Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita hakeutumaan työmarkkinoille. Myös niissä tapauksissa, joissa hän saa työstä vähemmän rahaa kuin työttömyysturvalla. (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkina-valinnat, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2006). Tämän on arvioitu johtuvan siitä, että yksinhuoltajalle työpaikan sosiaaliset suhteet ovat merkityksellisempiä kuin muulle väestölle. Myös ammattitaidon on arvioitu olevan nykyihmisen arvokkain omaisuus, joka kuitenkin heikkenee pitkillä poissaolojaksoilla. Käteen jäävää tuloakin on ammattilaisenkin vaikea arvioida täsmällisesti silloin kun se koostuu useasta tulonsiirrosta. Useimmat uskovat, että työssäkäynnillä ansaitsee enemmän kuin sitä korvaavilla tulonsiirroilla. Sosiaalipolitiikan professoreiden Katja Forssènin ja Veli-Matti Ritakallion kansainvälisen vertailun mukaan yksinhuoltajaäideillä on yhä suurempia haasteita yhdistää työ ja perhe nykyisillä joustoja vaativilla työmarkkinoilla. Yksinhuoltajaäitien köyhyysriski on kaikissa EU-maissa korkeampi kuin puolisoäitien köyhyysriski. Kokopäivätyö suojasi Pohjoismaissa yksinhuoltajaäitejä köyhyysriskiltä. (Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa julkaisussa Forssèn, Haataja, Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009.) Akatemiatutkija Teppo Krögerin mukaan hänen haastattelemistaan yhden vanhemman perheistä joka toinen oli hoivaköyhä eli julkiset hoivapalvelut eivät kattaneet vanhemman työssäkäyntiaikaa. Neljäsosalla vanhemmista oli jopa hoivakriisi, jossa julkiset hoivapalvelut vastasivat lapsen hoivasta hyvin niukasti tai ei lainkaan. Lähes kaikki iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työskentelevät yksinhuoltajat tarvitsivat sosiaalisen verkostonsa tukea voidakseen ylipäätään käydä töissä. (Kröger, Teppo Hoivaköyhyys yksinhuoltajaperheissä. Kenelle lastenhoito-ongelmat kasautuvat, julkaisussa Takala (toim.) Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin, Kela 2005.) Jos lapsen toinen vanhempi osallistui lapsen hoivaan, hoivaköyhyyttä ei ollut lainkaan. Vaikka 1984 voimaan astunut Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta edellyttää, että vanhemmat vastaavat lapsensa huollosta, vaikka parisuhdetta ei olekaan, muu lainsäädäntö ei edelleenkään tue tätä, vaan muodostavat käytännössä esteen vanhemmuudelle. Yksinhuoltajien on päästävä työelämään, jotta he voivat elättää itsensä ja lapsensa, ylläpitää ammattitaitoaan ja ansaita eläketurvansa.
Sivu 2 / 5 Toimenpiteet jotka edistävät yksinhuoltajien työllistymistä Vanhempien oikeutta jakaa lasten hoitoa eron jälkeen ei saa lainsäädännöllä estää Perhetukijärjestelmiä on muutettava kummankin vanhemman vastuuta korostavaksi, koska nykyisin isät käyttävät vain noin 7 % perhevapaista. Perhevapaiden kustannukset tulee jakaa kaikkien työnantajien kesken, eikä vain naisvaltaisten alojen työantajille. Työnantajan tulee tukea sekä miehiä että naisia jäämään perhevapaille. Vanhempainvapaamalli 6+6+6 malli (toinen vanhempi + toinen vanhempi + jompikumpi) on saatava käytännöksi siten, että yhden vanhemman perheen huoltaja voi halutessaan pitää kaikki 18 kuukautta vanhempainvapaata, koska sekä yhden että kahden vanhemman perheiden lapsille on annettava mahdollisuus olla kotihoidossa yhtä kauan. 6+6+6 vanhempainvapaamalli lisää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, vähentää vanhempien eroja. Parisuhteen loppuminen ei lopeta vanhemmuutta. Lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaansa on tuettava, vaikka lapsiperheen kodin jakaminen on kallista. Lapselle on yleensä parasta, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Yhä useammat erovanhemmat myös haluavat jakaa vanhemmuuden eron jälkeen. Asumistuessa, toimeentulotuessa, sosiaalisin perustein vuokrattavissa asunnoissa, asuntojen korkotukijärjestelmissä ja koulukuljetuksissa tulee ottaa huomioon, että lapsilla voi käytännössä olla kaksi kotia, joissa lapsilla pitää olla oma tila. Molempien vanhempien yhteisestä hakemuksesta pitää vanhempainvapaamahdollisuus olla myös etävanhemmalla. Myös kotihoidon tuki pitää voida jakaa samoin perustein vanhempien hakemuksesta. Hoivapalvelut vastaamaan työmarkkinoiden kehitystä Nykyiset lapsiperheiden hoivapalvelut eivät riitä: Lapsiperheiden hoivapalvelujen kehityksen pitää seurata työmarkkinamuutoksia. Lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen pitää palauttaa. Päivähoitoaikojen on seurattava vanhempien työaikoja nykyistä paremmin. Vuorohoitoa on kokeiltava myös kolmiperhehoitona lasten kodeissa. Ruotsissa vuorohoito toteutetaan lasten omissa kodeissa. Nykyisen vuorohoidon matkat tekevät joskus niiden käytön yleensä mahdottomaksi. Pienten koululaisten, 1-3-luokkalaisten, vuorohoitomahdollisuus on toteutettava vuoropäiväkodeissa Rovaniemen ja Tampereen kaupungin esimerkin mukaisesti. Erityistarpeisten peruskoululaisten aamu- ja iltapäivähoito on toteutettava tarpeita vastaavaksi. Mm. Oulun kaupunki lopetti kokonaan syksyllä 2015 aamupäivähoidon. Miten kävi kolmivuorotyötä tekeville yksinhuoltajille, kuten sairaanhoitajille? Yhden vanhemman perheissä on huomattavasti enemmän erityistarpeisia lapsia kuin muissa perheissä, koska eronneisuusriski kohoaa korkeaksi erityistarpeisten lasten perheissä. Vanhemmille, erityistarpeisille koululaisille tarjotaan yleensä 1-2-luokkalaisten toimintaa, joka kuitenkaan harvoin sopii näille. Harva kunta järjestää sopivaa erityislasten toimintaa. Työttömäksi tai omaishoitajaksi siirtyminen voivat olla ainoita ratkaisuja, mikäli erityistarpeinen koululainen ei saa aamu- ja iltapäivähoitoa, johon hän soveltuu. Osa-aikatyö, esimerkiksi
Sivu 3 / 5 koulunkäyntiavustajan työ, on toinen vaihtoehto. Palkka jää yhden vanhemman perheessä kuitenkin alle köyhyysrajan. Lapsiperheiden kotipalvelu on palautettava myös käytännössä eikä vain lain tasolla, jotta mm. perheen sairaustapaukset ja kuntoutusjaksot voidaan hoitaa kohtuudella ja vanhempi voi säilyttää työpaikkansa. Kotipalvelun tulee hoitaa myös vanhemman työaikana tapahtuvat lapsen kuljetukset esimerkiksi hammaslääkäriin, puheterapiaan tms., jos vanhempi ei kykene irrottautumaan työstä. Tarvitaan lisää avoimia hoitopalveluja vanhemman satunnaisten asioinnin ajaksi erityisesti suurille naisvaltaisille työpaikoille kuten sairaaloihin ja kaupan alalle. Yksi tapa on se, että kunnallisia päivä- ja vuorohoitopaikkoja sijoitetaan naisvaltaisten työpaikkojen yhteyteen, jolloin työmatka-ajat saadaan kohtuulliseksi. Työvoimapulasta lamankin aikana kärsivät naisvaltaiset alat, esimerkiksi kaupan ja sairaanhoidon työpaikat, varmistaisivat työvoiman saannin järjestämällä henkilökunnan ja asiakkaittensa käyttöön lapsiparkkeja. Päiväkodit pidetään pääsääntöisesti auki 12 kuukautta vuodessa ja luovutaan yleistyneestä käytännöstä sulkea osa päiväkodeista kesäkaudeksi ja keskittää lasten varhaiskasvatus ns. keräilypäiväkoteihin. Eräs kunta havaitsi, ettei näin synnykään säästöjä, koska tila- ja henkilöstökulut eivät vähene ja ne muodostavat kuitenkin valtaosan kuluista. Keräilypäiväkotien käyttö hankaloittaa etenkin yksinhuoltajien työssäkäyntiä, koska ne yleensä moninkertaistavat matkaa päiväkotiin. Tutkitusti ne myös lisäävät onnettomuusriskiä, koska lapset, hoitajat eikä vanhemmat eivät tunne toisiaan. Lasten varhaiskasvatus yleensä myös keskeytyy keräilypäiväkotijakson ajaksi. Koulujen kesäloman ajan lasten hoito on haaste, etenkin yhden vanhemman perheissä. On olemassa paikkakuntia, joissa kunta ei tarjoa mitään toimintaa koululaisille kesän aikana. Koululaisten kesän aikaista leiritoimintaa on moninkertaistettava. Hoivapalvelujen hinta kohtuulliseksi Päivähoitomaksuja määrättäessä elatusapua eikä elatustukea ei pidä huomioida tulona. Yksinhuoltajan tulokäyrän tulee olla 50 % muita ruokakuntia loivempi lasten päivähoitomaksuja määrättäessä, koska yhden vanhemman perheessä on vain yksi aikuinen maksamassa kaikille kuuluvia kuluja, kuten esimerkiksi asumisen kuluja, kodin käyttötarvikkeita, jne. Avioliittolaista poistettiin vuonna 1989 uuden aviopuolison elatusvelvollisuus puolison aikaisemmasta suhteesta syntyneisiin lapsiin. Vanhemman uudella avo- tai aviopuolisolla ei ole lain mukaan yksinhuoltajan lapsien elatusvelvollisuutta. Vanhemman uuden kumppanin tulot eivät saisi enää vaikuttaa lapsen päivähoitomaksuun. Hoivapalvelujen maksuista koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tasamaksu on haasteellisin pienituloisille. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tulee olla tulosidonnaisia. Siihen pitäisi säätää tuloraja, jonka alittaminen poistaisi maksun automaattisesti, sillä asiakasmaksulain 11 ei toimi. Pykälän mukaan kunta ei saa periä vanhemmalta maksua, jos se voi vaarantaa henkilön tai hänen huollettavien taloudellisen selviytymisen. Sosiaalilautakuntiin
Sivu 4 / 5 näitä maksujen poistoja tapahtuu vastaa vuosien velkaantumisen jälkeen. Silloinkin vasta sosiaalityöntekijän tai muun ammattilaisen aloitteesta. On huomattava, että aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuttomuus poistaisi mahdollisen kannustinongelman. Perheystävällisyyttä työpaikoille Työajan joustot helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista. Näitä ovat etätyönteko (jolloin vanhempi tekee tutkitusti 100 % paremman tuloksen), riittävät työajan liukumat sekä mahdollisuus osa-aikaisuuteen. Yksinhuoltajien opiskelu parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja elättää perheensä omatoimisesti, mikä säästää yhteiskunnan kustannuksia. Opintotukeen tulee palauttaa huoltajakorotukset ja lieventää yhden vanhemman perheiden opintotuen tulorajoja. Julkisen sektorin oppisopimuspaikkoihin pitää varata yksinhuoltajakiintiö, koska tämä on yksinhuoltajalle taloudellisesti usein ainoa mahdollisuus opiskeluun. Oppilaitoksiin on perustettava lapsiparkkeja. Työttömänä olevan vanhemman satunnaiset työt eivät saisi viivästyttää työttömyysturvan maksamista. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus pitää toteutua sujuvasti myös käytännön tasolla. Ystävällisin terveisin Heljä Sairisalo toiminnanjohtaja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Paciuksenkatu 19 00270 Helsinki, 040 3515355 www.yvpl.fi YhteisVoimin Parempaan Lapsuuteen
Sivu 5 / 5