaan tapahtuvista ammunnoista ei ole laadittu, mutta arviolta 90 % kyseisten ratojen käytöstä tapahtuu arkipäivisin virka-aikana. Vuoden 2010 vuosiraporttiin tuotetaan kyseiset tilastot. VNp 53/ :ssä sanotaan, että ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit. Valtioneuvoston päätökseen viitaten, vartiosto katsoo, että ottaen huomioon sallittujen maksimimelutasojen ylittyminen suhteutettuna ratojen käyttömäärään, ammunnoista aiheutuva todellinen haitta ei ole merkittävä. Lisäksi lopullisten päätelmien tekeminen tulisi tehdä riittävään mittauskertojen määrään perustuen. Riittävä määrä on vartioston käsityksen mukaan laukausta, kuten lupamääräysten tarkistamishakemuksessakin on esitetty. Yksit- 11

12 täisiin mittauskertoihin sisältyy niin paljon muuttujia ja epävarmuustekijöitä, että johtopäätösten tekeminen yhden tai kahden mittauskerran jälkeen ei vartioston näkemyksen mukaan ole perusteltua. Melumallinnuksissa ei pystytä huomioimaan kaikkia muuttujia, eikä myöskään luotettavasti huomioimaan luotiäänen osuutta ampumamelussa. Näitä menetelmiä kehitetään jatkuvasti ja tuloksia on odotettavissa vuonna Vartiosto jatkaa työtä ampumamelutason alentamiseksi lähiasutusalueella. Jo tehtyjen selvitysten ja toimenpiteiden, sekä myös muiden vastaavien toimijoiden, suurimpana puolustusvoimat, kokemusten perusteella kustannustehokkaan meluntorjuntaratkaisun löytäminen on haasteellista ja vie aikaa. Sama ongelma on lähes kaikilla vanhoilla ampumaradoilla, joiden lähelle asutusta on rakennettu ampumaradan perustamisen jälkeen. Vartiosto esittää, että ympäristöministeriön, puolustusvoimien ja eräiden muiden tahojen yhteistyönä meneillään olevan kansallisen työryhmän BAT-selvityksen loppuraportti voidaan huomioida meluntorjunnan jatkosuunnittelussa, raportti valmistuu vuonna Vuoden 2011 keväällä suoritetaan melumittaukset samoissa pisteissä kuin vuonna 2009, lisättynä RK 300-radan lähimpänä oikeata sivuvallia ammunnasta aiheutuvan melun mittauksella. Tällä mittauskerralla saadaan lisäperusteita jatkosuunnittelulle. Meluntorjunnan jatkosuunnittelu voidaan käynnistää syksyllä Maamassoja toimitettaessa kaatopaikoille, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus selvittää kaikissa tapauksissa. 12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Kaakkois-Suomen rajavartioston Immolan ampumaradan myönnetyn ympäristölupapäätöksen A 2020/KAS-2004-Y määräykset. Tarkistetut määräykset kuuluvat seuraavasti: Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi annetut määräykset 1. Ampumarataa saa käyttää seuraavasti: Kiväärikaliiperiset aseet 150 metrin (RK150) ja 300 metrin (RK300) kivääriradoilla maanantaista perjantaihin klo 7 20 ja lauantaisin klo Rynnäkkökiväärikaliiperiset ja muut meluntorjunnan suhteen vastaavat aseet 150 metrin radalla sunnuntaisin klo Muutoin kiväärikaliiperisilla aseilla ammunta 150 metrin ja 300 metrin kivääriradoilla on kielletty sunnuntaisin. Kiväärikaliiperiset aseet muilla kuin 150 metrin ja 300 metrin radoilla sekä pienikaliiperiset aseet (enintään kal.22 pienoiskivääri ja -pistooli ja kal.32 pistooli, 9 mm pistooli) kaikilla radoilla maanantaista perjantaihin klo 7 20, lauantaisin klo 8 18 ja sunnuntaisin klo 9 16.

13 Ampumaradan käyttö on kielletty pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä, 2. pääsiäispäivänä, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. 2. Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityissyistä kuten varusmiesten yöammunnoissa, kertausharjoituksissa ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan erityisammunnoissa. Kilpailuja (kiväärikaliiperiset aseet) ja muita ampumatapahtumia voidaan järjestää em. pääsääntöisten käyttöaikojen ulkopuolella kalenterivuodessa enintään kahdeksana (8) viikonloppuna, joista enintään kolmena (3) viikonloppuna välisenä aikana. Näistä ammunnoista on tiedotettava lupamääräyksen 11 mukaisesti. 3. Kaakkois-Suomen rajavartioston on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. 4. Ampumarata-alue on merkittävä selkeästi ja ampumaradasta on varoitettava varoitustauluilla. Ampumavallit ja aluetta rajaavat aidat ja merkkilinjat on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Alueelle johtava tie on voitava sulkea lukittavalla portilla. Kulku ampumarata-alueelle muuna kuin sallittuna käyttöaikana on oltava valvottu. 5. Luvan saajan on vähennettävä ampumaradan melua ympäristössä tai muuten järjestettävä toiminta niin, että toiminnan aiheuttama melutaso asuinkiinteistöjen piha-alueella on enintään 65 db (L AImax ). Melutasoraja on tavoitteellinen asti ja tämän jälkeen raja-arvo, jota ei saa ylittää. Raja-arvo katsotaan ylitetyksi, kun mittaustulosten keskiarvo on suurempi kuin raja-arvo. Raja-arvo katsotaan alitetuksi kun mittaustulosten keskiarvo on pienempi tai yhtä suuri kuin raja-arvo. Luvan saajan on esitettävä selvitys melutason raja-arvoihin pääsemiseksi mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Selvityksessä on esitettävä ratakohtaiset, ainakin radoilla RK300 ja RK150 tehtävät meluntorjuntatoimet ja muut menettelyt, joilla vähennetään ampumamelua ympäristössä. Lisäksi selvitykseen on liitettävä toimenpiteiden aikataulut, niiden kustannukset ja meluntorjuntatoimien vaikutusten todentamistapa. Tehdyn selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa muuttaa määräystä tai antaa lisämääräyksiä. 6. Ampumaradan taustavallit on rakennettava siten, että raskasmetallien liukenemista voidaan vähentää ja luotijäte ja raskasmetallipitoinen maa-aines voidaan tarvittaessa poistaa. Taustavallit on eristettävä maaperästä ja vallien valumavedet on kerättävä ja ohjattava keräilykaivoihin, josta vedet voidaan poistaa ja käsitellä ennen maastoon johtamista. Keräilykaivojen veden laatua on tarkkailtava määräyksen 13 mukaisesti. Tavoitteena tulee olla, että maastoon johdettavan veden raskasmetallipitoisuudet täyttävät talousveden laatuvaatimukset. Luotien ja muiden epäpuhtauksien pääsy keräilykaivoihin on estettävä. 13

14 Vesienjohtamis- ja käsittelyrakenteet ja taustavallit on pidettävä kunnossa ja ne on tarkastettava tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa keväisin toukokuun loppuun mennessä. Rakenteet on saatettava määräyksen 6 mukaiseen kuntoon ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa rakenteet ennen niiden peittämistä. 150 metrin kivääriradan ja 25 metrin pistooliradan, virka-aserata mukaan lukien, taustavallit on kunnostettava määräyksen mukaiseksi mennessä. Muiden ratojen (300 metrin kiväärirata, ampumahiihtorata, 50 metrin pienoiskiväärirata virka-aserata mukaan lukien ja liikemaalirata/sinkorata) osalta kunnostustoimenpiteet on tehtävä mennessä. Luvan saajan on esitettävä ratakohtaiset kunnostussuunnitelmat rakennepiirroksineen 150 metrin kivääriradan ja 25 metrin pistooliradan osalta mennessä ja muiden ratojen osalta viimeistään mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Ampumaradan taustavallien luotien iskemäkohtien ja ampumapaikkojen edustan pintamaan luotijäte ja raskasmetallipitoinen maa-aines on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn säännöllisesti vähintään kymmenen (10) vuoden välein siitä lukien kun taustavalli on kunnostettu määräyksen 6 mukaisesti. Kyseistä jätettä ei saa varastoida ampumaradalla. Toiminnassa muodostuvat muut jätteet on lajiteltava ja säilytettävä niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen haittaa. Erikseen kerätty hylsyjäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Muut jätteet on toimitettava säännöllisesti paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. 8. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet on varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa ja lukitussa tilassa. Erilaatuiset ongelmajätteet on pidettävä erillään ja ne on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. 9. Hyötykäyttöön kelpaamattoman tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen kaatopaikalle sijoittamista valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 2 mukaisesti. Jäte on toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä, mikäli se sisältää ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä on ongelmajäte. Suunnitelma kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä. Kaatopaikkakelpoisuusselvityksen tulokset on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viipymättä niiden valmistuttua. 10. Ampumaradalla tulee ottaa käyttöön vain sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat myöhemmin ampumaradan maaperän puhdistamisen. Mahdollisten 14

15 turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Maavallien levennykset tai pidennykset tai mahdolliset uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää lyijyllä tai muilla haitta-aineilla pilaantuneita maita. Mikäli ampumarata-alueella rakentamisen tai purkamisen seurauksena suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista, maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet on selvitettävä ja tuloksista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen töihin ryhtymistä. Tiedottamista koskevat määräykset 11. Luvan saajan on tiedotettava ampumaradan muita käyttäjiä säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ampumaradan voimassaolevista käyttöajoista. Käyttöajoista on tiedotettava lisäksi ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki ratoja käyttävät ovat niistä tietoisia. Määräyksen 1 mukaisesta poikkeuksellisesta käytöstä tulee ilmoittaa Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tiedottaa yleisölle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen tilaisuutta. 12. Luvan saajan on nimettävä ampumaradan toiminnasta vastaava riittävän asiantuntemuksen omaava henkilö, joka on selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Vastuuhenkilö ja hänen sijaisensa nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Rata-alueen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava vuosittain. Taustavallien valumavettä on tarkkailtava alueen keräilykaivojen vedestä ennen maastoon johtamista. Pintaveden laatua on tarkkailtava alueelta laskevien ojien vedestä. Pohjaveden laatua on tarkkailtava vähintään alueella sijaitsevasta kaivosta ja kahdesta pohjaveden havaintoputkesta sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Imatran kaupungin Hiekkoinlahden vedenottamoilla. Näytteistä on määritettävä seuraavat ominaisuudet ja pitoisuudet: ph, sähkönjohtavuus, arseeni-, antimoni-, lyijy-, kupari-, sinkki- ja nikkelipitoisuudet. Tarkkailutulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä niiden valmistuttua. 14. Ampumaradan toiminnan melua on mitattava ja ampumaradan L AImax 65 db:n melualue on määritettävä ensimmäisen kerran mennessä ja sen jälkeen kolmena peräkkäisenä vuotena vähintään neljästä pisteestä asuinalueen läheisyydessä sijaitsevasta tai muuten melun leviämisen kannalta merkityksellisestä paikasta. Mittaukset on tehtävä samoista mittauspisteistä ainakin radoilta RK150 ja RK300 ammuttaessa kyseiselle radalle tyypillisellä asetyypillä. Mittaustuloksen on oltava ainakin kymmenen (10) 15

16 yksittäisen laukauksen keskiarvo. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön mittausohjeen (61/99) mukaisesti ja mittaajalla on oltava riittävä asiantuntemus. Valvontaviranomaisille on varattava mahdollisuus osallistua mittaustapahtumaan. Suunnitelma melun mittaamisesta on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen ensimmäisten mittausten suorittamista. Mittausraportti, joka sisältää mittaustulokset ja niiden epävarmuudet, arvion tulosten edustavuudesta ja melualuekartan on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä raportin valmistuttua. 15. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaava kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kuluneen vuoden vuosiraporttiin. Jätteiden luokittelussa on käytettävä ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa esiintyvää jaottelua.(ysl 46, 108 ) 16. Tämän päätöksen mukaiseksi päivitetty päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa luvan saajan esityksestä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 17. Luvan saajan on pidettävä kirjaa ampumaradan toiminnasta ja laadittava niiden perusteella yhteenveto vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Yhteenveto on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: päivittäiset toiminta-ajat, ammuntapäivät ja vuosittain ammutut laukausmäärät radoittain poikkeukselliset tilanteet ja poikkeukset radan käyttöajoissa (pimeäammunnat, kertausharjoitukset, kilpailut ja muut määräyksen 1 mukaiset käyttöaikojen ulkopuoliset tapahtumat, niiden ajankohta ja kesto) veden johtamis- ja käsittelyrakenteiden ja ratavallien kunnon tarkkailu tiedot toiminnassa syntyneistä ja varastoiduista jätteistä ja ongelmajätteistä mukaan lukien raskasmetallipitoiset maa-ainekset, niiden määrä ja toimituspaikka suunnitellut ja toteutetut muutokset meluntorjunta-, maaperänsuojaus- ja veden johtamis- ja käsittelyjärjestelmissä 16

17 pinta- ja pohjaveden tarkkailutulokset tehdyt kaatopaikkakelpoisuusselvitykset toimintaa koskevien valitusten määrä ja valitusten johdosta tehdyt toimenpiteet ampumaradan 65 db:n (L AImax ) melualueella asuvien määrät Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 18. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Myös yksittäisen radan tai sen osan käytöstä poistamisesta on ilmoitettava vähintään 30 päivää ennen poistamista. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 17 RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Ampumarataa koskevassa ympäristölupapäätöksessä (A2020, KAS Y ) luvan saaja on määrätty jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi määräaikaan mennessä. Ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen ampumaradan ympäristöön noin kilometrin päähän ampumaradasta Raution alueelle on kaavoitettu pientalotontteja. Ampumarataa lähin asutus on edelleen radan itäpuolella Huhtasenkylän alue noin 450 metrin päässä. Melua koskevia yhteydenottoja on tehty lupakaudella muutamia. Ne ovat koskeneet radan käyttöaikojen ulkopuolella tapahtunutta ammuntaa. Käyttöaikoja ovat rikkoneet lähinnä ampumaseurat. Lupamääräyksillä 3 ja 11 luvan saaja on määrätty valvomaan radan käyttöä ja tiedottamaan ampumaseuroja säännöllisesti radan käyttöajoista. Mittausten mukaan melutaso L AImax 65 db ylittyy asuinalueilla lähinnä ammuttaessa kivääriradoilla (radat RK150 ja RK300). Kivääriratojen käyttö on suhteellisen vähäistä ja keskittyy lähinnä päiväaikaan. Toiminnasta aiheutuva rasitus on jatkunut jo pitkään. Meluhaittaa tulee pyrkiä vähentämään edelleen. Ratojen taustavallien vesiä kerätään ja käsitellään ennen niiden johtamista eteenpäin. Taustavallien rakennetta voidaan edelleen parantaa luotien keräämiseksi ja maaperän sekä pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

18 Ympäristölupapäätöksessä vaadittu vuosittain valvontaviranomaiselle toimitettava tiedotussuunnitelma (lupamääräys 4) on poistettu lupamääräyksistä. Määräykset tiedottamisesta, kirjanpidosta ja vuosiraportoinnista ovat riittävät. Päätöksen määräykset 1, 9, 11, 17 ja 20 on poistettu. Määräykset koskivat yleisesti toiminnan päästöjen minimointia, haulikkoammunnan suorittamista, toiminnan päästöjen ja ympäristövaikutusten selvittämistä ja mittaamista ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämistä. Määräykset on otettu huomioon luvan myöntämisen edellytysten harkinnassa. Haulikkoammunnan suorittaminen on hyväksytty tässä päätöksessä Immolan ampumaradan johtosäännön mukaisena siten, että haulikolla saa ampua vain taustavallia vasten. Luvan saajan osallistuminen myöhemmin mahdollisesti alueella tehtäviin ympäristövaikutusten yhteisselvitykseen voidaan velvoittaa myöhemmin tarvittaessa erikseen. Luvan saaja on teettänyt ampumarata-alueella maaperätutkimukset ja riskitarkastelun lupamääräysten mukaisesti. Riskitarkastelun perusteella metallien aiheuttamat riskit ihmisille ja eliöstölle ovat vähäiset ja alueen pintavesien aiheuttama riski alueen eliöstölle on vähäinen eikä alueen pohjavesi ole pilaantunut. Aluetta käyttäville henkilöille ampumaradan haittaaineista lähinnä lyijystä aiheutuva riski on vähäinen eikä alueella ole välitöntä puhdistustarvetta. Ampumarata täyttää edelleen annetut lupamääräykset huomioon ottaen ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :n vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön muuta merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Kiväärikaliiperisten aseiden ammunta-aikojen rajoittaminen on edelleen tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja kohtuuttomien viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Ampumaratamelulle valtioneuvoston päätöksessä (VNp 53/1997) annettu ohjearvotaso 65 db (L AImax ) ylittyy ampumarataa lähimmällä asuinalueella tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeenkin 300 m:n ja 150 m:n kivääriradoilla. Suurikaliiperisten aseiden käytön rajoittaminen on edelleen tarpeen asutusta lähinnä sijaitsevilla radoilla ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Pienikaliiperisten aseiden käytölle on asetettu ampuma-aikarajoitukset viihtyisyyshaittojen vähentämiseksi. Juhlapyhät, joita käyttöaikarajoitukset koskevat, on lueteltu tarkemmin tulkinnanvaraisuuden estämiseksi. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien virka- ja koulutusammuntaa. Myös harrastajaryhmät voivat edelleen käyttää ampumarataa asetyyppi- ja käyttöaikarajoituksia noudattaen. (YSL 4, 7, 43, NaapL 17 ) 18

19 Lupamääräys 2. Rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien virka- ja koulutusammunnan lisäksi ampumaradalla voidaan järjestää määräyksen mukaisesti kilpailuja ja niiden harjoittelua sekä viranomaisten koulutusammuntoja. Näiden määrää on kuitenkin rajoitettu kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Kilpailujen rajoittaminen kesäaikana on tarpeen, koska kesällä omakotialueilla tyypillisesti oleskellaan paljon ulkotiloissa. (YSL 4, 43, NaapL 17 ) Lupamääräys 3. Määräys on tarpeen ampumaradan käyttöaikojen noudattamiseksi. Rataa on käytetty käyttöaikojen ulkopuolella satunnaisesti lähinnä ampumaseurojen toimesta. Rajavartiosto luvan saajana on vastuussa alueen käyttöaikojen noudattamisesta. (YSL 43 ) Lupamääräys 4. Lupamääräyksellä estetään asiattomien pääsy ampumaradalle. Ampumaradan läheisyydessä on asutusalueita ja yleisesti käytössä oleva uimaranta. (YSL 43 ) Lupamääräys 5. Määräyksellä edellytetään, että ampumaradan melusta ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle ja että ampumaradalle toteutetaan meluntorjuntarakenteita tai toiminta järjestetään muuten siten, että valtioneuvoston päätöksen (53/1997) tasoinen raja-arvo saavutetaan. Koska olemassa olevalla melualueella on asuntoja, on melutason raja-arvo annettu ensin tavoitteellisena ja alkaen ehdottomana raja-arvona. Meluntorjuntatoimenpiteitä on tarpeen jatkaa, koska ampumaradan melualueella L AImax 65 db on noin 30 omakotitalon asuinalue. Ampumaradan läheisyyteen on kaavoitettu viime vuosina lisää asuinalueita. Luvan saaja on tehnyt meluntorjuntatoimia ampumaradalla mm. korottamalla RK300-radalla itäistä sivuvallia. Selvitysten mukaan toimenpiteistä huolimatta 65 db:n tavoitearvo ylittyy edelleen. Selvitysvelvoite meluraja-arvon saavuttamiseksi on annettu määräaikaan mennessä. (YSL 43, 55, NaapL 17 ) Lupamääräys 6. Määräys taustavallien kunnostamisesta ja vesien käsittelystä on annettu maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rata-alueen ulkopuolisten vesien pääsy alueelle on ehkäistävä, jotta alueelle ei tule tarpeettomasti pintavesiä, joihin voi liueta luodeista lyijyä ja muita raskasmetalleja. Luvan saaja on asentanut taustavalleihin suojamuoveja 2000-luvun alussa suojavallien korotuksen yhteydessä. Hakemuksessa ei ole tietoja siitä, minkä laatuisia muovit ovat ja ovatko ne asennettu kaikkien ampumaradan ratojen taustavalleihin. Valvontaviranomainen voi hyväksyä jo toteutetut rakenteet, mikäli ne täyttävät tämän määräyksen vaatimukset. Ampumarata sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja RK150- radan kohdalla pohjavedessä on mitattu kohonneita lyijypitoisuuksia (14 µg/l). Ampumaradan vesien keräys ja käsittely on tarpeen järjestää niin, että maastoon johdettavan veden haitta-ainepitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. Luvan saaja on ottanut käyttöön vedenkeräily- ja käsittelyjärjestelmän vuonna 19

20 2008. Tällä hetkellä liikemaalirataa(sinkorata) lukuun ottamatta ampumaradan ratojen taustavalleilta tulevat valumavedet käsitellään ja ne johdetaan maastoon pohjavesien muodostumisalueella. Vedenkäsittelyjärjestelmän toimivuutta ja maastoon johdettavan veden laatua on seurattu noin kahden vuoden ajan. Tutkimustulosten mukaan puhdistustulos on ollut lähes talousvedelle asetettujen laatuvaatimusten tasolla. Ensimmäisenä vuonna puhdistettujen vesien lyijy- ja antimonipitoisuudet ylittivät rajaarvon. Toisena vuonna veden lyijypitoisuus ylittyi yhdessä näytteessä. Lyijypitoisuus vaihteli vuonna 2010 otetuissa näytteissä 2,75 17 µg/l (rajaarvo 10 µg/l), kun se ennen käsittelyä oli enimmillään muutamia satoja mikrogrammoja litrassa. Puhdistetun veden ph on noussut taustavallien valumavesissä, mutta muita vaikutuksia ei ole havaittavissa ympäristön ojissa, kaivossa ja pohjavesissä. Ampumaradoille ei ole määritelty parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Kansallinen BAT-työ on kesken. Määräyksen mukaan toimittaessa ampumaradalla käyttöönotettu vesien keräilyja käsittelyjärjestelmä ehkäisee päästöjä maaperään ja pohjavesiin eli sen voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoista. Rakenteita toteutettaessa on oltava yhteydessä ely-keskukseen, jotta valvontaviranomainen voi esimerkiksi tarkastaa rakenteen hyväksyttävyyden ennen sen peittämistä. (YSL 7, 8, 43 ) Lupamääräys 7. Määräyksen mukaisesti luotijätteet on poistettava kymmenen vuoden välein maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pintavesiin joutuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Raskasmetalleja sisältävä luotijäte jää pääosin taustavallin iskemäkohtiin ja ampumapaikkojen edustalle pintamaahan. Koska alue on pohjavesialuetta, jossa on vedenottoa ja alue on ollut käytössä pitkään eikä radan maaperää ole kunnostettu, on todennäköistä, että radalle kertyneet luodit ovat pilanneet maaperää. Toimenpiteillä vähennetään raskasmetallien liukenemisriskiä ympäristöön ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Määräyksellä muiden jätteiden käsittelystä varmistetaan, että ampumaradan jätteistä ja jätehuollosta ei aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätteiden varastointi alueella on kielletty pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. (YSL 4 8, 43, JL 4, 6, 19 ) Lupamääräykset Jätehuollon järjestäminen jätelain mukaisesti edellyttää erilaisten ongelmajätteiden keräämistä erilleen sekä niiden merkitsemistä ja varastoimista tarkoitukseen varatussa paikassa ja toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollon asianmukainen järjestäminen vähentää jätteiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen laadusta on oltava riittävät tiedot niin, että voidaan arvioida sen hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittäminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi luotipitoisen maaaineksen jatkokäsittelyä suunniteltaessa. Hakemuksessa ei ollut tietoja luotipitoisen maa-aineksen laadusta eikä sijoitus-paikasta. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laa- 20