2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus
1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN AIHEUTTAMIEN ONGELMATILANTEIDEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA... 2 1.1 Päihdeongelman havaitseminen ja selvittäminen... 2 1.2 Esimiehen tehtävät päihdeongelman selvittämiseksi... 2 1.3 Työtoverin keinot päihdeongelman hoitamisessa... 3 1.4 Työpaikalla sattuvan päihdyttävien aineiden väärinkäyttötapauksen selvittäminen... 3 2 HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TOIMEENPANOOHJE... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Tavoite... 4 2.3 Hoitoonohjattava... 4 2.4 Hoitoonohjaus... 4 2.5 Yhteyshenkilö... 5 2.6 Yhteyshenkilön tehtävät... 5 2.7 Hoidon seuranta... 6 2.8 Tiedottaminen... 6 2.9 Yhteistyö... 6 2.10 Hoitoonohjauksen suhde virka- tai työsuhteen purkamiseen... 6
2 (8) 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN AIHEUTTAMIEN ONGELMATILANTEIDEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA Työelämän kannalta keskeisimmät päihderiskit aiheutuvat alkoholin käytöstä. Muita päihderiskejä aiheuttavia aineita ovat lääkkeet, huumeet sekä muut päihteet ja niistä aiheutuva riippuvuus. TYÖNTEKIJÄLLÄ ITSELLÄÄN ON ENSISIJAINEN VASTUU OMASTA TERVEYDESTÄÄN JA TYÖKYVYSTÄÄN. Esimiehen ja laajemmin työyhteisön vastuu on vasta toissijaista. Päihdehaittojen ehkäisy, varhainen toteaminen, asiaan puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen koskettavat kaikkia henkilöitä työyhteisössä. Päihdehaittojen vähättely, peittely ja väärä suojelu eivät paranna alkoholin ja muiden päihteiden liikakäyttäjän tilannetta. Haitat voidaan sysätä hetkeksi sivuun, mutta ne tulevat ennemmin tai myöhemmin uudelleen yhä kärjistyneempinä esille. 1.1 Päihdeongelman havaitseminen ja selvittäminen Yleensä esimiehet ja työtoverit havaitsevat ensimmäisinä päihdeongelman työpaikalla. Se voi näkyä: - virheellisinä suoritteina - viivästyksinä - huonolaatuisina palveluina - toistuvina krapulatiloina - työtehon laskuna - myöhästymisinä - lyhyinä usein toistuvina poissaoloina - maineen menettämisinä (työpaikan ja yksilön) - työtapaturmina jne. 1.2 Esimiehen tehtävät päihdeongelman selvittämiseksi (Esimiehet eri portaissa) Kun huomaat edellä luetelluista tai muista merkeistä alaisellasi alkoholista tai muista päihteistä johtuvan ongelman; PUUTU SIIHEN HETI. Keskustele alaisesi kanssa avoimesti asiasta JA TEE KESKUSTELUSTA MUISTIO Kerro; miten haitta on näkynyt ja milloin tällaisia tapauksia on ollut.
3 (8) Ota yhteys työpaikallasi seuraaviin henkilöihin: - TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖÖN, yhdyshenkilö - tarvittaessa työterveyshoitajaan - tarvittaessa luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun. Jos keskustelujen jälkeen alaisen päihdeongelma edelleen toistuvasti haittaa työntekoa eikä hän ole oma-aloitteisesti hakeutunut päihdeongelman vaatimaan hoitoon, kehota alaista ottamaan yhteys työterveyshuoltoon hoitoonohjausjärjestelmän mukaisen hoidon käynnistämiseksi. Kerro alaisellesi lisäksi seuraavaa: Mikäli hän ei suostu järjestelmän mukaiseen hoitoon tai keskeyttää hoidon tai hän muutoin rikkoo tehtyä hoitosopimusta, seurauksena on, että hänen kohdallaan selvitetään, onko olemassa perusteet määrätä hänelle rangaistusluontoinen seuraamus mukaan lukien virkasuhteen/työsuhteen irtisanominen tai purkaminen. 1.3 Työtoverin keinot päihdeongelman hoitamisessa - Tarjoa apuasi, kun huomaat työtoverillasi päihdevaikeuksia. - Kannusta häntä hakeutumaan asiantuntijan luo. - Älä moralisoi, ilmaise vain huolestuneisuutesi. - Rohkaise häntä itse etsimään päihteiden asemasta muita ratkaisuja ongelmiinsa. - Tue hoidosta työhön palannutta. - Älä salaa ja kerro esimiehelle huolenaiheesi. 1.4 Työpaikalla sattuvan päihdyttävien aineiden väärinkäyttötapauksen selvittäminen Jos työpaikalla havaitaan viranhaltijan/työntekijän olevan päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen, esimiehen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin tällaisen henkilön poistamiseksi työpaikalta. Päihteiden takia työpaikalta poistetun viranhaltijan/työntekijän poissaolo työpaikalta on palkatonta aikaa. Kun henkilö on palannut työhön ryhdytään tapauksen johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin. Sama koskee tapauksia, joissa viranhaltija/työntekijä päihdeongelmien vuoksi on menetellyt muutoin lain tai hyvien tapojen, virkasäännön tai työmaakurin vastaisesti. Tässä yhteydessä selvitetään yhdessä esimiehen ja viranhaltijan/työntekijän sekä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa, onko viranhaltijan/työntekijän päihdyttävien aineitten väärinkäyttö tilapäinen tapahtuma tai jo kehittynyt päihdeongelmaksi. Mikäli katsotaan, että kyseessä on päihdeongelma, esimies kehottaa viranhaltijaa/työntekijää kääntymään asianomaisen työterveyshoitajan puoleen. Rangaistusluontoinen seuraamus päihtymyksestä ja muista rikkomuksista työpaikalla määritellään viranhaltijalle virkasäännön ja kunnallisen palvelussuhdeturvalain perusteella ja työsopimussuhteisille työsopimuslain perusteella.
4 (8) 2 HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TOIMEENPANOOHJE 2.1 Yleistä Päihdeongelmista kärsivän henkilön hoitoonohjaaminen virka- tai työpaikalta riittävän aikaisessa vaiheessa saattaa edesauttaa henkilön tervehtymistä ja vähentää siten monia haittatekijöitä kuten turvallisuuden vaarantumista, järjestyksen häiriintymistä ja luvattomia poissaoloja. Hoitoonohjaamisen käytännölliseksi toteuttamiseksi noudatetaan virka- ja työpaikoilla seuraavaa hoitoonohjausjärjestelmää ja toimeenpano-ohjetta, joka perustuu pääsopijajärjestöjen hyväksymään suositukseen päihdeasioiden käsittelemisestä kunnallishallinnossa (KT:n yleiskirje 14.2.1997 A5/1997). 2.2 Tavoite Työelämä ja työpaikka muodostavat sellaisen järjestyneen kokonaisuuden, jonka toimesta annettu heräte hoitoonhakeutumisesta voi johtaa myönteiseen tulokseen. Lisäksi käytännön apu mm. hoitoaikojen tilaamiseksi saattaa olla eräissä tapauksissa laukaisevana tekijänä hoitoonhakeutumispäätöksen tekemisessä. Tavoitteena on rohkaista hakeutumista hoitoon ja poistaa sen esteenä usein oleva tietämättömyys hoitomahdollisuuksista ja hoitopaikoista sekä niiden päivittäisestä toiminnasta. 2.3 Hoitoonohjattava Hoitoonohjaaminen koskee henkilöitä, joille on syntynyt tai selvästi syntymässä jatkuvasta alkoholin tai muiden päihteiden liikakäytöstä todettava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa hänen työntekoaan, turvallisuutta työpaikalla jne. 2.4 Hoitoonohjaus Hoitoonohjaaminen toteutetaan siten, että työpaikoilla on nähtävillä tietoja käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista ja hoitoonhakeutumisessa avustaa yhteyshenkilöinä toimiva työsuojelupäällikkö. Hoitoonohjaaminen toteutetaan käytössä olevien hoitomahdollisuuksien puitteissa viranhaltijan/työntekijän omasta aloitteesta. Työnantajan taholta tehdään aloite esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan viranhaltijan virkasuhteeseen tai työntekijän työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä. Hoitoonohjaamisen toteuttaminen riippuu oleellisesti käytettävissä olevista hoitomuodoista ja -mahdollisuuksista.
5 (8) Selvitystyö tapahtuu jokaisessa tapauksessa erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshenkilön sekä esimiehen kesken, jonka jälkeen valitaan soveliain tarjolla olevista hoitomuodoista. Hoito pyritään toteuttamaan työajan ulkopuolella. Ellei hoitoa voida työajan ulkopuolella järjestää, voidaan asianomaiselle myöntää vapautusta virka- tai työtehtävistä hoidon vaatimaksi ajaksi. Mikäli hoidettava tällöin on lääkärintodistuksen mukaan sairaana, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Sairausajan palkkausta koskevia säädöksiä ja määräyksiä on sovellettava myös siinä tapauksessa, että asianomainen on oma-aloitteisesti hakeutunut laitoshoitoon ja tällaisesta laitoshoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa. 2.5 Yhteyshenkilö Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on yhdyshenkilönä työsuojelupäällikkö. Yhteyshenkilö - avustaa esimiestä ja hoitoon ohjattavaa käytännön kysymyksissä ja ajanvarauksessa tms. - on yhteydessä työnantajaan - seuraa hoidon edistymistä - ohjaa työpaikoilla esimiehiä, jotta tiedotteet ovat ajan tasalla ja perehdytyksessä annetaan tieto hoitoonohjausjärjestelmästä kuntayhtymässä. Hän ei ole eikä saa olla poliisi, vaan hänen puoleensa voi hoitoon hakeutuva kääntyä itse tai työsuojelupäällikkö voi tarvittaessa mennä päihdeongelmaisen luo. Yhdyshenkilö on vaitiolovelvollinen niiden asioiden osalta, jotka hänen tietoonsa hoitoonohjauksen yhteydessä tulevat. Henkilöt, jotka ovat tekemisissä hoitoonohjauksen kanssa, eivät ilman hoitoonohjattavan lupaa saa ilmaista sivullisille asian yhteydessä saamiaan tietoja. Jokaisella lähimmäisellä on vastuu työkaveristaan, joten asian hoitamista ei tulisi jättää yksistään yhdyshenkilön hoidettavaksi. (Työturvallisuuslaki) 2.6 Yhteyshenkilön tehtävät Yhteyshenkilö toimii ensisijaisesti hoitoonohjattavan ja työnantajan sekä hoitoonohjattavan ja hoitopaikan välisenä yhdyssiteenä. Yhteyshenkilö avustaa hoitoonohjattavan hoitoonohjaamisen käytännöllisissä kysymyksissä ja on yhdyssiteenä työnantajaan varsinkin niissä tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä. Vaikka yhteyshenkilöillä tulee olemaan tämän järjestelmän mukaan ratkaiseva osuus päihdeongelmaisten hoitoonohjauksessa, on kuitenkin erikoisesti korostettava esimiesten vastuullista asemaa päihdeongelmiin suhtauduttaessa. Työtoverin osuus on merkittävä
6 (8) siitä syystä, että hoitoon hakeutumisen kannustaminen riittävän ajoissa on usein parempi ratkaisu kuin havaittujen ongelmien sivuuttaminen. Hoitoonohjaaminen edellyttää kaikissa tapauksissa viranhaltijan/työntekijän suostumusta. 2.7 Hoidon seuranta Yhteyshenkilö, työsuojelupäällikkö, on oikeutettu saamaan hoitopaikasta tietoja siitä, käykö hoitoonohjattu sopimuksen mukaisesti hoidossa. Tietojen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että asiasta on etukäteen sovittu viranhaltijan/työntekijän kanssa. (Kirjallinen sopimus päihdepalvelujen käyttämisestä tehdään hoitoonohjauksen alkaessa A- klinikalla tai osoitetussa hoitopaikassa). Tiedon saannilla on merkitystä etenkin silloin, kun työnantaja maksaa viranhaltijalle/työntekijälle sairausajan palkkaa. Samoin on tärkeää, että työterveyshuolto ja työpaikan asianomaiset edustajat yhdessä seuraavat hoidon tuloksia. Päihdeongelma ja sen vaatimat toimenpiteet otetaan uudelleen harkittavaksi enintään kaksi kertaa, huomioiden hoitoprosessien aikavälin, jos tilanne sitä vaatii. 2.8 Tiedottaminen Työpaikkojen ilmoitustauluilla on pidettävä nähtävänä tämä henkilöstön päihdeasioiden käsittelyopas. 2.9 Yhteistyö Neuvoteltaessa viranhaltijan/työntekijän hoitoonohjauksesta ja palvelussuhteen jatkumisesta aiheutuneista erimielisyyksistä, on yhteyshenkilöllä ja muulla tarvittavalla asiantuntijalla viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä oikeus olla läsnä (esim. luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu). Esimies tiedottaa alaiselleen tästä kutsumismahdollisuudesta. 2.10 Hoitoonohjauksen suhde virka- tai työsuhteen purkamiseen Lopuksi on syytä erikseen korostaa, että päihdeongelmaisten hoitoonohjaussuositussopimus ei millään tavoin kumoa tai muuta kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalaissa, työsopimuslaissa, virkasäännössä ym. säännöksissä olevia määräyksiä virka- tai työsuhteen purkamisesta päihdetapauksissa. Esimiehillä on velvollisuus noudattaa lakien, virkasäännön ym. määräyksiä virka- tai työsuhteen purkamiseksi silloin, kun edellä mainittuja säädöksiä on rikottu. Mikäli jokaisella osapuolella kaikilla tasoilla on myönteinen asenne hoitoonohjaamiseen, voidaan vastaisuudessa toivottavasti entistä enemmän välttää tilanteita, joissa virka- tai
7 (8) työsuhteen purkaminen on työnantajan ensimmäinen ja viimeinen toimenpide kysymyksessä olevassa asiassa. Yhteystietoja: Kari Ketola, Hoitoonohjauksen yhdyshenkilö kari.ketola@redu.fi, 040 5161 039 Mielenterveys- ja päihdepalvelut/ A-klinikka PL 8216 (Sairaalakatu 1) 96101 Rovaniemi Puh. 016-322 2269, 040 1953 981 Lapin Päihdeklinikka Totontie 9 97140 Muurola Puh. 040 7753 004