Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 1 MARKKINAKATSAUS KESÄKUU 2010. Osakepörssien ja talouksien tapahtumista:



Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti Vesa Ollikainen

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus Helmikuu 2018

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2017

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkinakatsaus Kesäkuu 2017

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Markkinakatsaus. helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Helmikuu 2015

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Markkinakatsaus. Toukokuu 2017

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

Miltä näyttää vuosi 2017 tilinpäätösten perusteella? Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Globaalit näkymät vuonna 2008

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2017

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

Markkinakatsaus Elokuu 2017

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Säästämmekö itsemme hengiltä?

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU Lehdistötilaisuus / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku)

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, Helsinki, p ,

Globaaleja kasvukipuja

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Allokaatiomuutos Alexandria

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan?

Suomen talouden näkymät

Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Markkinakatsaus Syyskuu 2017

Markkinakatsaus. Tammikuu 2016

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Taloudellinen katsaus

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Pohjoismaista potkua portfolioon

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Maailmantalouden näkymät

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016

Markkinakatsaus Tammikuu 2018

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Allokaatiomuutos Alexandria

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH , KH (esitys muutoksin)

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Transkriptio:

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 1 MARKKINAKATSAUS KESÄKUU 2010 Osakepörssien ja talouksien tapahtumista: Osakemarkkinat olivat toukokuussa erittäin rajussa laskussa. Sijoittajien mielialat olivat toukokuussa erittäin pessimistiset johtuen euromaiden talouskriisistä ja euron heikkenemisestä. Kaikilla markkinoilla oli poikkeuksetta ns. karhumarkkinat, eli putoavat osakkeiden hinnat. Markkinoiden tippuminen koski kaikkia osakkeita, indeksejä ja raaka-aineita. Makrotalouden uutiset kautta maailman olivat voittopuolisesti positiivisia USA:ssa, mutta Euroopassa Kreikan valtiontalouden ongelmat ovat vieneet euroa ja euromaita alaspäin jo kolme kuukautta ja heikentäneet kaikkien osakepörssien menestystä. Euro on pohjalukemissa, vaikka mittavalle lainapaketille löytyi ratkaisu. Työllisyys on parantunut edelleen toukokuussa USA:ssa, kun työpaikat olivat edelleen kasvussa kolmatta kuukautta. Työttömyysaste oli toukokuun lopussa 9,7 %:ssa (odotusten oltua 9,8). Työllisyys parani toukokuussa noin 431 000:lla (selvästi odotuksia vähemmän). Huhtikuun toteutuma oli 290 000 uutta työpaikkaa. Yksityissektori jatkoi työvoimansa lisäämistä, 41 000 (alle odotusten). Tuotanto lisäsi työvoimaansa 29 000:lla (alle odotusten). Negatiivista toukokuun työllisyysraportissa oli se, että pääosa uusista työpaikoista tuli valtionhallinnosta. USA:n talous kasvoi v. 2010 ensimmäisellä neljänneksellä uusimman tiedon mukaan 3 %:n vuosivauhtia, odotuksia vähemmän. Kun katsotaan 6 kuukautta taaksepäin, on USA:n talouskasvu ollut nopeinta sitten vuoden 2003. Myös tuottavuus kasvoi 3,6 % v. 2010 ensimmäisellä neljänneksellä (yli odotusten, jotka olivat 2,6 %). Tämä merkitsee merkittävää hyötyä USA:n yrityksille. Suomi ja Pohjoismaat: Helsingin pörssin osakkeiden hinnat nousivat (taulukko 3.1.) huhtikuussa: Helsingin Pörssin Kaikki- indeksi laski noin 6,3 %. Yleisindeksi OMX Helsinki CAP laski noin 5,9 %. Eniten vaihdetumpien 25 osakkeen indeksi (OMXH25) laski n. 4,7 %. Paras toimiala Helsingin pörssissä oli Terveydenhuolto, nousi n.0,4 % Toiseksi paras oli Energia, joka putosi n. 0,7 % Huonoiten menestyi Informaatioteknologia, joka putosi n. 9 % Pörssikurssien kehitys eri maissa toukokuussa (taulukko 3.2.): Pohjoismaista menivät parhaiten toukokuussa samoilla lukemilla Tanska ja Suomi indeksien perusteella, Ruotsi oli kolmas ja Norja huonoin. Paras maakohtainen yleisindeksi oli toukokuussa Chilessä, mutta huonosti meni kaikkialla muualla (erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, USA:ssa ja Kiinassa, Shanghain pörssi). USA:ssa osakemarkkinoiden riskisyyttä (vaihtelua) kuvaava ns. hermostumisindeksi oli koko toukokuun nousussa osoittaen luottamuksen heikkenemistä osakemarkkinoihin. Markkinat olivat erittäin hermostuneet peläten Kreikan kriisin pahentumista (ja ohittaen muut hyvät uutiset). Arvioita maailmantalouden näkymistä ja riskitekijöistä: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi äskettäin vuoden 2010 talouskasvuksi 4,2 %. Kasvu olisi nopeinta sitten vuoden 2007. Uusi ennuste korvaa tammikuun kasvuennusteen, joka oli 3,9 %. Kehittyvät maat kuten Kiina ja Intia johtavat maailmaa pois taantumasta Euroopan, Japanin ja USA:n ja muiden kehittyneiden talouksien kanssa.

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 2 Positiivisia merkkejä maailmankaupan kasvun käynnistymisestä tulee jatkuvasti ja laajentuvalla rintamalla. Aasia: Aasia on talouskasvun veturi viimeisten uutisten perusteella. Kiinan talous kasvoi 11,9 % v. 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja vuoden 2010 talouskasvuksi odotetaan 10 %. Kiinan vienti kasvoi v. 2010 ensimmäisellä neljänneksellä 29%. Edistyminen kuvaa Kiinan kasvavaa roolia globaalin kasvun moottorina. Ongelmiksi Kiinassa näyttää nousevan kasvava inflaatio ja talouden ylikuumeneminen (hintojen nousu kiinteistömarkkinoilla). Kiinan merkitys on koko ajan kasvussa myös maailman osakemarkkinoilla, koska Kiinan toimenpiteisiin markkinat reagoivat entistä voimakkaammin. Intian bruttokansantuote kasvoi v. 2010 ensimmäisellä kvartaalilla peräti 8,6 prosenttia. Talouskasvu on jo palautunut liki finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Intia on yksi vahvimpia Aasian kasvumoottoreista. Aasian monien maiden (kuten esim. Korea, Taiwan ja Japani) vienti on pääsemässä hyvään vauhtiin, mikä parantaa luottamusta maailmankaupan normalisoitumiseen. Australia: Australia on yksi maailmantalouden kasvun vetureista, koska sillä on suuret raaka-ainevarannot ja Kiinan kysyntä vetää markkinoita nousuun. Nyt on kuitenkin suunnitteilla raaka-aineita tuottaviin yrityksiin (suuret kaivosyritykset) uusi vero, joka vähentää kiinnostusta sijoittaa maahan. Samoin Australia on nostamassa ohjauskorkoa, mikä hillitsee osakkeiden hintojen nousua. USA: USA:n talouden ennustetaan kasvavan v. 2010 noin 2,2-2,6 %, joten selvä käänne parempaan on juuri menossa. Maailman suurimman talouden kehitys vaikuttaa ratkaisevasti kaikkien osakepörssien tapahtumiin kaikkialla. Yksityinen kulutus kasvoi tämän vuoden alussa ensimmäisellä neljänneksellä peräti 3,6 %. Yksityinen kulutus on talouskasvun tärkein moottori vastaten yli 70 % kansantalouden kehityksestä. Investoinnit laitteistoihin ja tietotekniikkaan alkoivat kasvaa vahvasti jo vuoden 2009 lopussa. Myös autoteollisuuden myyntiluvut ilmentävät talouskasvun käynnistymistä. General Motors in myynti kasvoi toukokuussa n. 17 % vuotta aiemmasta (selvästi yli odotusten). Autoteollisuuden myyntikehitys on hyvä investointien markkinasignaali, sillä se vetää perässään raaka-aineiden kysyntää ja muutakin teollisuutta. Latinalainen Amerikka: Morgan Stanley on nostanut Brasilian talouskasvuennustettaan 4,8 %:sta 5,8 %:iin v.2010. Tosin maan keskuspankin arvioidaan aloittavan koron nostot melko pian, koska inflaatiokin on nousussa noin 5 %:iin. Eurooppa: Valtiontalouksilla on vaikeuksia (euromaissa) kuten Kreikka, Portugali ja Espanja. Tämä on huolestuttanut osakemarkkinoita viime viikkoina (6 viikon karhumarkkinat). EU:n oma arvio talouskasvuksi v. 2010 on vain 0,7 % inflaation ollessa 1,4 %. Paras kasvu olisi Puolassa 2,5 %. Euroopasta tulee jatkuvasti negatiivisia talousuutisia, viimeksi Unkarin talousvaikeuksista ja eurooppalaisten pankkien luottotappioista. Tämä osaltaan heikentää euroa edelleen jatkossakin ja huonontaa tilannetta osakemarkkinoilla. Arvio lähiajan näkymistä sijoitusmarkkinoilla: Vähemmän viennistä riippuvien maiden talouskehitys on ollut parempi, kuin vahvasti vientivetoisilla

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 3 mailla. Kotimarkkina -ryhmään kuuluvat USA, Kiina, Intia ja Brasilia, joiden varassa on globaalin talouskasvun alkaminen. Niiden kotimarkkinat tarjoavat muutenkin parhaat edellytykset osakemarkkinoiden toipumiselle. Vientimarkkinoiden käynnistyminen ja normalisoituminen on jo toteutumassa, koska maailmankauppa on vahvistumassa laajalla rintamalla. Toisaalta ilmassa on huolestumista, koska eväät elvytyksen jatkolle ovat loppumassa ja monissa maissa valtiontaloudet ovat kestämättömässä tilanteessa. Jos raha pakenee dollariin ja euro heikkenee, niin osakekurssit ovat laskussa. Osakemarkkinat ovat laskeneet maaliskuun lopulta alkaen noin 6 viikkoa. Koska kansantaloudet eivät toivu yhtä ripeästi kuin osakemarkkinat ovat tehneet, saattaa osakemarkkinoillakin tulla ajoittain selvää takapakkia. Nämä tilaisuudet kannattaa käyttää hyväksi ostamalla osakkeita alennuksella. Vaikka reaalitalous kasvaa USA:ssa jatkossakin ja erityisesti vuoden 2010 aikana, on luottamus osakemarkkinoihin nyt huono lyhyellä tähtäimellä. Osakesijoittajien näkymät ovat kuitenkin kohenemassa pitemmällä tähtäimellä, koska talouskasvu alkaa olla vakiintumassa USA:ssa ja kautta maailman. Uhat: Näkymät osakemarkkinoilla ovat juuri nyt epävakaat Välimerenmaiden talouksien velkaantumisesta johtuen. Kiinan keskuspankin toimet (ohjauskorkojen nostaminen) ei ehkä enää ole suuri uhka pörssikurssien positiiviselle kehitykselle? On syytä edelleen varautua osakekurssien heiluntaan lähikuukausina, koska euromaiden ongelmat ovat kasvussa ja euro näyttää heikkenevän edelleen? Mahdollisuudet: Sijoituskohteina korkosijoitukset vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä osakesijoituksia varmemmilta. Kiinteäkorkoiset yrityslainat ovat suositeltavia, kun kyseessä ovat tunnetut vakavaraiset suomalaiset yritykset. Näiden sijoitusten tuotto on vakaa ja noin 5 7 %:n paikkeilla. Pitemmällä tähtäimellä osakkeet kiinnostavat sijoittajia siksi, että osakemarkkinoiden rauhoittuminen palaa myönteisten talousuutisten määrän lisääntyessä ja talouskasvun käynnistyessä. Matala korkotaso puoltaa erityisesti osakemarkkinoita (pitkälle vuoden 2010 lopulle), koska keskuspankit eivät halua nostaa ohjauskorkoja ja jarruttaa talouskasvun alkua toistaiseksi Positiivista: Yritysten tulokset ovat parantuneet USA:ssa alkuvuonna. 78 % yrityksistä oli ylittänyt tulosennusteet (v. 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä), kun tulokset oli julkaistu. Ympäri maailmaa toteutuneet koron laskut sekä hallitusten rahoitustukipaketit antavat edelleen vauhtia talouskasvun uudelleen alkamiselle. Kiina, Australia ja Etelä-Korea näyttävät tulevan tässä ensimmäisinä johtuen talouksien kasvusta ja viennin vakiintumisesta. Arvio todennäköisestä kehityksestä: Olosuhteet ovat historiallisesi olleet epävakaat osakesijoittajille erityisesti kesällä. Osinkojen maksukausi on ohi ja kesällä osakemarkkinat hiljenevät yleensä lomakauden takia. Euroopan talouskriisit näyttävät painavan markkinoilla negatiivisesti enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia. Markkinoilla on odottava tilanne jatkuu, vaikka USA ja Aasia näyttävät edelleen kiinnostavilta sijoituskohteilta. Osakkeiden arvostus (Q1.2010 tuloksien tullessa selville) on USA:ssa normaalia alempi (hintakerroin P/E on noin 12 paikkeilla), joten kyseessä on nyt osakkeiden selvä alihinnoittelu tilanne.

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 4 Normaali osakkeiden hintakertoimen keskiarvo on n. 15. Parhaiten tulostaan parantaneisiin yrityksiin ja toimialoihin kannattanee sijoittaa edelleen, mutta varovaisesti. Lupaavimpia toimialoja ovat raaka-aineiden jalostukseen sijoittavat yritykset (materiaalisektori), koska talouskasvun mukana kysyntä on vahvistumassa näillä aloilla ensimmäisenä. Myös kulutushyödykkeitä pidetään osakesijoittajien suosikkeina vuonna 2010. Suosittelen nyt hyvin varovaista sijoittamista kesällä tai mieluiten taukoa sijoittamisessa. Mahdolliset pienet sijoitukset kannattaa kohdistaa valikoivasti vain parhaisiin osakkeisiin. Kreikan kriisi on nyt aiheuttanut osakemarkkinoilla vahvan ylimyyntitilanteen, jolloin osakkeita saa hetkellisesti alennushinnoilla. Tämän montun hyväksikäyttämistä voisi suositella, mutta hyvin varovaisesti. Riskiä vältteleville suosittelen Euroopan ja euron kriisin laukeamisen odottamista ja markkinoiden rauhoittumista ja vasta sitten toimenpiteitä kesän jälkeen. Missään tapauksessa osakkeita ei pidä nyt ryhtyä myymään alihinnoilla, ennen kuin Kreikan kriisin negatiiviset vaikutukset ovat hävinneet osakemarkkinoilla. Varoitus: Tämän katsauksen suosituksissa otetaan kantaa osakemarkkinoihin ja yritysten näkymiin vain pariksi kuukaudeksi eteenpäin, joten arviot markkinoiden kehittymisestä eivät koske pitempää aikaa. Markkinoiden kehitystä koskevat arviot muuttuvat myös hyvin nopeasti ajan edetessä pitemmälle. Riskien ottaminen vai minimointi? Koska suuret voitot edellyttävät suurta riskinottoa, olen laatinut neljä erilaista allokaatiota (kohdassa Sijoitusten kohdentaminen), jotta kukin sijoittaja voi tunnistaa itselleen sopivan toimintamallin. Sijoitusten kohdentaminen toukokuu 2010: (allokaatio määrää yli 80% sijoitustesi onnistumisesta). Eri allokaatioissa mainittu tavoitetuotto on sijoittajan tavoite kolmen vuoden aikana keskimäärin saavutettavissa oleva tuotto. Todellinen tuotto on historiallinen tuotto ja saattaa poiketa ratkaisevasti tavoitetuotosta. Varovainen allokaatio I: Tämän allokaation tavoitetuotto on noin 3 6 %. Suosittelen erittäin varovaisille sijoittajille isotuottoisia ja isoriskisiä pitkän koron rahastoja (high yield) ja/tai yrityslainoja yhteensä n. 90%, koska niiden tuotot ovat parhaat korkomarkkinoilla. Käteisen osuus voisi olla noin 10 %. Yksittäisiä osakkeita tai indeksiosuuksia (tai osakerahastoja) en suosittele lainkaan. Tätä allokaatiota voi suositella osakemarkkinoita vältteleville sijoittajille. Pienikin riskinotto korkotuotteissa saattaa nostaa salkun tuottoa alarajalta ylemmäs. Riskipitoinen allokaatio II: Tätä allokaatiota voi suositella markkinoita seuraaville sijoittajille, jotka tavoittelevat hieman korkomarkkinoita parempia tuottoja (noin 5 8 %). Suosittelen isotuottoisia ja isoriskisiä pitkän koron rahastoja (high yield) ja/tai yrityslainoja yhteensä n. 60 % sekä parhaissa osakerahastoissa (indeksiosuuksissa tai) osakkeissa yhteensä noin 30

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 5 %. Osakkeiden arvon nousua tavoitellaan tällöin pitemmällä tähtäimellä (ottaen riskejä). Käteisen osuus olisi 10 %. Tuottotaso riippuu ratkaisevasti osakkeiden ja osakerahastojen osuudesta salkussa. Riskinotto näyttää nostavan salkun tuottoa alarajalta ylemmäs. Rohkea ja riskipitoinen allokaatio III: Tätä allokaatiota voi suositella aktiivisesti (viikoittain) markkinoita seuraaville sijoittajille, jotka tavoittelevat selvästi korkomarkkinaa parempia tuottoja (noin 6 8 %). Suosittelen isotuottoisia yrityslainoja (yhteensä n. 30 %) ja käteisenä n. 10 %. Parhaissa osakkeissa sekä parhaissa osakerahastoissa (indeksiosuuksissa) olisi yhteensä noin 60 %. Ne voisivat nyt sekä osakkeita Suomesta että osakeindeksejä Euroopasta ja kehittyviltä markkinoilta (Aasia, Latinalainen Amerikka ja Venäjä). Eurooppaa ja Suomea alipainottaisin seuraavasti: Suomi ja Eurooppa viidennes (kumpikin n.20 %), ja kehittyvät markkinat ja USA loput (kumpikin n 30 %). Erittäin rohkea ja riskipitoinen allokaatio IV: Jos tavoitetuottosi on yli 10 %, olet suuren riskin sietäjä. Tätä allokaatiota voi suositella jatkuvasti päivittäin markkinoita seuraaville sijoittajille, jotka tavoittelevat huipputuottoja. Suosittelen erittäin rohkeille sijoittajille isotuottoisia yrityslainoja yhteensä n. 0-10% Parhaissa osakkeissa sekä parhaissa osakerahastoissa (indeksiosuuksissa) olisi yhteensä noin 80-90 %. Ne voisivat nyt sekä osakkeita Suomesta että osakeindeksejä Euroopasta ja kehittyviltä markkinoilta (Aasia, Latinalainen Amerikka ja Venäjä). Eurooppaa ja Suomea alipainottaisin seuraavasti: Suomi ja Eurooppa viidennes (kumpikin n. 20 %), ja kehittyvät markkinat ja USA loput (kumpikin n. 30 %). (Kaikissa allokaatioissa pidän suositeltavana noin 10 %:n käteistä, koska sen avulla voi hyödyntää hyviä tilaisuuksia). Osakesijoitukset: Liitteet 1 a ja 1 b Salkussa kannattanee pitää vain paranevaa (tai vähintään ennallaan pysyvää) tulosta tekevien yritysten osakkeita. Osakevalinnoissa käytämme ns. tulosseurantamallia, joka perustuu yritysten systemaattiseen tulosnäkymien korostamiseen, toteutuneeseen tulosparannukseen, tulosodotusten täyttymiseen sekä osakkeen hintakertoimeen, oman pääoman tuottoon ja osinko-odotukseen. Emme arvosta suuresti osakkeiden pörssimenestystä, koska se muuttuu liian herkästi ja sen perusteella voi tehdä ristiriitaisia johtopäätöksiä. Osakevalintataulukko on nyt ajan tasalla, koska tulosjulkistuksista on saatu 100 %. Olemme poistaneet muutamia pienivaihtoisia osakkeita (keskimääräinen päivävaihto alle 100 000 ja kauppojen lukumäärä alle 20 kpl/pv) osakevalintataulusta. Suosittelemme tulevan tuloskehityksen perusteella Helsingin pörssistä seuraavia (tässä järjestyksessä): Sampo, Ponsse, YIT ja Teleste sekä varauksin Outokumpu, Orion B, Rapala, Tieto, Okmetic, Kemira, Sanoma, PKC ja Nokia Tyres. Liite 1b: Tammikuun 2020 TOP-10 salkun seuranta Katsaukseen on lisätty tammikuun 2010 10 parhaan suomalaisosakkeemme menestyksen seuranta. TOP-10 listan kehitys seurasi yleistä laskevaa kurssikehitystä, mutta voitti kaikki vertailuindeksit. Suurin ero tuli S&P 100 indeksiin ja pienin OMXS30 indeksiin. Päivitämme salkkua seuraavan

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 6 kerran, kun Q2/2010 tulokset on julkistettu. TOP 10 listamme tarkoitus on esittää kulloinkin parhaat arvo-osakkeet Helsingin pörssistä. Osakerahastot: Liite 2 Osakerahastojen kuukauden tuotot ovat olleet viime viikkoina laskussa edelliseen kuukauteen verrattuna. Parhaiten menestyneitä olivat eq Spender ja eq Materials rahastot. (Osakerahastoissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota kustannuksiin tuottojen ohella). Pitkän koron rahastot Pitkän koron rahastojen tuotot ovat olleet laskussa. Parhaiten menestyivät olivat FIM Kehittyvä korko ja eq:n Valtionkorko, mutta niidenkin kuukauden tuotot olivat noin 2 %:n tuntumassa. Lyhyen koron rahastojen tuotot olivat negatiivisia. Indeksiosuudet (ETF ja ETC): Osakeindeksit: Indeksiosuudet ovat peräisin eq:n järjestelmästä ja siksi päivätty 28.5.2010. Norndetistä ei toistaiseksi ole saatavissa historiatietoja yhtä laajasti, kuin eq:n järjestelmistä. Osakeindeksien tuotot ovat olleet viime viikkoina selvässä laskussa. Parhaiten menestyivät sekä Pariisissa että Frankfurtissa Kiinaan sijoittavat indeksirahastot, mutta niidenkin tuotot jäivät melko pieniksi. Eräitä Pariisin indeksiosuuksia (ETF) on esitetty liitteessä 3.3. Nousussa olevia ei Pariisista juuri löytynyt. Ainoita positiivisia olivat EASYETF CHINA EUR ja LYXOR ETF CHINA. Eräitä Frankfurtin indeksiosuuksia (ETF) on tarkemmin vertailtu liitteessä 3.4 Nousussa olivat mm. db x-tr.dj ST.600 BKS SHO ja Lyxor ETF Sh.St.Eur. STEO Kiinaindeksien ohella. (Punaisella merkityt indeksit ovat ns. käänteisiä indeksjä eli shortteja). Raaka-aineet: Eräitä Lontoon raaka-aineiden hintoja (ETC) on tarkemmin vertailtu liitteessä 3.5. Raaka-aineiden yleinen hintakehitys on ollut surkea. Kulta on ollut lähes ainoa, joka on hieman noussut. Vipuindeksit: Eräitä USA:n toimialojen vipuindeksejä (kertoimella 2) ETF on esitelty tarkemmin liitteessä 3.6. Vipuindeksien tuotot romahtivat kautta linjan huhtikuun lopulla. Eurooppalaisten vipuindeksien tulokset puuttuvat tällä kertaa, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin USA:ssa. Näitä indeksejä hankkivilla pitää olla erittäin suuri riskinsietokyky (suuresta hintavaihtelusta johtuen). Käänteiset indeksit: Käänteisten indeksien viimeisen kuukauden tuotot ovat olleet erittäin hyvät, kuten ilmenee liitteestä 3.7. Käänteisiä indeksejä voisi suositella sijoitussalkkuun ehkä nyt kesällä osana salkusta, jos ei usko osakkeiden hintojen alkavan palautua nousuun lähiviikkoina. 6.6.2010 Tapio Haavisto ja Mauri Koivunen

Suomen Sijoittajaopastus Oy 6.6.2010 7 Liite 1a: Osakevalintataulukko 1a Tulosseuranta kesäkuu 2010 Suosituksia Parhaat 5 kpl 6,3% Tulosnäkymän asteikko Tunnus Suosituksia 12,7 yli 20 Hyvät 10 kpl % Tulos kasvaa paljon % 1 Suosituksia 57,0 yli 10 Tavalliset 45 kpl % Tulos kasvaa vähän % 2 19,0 Suosituksia Heikot 15 kpl % Tulos ennallaan +/- 10% 3 Suosituksia Surkeat 4 kpl 5,1% Tulos pienenee yli 10% 4 100 Yhteensä 79 kpl % EPSe = tulosennuste Hinta Tulos ennen Tulos Oman Tulosodot. kerroin veroja näkymä pääoman Ylitys + Osinko % Kurssi P/Ee EPS EPS EPSe EPSe muutos % tuotto Alitus - 2009 Q1/1 Q1/0 Yritys julk. 4.6. 2010 0 9 2010 2011 Q109/Q110 ROE % Odotet. 0 1 Sampo 17,30 10,1 0,44 0,23 1,71 1,87 69 1 30,1 + 5,78% 2 Ponsse 8,15 17,7 0,23-0,34 0,46 0,55 135 1 41,4 + 1,84% 3 YIT - Yhtymä 14,75 14,9 0,15 0,06 0,99 1,31 203 1 9,8 0 2,71% 4 Teleste 4,45 16,5 0,03-0,07 0,27 0,48 143 1 4,2 + 1,80% 5 Outokumpu 12,63 24,8-0,12-1,04 0,51 1,40 87 1-3,4 0 2,77% 6 Orion B 14,46 12,5 0,37 0,30 1,16 1,22 25 2 54,0 + 6,92% jne 78 eniten myytyä osaketta Muut liitteet 1.2 3.7