KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2013 vp Eläinten teurastustavasta kertovan tuotemerkinnän käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto käsittelee 4.4. eläinsuojelulain muutosta, jolla pannaan täytäntöön EU:n asetus eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä. Asia tulee lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi. Asetus sisältää eläinten suojelun vähimmäisvaatimukset teurastuksen ja lopetuksen yhteydessä ja sen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia. Lopetusasetus ei edellytä eläimen tainnutusta uskonnollisissa teurastuksissa, mutta asiasta voidaan säätää tiukemmin kansallisessa eläinsuojelulaissa. Voimassa oleva lainsäädäntömme sallii uskonnollisen teurastuksen, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että tämä sääntely säilytetään ennallaan. Lain 561/2008 kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta 6 säätää kiellosta antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Sen mukaan "(m)arkkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt". Tällä hetkellä kuluttajan on kuitenkin mahdotonta olla varma siitä, missä olosuhteissa teurastus on tapahtunut. Kuluttajilla, olivat he uskonnollisia tai eivät, on oltava oikeus saada tarkkaa tietoa siitä, mikä on heidän ostamansa lihan alkuperä. Uskonnollisiin teurastuksiin liittyvästä ongelmasta on tullut yhä tärkeämpi, koska se on yleistynyt Euroopassa. Ranskan maatalousminiteriön mukaan vuonna 2010 maassa 12 prosenttia teurastetuista naudoista (158 000), 42 prosenttia lampaista (44 000) ja 13 prosenttia vasikoista (24 000) teurastettiin uskonnollisesti. Kaiken kaikkiaan 26 prosenttia kaikista Ranskassa teurastetuista naudoista ja lampaista teurastettiin uskonnollisin menoin, minkä osuus on 14 prosenttia kaikesta tuotetusta lihasta. Tämä on reilusti yli rituaalisesti teurastetun lihan kysynnän, jonka on arvioitu olevan 7 10 prosenttia punaisen lihan kokonaismarkkinoista. Halal Food Authorityn mukaan uskonnollisesti teurastetun halal-lihan osuus Yhdistyneen kuningaskunnan lihamarkkinoista taas on 25 prosenttia, vaikka muslimeiden osuus maan koko väestöstä on 3 4 prosenttia. On todennäköistä, että osa uskonnollisesti teurastetusta lihasta päätyy tavanomaisen lihan markkinoille. Uskonnollisesti teurastettua lihaa saattaa siis Suomessakin päätyä kuluttajien lautasille näiden sitä tietämättä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko Suomi edistää EU:ssa sellaisen tuotemerkinnän käyttöön ottamista, josta kävisi ilmi eläinten teurastustapa? Versio 2.0
Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2013 Maria Lohela /ps 2
Ministerin vastaus KK 262/2013 vp Maria Lohela /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Lohelan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 262/2013 vp: Aikooko Suomi edistää EU:ssa sellaisen tuotemerkinnän käyttöön ottamista, josta kävisi ilmi eläinten teurastustapa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Elintarvikkeesta annettavia tietoja koskeva lainsäädäntö on lähes täysin harmonisoitua EUlainsäädäntöä. Lainsäädäntö on hiljattain uudistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, jäljempänä kuluttajainformaatioasetus. Kun kuluttajainformaatioasetusta aletaan soveltaa siirtymäaikojen päättyä, kumotaan nykyinen pakkausmerkintädirektiivi 2000/13/EY, joka on Suomessa pantu täytäntöön kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella 1084/2004. Kuluttajat osoittavat suurta kiinnostusta eläinten hyvinvointia koskeviin kysymyksiin yleensä, hyvinvoinnin toteutumiseen teurastushetkellä ja myös siihen, onko eläin tainnutettu ennen teurastusta. Ilman tainnutusta teurastetusta eläimestä peräisin olevan lihan merkinnöistä keskusteltiin, kun kuluttajainformaatioasetuksesta neuvoteltiin. Euroopan parlamentti esitti, että tällaisessa lihassa tulisi olla merkintä "liha saatu teurastamalla ilman tainnutusta". Jäsenvaltioiden enemmistö, Suomi mukaan lukien katsoi tuolloin, että koska EU-lainsäädännön mukaan teurastaminen ilman tainnutusta on sallittua ainoastaan uskonnollisiin tarkoituksiin, ilman tainnutusta teurastetun eläimen lihaa ei pitäisi lainkaan toimittaa yleisesti myytäväksi. Katsottiin, että uskonnollisen syyn puuttuessa ilman tainnuttamista tapahtuva teurastaminen on lainsäädännön vastaista, eikä tällaista tuotetta voida legalisoida pakollisen merkinnän avulla. Merkintävaatimusta ei otettu kuluttajainformaatioasetukseen. Asetuksen johtolauseissa kuitenkin todetaan, että eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan unionin tulevan strategian yhteydessä olisi tarkasteltava mahdollisuutta antaa kuluttajille olennaisia tietoja eläinten tainnutuksesta. Espanja notifioi vuonna 2010 kansallisen säädösehdotuksen, jolla olisi säädetty uskonnollisista syistä tapahtuvaan teurastamiseen sovellettavaa poikkeusta eläimen tainnuttamisvaatimuksesta sekä näin saadun lihan merkinnöistä. Euroopan komissio vastusti säädösehdotusta. Komission mukaan Espanjan esittämät tavoitteet olisi saavutettavissa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä. Lisäksi komission mukaan pakollinen merkintä saattaisi myös tarpeettomasti leimata tietyt uskontokunnat ja uskonnonvapauttaan harjoittavat ihmiset. Komissio korosti myös, että mahdollista tarvetta antaa kuluttajalle tietoja eläimen tainnuttamisesta tulisi tarkastella unionitasolla. Komissio on myös kiinnittänyt aktiivisesti huomiota tainnuttamatta tapahtuvan teurastuksen yleistymiseen viime vuosina Euroopassa. Teurastusmäärät ylittävät useassa maassa selvästi kyseisen maan uskonnollisten yhteisöjen kuluttaman määrän. Tämä on vastoin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä säännöksiä, joissa tainnuttamatta tapahtuva teurastus on tarkoitettu nimenomaan uskonnollisten yhteisöjen tarpeisiin. Suomi tukee komissiota tässä asiassa. Eläinten 3
Ministerin vastaus suojelua ja hyvinvointia koskevan Euroopan unionin strategian vuosille 2012 2015 mukaan tänä vuonna pitäisi valmistua tutkimus mahdollisuuksista tarjota kuluttajille tietoa eläinten tainnutuksesta ennen teurastusta. Pakkausmerkintään liittyvää säädösehdotusta ei tietojemme mukaan ole valmisteilla komissiossa. Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4
Ministerns svar KK 262/2013 vp Maria Lohela /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 262/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Lohela /saf: Tänker Finland arbeta för införandet av sådana produktmärkningar i EU som visar djurets slaktsätt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lagstiftningen som gäller livsmedelsinformation är nästan helt harmoniserad EU-lagstiftning som nyligen reformerats genom Europaparlamentets och rådets förordning (EU) nr 1169/2011 om tillhandahållande av livsmedelsinformation till konsumenterna (konsumentinformationsförordning). När man börjar tillämpa denna förordning efter övergångsperioden, ska det gällande direktivet om märkning av livsmedel 2000/13/EG, som i Finland satts i kraft genom handels- och industriministeriets förordning 1084/2004, upphävas. Det finns ett stort intresse bland konsumenterna för djurens välbefinnande i allmänhet, hur djuren mår vid tidpunkten för slakt samt för användningen av bedövning före slakten. Märkningar av kött från djur som slaktats utan bedövning diskuterades i samband med förhandlingarna om konsumentinformationsförordningen. Europaparlamentet föreslog att sådant kött ska vara märkt "kött från djur som slaktats utan bedövning". Merparten av medlemsländerna, även Finland, var då av den meningen att eftersom slakt utan bedövning endast får göras av religiösa skäl enligt EU-lagstiftningen, ska kött från djur som dödats utan bedövning inte alls levereras till den allmänna marknaden. Det ansågs att slakt utan bedövning och religiösa skäl står i strid med lagbestämmelserna och att sådana produkter inte går att legalisera med hjälp av en obligatorisk märkning. Kravet på märkning lämnades bort från konsumentinformationsförordningen. I ingressen till förordningen konstateras dock att man i samband med en framtida unionsstrategi för djurskydd och djurs välbefinnande ska överväga en studie om lämpligheten i att ge konsumenterna relevant information om bedövning av djur. År 2010 notifierade Spanien ett nationellt förslag till förordning som innehöll bestämmelser om undantag från kravet på bedövning vid religiös slakt samt om märkning av sådant kött. Kommissionen motsatte sig förslaget. Enligt kommissionen kan Spanien nå målen genom mindre begränsande åtgärder. Vidare menade kommissionen att en obligatorisk märkning kunde också i onödan stämpla vissa trossamfund och människor som utövar religionsfrihet. Kommissionen framhävde också att ett eventuellt behov av att ge konsumenter information om bedövning av djur ska studeras på unionsnivå. Kommissionen har också fäst vikt vid att slakt utan bedövning har blivit allt vanligare i Europa under de senaste åren. Slaktmängderna är i flera länder klart större än trossamfunden konsumerar. Detta står i strid med bestämmelserna i rådets förordning (EG) nr 1099/2009 om skydd av djur vid tidpunkten för avlivning som går ut på att slakt utan bedövning får ske endast när det gäller religiösa ändamål. Finland understödjer kommissionen i denna fråga. Enligt unionsstrategin för djurskydd och djurs välbefinnande 2012 2015 ska en studie om lämpligheten i att ge konsumenterna information om bedövning av djur före slakten bli klar i år. Enligt vad vi vet ar- 5
Ministerns svar betar kommissionen inte med att ta fram något förslag om produktmärkningar. Helsingfors den 26 april 2013 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 6