C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012
2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltaisala 1.2 Vastavuoroinen tunnustainen 1.3 Määriteliä 2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS 2.1 Yleistä 2.2 Läönläpäisykertoien laskenta 2.3 Korjatun läönläpäisykertoien laskenta 2.4 Luonnollinen konvektio läöneristyksessä 3 RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET 3.1 Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ja sen valintaahdollisuudet 4 PINTAVASTUKSET JA ILMAKERROSTEN LÄMMÖNVASTUKSET 4.1 Pintavastus 4.2 Ilakerroksen läönvastus 5 MAANVASTAISET JA RYÖMINTÄTILAISET RAKENTEET JA NIIDEN LÄMMÖNLÄPÄISY- KERTOIMIEN LASKENTA 5.1 Yleistä 5.2 Laskennan lähtöarvoja 5.3 Maanvastaiset rakenteet 5.4 Ryöintätilaiset rakenteet 6 IKKUNAN, OVEN SEKÄ HUOLTO- JA TUULETUSLUUKUN LÄMMÖNLÄPÄISY- KERTOIMIEN LASKENTA 6.1 Yleistä 6.2 Ikkunoiden, ovien sekä huolto- ja tuuletusluukkujen läönläpäisykerroin 7 LÄMMÖNERISTYKSEN SUUNNITTELU JA ERISTÄMINEN 7.1 Läöneristyksen suunnittelu 7.2 Läöneristeiden käsittely, varastointi ja asentainen 7.3 Suojaainen ilavirtauksilta ja tuulelta OHJEISIIN LIITTYVIÄ SFS-EN-STANDARDEJA OPASTAVIA TIETOJA Selostukset, jotka on kirjoitettu kapealle palstalla kursivoituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauksia säädöksiin, ääräyksiin ja ohjeisiin.
1 YLEISTÄ 1.1 Soveltaisala 1.1.1 Nää ohjeet koskevat rakennuksen ulkoilaan ja aahan rajoittuvia sekä rakennuksen eri tilojen välisiä rakennusosia ja rakenteita, näiden läönläpäisykertoien äärittäistä sekä läöneristyksen suunnittelua ja toteutusta. Ohjeet koskevat hyvän rakennustavan ukaisia käytännön rakenteita, joissa esiintyvien vähäisten epäideaalisuuksien vaikutus otetaan tarvittaessa huoioon läönläpäisykertoien laskennassa. Nää ohjeet vastaavat voiassa olevissa SFS-EN-standardeissa esitettyä läönläpäisykertoien laskentatapaa. Maanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden osalta on ahdollista käyttää yös ohjeissa esitettyä yksinkertaistettua laskentaenetelää. Yksityiskohtaiseat ja erikoistapauksia käsittelevät ohjeet esitetään SFS-EN-standardeissa. Ohjeet sisältävät yhden hyväksyttävän tavan todeta rakentaisääräyskokoelan osassa D3 läönläpäisykertoielle asetettujen vaatiusten täyttyinen. 1.1.2 Nää ohjeet eivät koske läöneristyksen kautta ohjattavan ilavirtauksen, rakennusosien läpi puolelta toiselle vuotavan ilan eivätkä rakennukseen kohdistuvan auringon säteilyn tai uiden ajan funktiona vaihtelevien rakenteisiin kohdistuvien läpökuorien vaikutusten laskentaa. 1.2 Vastavuoroinen tunnustainen 1.2.1 Milloin näissä ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää yös uualla Euroopan talousalueella tai Turkissa voiassa olevaa tasoltaan vastaavaa standardia. 1.3 Määriteliä Näissä ohjeissa tarkoitetaan: 1) ikkunan kehällä ikkuna-aukon pieliin rajoittuvaa ikkunan avautuatonta karirakennetta ja siihen saranoin kiinnitettyjä avautuvia puiteosia. Avautuattoassa ikkunassa lasitus kiinnitetään yleensä suoraan karirakenteeseen, jolloin puiteosa puuttuu kehästä; 2) ilansululla rakennusosassa olevaa ainekerrosta, joka estää haitallisen ilavirtauksen rakennusosan läpi puolelta toiselle; Ilansulkuna toiii usein rakennusosaan jotain uuta pääasiallista tarkoitusta varten tehty ainekerros. 3) iloitetulla läönjohtavuudella λ D (W/( K)) arvoa, joka on voiassa olevan SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaisesti ääritetty ja joka perustuu yleensä 10 C keskiläpötilassa suoritettuihin läönjohtavuuden ittauksiin sekä ittaustulosten tilastolliseen käsittelyyn. Iloitettua läönjohtavuutta käytetään läönjohtavuuden suunnitteluarvon lähtötietona; 3
4) keskiääräisellä läönjohtavuudella λ ean (W/( K)) keskiääräistä läönjohtavuutta, joka iloittaa aineen läönjohtavuuden yksittäisten ittaustulosten λ 10, ariteettisen keskiarvon, kun ittaukset on suoritettu 10 C keskiläpötilassa ja aineen kosteuspitoisuus on vastannut 23 C läpötilassa 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta; 5) korjatulla läönläpäisykertoiella U c (W/( 2 K)) rakenneosan lopullista U-arvoa, jota käytetään läpöhäviöiden laskennassa. Korjatussa läönläpäisykertoiessa on tarvittaessa otettu huoioon läönläpäisykertoien korjausteri; 6) kyläsillalla rakennusosassa olevaa, viereisiin aineisiin verrattuna hyvin läpöä johtavasta aineesta tehtyä rakenneosaa, jonka kohdalla läpötilaeron vaikutuksesta rakennusosan pintojen läpi kulkevan läpövirran tiheys on jatkuvuustilassa viereiseen alueeseen verrattuna suurepi; 7) lattiarakenteella alapohjan osaa, joka ei sisällä aanvastaisessa alapohjassa läöneristeen alla olevia aakerroksia ja joka ryöintätilaisessa alapohjassa sisältää ryöintätilan yläpuolella olevat rakennekerrokset; 8) läöneristeellä rakennusainetta, jota käytetään pääasiallisesti tai uun käyttötarkoituksen ohella olennaisesti läöneristäiseen; 9) läöneristyksellä yhdestä tai useaasta läöneristekerroksesta rakennusosaan tehtyä eristekokonaisuutta; 10) läönjohtavuudella λ (W/( K)) läpövirran tiheyttä jatkuvuustilassa pituusyksikön paksuisen tasa-aineisen ainekerroksen läpi, kun läpötilaero ainekerroksen pintojen välillä on yksikön suuruinen; 11) läönjohtavuuden suunnitteluarvolla λ U (W/( K)) arvoa, joka on SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaan ääritetty läönjohtavuuden suunnitteluarvo, SFS-ENstandardissa esitetty taulukoitu läönjohtavuuden suunnitteluarvo, näissä ohjeissa annettu läönjohtavuuden suunnitteluarvo tai uulla tavalla ääritetty, rakennusosalle soveltuva läönjohtavuuden suunnitteluarvo (esierkiksi tyyppihyväksytty arvo), jota käytetään rakenteiden läpöteknisissä laskelissa. λ U -arvo vastaa aikaisein käytössä ollutta λ d -arvoa; Läönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U korvaa aikaisein käytössä olleen kansallisen läönjohtavuuden suunnitteluarvon λ n (noraalinen läönjohtavuus). Läönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U sisältää aineen läönjohtavuuden ittaustulosten hajonnan sekä läpötilan, kosteuspitoisuuden ja ikääntyisen vaikutukset läönjohtavuuteen. Nää tekijät ovat sisältyneet yös aikaisepaan noraalisen läönjohtavuuden arvoon, tosin eri tavoin ääritettynä. Läönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U ei sisällä läöneristeessä olevista ilaraoista ja epäideaalisesta asennuksesta eikä läöneristeen suuresta ilanläpäisevyydestä aiheutuvaa läön siirtyisen lisäystä ainekerroksessa. Aikaisepi noraalisen läönjohtavuuden arvo on sisältänyt yös näiden tekijöiden vaikutuksen. Näiden tekijöiden vaikutukset on tarkistettava ja otettava tarvittaessa huoioon läöneristettä valittaessa ja rakennusosan korjattua läönläpäisykerrointa U c ääritettäessä kohdan 2.3 ukaisesti. 12) läönläpäisykertoiella U (W/( 2 K)) läpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun läpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ypäristöjen välillä on yksikön suuruinen; 4
13) läönläpäisykertoien korjausterillä ΔU (W/( 2 K)) läönläpäisykertoieen tarvittaessa lisättävää teriä, joka sisältää läöneristeen ilarakojen korjaustekijän, ekaanisten kiinnikkeiden ja uiden säännöllisten pisteäisten kyläsiltojen korjaustekijän sekä käännettyjen kattojen korjaustekijän; 14) läönvastuksella R ( 2 K/W) terisessä jatkuvuustilassa olevan tasapaksun ainekerroksen tai kerroksellisen rakenteen läönvastusta, joka iloittaa rakenteen eri puolilla olevien isoteristen pintojen läpötilaeron ja ainekerroksen läpi kulkevan läpövirran tiheyden suhteen; 15) pisteäisellä kyläsillalla kyläsiltaa, joka on rakenteessa paikallinen ja jolla ei ole rakenteen pinnan suunnassa jatkuvaa saanlaisena pysyvää poikkileikkausta; 16) pisteäisellä lisäkonduktanssilla Χ, (W/K) pisteäisen kyläsillan (esierkiksi terässide) aiheuttaaa lisäystä jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaan läpövirtaan, kun läpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ypäristöjen välillä on yksikön suuruinen; 17) sisä- ja ulkopuolen pintavastuksella R si ja R se, ( 2 K/W) rakennusosan pinnan ja sisä- tai ulkopuolisen ypäristön välisen rajakerroksen läönvastusta; 18) tuulensuojalla rakennusosassa olevaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin; 19) valoaukolla lasi- tai uiden vastaavien ainekerrosten uodostaaa läpinäkyvää aluetta; 20) viivaaisella kyläsillalla kyläsiltaa, jonka poikkileikkaus on rakenteen pinnan suuntaan jatkuvana saan-lainen; 21) viivaaisella lisäkonduktanssilla Ψ, (W/ K) viivaaisen kyläsillan (esierkiksi teräsranka) aiheuttaaa lisäystä jatkuvuustilassa rakennusosan tai sen reuna-alueen läpi kulkevaan läpövirtaan, kun läpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ypäristöjen välillä on yksikön suuruinen. 5
2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS 2.1 Yleistä 2.1.1 Näissä ohjeissa esitetään enetelä rakennusosien ja rakenteiden korjatun läönläpäisykertoien ( ) laskeiseksi. Muutakin enetelää voidaan käyttää, jos näitä ohjeita ei voida soveltaa tai korvaava laskentaenettely on vähintään yhtä tarkka kuin tässä esitetty. Myös kokeellista tulosta voidaan käyttää, jos laskennallinen äärittäinen on kohtuuttoan vaikeaa tai laskennassa tarvittava lähtötieto ääritetään kokeellisesti. Läönläpäisykertoien yksittäinen ittaustulos pätee vain tutkitulle koerakenteelle ittausoloissa. Jos läönläpäisykertoien laskenta on kohtuuttoan hankalaa, voidaan koetuloksen perusteella kuitenkin arvioida rakenneratkaisulle käytännön suunnitteluun soveltuva läönläpäisykertoien arvo. Tällöin on pyrittävä ottaaan huoioon ittausten epätarkkuus, rakenteen ja siinä käytettävien aineiden oinaisuuksien vaihtelu käytännössä, rakennesuunnitelien ukainen ateriaalien käyttöläpötilaolosuhteiden ja - kosteuspitoisuuden vaikutus sekä rakennusaineiden ahdollinen läönjohtavuuden palautuaton uuttuinen käyttöiän aikana. 2.1.2 Korjattu läönläpäisykerroin ( ) on rakennusosan lopullinen läönläpäisykerroin, jota käytetään rakennuksen ääräystenukaisuutta osoitettaessa sekä rakennuksen energiankulutuslaskelissa. Osoitettaessa läpöhäviöiden ääräystenukaisuutta tasauslaskelassa ja energiankulutustarkasteluissa U-arvolla tarkoitetaan korjattua läönläpäisykerrointa. Tässä ohjeessa eri rakennusosien korjatun läönläpäisykertoien erkinnässä käytetään U-kirjainta, jolla on eri alaindeksejä, esierkiksi aanvastaisessa alapohjassa U f. 2.1.3 Rakennuksen vaippaan eri syistä tehtäviä yksittäisiä kyläsiltoja ei tarvitse ottaa huoioon rakennusosan läönläpäisykerrointa laskettaessa. Yksittäisen kyläsillan voi uodostaa esierkiksi suuri läpivienti, hori, parvekkeen kannatus, alapohjan läpäisevä pilari, rakenteeseen sijoitettu talotekniikan koponentti tai uu erikseen suunniteltu ja toteutettu yksittäinen ratkaisu. 2.2 Läönläpäisykertoien laskenta 2.2.1 Rakennusosan läönläpäisykerrointa ( ) laskettaessa ainekerrosten läönjohtavuutena ( ) käytetään läönjohtavuuden suunnitteluarvoja ( ). 2.2.2 Rakennusosan läönläpäisykerroin ( ) on rakennusosan kokonaisläönvastuksen ( ) käänteisluku (1) rakennusosan läönläpäisykerroin W/( 2 K) rakennusosan kokonaisläönvastus 2 K/W. 6
Rakennusosan kokonaisläönvastus ( ) sisältää rakennusosan läönvastuksen ja rakennusosan olepien puolien pintavastukset. 2.2.3 Läpö voi johtua rakennusosan sisällä usean ainekerroksen läpi. Ainekerrokset voivat poiketa toisistaan sekä paksuudeltaan että läönjohtavuudeltaan. Yksittäisen ainekerroksen läönvastus ( ) lasketaan ainekerroksen paksuutta ( ) ja läönjohtavuuden suunnitteluarvoa ( ) käyttäen kaavasta (2) (2) ainekerroksen läönvastus ainekerroksen paksuus ainekerroksen läönjohtavuuden suunnitteluarvo 2 K/W W/( K). Mikäli ainekerroksen paksuus ( ) vaihtelee läpövirran suuntaan nähden kohtisuorassa tasossa, voidaan ainekerroksen paksuutena käyttää ainekerroksen paksuuden keskiääräistä arvoa edellyttäen, ettei ainekerroksen vähiäispaksuus alita ainekerroksen keskiääräistä paksuutta enepää kuin 20 %. 2.2.4 Rakennusosan läönjohtavuudeltaan erilaiset ainekerrokset voivat olla läpövirran suuntaan nähden peräkkäin tai rinnan. Läpövirran suuntaan nähden peräkkäisistä ainekerroksista (Kuva 1) uodostuvan rakennusosan kokonaisläönvastus ( ) lasketaan kaavalla (3) (3) rakennusosan kokonaisläönvastus sisäpuolen pintavastus rakennusosan ainekerrosten 1, 2,...,n läönvastukset ulkopuolen pintavastus 2 K/W 2 K/W 2 K/W 2 K/W. Kunkin yksittäisten peräkkäisen ainekerroksen läönvastus ( ) lasketaan ainekerroksen paksuutta ja läönjohtavuutta käyttäen kaavasta (2) ja sijoitetaan kaavaan (3). 2.2.5 Jos rakennusosassa on läpövirran suuntaan nähden läönjohtavuudeltaan erilaisia rinnakkaisia ainekerroksia (Kuva 2), rakennusosan kokonaisläönvastukselle lasketaan ylälikiarvo ( ) ja alalikiarvo ( ). Rakennusosan kokonaisläönvastus ( ) on näiden arvojen keskiarvo (4) rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvo rakennusosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvo 2 K/W 2 K/W. Jos epätasa-aineiselle rakennusosalle ääritettyjen läönvastusten ylä- ja alalikiarvon suhde on suurepi kuin 1,5 tai rakennusosassa on etallirakenteiden uodostaia säännöllisiä viivaaisia kyläsiltoja, rakennusosan läönläpäisykerrointa (U) ei voida äärittää läönvastusten ylä- ja alalikiarvojen avulla. Tässä tapauksessa säännöllisten viivaaisten kyläsiltojen vaikutus voidaan ottaa huoioon kohdan 2.3.5 ukaisesti lisääällä ilan kyläsiltoja laskettuun rakennusosan läönläpäisykertoien 7
arvoon viivaaisten kyläsiltojen aiheuttaa lisäys (ΔU Ψ ). Säännöllisten viivaaisten kyläsiltojen vaikutus rakennusosan läönläpäisykertoieen voidaan vaihtoehtoisesti äärittää yös tarkealla laskentaenetelällä tai kokeellisesti. Rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvoa ( ) laskettaessa rakennusosa jaetaan läpövirran suuntaisiin, koko rakennusosan läpi ulottuviin itsenäisiin lohkoihin, jotka uodostuvat läpövirran suuntaan nähden peräkkäin olevista läönjohtavuudeltaan erilaisista ainekerroksista (Kuva 3). Läönjohtavuudeltaan erilaiset rinnakkaiset ainekerrokset sijoitetaan näin toisistaan riippuattoiin lohkoihin. Jokaisen näin uodostetun lohkon kokonaisläönvastus lasketaan erikseen kohdan 2.2.4 kaavaa (3) käyttäen pintavastukset ukaan lukien. Lopuksi lohkojen kokonaisläönvastukset sijoitetaan yhtälöön (5) rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvon ( ) laskeiseksi (5) rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvo lohkojen a, b,, n osuudet rakennusosan läpövirran suuntaan nähden kohtisuorasta pintaalasta lohkojen a, b,, n kokonaisläönvastukset 2 K/W - 2 K/W. Rakennusosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvoa ( ) laskettaessa rakennusosa jaetaan läpövirran suuntaan nähden kohtisuoriin, koko rakenneosan läpi ulottuviin kerroksiin siten, että jokainen kerros on läönjohtavuudeltaan yhtenäinen läpövirran suunnassa (Kuva 4). Seuraavaksi kunkin kerroksen läönjohtavuudeltaan erilaisten rinnakkaisten lohkojen läönvastukset yhdistetään kerros kerrallaan kaavaa (6) käyttäen (6) rakennusosan kerroksessa j yhdistettävien rinnakkaisten lohkojen a, b,..., n yhteenlaskettu läönvastus yhdistettävien rinnakkaisten lohkojen a, b,, n osuudet rakennusosan läpövirran suuntaan nähden kohtisuorasta pinta-alasta rakennusosan kerroksessa j yhdistettävien rinnakkaisten lohkojen a, b,..., n läönvastukset 2 K/W - 2 K/W. Kaavaa (6) käytettäessä kerroksessa j olevien läönjohtavuudeltaan erilaisten rinnakkaisten lohkojen läönvastukset lasketaan kaavaa (2) käyttäen. Paksuutena ( ) kaavassa (2) käytetään jokaiselle yhdistettävälle lohkolle tarkasteltavan kerroksen paksuutta. Kerroksen paksuus on se atka, jonka yhdistettävät läönjohtavuudeltaan erilaiset lohkot kulkevat rinnan. Tää paksuus ei välttäättä ole yhtä suuri kuin ainekerroksen kokonaispaksuus, jos yhdistettävät lohkot eivät kulje koko paksuudeltaan rinnan. Osuudet ovat yhtä suuret kaavoissa (5) ja (6). Läönjohtavuudeltaan erilaisten rinnakkaisten lohkojen läönvastuksen yhdistäisen jälkeen rakenneosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvo ( ) lasketaan kaavalla (7) ( ) ( ) (7) rakennusosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvo sisäpuolen pintavastus 2 K/W 2 K/W 8
ulkopuolen pintavastus rakennusosan kerroksissa a, b,..., j olevien rinnakkaisten lohkojen yhdistetyt läönvastukset (esierkiksi läönvastukset ja kuvassa 4) rakenneosan tasa-aineisista ja tasapaksuisista ainekerroksista uodostuvien kerrosten 1, 2,..., k läönvastukset (esierkiksi läönvastus kuvassa 4) 2 K/W 2 K/W 2 K/W. d 1 d 2 d 3 R se 1 2 3 R si Kuva 1. Esierkki läpövirran suuntaan nähden peräkkäisistä ainekerroksista uodostuvasta rakennusosasta. Kuva 2. Esierkki läpövirran suuntaan nähden rinnakkaisia ainekerroksia (kerrokset 2, 3 ja 4) sisältävästä rakennusosasta. d 1 d 2 d 3 R se 1 2 3 R si =R Ta = R T R se 1 4 R si =R Tb d 4 Kuva 3. Esierkki kuvan 2 rakennusosan läönvastuksen ylälikiarvoa ( ) laskettaessa käytettävistä lohkoista. Kuva 4. Esierkki kuvan 2 rakennusosan läönvastuksen alalikiarvoa ( ) laskettaessa käytettävistä kerroksista. 9
2.3 Korjatun läönläpäisykertoien laskenta 2.3.1 Rakennusosan korjattu läönläpäisykerroin ( ) saadaan lisääällä luvussa 2.2 laskettuun läönläpäisykertoien arvoon ( ) läönläpäisykertoien korjausteri ( ) kaavalla (8) (8) rakennusosan korjattu läönläpäisykerroin W/( 2 K) rakennusosan läönläpäisykerroin W/( 2 K) läönläpäisykertoien korjausteri W/( 2 K). Läönläpäisykertoien korjausteri ( ) lasketaan kaavalla (9) läönläpäisykertoien korjausteri W/( 2 K) ekaanisista kiinnikkeistä aiheutuva korjaustekijä, kaava (10) W/( 2 K) tai kaava (11) ilaraoista aiheutuva korjaustekijä, kaava (14) W/( 2 K) käännetyistä katoista aiheutuva korjaustekijä, kaava (15) ΔU Ψ viivaaisista kyläsilloista (esierkiksi teräsranka) aiheutuva korjaustekijä, kaava (16) W/( 2 K). W/( 2 K) Jos läönläpäisykertoien korjausteri ( ) on väheän kuin 3 % rakennusosan läönläpäisykertoien ( ) arvosta, läönläpäisykertoien korjausteriä ei tarvitse ottaa huoioon. Tällöin rakennusosan korjattu läönläpäisykerroin on yhtä suuri kuin rakennusosan kohdassa 2.2 laskettu läönläpäisykerroin. Rakennusvaipan läpöhäviötä laskettaessa otetaan rakennusosien läönläpäisykertoiien lisäksi huoioon yös rakennusosien välisten liitosten aiheuttaien kyläsiltojen vaikutus rakentaisääräyskokoelan osan D5 ukaisesti. 2.3.2 Eristeen osittain tai kokonaan läpäisevien ekaanisten kiinnikkeiden ja uiden säännöllisten pisteäisten kyläsiltojen korjaustekijä ( ) voidaan laskea likiääräisesti kaavalla (10) ( ) (10) ekaanisista kiinnikkeistä aiheutuva korjaustekijä W/( 2 K) kerroin, kaava (12) - kiinnikkeen läönjohtavuus W/( K) yhden kiinnikkeen poikkipinta-ala 2 kiinnikkeiden lukuäärä neliöetriä kohden 1/ 2 sen läöneristekerroksen kokonaispaksuus, johon kiinnike on asennettu sen läöneristekerroksen läönvastus ilan kyläsiltojen vaikutusta, 2 K/W jonka kiinnike läpäisee, kaava (13) 10
tarkasteltavan rakennusosan kokonaisläönvastus ilan korjaustekijöiden ja kyläsiltojen vaikusta, kohdan 2.2 ukaisesti laskettuna 2 K/W. Mekaanisten kiinnikkeiden ja uiden pisteäisten säännöllisten kyläsiltojen aiheuttaaa korjausta ei tarvitse tehdä, jos kiinnikkeet lävistävät tyhjän välitilan tai jos kiinnikkeen läönjohtavuus ( ) on pienepi kuin 1 W/( K). Kaavaa (10) ei voida käyttää, jos kiinnike yhdistää kahta etallilevyä. Tällaisen tapauksen laskeiseksi on esitetty tarkepia ohjeita SFS-EN-standardeissa. Mekaanisten kiinnikkeiden ja uiden pisteäisten säännöllisten kyläsiltojen aiheuttaa läönläpäisykertoien lisäys ( ) voidaan laskea tarkein kaavalla (11) (11) ekaanisista kiinnikkeistä aiheutuva korjaustekijä W/( 2 K) rakennusosassa olevien keskenään saanlaisten pisteäisten W/K kyläsiltojen aiheuttaa pisteäinen lisäkonduktanssi saanlaisten pisteäisten kyläsiltojen lukuäärä rakennusosassa - rakennusosan pinta-ala 2. Kaavassa (10) käytetty kerroin lasketaan kaavalla (12) (12) sen läöneristekerroksen kokonaispaksuus, johon kiinnike on asennettu pituus, jonka kiinnikkeen huoattavasti ypäröivää läöneristettä parein läpöä johtava osa kulkee tarkasteltavan läöneristekerroksen sisällä kohtisuoraan eristeen paksuuden suuntaisesti (läpövirran suuntainen pituus). Jos kiinnike läpäisee eristekerroksen kokonaan, kertoien arvo on 0,8. Kaavassa (10) käytetty läönvastus lasketaan kaavalla (13) (13) pituus, jonka kiinnikkeen huoattavasti ypäröivää läöneristettä parein läpöä johtava osa kulkee tarkasteltavan läöneristekerroksen sisällä kohtisuoraan eristeen paksuuden suuntaisesti (läpövirran suuntainen pituus) sen läöneristekerroksen läönjohtavuus, jonka läpi kiinnike kulkee W/( K). 11
2.3.3 Läöneristyksessä ahdollisesti olevien ilarakojen ja epäideaalisen asennuksen aiheuttaa lisäys läönläpäisykertoieen lasketaan kaavalla (14) ( ) (14) ilaraoista aiheutuva korjaustekijä W/( 2 K) ilaraoista aiheutuva korjauskerroin W/( 2 K) ilarakoja sisältävän läöneristekerroksen läönvastus 2 K/W ilan kyläsiltojen vaikutusta, kaava (2) tarkasteltavan rakenneosan kokonaisläönvastus ilan 2 K/W. korjaustekijöiden ja kyläsiltojen vaikusta, kaava (3) Ilaraoista aiheutuva korjauskerroin ( käytettävissä. ) voidaan valita taulukosta 1, ellei tarkepia tietoja ole Taulukko 1. Ilaraoista aiheutuva korjauskerroin. Taso Ilaraon kuvaus 0 1 2 Läöneristeessä ei ole ilarakoja tai läöneristeessä on vain vähäisiä ilarakoja, joilla ei ole erkittävää vaikutusta läönläpäisykertoieen. Läöneristeessä on eristeen läpäiseviä ilarakoja, jotka eivät kuitenkaan aiheuta ilan kiertokulkua läöneristeen läpiän ja kylän puolen välillä. Läöneristeessä on eristeen läpäiseviä ilarakoja, jotka aiheuttavat ilan kiertokulkua läöneristeen läpiän ja kylän puolen välillä. W/( 2 K) 0,00 0,01 0,04 2.3.4 Käännetty kattorakenne toteutetaan siten, että läöneriste on kokonaisuudessaan vedeneristeen yläpuolella. Käännettyjen kattojen rakenteissa tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvaa läöneristettä. Käännettyjen kattojen korjaustekijällä ( ) otetaan huoioon yliääräinen läpöhäviö, joka aiheutuu käännetyissä katoissa sadeveden kulkeutuisesta läöneristeen liitosten kautta vedeneristyksen ja läöneristeen väliin. Käännettyjen kattojen korjaustekijä lasketaan kaavalla (15) ( ) (15) R 1 R Th käännettyjen kattojen korjaustekijä W/( 2 K) läityskauden keskiääräinen sateen intensiteetti, jona /vrk voidaan käyttää yleensä arvoa 0,5 /vrk vedeneristyksen ja läöneristeen väliin kulkeutuneen - sadeveden osuus keskiääräisestä sateen intensiteetistä ( ) kerroin, jolla kuvataan sadeveden kulkeutuisesta W vrk/( 2 K ). vedeneristyksen ja läöneristeen väliin aiheutuvaa kasvanutta läpöhäviötä vedeneristyksen yläpuolella olevan läöneristekerroksen 2 K/W läönvastus ilan kyläsiltojen vaikutusta, kaava (2) rakenteen kokonaisläönvastus, ilan korjaustekijöiden ja 2 K/W kyläsiltojen vaikutusta, kaava (3) 12
Suurin läönläpäisykertoien lisäys on rakenteella, vedeneristeen yläpuolella on yksi puskusauoin toteutettu läöneristekerros, jonka yläpinta on avoin, esierkiksi sorapinnoitus. Tällaisella toteutustavalla tehdylle rakenteelle voidaan käyttää kertoiien (f x) tulolle arvoa 0,04 W vrk/( 2 K ). Pienepiä kertoiien (f x) tulon arvoja voidaan käyttää, jos läöneristyskerros on toteutettu useaasta eristekerroksesta, sauat on pontattu ja yläpinta on suljettu, esierkiksi betoni tai asfalttipinta. Tällöin kertoiien (f x) tulon arvo on tyypillisesti 0,01 0,02 W vrk/( 2 K ). Tarkepia ohjeita kaavan (15) kertoiien äärittäiseksi on annettu käännettyjen kattojen eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnöissä ja laskentaoppaissa. Tarvittaessa kertoiien (f x) tulon arvo voidaan äärittää yös kokeellisesti. 2.3.5 Viivaaisten säännöllisten kyläsiltojen (esierkiksi teräsranka) aiheuttaa läönläpäisykertoien lisäys ( ) lasketaan kaavalla (16) (16) Ψ k l k viivaaisten säännöllisten kyläsiltojen aiheuttaa W/( 2 K) läönläpäisykertoien lisäys rakennusosassa olevien keskenään saanlaisten viivaaisten W/( K) kyläsiltojen k viivaainen lisäkonduktanssi saanlaisten viivaaisten kyläsiltojen yhteispituus rakennusosassa rakennusosan pinta-ala 2 Viivaaisten kyläsiltojen lisäkonduktanssien arvoja ääritetään tuotekohtaisesti valistajien toiesta. Viivaaiset lisäkonduktanssit on voitu ottaa huoioon jo valistajan äärittäässä rakenteen läönläpäisykertoien arvossa, jolloin niiden vaikutusta ei tarvitse laskea erikseen. 2.4 Luonnollinen konvektio läöneristyksessä 2.4.1 Yläpohjien ja ulkoseinien läöneristekerroksissa ei saa tapahtua haitallisessa äärin luonnollista konvektiota. Tää voidaan tarkistaa laskealla läöneristekerrokselle uunnettu Rayleighin luku ( ), jonka tulee olla pienepi kuin taulukossa 2 annetut raja-arvot. Jos kaavalla (17) laskettu uunnettu Rayleighin luvun arvo ylittää taulukossa 2 annetun raja-arvon, on läöneristeessä tapahtuva luonnollinen konvektio estettävä rakenteellisin toienpitein tai läöneriste on vaihdettava kokonaan tai osittain väheän ilaa läpäisevään läöneristeeseen. Muunnettu Rayleighin luku lasketaan kaavalla (17) (17) uunnettu Rayleighin luku - 13
läöneristeen paksuus läöneristeen ilanläpäisevyys 3 /( s Pa) ilan dynaainen viskositeetti 10 C läpötilassa Pa s (0,0175 10 3 Pa s) läöneristekerroksen sisä- ja ulkopinnan välinen läpötilaero K läöneristeen läönjohtavuuden suunnitteluarvo W/( K) kerroin, jonka arvo on 3 10 6 kg/( 2 s 3 K 2 ). Kerroin on aan vetovoian kiihtyvyyden, ilan läpölaajeneiskertoien, ilan tiheyden ja ilan oinaisläpökapasiteetin tulo, joka on jaettu ilan kineaattisella viskositeetilla siten, että kaikki aineoinaisuudet on ääritetty 10 C läpötilassa. Tarkastelussa käytetään sisä- ja ulkoilan välisenä läpötilaerona 50 C:ta. Taulukko 2. Muunnetun Rayleighin luvun ( ) raja-arvot yläpohja- ja ulkoseinärakenteille. Rakennusosa Läpövirran suunta - Ulkoseinä Vaakasuuntaan 2,5 Yläpohja Ylöspäin, läöneristeen yläpinta avoin 15 Ylöspäin, läöneristeen yläpinnassa tuulensuoja 30 Kalteville yläpohja- ja ulkoseinärakenteille uunnettu Rayleighin luku voidaan äärittää interpoloialla kertoalla taulukon 2 yläpohjalle annettu arvo rakenteen kaltevuuskulan kosinin itseisarvolla. Vaakatason kaltevuuskula on 0. Jos näin saatu uunnettu Rayleighin luvun arvo on pienepi kuin ulkoseinälle taulukossa 2 ääritetty arvo, tulee tarkastelussa käyttää ulkoseinälle annettua arvoa. 2.4.2 Jos läöneristekerros toteutetaan kahdesta tai useaasta erilaisesta ilaa läpäisevästä läöneristeestä, joita ei ole erotettu toisistaan erillisellä ilansululla (esierkiksi yläpohjaan päällekkäin laitettava levyvilla- ja puhalluseriste), lasketaan tällaiselle kerrokselle yhdistetty odifioitu Rayleighin luku. Tätä varten lasketaan eri eristeistä koostuvien kerrosten yhdistetty läönjohtavuus ja ilanläpäisevyys kerrosten paksuuksien suhteen painotettuina keskiarvoina. 2.4.3 Oleassa olevien rakenteiden läpöteknisissä tarkasteluissa, esierkiksi rakenteiden lisäeristäisen yhteydessä, ilanläpäisevyyden vaikutus otetaan huoioon oleassa olevan läöneristeen osalta siinä tapauksessa, että lisäläöneriste uodostaa oleassa olevan läöneristeen kanssa yhtenäisen eristekerroksen. Määritettäessä yhtenäisen eristekerroksen uunnettu Rayleighin lukua lasketaan eristekerroksen yhdistetty läönjohtavuus ja ilanläpäisevyys oleassa olevan ja lisäläöneristeen paksuuksien suhteen painotettuina keskiarvoina. Ellei oleassa olevalle läöneristeelle ole löydettävissä ilanläpäisevyyden arvoa, sen ilanläpäisevyytenä käytetään lisäläöneristeen ilanläpäisevyyden arvoa kerrottuna kahdella. 2.4.4 Läöneristyskerroksen sisällä tapahtuvia ilavirtauksia tulee pyrkiä poistaaan rakenteellisten toienpiteiden lisäksi yös huolellisella asentaisella ja työn laadunvalvonnalla. 14
3 RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET 3.1 Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ja sen valintaahdollisuudet 3.1.1 Läönjohtavuuden suunnitteluarvona ( ) voidaan käyttää SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaan ääritettyä läönjohtavuuden suunnitteluarvoa, SFS-EN-standardissa esitettyä taulukoitua läönjohtavuuden suunnitteluarvoa, taulukossa 3 annettua läönjohtavuuden suunnitteluarvoa tai uulla tavalla ääritettyä, rakennusosalle soveltuvaa läönjohtavuuden suunnitteluarvoa kuten esierkiksi tyyppihyväksyttyä arvoa. Ensisijaisesti käytetään SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaan ääritettyä läönjohtavuuden suunnitteluarvoa, tään jälkeen taulukoitua -arvoa ja viieisenä uulla enetelällä ääritettyä läönjohtavuuden suunnitteluarvoa. Jos saalle aineelle on annettu useita -arvoja, valitaan läönjohtavuudeksi parhaiten tarkasteltavaan kohteeseen soveltuva arvo. 3.1.2 Oleassa olevien rakenteiden läpöteknisissä tarkasteluissa käytetään ensisijaisesti niitä läönjohtavuuden suunnitteluarvoja, joita on käytetty rakennuksen läpöhäviöiden ääräystenukaisuutta osoitettaessa. Jos jonkin aineen läönjohtavuutena on käytetty jotakin uuta arvoa kuin läönjohtavuuden suunnitteluarvoa ( ) kuten esierkiksi noraalista läönjohtavuutta, käytetään tällaisten rakenteiden läpöteknisissä tarkasteluissa ensisijaisesti taulukossa 3 annettuja läönjohtavuuden suunnitteluarvoja. Mikäli rakennusaineelle ei löydy sopivaa -arvoa taulukosta 3, voidaan läönjohtavuuden suunnitteluarvona käyttää uilla enetelillä ääritettyä läönjohtavuuden arvoa kuten esierkiksi noraalista läönjohtavuutta. 3.1.3 Taulukossa 3 annetut rakennusaineiden läönjohtavuuden suunnitteluarvot ( ) pätevät Suoessa tavanoaisissa käyttöolosuhteissa, jotka vastaavat keskiäärin ilan läpötilaa 10 C ja 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta. Myös taulukossa 3 annetut aineiden tiheyden ja oinaisläpökapasiteetin arvot vastaavat edellä ainittuja käyttöolosuhteita. Taulukon 3 arvoja voidaan käyttää ulkoilaa vasten olevien rakennusosien korjatun läönläpäisykertoien ( ) arvojen äärittäiseen. Taulukossa esitettyjen läönjohtavuuden suunnitteluarvojen käyttö edellyttää, että aine vastaa taulukossa esitettyjä oinaisuuksia ja että ainetta käytetään läpötekniseltä kannalta tarkoituksenukaisesti hyvää rakentaistapaa noudattaen. Jos aineelle on annettu useita läönjohtavuuden suunnitteluarvoja eri tiheyksissä, väliarvot voidaan interpoloida aineen todellisen tiheyden perusteella. 3.1.4 Jos läöneristeiden keskiääräiset käyttöolosuhteet poikkeavat edellä ainituista läpötila- ja kosteusolosuhteista siten, että läönjohtavuuden suunnitteluarvo kasvaa, läönjohtavuuden suunnitteluarvoihin tulee tehdä läpötilan ja suhteellisen kosteuden uutoksia vastaavat korjaukset SFS- EN -standardien ukaisesti. Tää koskee erityisesti tilanteita, joissa rakenteet ovat alttiina sateelle tai ne sijaitsevat aanpinnan alapuolella tai aata vasten tai ovat kokonaan tai osittain veden alla. Vastaavat korjaukset on tehtävä yös oleassa olevien rakenteiden rakennusaineille, kun niille tehdään läpöteknisiä tarkasteluja. Käännetyissä katoissa kosteuden vaikutus otetaan huoioon erillisellä korjaustekijällä kohdan 2.3.4 ukaisesti. 15
3.1.5 Läöneristeen ikääntyisestä aiheutuva palautuaton läönjohtavuuden uutos on otettava huoioon läönjohtavuuden suunnitteluarvossa SFS-EN -standardien ukaisesti, ellei sitä ole otettu huoioon jo iloitetun läönjohtavuuden ( ) arvossa. Tää koskee yös oleassa olevien rakenteiden rakennusaineita, kun niille tehdään läpöteknisiä tarkasteluja. Ikääntyisen vaikutus on otettu huoioon taulukon 3 läönjohtavuuden suunnitteluarvoissa. Uusissa rakennusaineissa ikääntyisen vaikutus on yleensä otettu huoioon jo iloitetun läönjohtavuuden arvossa. 3.1.6 Aineen läönjohtavuuden suunnitteluarvoon ( ) ei sisälly ainekerroksen läpi enevien tai siihen rajoittuvien uiden rakenneosien ja aineiden, kuten tukirakenteiden, sauausaineiden, siteiden ja kiinnikkeiden kautta tapahtuva läönsiirtyinen. Kyläsiltojen vaikutus otetaan huoioon rakennusosan korjattua läönläpäisykerrointa ( ) ääritettäessä kohdan 0 ukaisesti. 3.1.7 Aineen läönjohtavuuden suunnitteluarvoon ( ) ei sisälly läöneristyskerroksen ilarakojen, epäideaalisen asennuksen ja ilaa läpäisevässä läöneristeessä tapahtuvien ilavirtausten vaikutusta. Näiden tekijöiden vaikutukset on tarkistettava ja otettava tarvittaessa huoioon läöneristettä valittaessa ja rakennusosan korjattua läönläpäisykerrointa ( ) ääritettäessä kohdan 0 ukaisesti. 3.1.8 Aineen läönjohtavuuden suunnitteluarvoon ( ) ei sisälly ainekerroksen paksuuden uutoksen kuten painuan tai ulkoisen kuorituksen aiheuttaaa vaikutusta, vaan se on otettava tarvittaessa erikseen huoioon läönläpäisykertoien laskennassa. 16
Taulukko 3. Rakennusaineiden läönjohtavuuden suunnitteluarvoja ( ) sekä tiheyksiä ( ) ja oinaisläpökapasiteetteja vakiopaineessa ( ) Taulukossa esitetyt rakennusaineiden läönjohtavuuden suunnitteluarvot pätevät Suoessa tavanoaisissa käyttöolosuhteissa, jotka vastaavat keskiäärin ilan läpötilaa 10 C ja 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta. Aine, tarvike LÄMMÖNERISTEET JA TÄYTEAINEET Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) ineraalivilla, levy ja atto 10 200 1030 0,050 soluuovilevy, paisutettua polystyreeniä grafiittipohjainen eriste tavallinen eriste soluuovipuru, polystyreeniä soluuovilevy, suulakepuristusenetelällä valistettua polystyreeniä ponneaineena CFC 12 (1 uu ponneaine soluuovilevy, polyuretaania (PUR tai PIR) ponneaineena CFC 11 (1 ponneaineena pentaani ruiskutettavat tai valettavat polyuretaanieristeet upisoluinen eriste avosoluinen eriste 10 50 10 50 10 20 20 65 20 65 28 55 28 55 28 55 28 55 28 55 28 55 1450 1450 1450 1450 1450 1400 1400 1400 1400 1400 1400 0,035 0,050 0,080 0,035 0,040 0,030 (2 0,024 (3 0,033 (2 0,030 (3 0,033 0,045 solulasilevy 100 150 0,065 (4 puukuitueriste, levy 30-50 1600 0,050 pellava, levy ja atto 30 50 1600 0,050 lastuvillalevy 250 450 1470 0,080 korkkilevy paisutettu koneellisesti puhallettavat kuitueristeet yläpohjassa (5 ineraalivilla puukuitueriste seinässä puukuitueriste (6 kutterinlastu löysänä sullottuna sahanpuru löysänä sullottuna sekoite kutterinlastun kanssa, 1:1 1) 2) 3) 4) 5) 6) 150 200 400 15 60 20 70 35 70 80 120 120 200 140 1500 1500 1500 1030 1600 1600 1600 1600 1600 1600 1600 0,045 0,050 0,065 0,050 0,050 0,050 0,140 0,080 0,120 0,080 0,070 CFC-tuotteiden valistus on kielletty, utta näitä tuotteita on oleassa olevissa rakenteissa. Tehdasvalisteiset levyt ilan diffuusiotiivistä pintaa tai läöneriste on paisutettu eristetilassa ja täyttää sen kokonaan. Tehdasvalisteiset levyt, joissa on vähintään 50 μ paksut yhtenäiset etallipinnat tai läöneriste on paisutettu vähintään 50 μ paksujen yhtenäisten etallikerrosten väliin ja on olein puolin kauttaaltaan näihin kiinni liiautunut. Läöneristelevyt on sauattu esierkiksi bituilla. Uusissa rakennuksissa puhallettavaan eristyspaksuuteen sisältyy valistajan iloittaa painuavara. Läöneriste on ärkäpuhallettu. 17
Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) kalsiusilikaattilevy 150 300 600 0,050 0,070 0,10 0,16 kevytbetoniurske 400 0,15 kevytsora 200 400 0,10 koksikuona 700 0,25 asuunikuona, rakeistettu 150 250 KIVIMATERIAALIT 900 900 0,10 (7 0,12 (7 asfaltti 2100 0,70 betoni 1 % terästä 2 % terästä betonireikäkivet uurattuina (8 betonitäyskivet uurattuina karkaistu kevytbetoni eleentteinä harkkoina ohut- ja liiasauoin 2000 2200 2400 2300 2400 1400 2000 400 450 500 600 400 450 500 600 kevytsorabetoni paikalleen valettuna tai eleentteinä 650 800 1200 1400 1600 valetut kevytsorabetonieristeet ylä- ja alapohjassa 400 500 600 kevytsorabetoniharkot uurattuina rakosauat 10 täydet sauat 7) 8) 650 650 1,35 1,65 2,0 2,3 2,5 0,55 1,2 0,10 0,12 0,135 0,175 0,12 0,13 0,145 0,185 Käytettäessä täyteainetta yläpohjan läöneristeenä ilan yläpuolista tiivistävää kerrosta on annettuun λ U -arvoon lisättävä 0,02 W/( K). Reikäkiven tiheytenä käytetään bruttotiheyttä eli assa jaettuna tilavuudella ottaatta huoioon reikävähennystä. 0,20 0,24 0,35 0,45 0,55 0,70 0,11 0,13 0,17 0,20 0,24 18
Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) kalkkihiekkatiilet uurattuina 1900 0,95 poltetut tiilet uurattuina reikätiilet (8 täystiilet rappauslaastit kalkkilaasti kalkkiseenttilaasti seenttilaasti RAKENNUSLEVYT kipsilevy 1300 1500 1300 1500 1700 1700 1800 2000 700 900 0,50 0,60 0,60 0,65 0,70 0,90 1,0 1,2 0,21 0,25 kuituseenttilevy 1100 1500 900 900 0,25 0,30 seenttilastulevy 1200 1500 0,23 lastulevy 300 600 900 1700 1700 1700 0,10 0,14 0,18 OSB-lastulevy 650 1700 0,13 puukuitulevy (yös MDF-levy) 250 400 600 800 1700 1700 1700 1700 0,070 0,10 0,14 0,18 vaneri 300 500 700 1600 1600 1600 1600 0,090 0,13 0,17 0,24 MUITA RAKENNUSAINEITA bitui bituikeri 1050 1100 0,17 0,23 huopa 120 1300 0,050 kipsi kui butyyli EPDM-kui luonnonkui neopreeni polyisobutyleeni polysulfidi solukui vaahtokui 600 900 1200 1500 1200 1150 910 1240 930 1700 270 60 80 1400 1100 2140 1100 1400 1500 0,18 0,30 0,43 0,56 0,24 0,25 0,13 0,23 0,20 0,40 0,10 0,060 19
Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) lasi 2500 750 1,0 linoleu 1200 1400 0,17 uovi akryyli polyaidi (nylon) polyasetaatti polyeteeni LD polyeteeni HD polykarbonaatti polypropeeni polyvinyylikloridi (PVC), jäykkä PVC, joustava, 40 % pehennin soluuovi 1050 1150 1410 920 980 1200 910 1390 1200 270 1500 1600 1400 2200 1800 1200 1800 900 1400 0,20 0,25 0,30 0,33 0,50 0,20 0,22 0,17 0,14 0,10 puu 450 500 700 1600 1600 1600 0,12 0,13 0,18 tekstiiliatto 200 1300 0,060 TIIVISTYSAINEET polyeteenivaahto polyuretaanivaahto silikoni silikonivaahto 70 70 1200 750 2300 1500 0,050 0,050 0,35 0,12 METALLIT aluiini kupari lyijy essinki pronssi rauta teräs ruostuaton teräs sinkki 2800 8900 11300 8400 8700 7500 7800 7900 7200 880 380 130 380 380 450 450 460 500 380 160 380 35 120 65 50 50 30 17 110 LUONNONKIVET gneissi graniitti hiekkakivi kalkkikivi peheä kova liuskekivi arori vuolukivi 2400 2700 2500 2700 2600 1800 2200 2000 2800 2800 3000 3,5 2,8 2,3 1,1 1,7 2,2 3,5 6,4 MAALAJIT savi tai siltti hiekka, sora tai oreeni 1200 1800 1700 2200 1670 2500 910 1180 1,5 2,0 20
Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) KAASUT ila hiilidioksidi argon krypton ksenon VESI jää 10 C 0 C lui peheä osittain tiivistynyt tiivis vesi 10 C 80 C 1,23 1,95 1,70 3,56 5,68 920 900 200 300 500 970 1008 820 519 245 160 2000 2000 2000 2000 2000 4190 4190 0,025 0,014 0,017 0,0090 0,0054 2,3 2,2 0,12 0,23 0,60 0,60 0,67 21
4 PINTAVASTUKSET JA ILMAKERROSTEN LÄMMÖNVASTUKSET 4.1 Pintavastus 4.1.1 Sisä- ja ulkoilaan rajoittuvien rakennusosien pintavastuksina ( ja ) käytetään taulukossa 4 esitettyjä arvoja. Taulukko 4. Rakenneosan sisä- ja ulkopuolen pintavastukset ( ja ). Pintavastus 2 K/W Läpövirran suunta Ylöspäin Vaakasuoraan Alaspäin sisäpuolen pintavastus ( ) 0,10 0,13 0,17 ulkopuolen pintavastus ( ) 0,04 0,04 0,04 4.2 Ilakerroksen läönvastus Pintavastusten arvot uille läpövirran suunnille saadaan taulukon 4 arvoista lineaarisesti interpoloialla. Jos pintavastus halutaan äärittää läpövirran suunnasta riippuattoana tai läpövirran suunta vaihtelee rakenteessa, on laskennassa suositeltavaa käyttää vaakasuoran läpövirran ukaisia pintavastuksen arvoja. 4.2.1 Tuulettuaton ilakerros on rakennusosassa oleva suljettu ilaväli, johon ei johda ilavirtausaukkoa sisä- tai ulkoilasta. 4.2.2 Ilakerros, jonka ulkopuolisessa rakenteen osassa ei ole läöneristystä ja johon johtaa ulkopuolelta pieniä aukkoja, voidaan läönvastukseltaan ottaa huoioon kuten tuulettuaton ilakerros. Tällöin aukot eivät saa sijaita niin, että ne sallivat tuuletusvirtauksen ilakerroksen kautta sen reunalta toiselle. Lisäksi edellytetään, ettei ilakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) ylitä seuraavia raja-arvoja 500 2 pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilakerroksen pituusyksikköä () kohti 500 2 vaakasuoran ilakerroksen pinta-alayksikköä ( 2 ) kohti. 4.2.3 Tuulettuattoan ilakerroksen läönvastuksena ( arvoja. ) voidaan käyttää taulukossa 5 esitettyjä 22
Taulukko 5. Tuulettuattoan ilakerroksen läönvastuksia ( ). Rajoittavien pintojen yhdistetty eissiviteetti - yleinen tapaus ei heijastavia pintoja ε > 0,8 toinen pinta heijastava ε < 0,2 Ilaraon paksuus ( ) 5 10 15 20 50 100 300 5 10 15 20 50 100 300 Tuulettuattoan ilakerroksen läönvastus ( ) 2 K/W Läpövirran suunta Ylöspäin Vaakasuoraan Alaspäin 0,11 0,15 0,16 0,16 0,16 0,16 0,16 0,17 0,29 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,11 0,15 0,17 0,18 0,18 0,18 0,18 0,17 0,29 0,38 0,44 0,44 0,44 0,44 0,11 0,15 0,17 0,18 0,21 0,22 0,23 0,17 0,29 0,38 0,44 0,67 0,75 0,83 Läönvastukset uille ilaraon paksuuksille saadaan taulukon 5 arvoista lineaarisesti interpoloialla. Taulukon 5 arvot ovat voiassa yleisessä tapauksessa, kun läpötilaero ilaraon pintojen välillä ei ylitä 5 C:ta. Muussa tapauksessa ilaraon läönvastus ääritetään SFS-EN-standardissa esitetyllä enetelällä. Yleisen tapauksen (ε > 0,8) lisäksi taulukossa 5 on esitetty arvot tapauksessa, toinen pinta on heijastava ja pysyy jatkuvasti puhtaana sekä pinnan eissiviteetti on pienepi kuin 0,2. Jos pintojen eissiviteetit tiedetään, voidaan ilaraon läönvastus äärittää tarkein SFS-EN-standardissa esitetyllä enetelällä. 4.2.4 Tuulettuva ilakerros on rakennusosassa oleva ilaväli, jonka kautta kulkee tuulettava ilavirtaus rakennusosan reunalta toiselle. Tuulettuva ilakerros on joko lievästi tuulettuva tai hyvin tuulettuva ilaväliin johtavien aukkojen suuruudesta riippuen. 4.2.5 Ilakerros on lievästi tuulettava, kun ilakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala ( ) on seuraavissa rajoissa: eneän kuin 500 2, utta enintään 1500 2 pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilakerroksen pituusyksikköä () kohti eneän kuin 500 2, utta enintään 1500 2 vaakasuoran ilakerroksen pinta-alayksikköä ( 2 ) kohti. Lievästi tuulettuvan ilakerroksen läönvastus ( ) lasketaan kaavalla (18) ( ) ( ) (18) lievästi tuulettuvan ilakerroksen läönvastus ilakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala 2 tuulettuattoan ilakerroksen läönvastus, taulukko 5 2 K/W hyvin tuulettuvan ilakerroksen läönvastus, taulukko 4 2 K/W. 23
4.2.6 Ilakerros on hyvin tuulettuva, kun siihen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala ( ) on suurepi kuin 1500 2 pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilakerroksen pituusyksikköä () kohti tai suurepi kuin 1500 2 vaakasuoran ilakerroksen pinta-ala-yksikköä ( 2 ) kohti. 4.2.7 Jos rakennusosassa on hyvin tuulettuva ilakerros, ilakerroksen ja sen ulkopuolella olevien ainekerroksien läönvastuksia ei oteta huoioon U-arvoa laskettaessa. Tällöin ulkopinnan pintavastuksena voidaan käyttää sisäpinnan pintavastusta ( ) vastaavaa arvoa taulukon 4 ukaisesti. 4.2.8 Koneellisesti tuuletetun ilakerroksen läönvastusta ei oteta huoioon laskelissa, ellei ilakerroksen ja sen ulkopuolella olevien ainekerroksien vaikutusta rakenteeseen ole erikseen selvitetty. 4.2.9 Tuulettuisen vaikutus rakenteen kokonaisläönvastukseen voidaan äärittää vaihtoehtoisesti erillisen tutkiuksen perusteella. 4.2.10 Kattorakenteessa, läöneristetyn, yleensä vaakasuoran, yläpohjan ja kallistetun vesikaton väliin jää ilatila, voidaan ilatila katsoa terisesti hoogeeniseksi kerrokseksi, jonka läönvastus on taulukon 6 ukainen. Taulukko 6. Katon ilatilan läönvastus ( ). Katon rakennetyyppi Läönvastus ( ) 2 K/W kate ilan aluskatetta 0,06 tiilikatto, peltikatto tai uu vastaava vesikate aluskatteella tai sitä vastaavalla ainekerroksella kuten edellinen kohta, utta atalaeissiviteettipinta (esierkiksi aluiinipinnoite) aluskatteen alapinnassa 0,2 0,3 yhtenäinen kerikate alusrakenteineen tai vastaava raoton vesikate 0,3 Arvot taulukossa 6 sisältävät tuulettuvan ilatilan ja vesikaton sen yläpuolella. Arvoihin ei kuitenkaan sisälly vesikaton ulkopuolen pintavastus ( ) Tuuletustilan kosteusteknisen toiinnan parantaiseksi vesikatteen alapuolelle voidaan laittaa erillinen läöneriste tai läpöä eristävä aluskate. Tään läöneristeen läönvastusta ei kuitenkaan oteta huoioon yläpohjan kokonaisläönvastusta laskettaessa. 24
5 MAANVASTAISET JA RYÖMINTÄTILAISET RAKENTEET JA NIIDEN LÄMMÖNLÄPÄISY- KERTOIMIEN LASKENTA 5.1 Yleistä 5.1.1 Maanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden läönläpäisykertoiet lasketaan tässä kohdassa esitetyllä erillisellä laskentaenetelällä, otetaan huoioon yös perusuurin, aan ja ryöintätilan vaikutus alapohjan kautta tapahtuvaan läönsiirtyiseen. 5.1.2 Maanvastaisille ja ryöintätilaisille rakenteille lasketaan korjattu läönläpäisykerroin ( ) ottaalla huoioon kohdassa 0 esitetyt korjaustekijät. 5.1.3 Maanvastaiset ja ryöintätilaiset rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että saavutetaan haluttu läöneristystaso eikä kosteus, routiinen ja pintojen kylyys aiheuta haittaa. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huoioon uun uassa aanpinnan uodot, aa-ainesten oinaisuudet, pohjaveden korkeus ja pintavesien kulku. 5.1.4 Rakenteen sisäpinnan läpötila ulkoseinän ja alapohjan liittyän läheisyydessä ei saa laskea viihtyvyyden kannalta liian atalaksi. Ulkoseinän, alapohjan ja perusuurin läöneristys sijoitetaan toisiinsa nähden niin, ettei rakenteiden liitokseen uodostu haitallista kyläsiltaa. 5.1.5 Maanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden perustusten haitallinen kostuinen estetään yleensä käyttäen tarkoituksenukaisia ratkaisuja salaojitukseen ja pintavesien pois johtaiseen. Salaojan tarkastusputket ja -kaivot tulee peittää tiiviillä kannella, aakerroksella, läöneristekerroksella tai uulla vastaavalla tavalla ulkoilan pääsyn ja routiisen estäiseksi. Ryöintätilaisissa rakenteissa on lisäksi estettävä kosteuden haitallinen siirtyinen diffuusiolla aasta ryöintätilan ilaan. Ryöintätilaisissa rakenteissa diffuusion estävä kerros voi olla saalla yös läöneriste. 5.1.6 Jos läpiän tai kylän rakennuksen perustaissyvyys routivalla aaperällä jää luonnonukaisen roudattoan syvyyden yläpuolelle, suojataan perustukset routaeristyksellä. Käytettävä läöneriste sekä läöneristyksen sijainti ja läönvastus valitaan siten, että routaeristys toiii suunnitelien ukaisesti koko rakennuksen käyttöiän ajan. Oleassa olevaa alapohjaa lisäeristettäessä on huolehdittava, että routaeristyksen äärää tarvittaessa lisätään, jotta rakennuksen sisätilan läittävän vaikutuksen pieneneinen aaperässä ei aiheuta routavaurioita rakennuksen perustuksissa. 25
5.2 Laskennan lähtöarvoja 5.2.1 Maan läönvastus otetaan huoioon laskettaessa aanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden läönläpäisykertoiia kohdissa 5.3 ja 5.4 esitetyillä tavoilla. Tällöin käytetään seuraavia aalajista riippuvia läönjohtavuuksia ( ), ellei läön siirtyisestä rakennuksen alla tehdä tarkepia laskelia tai kokeita: savi, salaojitettu hiekka ja sora = 1,5 W/( K) hiesu, salaojittaaton hiekka ja sora, oreeni = 2,0 W/( K) kallio = 3,5 W/( K). Jos aalajia ei tiedetä, aan läönjohtavuutena ( ) voidaan käyttää arvoa 2,0 W/( K). Maalajien läönjohtavuuksiin ei tehdä läpötilasta ja kosteudesta riippuvia korjauksia. Maanvastaisessa alapohjassa tai ryöintätilan pohjalla olevan salaojituskerroksen läönjohtavuutena käytetään ypäröivän aalajin läönjohtavuutta. 5.2.2 Maassa tapahtuvan läönsiirron koliulotteisuus otetaan huoioon laskealla lattiarakenteelle suhteellinen lattiaitta ( ) kaavalla (19) (19) suhteellinen lattiaitta lattiarakenteen pinta-ala 2 lattiarakenteen piiri. Lattiarakenteen pinta-ala ja piiri lasketaan sisäpintojen ukaan. Suhteellinen lattiaitta voidaan laskea yös rakennuksen osalle. Esierkiksi rivitalohuoneiston lattiarakenteen pinta-ala A lasketaan huoneiston sisäitoilla, joihin lisätään puolet huoneistojen välisten seinien paksuudesta. Lattiarakenteen piiri P sisältää ulkoseinien pituudet vastaavasti laskettuna. Rakennuksen vaipan ulkopuolella olevia läittäättöiä sisätiloja, kuten kuisteja, lisäsiiveksi rakennettuja autotalleja tai varastoja, ei oteta huoioon lattiarakenteen pinta-alaa ja piiriä ääritettäessä. Läitetyn ja läittäättöän tilan välisen seinän pituus lasketaan ukaan lattia-rakenteen piiriin. 26
5.3 Maanvastaiset rakenteet 5.3.1 Maanvastaisen alapohjan tai seinärakenteen läönläpäisykerroin voidaan laskea yksinkertaistetusti kertoalla kohdan 2 ukaan laskettu pelkän lattia- tai seinärakenteen läönläpäisykerroin kertoiella 0,9. Kerroin 0,9 ottaa huoioon aan läönvastuksen. Yksinkertaistettu enetelä ei ota huoioon rakennuksen geoetrian vaikutusta. 5.3.2 Tarkein aanvastaisten rakenteiden läönläpäisykertoiet voidaan laskea kohdissa 5.3.2-5.3.5 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti. Laskentakaavoissa käytettyjä erkintöjä on esitetty kuvassa 5. w w D h R f z w D v d nv d nh Kuva 5. Maanvastaisten rakenteiden läönläpäisykertoiien äärittäisessä tarvittavia tietoja. Kuvassa on seinän paksuus lattiarakenteen kohdalla, ( ) lattiarakenteen reunalla olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen leveys, ( ) perusuurin pystysuuntaisen läöneristeen korkeus aan pinnan alapuolella, ( ) lattiarakenteen reunalla olevan läöneristeen paksuus, perusuurin paksuus, ( ) lattiarakenteen läönvastus ja ( ) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus aanpinnan alapuolella. Tään luvun yhtälöissä käytetty aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan kaavalla (20). ( ) (20) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus seinän paksuus lattiarakenteen kohdalla aan läönjohtavuus W/( K) sisäpuolen pintavastus 2 K/W lattiarakenteen läönvastus, joka lasketaan kohdassa 2 2 K/W esitetyn laskentaenetelän ukaisesti 27
aan pinnan pintavastus ulkona 2 K/W. Maanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan yhtälöstä (20) siten, että seinän paksuutena ( ) käytetään perusuurin paksuutta lattiarakenteen kohdalla. Maanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus on sellaisen aakerroksen paksuus, jolla on saa läönvastus kuin tarkasteltavalla rakenteella. Maalajin läönjohtavuutena käytetään tarkasteltavan rakennuksen alla olevan aan läönjohtavuutta. Lattiarakenteen alapinnaksi katsotaan eristeen salaojituskerroksen yläpintaa vasten oleva rakenteen pinta. 5.3.3 Maanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin lasketaan kaavalla (21) tai (22). Jos aanvastainen alapohja on hyvin läpöeristetty ( ), alapohjan läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (21) (21) aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen W/( K). lisäläöneristeen tai perusuurin pystysuuntaisen läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi, kaavat (23) ja (24) Jos aanvastainen alapohja on läpöeristäätön tai vähän läpöeristetty ( läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (22) ), alapohjan ( ) (22) aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen W/( K). lisäläöneristeen tai perusuurin pystysuuntaisen läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi, kaavat (23) ja (24) Kaavoissa (21) ja (22) käytetty viivaainen lisäkonduktanssi ( ) lasketaan sekä vaakasuuntaisen lattiarakenteen reuna-alueen lisäläöneristeelle että perusuurin pystysuuntaiselle läöneristykselle. Ensin ainitulle lasketaan lisäkonduktanssi ( ) kaavasta (23) ja jälkiäiselle lisäkonduktanssi kaavasta (24). Viivaaiseksi lisäkonduktanssiksi ( ) kaavoihin (21) ja (22) valitaan lisäkonduktansseista itseisarvoltaan suurepi. 28
Lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi ( ) lasketaan kaavalla (23) [ ( ) ( )] (23) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen W/( K) lisäläöneristeen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi aan läönjohtavuus W/( K) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen leveys (Kuva 5) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen. lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus, kaava (25) Perusuurin pystysuuntaisen läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi ( ) lasketaan kaavalla (24) [ ( ) ( )] (24) lattiarakenteen reunalla olevan perusuurin pystysuuntaisen W/( K) lisäläöneristeen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi aan läönjohtavuus W/( K) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan perusuurin pystysuuntaisen lisäläöneristeen korkeus aanpinnan alapuolella (Kuva 5) lattiarakenteen reuna-alueella olevan pystysuuntaisen. lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus, kaava (26) Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdan läpöhäviöiden vähentäiseksi ja rakennuksen routasuojauksen parantaiseksi perusuuri läpöeristetään yös aanpinnan yläpuolelta ulkoseinärakenteen alaosaan asti vähintään saantasoisella läöneristyksellä kuin aan pinnan alapuolella. Lattiarakenteen reunan lisäläöneristeen ja perusuurin läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi ( ja ) ei sisällä alapohjan ja ulkoseinän välisestä liitoksesta aiheutuvaa viivaaista kyläsiltaa. 29
Kaavoissa (23) ja (24) käytettävät ekvivalentit lisäpaksuudet ( ja ) lasketaan kaavoista (25) ja (26) ( ) (25) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus aan läönjohtavuus W/( K) lattiarakenteen reuna-alueella olevan läöneristeen 2 K/W läönvastus, joka lasketaan kohdassa 2 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti lattiarakenteen reuna-alueella olevan läöneristeen paksuus. ( ) (26) lattiarakenteen reunalla olevan pystysuuntaisen lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus aan läönjohtavuus W/( K) perusuurin läönvastus, joka lasketaan kohdassa 2 esitetyn 2 K/W laskentaenetelän ukaisesti perusuurin paksuus. Perusuurin läönvastus ja paksuus tarkoittavat koko perusuuria, johon kuuluvat sekä läöneriste että runkorakenne. 5.3.4 Kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin lasketaan kaavalla (27) tai kaavalla (28). Jos kellarikerroksen aanvastainen alapohja on hyvin läpöeristetty ( läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (27) ), alapohjan (27) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus. aanpinnan alapuolella (Kuva 5) 30
Jos kellarikerroksen aanvastainen alapohja on läpöeristäätön tai vähän läpöeristetty ( ), alapohjan läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (28) ( ) (28) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus. aanpinnan alapuolella (Kuva 5) Kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan yhtälöstä (20) siten, että seinän paksuutena ( ) käytetään kellarikerroksen aanvastaisen seinärakenteen paksuutta kellarikerroksen lattiarakenteen kohdalla. 5.3.5 Maanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin lasketaan kaavalla (29) tai (30). Jos, aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavasta (29) ( ) ( ) (29) aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus, kaava (31) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus. aanpinnan alapuolella (Kuva 5) Jos, aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavasta (30) ( ) ( ) (30) aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus, kaava (31) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus aanpinnan alapuolella (Kuva 5) Kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan yhtälöstä (20) siten, että seinän paksuutena ( ) käytetään kellarikerroksen aanvastaisen seinärakenteen paksuutta kellarikerroksen lattiarakenteen kohdalla. 31
Kaavoissa (29) ja (30) käytetty aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus ( kaavalla (31) ) lasketaan ( ) (31) aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus aan läönjohtavuus W/( K) sisäpuolen pintavastus 2 K/W aanvastaisen seinärakenteen läönvastus, joka lasketaan 2 K/W kohdassa 2 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti aan pinnan pintavastus ulkona 2 K/W. Maanvastainen seinärakenne on läpöeristettävä aina yös aanpinnan yläpuolelta ulkoseinärakenteen alaosaan asti vähintään saantasoisella läöneristyksellä kuin aan pinnan alapuolella. Maan pinnan yläpuolella olevan läöneristyksen vaikutusta ei kuitenkaan oteta aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykertoien laskennassa huoioon. 5.4 Ryöintätilaiset rakenteet Maanvastaisen seinärakenteen, ulkoseinän sekä välipohjarakenteen liitoskohtaan syntyvä viivaainen kyläsilta otetaan erikseen huoioon laskettaessa koko rakennuksen läpöhäviötä. 5.4.1 Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin voidaan äärittää yksinkertaistettua laskentatapaa käyttäen, jos tuuletusaukkojen äärä on enintään 8 proillea alapohjan pinta-alasta. Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin voidaan tällöin laskea kertoalla kohdan 2 ukaan laskettu pelkän lattiarakenteen läönläpäisykerroin kertoiella 0,9. Kerroin 0,9 ottaa huoioon ryöintätilan ilan ulkoilaa korkeaan läpötilan ja ryöintätilan alapuolisen aan läönvastuksen. 5.4.2 Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin voidaan laskea tarkein kohtien 5.4.3 5.4.6 ukaisesti. Laskentakaavoissa käytettäviä erkintöjä on esitetty kuvassa 6. 32
Kuva 6. Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykertoien yhtälöissä esiintyviä suureita. Kuvassa on ryöintätilan perusuurin läönvastus, ( ) ryöintätilan yläpuolisen lattiarakenteen läönvastus, ( ) ryöintätilan pohjan läönvastus, ( ) ryöintätilan perusuuria ypäröivän aanpinnan yläpuolella olevan osan korkeus, ( ) ryöintätilan aanvastaisen perusuurin keskiääräinen korkeus aanpinnan alapuolella ja ( ) ryöintätilan aanvastaisen perusuurin läönvastus. 5.4.3 Tuuletetun ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin (U) lasketaan kaavalla (32) (32) tuuletetun ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) lattiarakenteen läönläpäisykerroin (sisätilan ja W/( 2 K) ryöintätilan välinen), joka lasketaan kohdassa 2 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti ( ) ryöintätilan pohjalla olevan läöneristeen ja ryöintätilaa W/( 2 K) ypäröivän aan sekä syvässä ryöintätilassa yös ryöintätilan aanvastaisen perusuurin yhdistetty läönläpäisykerroin ryöintätilan ekvivalentti läönläpäisykerroin, otetaan W/( 2 K) huoioon ypäröivän aan pinnan yläpuolella olevan perusuurin ja ryöintätilan ilatilan läönvastus Lattiarakenteen alapinnan pintavastuksena voidaan käyttää sisäpuolen pintavastuksen arvoa. 5.4.4 Ryöintätilan pohjalla olevan läöneristeen ja ryöintätilaa ypäröivän aan yhdistetty läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (33) ja sijoitetaan kaavaan (32), jos ryöintätilan pohja on keskiäärin enintään 0,5 ypäröivää aanpintaa alepana ( ) 33