Tuulipuistokohteen ympäristöselvitys Latamäki - Luhanka

Tuulipuistokohteen ympäristöselvitys Latamäki - Luhanka Riku Suutari, Erkki Heikkola ja Heikki Uuksulainen Numerola Oy 1

Projektiraportin nimi ja kirjoittajat Tuulipuistokohteen ympäristöselvitys: Latamäki - Luhanka Riku Suutari, Erkki Heikkola ja Heikki Uuksulainen, Numerola Oy Vastaanottaja Ilmatar Luhanka Oy Mikko Toivanen Aineiston käyttöoikeus Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio 1.0-1.5.2012 (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) alaista materiaalia. Tiivistelmä Tämä raportti sisältää ympäristöselvityksen Ilmatar Luhanka Oy:n tuulipuistokohteesta Luhangan Latamäessä. Selvityksessä tarkastellaan aluevararausten ja lentoestekorkeuden mahdollisia vaikutuksia tuulipuiston toteuttamiselle. Tämän lisäksi analysoidaan tuulipuiston vaikutukset alueen ympäristöön sekä arvioidaan tuulipuiston sähköntuotantopotentiaalia. Tuulipuiston ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tehty maastokäynti alueen luontoarvojen kartoittamiseksi sekä melu-, välke- ja maisemavaikutusten analyysi. Tarkastelun perusteella alue soveltuu tuotannon ja alustavien ympäristöselvitysten puolesta hyvin tuulipuistoalueeksi. Paikka ja aika Jyväskylä 15.06.2012 Projektin vastuuhenkilö Riku Suutari Asiatarkastus Pasi Tarvainen 2

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 4 2. Kohde... 5 3. Aluekatsaus... 7 Yhteenveto... 7 Maankäyttö ja asutus... 7 Maankäyttö... 7 Asutuksen sijoittuminen... 10 Kaavoitus... 12 Maakuntakaava... 12 Yleis- ja asemakaava... 13 Luonnonsuojelualueet... 15 Suojelukohteet... 17 Lentoestekorkeus ja tutkavaikutus... 19 4. Tekninen suunnitelma... 22 Yhteenveto... 22 Suunnitteluperusteet... 22 Alueen tuulisuus... 23 Turbiini-lay-out... 25 Alustava tuotantoanalyysi... 27 Alustava tiestön linjaus... 27 5. Ympäristöselvitys... 29 Yhteenveto... 29 Meluanalyysi... 29 Välkeanalyysi... 29 Luontokatselmus... 31 Maisemavaikutuksen arviointi... 35 3

1. Yhteenveto Tässä raportissa on esitetty Ilmatar Luhanka Oy:n Luhangan Latamäen tuulipuistohankkeelle tehty ympäristöselvitys. Ympäristöselvitys sisältää selvityksen aluekäytöstä, tuulipuiston alustavan toteutussuunnitelman sekä alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin. Aluekatsauksen perusteella alueen maankäyttö ja kaavoitus eivät aseta esteitä tuulipuiston toteutukselle. Tuulipuiston alueella ei ole kaavamerkintöjä maakuntakaavassa eikä kunnan yleiskaavassa. Alueella ei ole myöskään vireillä olevia kaavahankkeita. Tuulipuiston perustaminen ei myöskään vaikuttane alueen läheisyydessä sijaitsevien luonnonsuojelualueiden suojelukriteereihin. Tuulipuistoalue kuuluu Hallin lentokentän minimisektorikorkeusalueen laidalle. Alueelle määritelty lentoestekorkeus mahdollistaa kuitenkin tuulipuiston toteuttamisen suunnitelluilla turbiinityypeillä. Tuulipuistoa lähellä ei ole säätutka-asemia. Puolustusvoimat eivät ole antaaneet kielteisiä lausuntoja lähialueen tuulipuistohankkeille. Tuulipuiston rakennuslupa vaatii kuitenkin lupalausunnot Liikenteen turvallisuusvirastolta TraFi:lta sekä Puolustusvoimilta. Tuuliolosuhteiltaan alue soveltuu tuulivomatuotantoon hyvin. Tuulen laadun suhteen tuulipuistoalue ei sisällä ongelmallisia alueita. Keskituulennopeudet turbiinien sijoituspaikolla ylittävät 6.75 m/s ja parhailla turbiinipaikoilla 7.0 m/s. Tuulipuistoalueelle sijoitettiin 6 tuuliturbiinia, joiden nettovuosituotanto Vestas V112 turbiinilla on 53.7 GWh/a. Huoltoteiden osalta voidaan hyödyntää alueella olevaa tietä, jolloin uutta tielinjaa tarvitaan noin 1.9 km. Ympäristöselvityksessä arvioitiin suunnitellun tuulipuiston melu-, välke- ja maisemavaikutuksia sekä tuulpuistoalueen luontoarvoja. Tuulipuiston analysoitu meluvaikutus on raportoitu erillisessä raportissa. Välkevaikutusarviossa kuusi tuulipuiston pohjoispuolen asuinrakennusta altistuu saksalaisia suositusarvoja suuremmalle välkevaikutukselle. Tuulipuisto sijaitsee maisemassa, jota hallitsee rikkonainen metsätalousmaisema. Tuulipuisto sijaitsee mäkisen alueen pohjoisosassa. Mäkisellä alueella korkeuserot ovat paikoitellen yli 100 m. Metsäisestä ympäristöstä on vähän näkyvyyttä tuulipuistoalueella. Kauempaa Pilkan yli tuulipuisto näkyy maisemassa. Etäisyys tuulipuistoon on tiheämmin asutulta vastarannalta yli 7 km. Luontokartoitusta varten alueelle on tehty maastokäynti alueen luontoarvojen kartoittamiseksi. Valtaosalta alue on metsätalousaluetta. Alueen luoteisosassa sijaitseva Jänisojan noro on arvokas elinympäristö. 4

2. Kohde Ympäristöselvityksen kohde sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Luhangan kunnan etelärajalla lähellä maakuntarajaa (Kuva 1). Noin 200 ha:n tuulipuistokohteeseen on alustavan suunnitelman mukaan ajateltu sijoitettavaksi 6 kpl 2-3 MW:n tuulivoimalaa. Tuulipuiston suunniteltu maksimiteho on tällöin 10-15 MW. Kohde sijaitsee Päijänteen itäpuolelta jyrkästi nousevalla rantatöyräällä, jossa korkeusero Päijänteen pintaan on noin 100 m. Päijänteen tuulisuus ja alueen suhteellinen korkeus ympäristöönsä tekevät kohteesta tuulisuuden kannalta otollisen paikan tuulivoimatuotannolle. Kohteen alue on harvaan rakennettua metsätalousaluetta, jolle ei kaavoituksessa ole määriteltyä käyttötarkoitusta. Puistoa kehittää ja sen tuotannosta tulee vastaamaan Ilmatar Wind Oyj:n paikallinen konserniyhtiö Ilmatar Luhanka Oy. 5

Kuva 1: Latamäen tuulipuistokohteen sijaintikartta. 6

3. Aluekatsaus Yhteenveto Maankäyttö ja asutus Tuulipuistoalue on sirpaleista metsätalousaluetta. Tuulipuistoalueen pohjoispuolella on asutusta puistoalueen läheisyydessä. Kaavoitus Tuulipuistoaluetta ei ole kaavoitettu. Kaavoituksellisia esteitä ei ole tiedossa. Luonnonsuojelualueet Tuulipuiston läheisyydessä on joitakin Natura 2000 -suojelualueita sekä Päijänteen alueen FINIBA-lintujensuojelualue. Suojelukohteet Puistoalueen läheisyydessä on joitakin kivikautisen asutuksen muinaismuistokohteita. Korpilahti-Luhanka -maisemareitti kulkee lähimmillään 7 km:n etäisyydellä tuulipuistosta. Lentoestekorkeus Tuulipuisto kuuluu Hallin lentokentän minimisektorikorkeusalueeseen. Rakennuskorkeutta tuulipuistoalueella on vähintään noin 310 m. Maankäyttö ja asutus Maankäyttö Maankäytöltään tuulipuiston alue on metsätalousaluetta, joka koostuu sirpaleisista metsäalueista ja eri vaiheissa olevista taimikoista (Kuva 2). Tuulipuiston läntistä laitaa laskee etelästä pohjoiseen Jänisoja. Puistoalueen itälaidalta alueelle johtaa metsäautotie, joka päättyy alueen pohjoisosassa sijaitsevan mäen huipulle. Puistoalueen lounaiskulman ohittavan Papinmäentien ja itäpuolella kulkevan Siitimenjärventien suojaalueet rajoittavat jonkin verran tuulivoimaloiden sijoittelumahdollisuutta alueella. Alueen maastokartan (Kuva 3) mukaan alueella on suuria korkeuseroja. Itse puistoalue sijaitsee leveällä harjanteella tai ylänköalueella, noin 180-210 m merenpinnan yläpuolella lukuun ottamatta alueen pohjoisosan jyrkkää, alaspäin viettävää rinnettä. Tuulipuistoalueen länsipuolella on jyrkkä laskeva rinne Päijänteen lahteen, ja korkeuseroa alueiden välillä on yli 100 m. Alueen pohjoispuoli on tasaisempaa ja alavampaa aluetta. Itä- ja eteläpuolella tuulipuistoaluetta maastossa on hyvin jyrkkiä ja suuria korkeuseroja. 7

Kuva 2: Tuulipuistoalueen ilmakuva. 8

Kuva 3: Tuulipuistoalueen maastokartta. 9

Asutuksen sijoittuminen Asutuksen vaikutus tuulipuiston toteuttamismahdollisuuksiin sekä turbiinien sijoitteluun tulee sekä turbiineista aiheutuvan tapaturmariskin sekä ympäristöhaittojen kautta. Turvallisuusnäkökulmasta turbiinien minimietäisyys rakennuksiin ja pihapiireihin on 1.5 x tuuliturbiinin kokonaiskorkeus, joka tyypillisellä turbiinilla (napakorkeus 100 m ja roottorin lapa 60 m) on 240 m. Turbiineista aiheutuvat meluja välkevaikutukset voivat rajata turbiinien sijoittelua huomattavasti suojaetäisyyttä kauemmaksi. Latamäen tuulipuistolle varatulla alueella ei sijaitse rakennuksia. Puiston lähialueen rakennukset sijaitsevat pääsääntöisesti puiston pohjoispuolella sekä lännessä Päijänteen rannalla. Asutut alueet ovat merkittävästi puiston aluetta alemmalla maa-alueella. Tuulipuistoa lähimmät rakennukset löytyvät seuraavasti: Alle 250 m: o Rajala: noin 200 m puistoalueesta koilliseen o Rakennukset noin 200 m puiston pohjoisosassa sijaitsevan loven alueella 250-500 m: o Vastamäki, Alamäki ja yksi maatila: 300-500 m puistoalueen pohjoispuolella 500-1000 m: o Ala-Syrjäkangas: noin 900 m pohjoisessa o Vesa: noin 900 m lännessä 1-2 km: o Hajanaista asutusta ja vapaa-ajan asutusta pohjoisessa ja lännessä sekä idässä Tohtaanjärven rannalla 10

Kuva 4: Rakennusten sijainti tuulipuistoalueella (MML:n maastotietokanta). 11

Kaavoitus Kaavoitus on työkalu alueiden käytön suunnittelussa ja asettaa siten puitteet alueiden käytölle ja kaikelle rakentamiselle. Maakuntakaavat ja yleiskaavat ohjaavat alueiden käyttöä yleispiirteisesti ja asemakaavat yksityiskohtaisesti. Yleiskaava voidaan laatia myös siten, että se ohjaa suoraan tuulivoimarakentamista (MRL 77 a ). Tuulivoiman rakennuslupa myönnetään rakentamista suoraan ohjaavan kaavan perusteella. Mikäli tällaista ei ole, voidaan rakennuslupa tietyin edellytyksin myöntää suunnittelutarveratkaisun tai ranta-alueilla poikkeamispäätöksen perusteella. Maakuntakaava Kuva 5: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta kohdealueen ympäristöstä. Tuulipuistoalueen suurpiirteinen rajaus on merkitty punaisella viivalla. Keski-Suomen maakunnassa on 10.12.2009 lainvoimaan astunut maakuntakaava. Voimassaolevassa maakuntakaavassa ei ole kaavamerkintöjä suunnitellulla tuulipuistoalueella (Kuva 5). Puiston pohjoispuolella, noin 800 m puistoalueen rajalta, on Lempään luokan II pohjaveden ottoalue. Pohjaveden ottoalueella on myös kaavoitettuna maa-ainesten ottoalue. Pohjavesialue on noin 100 m puistoalueen alapuolella eikä vaikuta tuulipuiston perustamiseen. 12

Muut puistoaluetta lähellä olevat kaavamerkinnät merkinnät liittyvät suojelukohteisiin, joita käsitellään kappaleissa Luonnonsuojelualueet ja Suojelukohteet. 11.5.2011 vahvistetussa Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa, joka keskittyy alueen luonnonvaroihin, ei ole uusia kaavamerkintöjä tuulipuistoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Keski-Suomen maakunnan 3. vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja tuulivoimalle. Kaavaehdotuksessa 26.4.2012 tuulivoimalle on osoitettu 14 aluetta, joista yksikään ei ole Luhangan lähialueella. Lähin kaavassa määritelty tuulipuistoalue on Jämsän Kaipolassa noin 20 km:n etäisyydellä Latamäen tuulipuistosta. Kaavoituksen aikana tehdyt tuulipuistokohteiden teknis-taloudelliset selvitykset olivat niin lupaavia, että selvityksiä on päätetty jatkaa viidellä alueella. Tuulipuisto sijaitsee noin 800 m päässä Päijät-Hämeen maakuntarajasta. Päijät-Hämeen 2008 vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole merkintöjä tuulipuistoalueen läheisyydessä. Maakunnassa on meneillään uuden maakuntakaavan luonnos- ja tavoitevaihe. Maakuntakaavan hyväksyminen tähtää vuoteen 2014. Yleis- ja asemakaava Tuulipuistoalue kuuluu Luhangan kunnan alueelle. Kunnan teknisen johtajan Matti Salokkaan (puh. 040 347 9212, gsm 0400 544 142) mukaan voimassa oleva kaavoitus ei aseta estettä tuulipuiston toteuttamiselle. Tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Päijänteen itäranta kuuluu kokonaisuudessaan 1996 vahvistettuun rantaosayleiskaavaan. Kesämökkejä rannalla on "tasaisesti", Lempäänjärven kohdalla ranta on tiheämpään kaavoitettu. Kyseisen rantakaavan päivitys tarkoitus saada vireille vuoden 2012 aikana. Tuulipuistoa lähinnä olevan Pilkanselän alue tuskin kuitenkaan tulee mukaan tähän päivitykseen. 13

Kuva 6: Ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:sta saatava alueen kaavoitustilanne. 14

Luonnonsuojelualueet Tuulivoiman rakentaminen ei luonnonsuojelulain 66 mukaan saa heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi luonnonsuojelualue on määritetty. Mikäli vaikutusten arviointikynnys ylittyy, vaaditaan vaikutuksista arviointi, josta ELY-keskus ja alueen haltija antavat lausunnot, ennen kuin tuulivoiman rakentamiseen vaadittavaa kaavaa tai luparatkaisua voidaan antaa. Tämä kappale käsittelee luonnonsuojelualueita tuulipuiston läheisyydessä. Tuulipuistoalueen luontoarvoja on arvioitu kappaleen 5 luvussa Luontokatselmus. Kuvassa (Kuva 7) on nähtävissä Ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta saatavissa oleva tieto luonnonsuojelualueista Latamäen tuulipuistokohteen ympäristössä. Tuulipuistoalueen pohjoispuolella, noin 0.8-3 km etäisyydellä, on kolme suurempaa ja yksi pieni Natura 2000 -verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue. Puistosta länteen noin 1.5 km:n etäisyydellä Pilkanselän rannassa on kaksi pientä Natura-aluetta. Lännessä, noin 2.5 km tuulipuistosta, Pilkanselällä ja Onkisalon itärannalla on suurelta osin rantojensuojeluohjelmaankin kuuluva Natura 2000 -alue. Noin 4 km tuulipuistosta kaakkoon sijaitsee Juustinmäen-Ahvenlammen alueella Natura 2000 -alue, joka on myös määritelty FINIBAlintujensuojelualueeksi. Maakuntakaavassa Natura 2000 -suojelualueista sanotaan: Onkisalo Herjaanselkä (1992 ha): o Suuren karun järven sekä rehevien lehtojen ja lehtomaisten vanhojen lehtimetsien muodostama, kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas kokonaisuus. Osa alueesta kuuluu Päijänteen keskiosan rantojensuojeluohjelmaan. Molikon ja Molikonlammen laskupuron lehdot kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan. Suurin osa on vesialuetta. Osa Natura-alueesta FI0900077. Syrjäjärven laskupuron lehto (4 ha): o Puron varrella ja järven luusuassa (lue: joenniska) kasvaa korven ja kaikkien lehdon kasvillisuuskerrosten arvokasta kasvilajistoa. Tuulipuiston länsipuolella, lähimmillään noin 1.4 km:n etäisyydeltä alkava Pilkanselkä kuuluu osana laajaan, 105050 ha Päijänteen alueen FINIBA-alueeseen (Aluenumero 430074). Alueen kriteerilajit ovat: Tukkakoskelo, pesimä (min-max): 500-600 Isokoskelo, pesimä (min-max): 300- Pikkulokki, pesimä (min-max): 300-400 Naurulokki, pesimä (min-max): 1500- Selkälokki, pesimä (min-max): 150-200 Kalatiira, pesimä (min-max): 400- Uhanalainen laji, pesimä (min-max): 5-10 Pikkutikka, pesimä (min-max): 11- Tuulipuiston kaakkoispuolella (4 km) sijaitsevan, 34 ha Juustimäen FINIBA-alueen (alueen numero 430038) suojelukriteeri on uhanalainen laji, pesimä (min-max): 0-1. 15

Kuva 7: Latamäen tuulipuistoalueella ja lähiympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 16

Suojelukohteet Arvokkaiden luontoarvojen lisäksi suojeltaviksi kohteiksi on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita ja kohteita. Latamäen alueen läheisyydessä on maakunnallisesti arvokkaita kivikautisia asuinpaikkoja sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Tuulipuistoa lähimmät muinaismuistokohteet (Kuva 8) ovat: 401 Lempää A Luhanka: historiallinen työ- ja valmistuspaikka 402 Lähteelä Luhanka: kivikautinen asuinpaikka 404 Päivärinne 1 Luhanka: kivikautinen asuinpaikka 407 Rentola Luhanka ilm: kivikautinen asuinpaikka Tuulipuistoa lähin kohde (kohde 404) on noin 1 km:n etäisyydellä tuulipuistoalueesta. Kuva 8: Muinaismuistokohteet Keski-Suomen maakuntakaavassa. Tuulipuiston länsipuolella, noin 1.8 km etäisyydellä puistosta, sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Lempään pihapiiri (Kohde 322, Kuva 9). 17

Kuva 9: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa. Luhangan taajaman vierestä kulkeva Sysmäntie-Luhangantie on Keski-Suomen maakuntakaavassa määritetty maisemareitiksi (Kuva 10), jonka alueella on voimassa MRL 33 mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maisemareitin pienin etäisyys tuulipuistosta on noin 7 km. Näillä etäisyyksillä tuulivoimalat eivät ole enää maisemaa dominoivia. 18

Kuva 10: Korpilahti-Luhanka -maisemareitti Keski-Suomen maakuntakaavassa. Lentoestekorkeus ja tutkavaikutus Tuulivoimarakentaminen vaatii yleensä Ilmailulain 1194/2009 165 :n määritysten mukaisen lentoesteluvan. Finavian julkaiseman lentoesterajoitukset sisältävän tietopaikka-aineiston mukaan Latamäen tuulipuisto sijaitsee Hallin lentokentän lentoestealueen reunalla, ollen kuitenkin sen sisäpuolella (Kuva 11). Alue on Hallin kentän ns. minimisektorikorkeusalueella (MSA). Tälle alueelle on määritelty lentoesterajoituskorkeudeksi 522 m merenpinnasta. Tuulipuistoalueen korkeus merenpinnasta on 170-210 m, jolloin rakennuskorkeudeksi alueella jää 310-350m. Tämä rakennuskorkeus riittää tuulivoimaloiden rakentamiseen. Latamäen tuulipuiston läheisyydessä ei ole säätutka-asemia, joiden toimintaan puiston toteuttaminen saattaisi vaikuttaa häiritsevästi. Puolustusvoimat vaativat tuulipuistoilta tutkavaikutuksen arviointia Puolustusvoimien toimesta. EOUpalveluiden Ari Järvinen on kerännyt koosteen Puolustusvoimien lausunnoista tuulipuistokohteille, jonka Suomen Tuulivoimayhdistys on jakanut eteenpäin jäsenilleen. Tämän kartoituksen mukaan Puolustuvoimat 19

eivät ole rajoittaneet tuulipuistojen rakentamista Latamäkeä lähimmissä tuulipuistohankkeissa. Tämä tieto ei vielä kuitenkaan takaa rakennuslupaa Puolustusvoimilta Latamäen kohteessa. 20

Kuva 11: Latamäen tuulipuiston sijainti suhteessa lentokenttien ja -paikkojen lentoesterajoitusalueisiin. 21

4. Tekninen suunnitelma Yhteenveto Tuulisuus Alueen tuulisuus on hyvä. Arviossa käytetään lähtötietona Suomen Tuuliatlaksen tuulisuutta 200 m:n korkeudessa. Keskituulennopeudet ylittävät 6.75 m/s varteenotettavilla turbiinien sijoituspaikoilla. Turbiini-lay-out Alueelle sijoiteltu kuusi turbiinia. Tuulipuiston läheisyydessä kulkeva tiestö ja läheiset asuinrakennukset sekä alueella sijaitseva pienvesialue rajoittavat hieman turbiinien sijoittelumahdollisuutta. Alustava tuotantoanalyysi Alustava tiestön linjaus Tuotantoarviot laskettu neljällä eri turbiinityypillä. Suurimman vuosittaisen nettotuotannon 53.7 GWh/a antaa Vestas V112 (nimellisteho 3 MW, roottorin halkaisija 112 m, napakorkeus 94 m). Tuulipuiston alueella on hyödynnettävissä oleva tielinja. Uutta tielinjaa tarvitaan noin 1.9 km. Suunnitteluperusteet Latamäen tuulipuistoon tehty tekninen suunnittelu sisältää turbiinien lukumäärän ja sijoituspaikkojen määrittämisen sekä huoltotieyhteyksien alustavan linjaamisen. Suunnittelussa on huomioitu alueen tuulisuus tuulipuiston tuotannon maksimoimiseksi. Turbiinien sijoittelua ja tielinjausvaihtoehtoja on rajoitettu aluekatsauksessa sekä maastossa toteutetussa luontokartoituksessa tehtyjen havaintojen pohjalta. Turbiinien sijoittelussa on käytetty seuraavia etäisyysrajoitteita: Tuulipuistoalueen rajalta 57 m (turbiinin lapakehän säde), jolloin tuulipuiston roottori sijaitsee kokonaisuudessaan tuulipuistoalueen sisäpuolella. Maantieltä 176 m (turbiinin kokonaiskorkeus+ tielle määritetty suojavyöhyke 1 ). Asuinrakennukset 500 m. Tätä pienemmällä etäisyydellä turvallisuus-, melu- ja välkehaitat ovat suurella todennäköisyydellä merkittäviä. Alueella sijaitseva noro ja ojat 30m suuntaansa. Etäisyys on ohjeellinen pienvesien suojelun ja arvokkaan luontokohteen suojelemiseksi määritelty suojaetäisyys. Kuvassa (Kuva 12) on esitetty tuulipuiston lay-out-suunnittelussa käytetyt aluerajoitteet. 1 Viite: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriön opas, LUONNOS 29.2.2012 22

Kuva 12: Tuulipuiston suunnitteluun vaikuttavat aluerajoitteet. Alueen tuulisuus Numerola Oy:n tuottamassa raportissa 23.5.2012 Wind and production estimates of Latamäki wind farm esitetään Luhangalla sijaitsevan Latamäen tuulipuiston tuulisuus- ja tuotantoanalyysin yksityiskohtaiset tulokset. Tässä selvitysraportista esitetään keskeisimmät analyysin tulokset. Alueen maaston ja kasvillisuuden tuulisuusvaikutuksen arvioimiseksi suoritettiin alueen ilmavirtausten simulointi eri tuulen suunnilla virtauslaskentamallin (CFD) avulla. Alueen tuulisuusolosuhteiden lähtötietona käytettiin Suomen Tuuliatlaksen kautta saataavaa, säämalleilla IFS, HIRLAM ja AROME tuotettua tuulisuustiedon tuuliarviota alueella 200 m korkeudelta. Virtauslaskennan tulosten ja tuulisuusestimaatin avulla laskettiin keskituulennopeudet tarkastelualueella. Tuulipuiston alueella turbiinien sijoittelu on mahdollista paikoille, joissa keksituulennopeudet ylittävät 6.75 m/s. Alueen tuulisuuskartta 100 m:n korkeudelta on esitetty kuvassa (Kuva 13). Kartat tuuligradientin ja turbulenssin intensiteetin maksimiarvoista samassa korkeudessa ovat kuvissa (Kuva 14) ja (Kuva 15). 23

Kuva 13: Keskituulennopeus tuulipuiston alueella 100 m:n korkeudella. Kuva 14: Tuulennopeuden pystysuuntaisen gradientin (wind shear exponent) maksimi 100 m:n korkeudessa. 24

Kuva 15: Tuulen maksimi turbulenssi-intensiteetti 100 m:n korkeudessa. Turbiini-lay-out Turbiinien sijoittelu on tehty matemaattisen optimoinnin avulla, tuulipuiston tuotantoa maksimoiden. Sijoittelussa huomioitiin seuraavat suoja-alueet: Tuulipuistoalueen rajat: 57 m (turbiinin lapakehän säde) Tiestö: 176 m (turbiinin kokonaiskorkeus+ tielle määritetty suojavyöhyke) Asuinrakennukset: 500 m Oja: 30 m Näiden rajoitteiden mukaan alueelle sijoitettiin kuusi turbiinia siten, että turbiinien välinen minimietäisyys oli 500 m. Tiukemmilla rajoitteilla turbiinien lukumäärää olisi välttämätöntä vähentää. Samoja rajoitteita ja sijoittelua käytettiin kaikilla turbiinityypeillä. Turbiinien sijoittelua optimoitiin tuulipuiston nettotuotannon parantamiseksi. Tuulipuistotuotannon kannalta oleellinen keskituulennopeus 100 m korkeudella ylittää 7 m/s kolmessa paikassa: Kelkkavehmasmäki, Vesienmäki ja Taalapassi. Näistä Taalapassi on paras sijoituspaikka, koska muut osuvat suurelta osin suojavyöhykkeelle. Myös Kelkkavehmasmäen ja Vesienmäen läheisyyteen on sijoitettu turbiinit. Keskellä aluetta on mäki, jossa keskituulennopeus on lähes 7 m/s, ja sinne on sijoitettu neljäs turbiini. Kaksi turbiinia on vielä sijoitettu alueen eteläosaan, jossa on myös hyvä tuulisuus, ja joka on ympäristövaikutusten kannalta vähemmän ongelmallinen kuin pohjoisosa. Turbiinien sijoittelu on esitettu kuvassa (Kuva 16) 25

Kuva 16: Turbiini-lay-out. 26

Alustava tuotantoanalyysi Tuulipuiston tuotantoarviot perustuvat virtauslaskennan tuloksiin, turbiinien keskinäistä varjostusta kuvaavaan vanahäviömalliin, tuulisuusestimaattiin ja turbiinien tuotantotietoihin. Tuuliatlas antaa arvion myös jäätämisen aiheuttamalle tuotantotappiolle, joka otettiin huomioon tuotantoarvioissa. Tuulipuisto koostuu kuudesta turbiinista. Tuotantoarviot laskettiin neljällä erilaisella turbiinityypillä, joiden ominaisuudet saatiin asiakkaalta: Hyundai HQ2000/93, nimellisteho 2 MW, roottorin halkaisija 93 m, napakorkeus 100 m, Enercon E-101, nimellisteho 3 MW, roottorin halkaisija 101 m, napakorkeus 99 m, Vestas V112, nimellisteho 3 MW, roottorin halkaisija 112 m, napakorkeus 94 m, Siemens SWT-2.3-108, nimellisteho 2.3 MW, roottorin halkaisija 108 m, napakorkeus 80 m. Tuotantoanalyysin tulokset 6 turbiinin optimoidulla sijoittelulla on koottuna Taulukkoon 1, joka sisältää arviot nettotuotannolle, vanahäviölle, tuuligradientin (WSE) ja turbulenssin intensiteetin (TI) maksimiarvoille. Tuuligradienttien maksimiarvot ylittävät jokaisella turbiinin sijoituspaikalla valmistajien käyttämän oletusarvoisen rajan 0.2. Taulukko 1: Tuotantoestimaatit eri turbiinityypeille. Turbiinityyppi Netto GWh/a Vanahäviö % WSE TI % Enercon E-101 50.5 3 0.3 14.4 Vestas V112 53.7 3.2 0.35 14.6 Hyundai HQ2000/93 37.4 2.4 0.3 14.3 Siemens SWT-2.3-108 43.3 3 0.38 15.4 Alustava tiestön linjaus Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuulivoimalalle. Hankkeessa voidaan hyödyntää osin alueella jo sijaitsevia teitä. Teiden geometriaa ja kantavuutta on osin parannettava täysperävaunuajoneuvoille soveltuviksi. Teiden leveyttä on myös paikoin kasvatettava siten, että kuljetukset alueelle voidaan suorittaa. Tarvittavien teiden leveys reuna-alueineen (ojat) on noin 8 m. Kuljetusreittien varrella risteyksissä tulee olla 50 m vapaata kääntösädettä tulosuunnassa. Teiden linjaukset tarkentuvat yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Latamäen tuulipuistokohteen itäreunasta alueelle tulee tielinja päättyen Vesienmäen huipulle. Tielinjan varrella on sijaitsee kaksi turbiinia. Tämä tie parannetaan tuulipuiston materiaalikuljetuksiin soveltuvaksi. Olemassaolevalta tieltä tehdään uudet tieyhteydet neljälle turbiinille kuvan (Kuva 17) mukaisesti. Uutta tielinjaa toteutetaan noin 1.0 km. 27

Kuva 17: Huoltotiesuunnitelma. 28

5. Ympäristöselvitys Yhteenveto Melu Tuulipuiston meluvaikutukset on käsitelty omassa analyysiraportissa. Välke Turbiinien sijoittelulla tuulipuiston pohjoispuolella on kuusi asuinrakennusta, joiden kohdalla ylitetään 30 h vuotuinen välkeaika. Laskenta on tehty pahimman teoreettisen tilanteen mukaisesti, ja vertailussa käytetty ohjearvo on määritelty tälle laskentatavalle. Luonnontokartoitus Tuulipuiston alue on valtaosaltaan mustikkatyypin talousmetsää. Alue sisältää avohakkuita, nuorta taimikkoa sekä eri-ikäisiä metsäalueita. Alueella sijaitseva Jänisojan noro on arvokas elinympäristö. Maisema Tuulipuistoa ympäröivät alueet ovat metsäisiä alueita, joista näköyhteys puiston alueelle on paikottaista. Asutusta puiston läheisyydessä on harvassa, ja tiheämmin asutettu Luhangan keskusta sijaitsee yli seitsemän kilometrin etäisyydellä puistosta. Meluanalyysi Latamäen tuulipuistokohteeseen on toteutettu meluanalyysi (Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus, 11.6.2012, Numerola Oy). Meluanalyysin raportissa esitetään Luhangan Latamäen alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset yksityiskohtaisesti. Välkeanalyysi Luhangan Latamäkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheutama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin WindFarmer-ohjelman laskentamallilla. Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta havainnollistetaan tasaarvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa käytetty turbiinityyppiä, jonka napakorkeus on 94 m ja roottorin halkaisija 112 m. Tarkastelualueen maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus laskettiin 1.5 m korkeudelle maanpinnasta sekä 3000 m etäisyydelle jokaisesta turbiinista, joka on riittävän suuri tässä tarkasteltujen turbiinien tapauksessa. Auringonpaistekulman rajana horisontista käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa. 29

Windfarmer-ohjelman laskentatulos antaa teoreettisen maksimivarjostuksen eli teoreettisesti pahimman mahdollisen varjostusvaikutuksen. Laskennassa oletetaan, että turbiinit ovat jatkuvasti toiminnassa, ja että aurinko paistaa täysin pilvettömältä taivaalta. Mallinnus ei myös ota huomioon maaston kasvillisuuden ja puuston aiheuttamaa näkyvyysestettä. Todellisuudessa varjostusvaikutuksia vähentävät turbiinien seisakit, puusto ja paikallinen sää (pilvisyys ja tuulisuus): jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, varjostusvaikutusta ei esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu 6 eri turbiinien orietaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannata efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin kuudella orientaatiolla on suoritettu välketuntien määrä teoreettisella maksimiauringonpaisteella. Laskettuja teoreettisia maksimivarjostuksia kyseisillä roottoriorientaatioilla on skaalattu Jyväskylän lentoasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta maksimipaitetuntien määrästä. Keskimääräisen vuotuisen paistetuntien määrä 30 vuoden mittausjaksolla on 36.5% teoreettisesta maksimipaistetuntimäärästä. Tämän lisäksi kunkin tarkastelusuunnan välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn yli 3 m/s tuulennopeuden ajallisella osuudella. Alle 3m/s tuulessa turbiinit ovat tyypillisesti paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Näiden skaalausten lisäksi on huomioitu vuotuinen 3% turbiinien huollosta ja kunnossapidosta aiheutava turbiinien seisakkiaika. Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteenlaskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ruotsissa ja Tanskassa todellisten varjostustuntien määrälle käytetään ohjearvoja 8 ja 10 tuntia vuodessa 2. Kuvassa (Kuva 18) on esitetty Latamäen tuulipuistoolle estimoitu todellisten välketuntien määrä vuodessa. Käytetystä ohjearvosta ja suunnasta riippuen välkevarjostusalue ulottuu noin 500-900 metriä lounaan ja kaakon rajaamalla pohjoisen puolen sektorilla lähimmästä turbiinista tarkasteltuna. Turbiinien eteläpuolella välkevaikutusta ei ole. Välketuntien vuotuisen 8 tunnin ohjearvo ylittyy kolmen lähimmän, puistoalueen pohjoispuolella sijaitsevan vakituisen asuinrakennuksen kohdalla. Näistä kahdessa ylittyy 10 välketunnin ohjearvo. Välkkymisen intensiteetti pienenee turbiinin ja tarkastelupisteen välisen etäisyyden kasvaessa johtuen turbiinin lapojen suhteellisen koon pienenemisestä aurinkoon verrattuna. Välkkymisen häiritsevä vaikutus on suuremmilla etäisyyksillä pienempää samoilla välkkymistuntimäärillä. Tätä vaikutusta on mahdollista lieventää siirtämällä turbiinia 3 etelämmäksi. Toinen mahdollisuus on pysäyttää turbiini välkkymisen kannalta pahimpina aikoina. 2 Viite: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriön opas, LUONNOS 29.2.2012 30

Kuva 18: Tuulipuiston aiheuttama välketuntien määrä alueella säätila huomioituna. Luontokatselmus Latamäen tuulipuistokohteessa on suoritettu maastokäyntiin perustuva luontokatselmus. Katselmuksen toteutti luontokartoittaja Marika Vahekoski, Luontopalvelu Kraakku T:mi. Katselmus toteutettiin 28.4.2012. Katselmuksen tulokset on raportoitu yksityiskohtaisesti raportissa Kartoitusraportti: Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus, 8.5.2012, Luontopalvelu Kraakku, Marika Vahekoski. Maastokäynnin aikana tuulipuistoalue on tarkasteltu jalkaisin kattavasti koko puiston alueelta. Tarkasteluajankohtana maasto oli osittain lumipeitteinen. Latamäen alueella metsät ovat mustikkatyypin talousmetsiä. Valtaosaltaan alue on alle 80-vuotiasta metsää. Alueella on kaksi yli 80-vuotiasta kuusikkoaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 20 ha. Tuulipuiston pohjois- ja itäosissa on isoja, istutettuja avohakkuualueita. Alueen kaakkois- ja eteläosassa on kuusitaimikko. Alueella sijaitsevien metsäojien kosteikkoalueilla kasvaa harmaaleppää ja koivua (Kuva 19). 31

Tuulipuiston läntisessä pohjoisosassa kulkeva Jänisojan noro ja sen lähiympäristö ovat Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka tulee säilyttää. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Noro on huomioitava tuulivoimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden sijainteja suunniteltaessa, jotta sen luonnontilaisuutta ei vaaranneta. Alueella ei ole tehty erillistä linnustoselvitystä. Kartoituksessa alueella havaittiin: Västäräkki Taivaanvuohi Hömötiainen Peukaloinen Pyy Punarinta Peippo Vihervarpunen Teerien ja metsojen ulostetta Alueen länsipuolella lensi hiirihaukka. Eläihavaintoina alueella havaittiin runsaasti hirvien jälkiä sekä yhdet karhun jäljet. 32

Kuva 19: Tuulipuistoalueen metsätyypit ja arvokkaat luontokohteet 3 3 Lähde: Kartoitusraportti: Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus, 8.5.2012, Luontopalvelu Kraakku, Marika Vahekoski. 33

Kuva 20: Maastokuva tuulipuistoalueen lounaiskulmasta kuvattuna. Kuvan vasemmassa laidassa Kelkkavehmasmäki. Kuva 21: Maastokuva tuulipuistoalueen itärajalta kohti Kelkkavehmasmäkeä. 34

Maisemavaikutuksen arviointi Maiseman yleisluonteen vuoksi tuuliturbiinit saattavat korostua maisemasta sitä dominoivana elementteinä alle 5-7 kilometrin etäisyyksillä tuuliturbiineista. Etäisyyden lisäksi maiseman sietokykyyn vaikuttavat maiseman luonne, mittakaavat ja käyttöön liittyvät tekijät 4. Puistoa ympäröivä alue on harvaan asuttua alle seitsemän kilometrin etäisyydellä tuulipuistoalueesta, asutuksen painottuessa tuulipuistoalueen pohjois- ja länsipuolelle. Tuulipuisto ja sitä ympäröivät alueet ovat valtaosiltaan puuston peittämää, mikä rajoittaa tuulipuiston näkyvyyttä puistoalueetta ympäröiviltä alueilta. Merkittävän kokoisia hakkuuaukeita, joilta avautuu laajempi näköala maisemaan, sijaitsee tuulipuistoalueen itäpuolella. Näillä alueilla ei ole kuitenkaan asutusta eikä virkistyskäyttöä. Tuulipuistoalueen länsipuolella sijaitsevan Pilkanselän takaa avautuu näkymä tuulipuiston alueelle. Luhangan taajaman alueelta etäisyyttä tuulipuistoon tulee yli seitsemän kilometriä, jolloin tuulipuiston maisemaa hallitseva vaikutus on jo hyvin vähäinen. Maisemallisesti Latamäen tuulipuiston ympäristö on tyypillistä kuusivoittoista metsätalousaluetta. Metsämaiseman yhtenäisyyttä ja koskemattomuuden väikutelmaa rikkovat alueella sijaitsevat hakkuuaukeat ja eri-ikäiset taimikot. Alueen maasto on muodoiltaan mäkistä ja alueella on yli 100 m:n korkeuseroja. Tuulipuiston pohjoispuolella korkeuserot tasoittuvat. Suunniteltu tuulipuistoalue ei lähtökohtaisesti erotu merkittävänä yksittäisenä piirteenä maisemasta. Alle viiden kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta näköyhteys tuulipuistoon on vain paikoittaista runsaan puuston vuoksi. Tuulipuiston maisemavaikutusten hahmottamiseksi on kahteen puistoalueesta otettuun valokuvaan lisätty tuuliturbiinit, joiden kokonaiskorkeus on 150 m, suunnitelluille turbiinien sijoituspaikoille. Maisemakuvien ottopisteet ja kuvaussektorit on merkitty karttaan kuvassa (Kuva 22). Havainnekuvissa 1 (Kuva 23) ja 2 (Kuva 24) on havainnollistettu turbiinien sijoittumista alueen maisemaan. Huomioitavaa on, että havainnekuvan 2 (Kuva 24) kuva-alueen ulkopuolelle oikealla jää yksi lähietäisyydellä sijaitseva turbiini. Kuva 22: Maisemavaikutusten havainnekuvien kuvauspaikat ja suunnat. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2012 aineistoa. 4 Viite: Tuulivoimalat ja maisema, Emilia Weckman, SUOMEN YMPÄRISTÖ 5, 2006 35