Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIURUVEDEN KAUPUNKI Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26908

Raportti Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 1.2 Projektin organisaatio... 1 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA... 1 2.1 Selvitysalue sekä valuma-alueet ja -reitit... 1 2.2 Maaperä ja topografia... 2 2.3 Pohjavedet... 2 2.4 Maankäyttö... 2 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU... 3 3.1 Maankäytön muutokset... 3 3.2 Vaikutukset hulevesien virtausreitteihin sekä hulevesien määrään ja laatuun... 4 3.2.1 Virtausreitit... 4 3.2.2 Hulevesien määrä... 4 3.2.3 Hulevesien laatu... 5 3.3 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 5 4 SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT... 6 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet... 6 4.2 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta... 6 4.3 Tulvareitit ja poikkeukselliset sateet... 10 5 HULEVESIMALLINNUS... 10 5.1 Yleistä... 10 5.2 Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat... 11 5.3 Mallinnustulokset sekä hallintatoimenpiteiden mitoitus... 12 5.3.1 Nykytilanteen hulevesivirtaamat... 12 5.3.2 Tulevan tilanteen hulevesivirtaamat ja hallintatoimenpiteiden suunnittelu... 15 5.3.3 Hulevesivirtaamat harvoin toistuvien sadetapahtumien aikana... 17 6 KUSTANNUKSET... 18 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN... 19 7.1 Suunittelualueen lähtökohdat ja suositellut hallintatoimenpiteet... 19 7.2 Ohjeet jatkosuunnitteluun ja hulevesimääräyksiksi... 20 Liitteet: Liite 1: valuma-aluekartta 1:2000 Liite 2: Suunnitelmakartta 1:1000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (20) 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työssä on laadittu Kiuruveden linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesisuunnitelma on laadittu linja-autoaseman alueen liikenteen yleissuunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on 3,5 ha. Hulevesien osalta työssä on huomioitu vaikutukset koko 31 ha laajuisella valuma-alueella. Työssä on kuvattu lyhyesti alueen nykytilaa ja maankäytön muutoksia. Vaikutusarvioiden ja tarkastelujen perusteella on laadittu yleissuunnitelma hulevesien hallinnasta. Hulevesisuunnitelman ja liikenteen yleissuunnitelman on tarkoitus toimia pohjana alueelle myöhemmin laadittavassa asemakaavan muutoksessa. Suunnittelutyön pohjana on käytetty Kiuruveden kaupungille laadittua yleispiirteistä hulevesien hallintasuunnitelmaa (Pöyry, 19.11.2013) ja siinä esitettyjä hulevesien hallintaperiaatteita. 1.2 Projektin organisaatio Hulevesisuunnitelma on tehty konsulttityönä :ssä, jossa projektipäällikkönä on toiminut ins. Matti Karttunen ja hulevesisuunnittelijoina dipl.ins. Elisa Puuronen ja dipl.ins. Päivi Määttä. Työn tilaajana on Kiuruveden kaupungin tekninen palvelukeskus ja yhteyshenkilönä Ari Ruotsalainen. 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Selvitysalue sekä valuma-alueet ja -reitit Suunnittelualue kuuluu laaksopainanteeseen, joka ulottuu Asematien ja Kukkomäentien risteyksestä Kaijanlammelle. Hulevedet laskevat linja-autoaseman alueelta hulevesiviemärissä. Lähteentien eteläpuolella on nykyisellään olemassa oleva luontainen hulevesipainanne, minkä tilavuus on noin 350 m 3. Välillä Lähteentie-Saratie hulevesiviemäri on kooltaan 500B ja välillä Saratie-Kirkkoharjuntie 800B, jotka sijaitsevat katualueen reunan matalissa painanteissa. Kirkkoharjuntien eteläpuolelta lähtien hulevedet johtuvat ojassa Kaijanlampeen ja edelleen Likojokeen. Nykyisellään laaksopainanteen alueella, Lähteentiellä, Harjukadun 6 7 sekä Kukkomäentien 11 16 kellarillisissa kiinteistöissä, joissa padotuskorkeus ei ole riittävä eikä padotusta vastaa ei ole kiinteistökohtaisesti suojauduttu, on esiintynyt rankkasateiden aikana hulevesitulvia. Kuvassa 1 on esitetty valuma-alueet. Valuma-aluekartta on esitetty myös liitteenä 1.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (20) Kuva 1. Suunnittelualue ja nykyinen valuma-aluejako. 2.2 Maaperä ja topografia 2.3 Pohjavedet 2.4 Maankäyttö Selvitysalueen pohjamaalajina (1 m syvyydellä) on pääosin savikkoa ja hienoainesmoreenia. Alueella on myös kalliomuodostumia. 1 Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Paikoitellen pohjavedenpinta on kuitenkin korkealla tai lähellä maanpintaa. 2 Selvitysalue on kokonaisuudessaan kaupunkimaista asemakaava-aluetta. 1 Karttaikkuna. 2 OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (20) 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU 3.1 Maankäytön muutokset Alueen maankäytön kehittämisessä tarkastellaan Lähteentien pohjoispään siirtoa länteen päin ja rakentamattoman asuinliiketontin siirtämisen kokonaan Kukkomäentien varteen ja nykyisen puistoalueen laajentamisen (kuva 2). Linja-autoaseman liikenteen ja paikoituksen suunnittelun yleissuunnitelmaluonnokset on esitetty kuvassa 3. Kuva 2. Linja-autoaseman alueen maankäytön muutokset. Kuva 3. Linja-autoaseman alueen liikennejärjestelyt, yleissuunnitelmaluonnokset 1 ja 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (20) 3.2 Vaikutukset hulevesien virtausreitteihin sekä hulevesien määrään ja laatuun 3.2.1 Virtausreitit 3.2.2 Hulevesien määrä Rakentaminen tulee aina jossain määrin vaikuttamaan alueen vedenjakajiin ja virtausreitteihin. Tässä kohteessa suunnittelualue on kuitenkin sen verran pieni, että rakentamisella ei ole vaikutuksia koko selvitysalueen valuma-alueiden kannalta. Nykytilan ja suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelyihin. Lisäksi kattojen kaltevuus on muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus voi olla pieni. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon tai maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin ja edelleen valuma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat. Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi rakentamaton alue voi pidättää jopa 10 millimetrin sademäärän, kun taas asfalttipinta pidättää vain noin millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista merkittävästi, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman kasvuun. Tarkasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Tarkasteluissa käytetyt rankkasadetilanteissa pätevät pintojen TIA-arvot sekä painannesäilynnän ominaisarvot. Pinta TIA Painannesäilyntä katto 100 % 0,5 mm asfaltti 90 % 1 mm kiveykset, sora 40 % 3 mm kallio 15 % 11 mm metsä, suo 10 % 12 mm viheralue, nurmi, maatalous maata- 15 % 7 mm Taulukossa 1 esitettyjen ominaisarvojen pohjalta laskettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) osavaluma-alueittain (taulukko 2).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (20) Taulukko 2. Osavaluma-alueiden pinta-ala, teoreettisen läpäisemättömän pinnan määrä (TIA) ja painannesäilyntä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Valuma-alue Ala [ha] Nykytilanne TIA [%] Painanne- säilyntä [mm] Tuleva tilanne TIA [%] Painanne- säilyntä [mm] 1.1.1 2,67 63 % 3 63 % 3 1.1.2 3,97 55 % 4 55 % 4 1.1.3 2,04 54 % 4 54 % 4 1.1.4 2,47 61 % 3 61 % 3 1.2.1 2,80 38 % 5 38 % 5 1.3.1 1,14 32 % 7 52 % 4 1.3.2 1,79 68 % 3 68 % 3 1.3.3 2,11 48 % 4 48 % 4 1.4.1 1,82 70 % 3 70 % 3 1.4.2 1,98 68 % 3 68 % 3 1.4.3 1,98 71 % 3 71 % 3 1.5.1. 0,56 92 % 1 92 % 1 1.6.1 1,20 71 % 2 71 % 2 1.6.2 1,25 89 % 1 89 % 1 1.6.2.1 3,39 69 % 3 69 % 3 yhteensä 31,17 61 % 3 61 % 3 3.2.3 Hulevesien laatu Suunnitellun maankäytön vaikutukset kohdistuvat kokonaan osavaluma-alueelle 1.3.1 siten, että TIA-arvo tulee kasvamaan arvosta 32 % -> arvoon 52 % ja painannesäilynnän arvo pienenemään arvosta 7 mm -> arvoon 4 mm. Kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät sen sijaan ajoittain runsaastikin ajoneuvoista, materiaalien kulumisesta ja talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja. Jos suunnittelualueelle toteutetaan hulevesiä suodattavia hallintamenetelmiä, myös liikennealueiden epäpuhtauksia voidaan tietyssä määrin poistaa. Hallintatoimenpiteillä voidaan näin ollen vaikuttaa myös hulevesien laatuun. 3.3 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Kukkomäentien-Kaijanlammen välisillä notko-osuuksilla, kellarillisissa kiinteistöissä ainakin osoitteissa Harjukatu 6 7 ja Kukkomäentie 11 16 sekä Lähteentien alueella on esiintynyt nykyisellään hulevesitulvintaa rankkasateiden aikana silloin kun Kaijanlammen suuntaan menevät hulevesiviemärit padottavat hulevettä ja Lähteentien eteläpuolisen hulevesipainanteen kapasiteetti ylittyy. Valuma-alue on jo nykyisellään rakennettua aluetta ja sitä tullaan tiivistämänään. Tämän takia alueen hulevesien hallintatoimenpiteiden ylläpito ja kehittäminen on erityisen perusteltua.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (20) 4 SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan yleisenä lähtökohtana on ehkäistä hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa sekä pyrkiä säilyttämään veden kiertokulku mahdollisimman luonnollisena. Näihin tavoitteisiin pyritään Hulevesioppaan 3 mukaisella prioriteettijärjestyksellä. I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Hulevesien hallinnan periaatteena tulee olla edellä kuvattujen toimintatapojen I IV tehokas yhdistäminen. Tällöin hallintamenetelmien ketju alkaa hajautetusti hulevesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyy yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin hulevesien hallintajärjestelmiin. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä hulevesien määrään että laatuun. Tämän suunnittelutyön yhteydessä em. periaatteiden priorisointia ei voida kokonaan sellaisenaan noudattaa, koska kyseessä on kaupunkimainen jo rakennettu alue eikä uutta rakentamista osoiteta merkittävissä määrin. Hulevesien hallintatoimenpiteet keskitetään yleisille alueille. 4.2 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Katualueen viivytyspainanteet Katualueille ehdotetaan sijoitettavan reunaojia ja viivytyspainanteita, joita käytetään katualueen hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen siellä, missä se on tilavarausten ja korkeusasemien puolesta toteutettavissa. Joillakin osuuksilla ne voivat korvata katualueen hulevesiviemäröinnin, mutta toisilla ne toimivat hulevesiviemäröinnin rinnalla. Katualueella tarvitaan hulevesiviemäröinti kadun rakennekerrosten kuivattamiseksi ja tonttien salaojavesien ja hulevesien purkamiseksi. Esimerkki katualueen viivytyspainanteesta on esitetty kuvassa 4 (yläkuva). Jos kadut halutaan toteuttaa reunakivettyinä, voisi kiveyksessä olla matalampia kohtia, joiden kautta hulevedet ohjautuisivat viherpainanteeseen. Alemmassa kuvassa on esitetty esimerkki hulevesien viivyttämisestä ja imeyttämisestä avo-ojien yhteydessä. 3 Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (20) Kuva 4. Yläkuvassa esimerkki katualueen viivytyspainanteesta, jota käytetään hulevesiviemäröinnin rinnalla. (Portland, USA) 4. Alakuvassa esimerkki Viherpainanteiden hyödyntämistä hulevesien viivytyksessä ja imeyttämisessä Portlandissa. 4 Viivytysalueet Yleisille alueille sijoitettaviin keskitettyihin hulevesien viivytysalueisiin johdetaan hulevesiviemäriverkoston kapasiteetin ylittävät hulevedet. Viivytysaltailla pystytään hidastamaan ja viivyttämään suuriakin hulevesimääriä, jolloin ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla purkureiteillä. Viivyttäminen mahdollistaa myös kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeutumisen järjestelmän pohjalle. Puhdistuskykyä voidaan tehostaa kasvillisuuden käytöllä, mikä auttaa sitomaan mm. ravinteita, tehostaa kiintoaineksen laskeutumista, ehkäisee eroosiota ja luo monipuolisempia elinympäristöjä eliöille. Altaissa vesisyvyyden on oltava vähintään 0,5 m ja jos halutaan pysyvä vesipinta, on syvyyden oltava vähintään 1 m, jotta pohjaan ei pääse liikaa valoa ja sen seurauksena kasvillisuus villiintyisi. Sen sijaan kosteikkomaiset viivytysalueet ovat rakenteeltaan matalampia. Niissä ei ole tarpeen säilyttää pysyvää vesipintaa vaan kosteikkotyypeille on olennaista välillä kuivua. Kosteikoissa voi olla erisyvyisiä vyöhykkeitä siten, että syvimmät allasmaiset kohdat ovat vähintään 1 m syvyisiä ja matalammat kohdat vain noin 0,1 0,2 syvyisiä. 4 FCG Finnish Consulting Group Oy.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (20) Altaiden purkuratkaisut ovat vaiheittaisia, jolloin purkuvirtaama voidaan rajoittaa tavanomaisia tilanteita varten alhaiseksi, mutta tulvatilanteessa voidaan johtaa myös suurempia virtaamia hallitun ylivuodon kautta. Purkuvirtaaman säätämiseen voidaan käyttää esim. säätökaivo/-pato -ratkaisua (esim. Rumtec). Purkuratkaisun suunnittelussa on otettava huomioon, että viivytysalueilla tulee käsitellä erikseen yleisiltä katualueilta muodostuvia hulevesiä, jotka rankkasadetilanteessa saavuttavat viivytysalueet ensimmäisenä ja voivat sisältää epäpuhtauksia. Näitä voidaan viivyttää ja käsitellä rakentamalla tyhjennysputken eteen matala pohjapato tai kynnys. Kuvassa 5 on esitetty allasmainen viivytyspainanne sekä kosteikkomainen viivytysalue. Kuva 5. Esimerkki allasmaisesta imeytys/viivytyspainanteesta Espoossa sekä kosteikkomaisesta viivytysalueesta Hannoverissa. 4 Maanalaiset hulevesikaivannot Maanalaiset hulevesikennostot soveltuvat hulevesien määrälliseen hallintaan ja niillä pystytään vastaanottamaan suuriakin virtaamapiikkejä. Maanalaiset kennostot ovat tyypillisesti muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Muovikennostojen etu on niiden suuri, jopa 95 % hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin hulevesien viivytystilavuuksia. Samalla maanpäällinen tila voidaan käyttää tehokkaasti muihin toimintoihin. Maanalaiset kennostot voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriverkkoon ja erilaisiin tontin kaivojärjestelyihin. Oikein rakennettuna kennostot eivät vaikuta yläpuolisten alueiden liikennöitävyyteen. Viivytyskennostosta hulevedet puretaan vaiheittain alueelliseen hulevesiviemäriverkkoon. Normaalitilanteessa purku tapahtuu pienikokoisen tyhjennysputken kautta, jolla purkuvirtaama saadaan rajoitettua alhaiseksi. Viivytystilavuuden täytyttyä purku tapahtuu samanaikaisesti myös suuremman ylivuotoputken kautta. Hulevesikasettijärjestelmä voidaan toteuttaa imeyttävänä, jos maaperä on vettäläpäisevää. Mikäli vedenimeytyminen ei ole sallittua tai maaperä ei ole vettäläpäisevää, voidaan järjestelmä eristää, jolloin se toimii vain vettä viivyttävänä rakenteena. Alueellisen hulevesiviemäriverkon suunnittelussa tulee ottaa huomioon tonttikohtaisten maanalaisten järjestelmien purkutaso. Esim. Wavin Labkon yhden kasetin mitat ovat 600 x 1200 x 600 mm. Peitesyvyytenä suositellaan minimissään 0,8 m. Tällöin maanalaisen järjestelmän pohja ja purkuputkien vesijuoksu yhdellä kasettikorkeudella laskettuna olisi noin 1,4 m.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (20) Maanalaisena hulevesien viivytysratkaisuna voidaan käyttää myös isoja säiliöitä. Ne toimivat hulevesien varasto- ja viivytystilavuutena. Säiliöratkaisu soveltuu hyvin silloin, jos maaperä on huonosti vettä läpäisevää tai jos halutaan estää pohjaveden pääsy maanalaiseen viivytykseen. Kuvassa 6 on esitetty esimerkkejä maanalaisista hulevesien viivytysratkaisuista. Kuva 6. Yläkuvassa esimerkki maanalaisesta hulevesien viivytyksestä hulevesikaseteilla. 4 Alakuvassa esimerkki vedenpitävästä hulevesisäiliöstä 5. Mikäli maanalaisiin kaivantoihin johdettavat hulevedet muodostuvat liikenne- tai parkkipaikka-alueilta, suositellaan hulevedet johdettavan öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmän kautta. 5 Uponor. Weholite säiliöt.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (20) 4.3 Tulvareitit ja poikkeukselliset sateet Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Tulvareitit tulee ketjuttaa siten, ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun kaikkien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulvareitin on oltava sujuva purkuvesistöön asti, jotta aineellisia vahinkoja voidaan ehkäistä. Pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Hulevesien tonttikohtaisista maanalaisista ja maanpäällisistä viivytysmenetelmistä tulee olla riittävät ja yhtenäiset tulvareitit katualueen hulevesiviemäriverkkoon. Tilanteissa, joissa hulevesiviemäriverkon kapasiteetti on ylittynyt, katualue toimii tulvareittinä. Katualueella tulvareittejä voidaan muodostaa käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Soveltuvista kohdista hulevedet puretaan reunakiveysten aukoista yleiselle alueelle, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Pidempikestoisten ja harvoin esiintyvien sateiden aikana hulevesiviemäreiden kapasiteetti ylittyy, jolloin hulevedet johtuvat katuja yms. reittejä pitkin alavampiin maastonkohtiin kuten olemassa oleviin ojiin ja painanteisiin. Myös hulevesien viivytyspainanteesta tulee olla hallitut ylivuotoreitit tulvatilanteita varten. Ylivuoto ohjataan purkureittinä toimivaan ojaan mahdollisimman hallitusti ja ylivuotoreitin riittävään eroosiosuojaukseen tulee kiinnittää huomioita. Ylivuodon tarkoituksena on estää hallintajärjestelmän hallitsematon tulviminen esimerkiksi sen yläpuoliseen verkostoon ja rakennusten salaojiin asti. 5 HULEVESIMALLINNUS 5.1 Yleistä Selvitysalueen hulevesivalunnan muodostumista tarkasteltiin hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin FCG SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologisen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valuma-reitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valumaaluemalli hulevesiviemäreistä ja avo-uomista muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (20) käytettiin nk. dynaamista menetelmää 6, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. Mallintamista varten tehdään oletuksia ja yleistyksiä valuma-aluerajausten ja parametrien suhteen. Hulevesimalli olettaa myös, että hulevedet päätyvät tehokkaasti hulevesiviemäriin, mutta todellisuudessa hulevesien ohjautuminen ensimmäiseen mahdolliseen ritiläkaivoon on usein tehotonta. Mallinnukseen sisältyvistä epävarmuuksista huolimatta mallintaminen on ainoa tapa muodostaa kokonaiskuva monimutkaisen hydrologisen tapahtumaketjun seurauksista, hulevesiviemäriverkoston toiminnasta kokonaisuutena ja eri toimenpiteiden vuorovaikutuksesta toisiinsa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty laadittujen tarkasteluiden pohjalta saatuja mallinnustuloksia. 5.2 Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat Valuma-alueiden purkupisteiden suurimmat hulevesivirtaamat saavutetaan yleensä silloin, kun rankkasateen kesto valitaan kertymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purkupisteeseen kuluvan virtausajan pituiseksi 7. Toisin sanoen kertymisaika määrittää suurimpien virtaamahuippujen esiintymishetken rankkasateen alkamishetkestä lukien. Hulevesiviemäriverkostossa pahin hetkellinen tulvatilanne syntyy lyhytkestoisella, intensiteetiltään suurella rankkasateella silloin, kuin usean osavalumaalueen huippuvirtaamat esiintyvät samanaikaisesti samassa verkoston osassa. Sen sijaan esimerkiksi hulevesialtaissa ja valuma-alueeltaan suurissa puroissa pahimman tulvatilanteen aiheuttaa yleensä pitkäkestoisempi rankkasade, jonka sademäärä on suuri. Valuma-alueiden koon ja muodon lisäksi kertymisaikaan vaikuttaa olennaisesti sateen rankkuus. Heikoilla sateilla vaaditaan pitkäkestoisempi sadetapahtuma virtaamahuipun saavuttamiseksi, kun taas hyvin rankoilla sateilla virtaamahuippu muodostuu pintojen nopean kastumisen johdosta selvästi lyhemmässä ajassa. Erot kertymisajoissa jäävät kuitenkin vähäisiksi siirryttäessä kerran viidessä vuodessa tai tätä harvemmin toistuviin tilanteisiin. Koko valuma-alueen mittakaavassa kertymäaika on noin yksi tunti. Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 8 loppuraportin mukaisia, tarkistettuja sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km 2 aluesadannalle. Sadetiedot perustuvat Suomessa kesällä 2000 2005 aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja vastaavat Etelä-Suomen sateita. Mallinnuksessa on käytetty kerran 10 vuodessa toistuvaa sadetapahtumaa. Tulvatarkasteluissa on käytetty kerran 50 vuodessa toistuvaa sadetta. Mallinnuksessa käytettyjen sateiden intensiteetit ja sademäärät on esitetty kootusti taulukossa 3. Taulukko 3. Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat (1 km 2 ). Kesto Toistuvuus Keskim. intensiteetti Sademäärä 60 min 180 min 1/10 a 0,4 mm/min 65 l/s*ha 23,4 mm 1/50 a 0,5 mm/min 83,3 l/s*ha 30 mm Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettejä keskimäärin 15 20 % vuosiin 2071 2100 mennessä 8. Arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin. RATU:n 8 suositusten mukaisesti ilmastomuutos voidaan huomioida 6 US EPA. 2009. Storm Water Management Model, User s manual, version 5.0. 7 Suunnittelukeskus Oy 2007. Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. 8 Aaltonen, J. ym. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, 31. 123 s.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (20) käyttämällä 20 % nykyistä rankempia sateita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nykyhetken 1/10a toistuvuus vastaa ennustetun ilmastonmuutoksen mukaisessa tilanteessa likimäärin 1/5a toistuvuutta. Vastaavasti nykyinen 1/5a toistuvuus vastaa ennustetussa tilanteessa likimäärin 1/3a toistuvuutta. 5.3 Mallinnustulokset sekä hallintatoimenpiteiden mitoitus 5.3.1 Nykytilanteen hulevesivirtaamat Hulevesimallilla tarkasteltiin hulevesivirtaamia nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa eri tarkastelupisteissä. Maksimihulevesivirtaama purkupisteessä ei vastaa suoraan valuma-alueella muodostuvan hulevesivalunnan määrää. Hulevedet johtuvat purkupisteeseen eri ajanhetkinä siten, että valuma-alueen latvaosista hulevedet saavuttavat purkupisteen myöhemmin kuin lähialueelta muodostuvat hulevedet. Nykyisellään Lähteentien eteläpuolella on hulevesipainanne, minkä tilavuus on korkeuskäyräaineistosta määritettynä noin 350 m 3. Nykyisten Lähteentien alueen hulevesiviemäreiden kapasiteetin ylittyessä, ohjautuvat hulevedet painanteeseen. Kuvassa 7 on esitetty hulevesivirtaamien tarkastelupisteet. Lähteentien eteläpuoli Sammaltien puistoalue Saratien puistoalue Kuva 7. Tarkastelupisteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (20) Kuvassa 8 on esitetty pituusprofiili Kukkomäentie-Kirkkoharjuntie välin hulevesiviemäristä 1/10a1h mitoitussateella. Profiilista on havaittavissa huleveden padottumista 500B kohdalla. Kapasiteetin ylittyessä hulevedet tulvivat kaivojen kansien kautta hulevesiviemärin yläpuoliseen katupainanteeseen. Hv500B Hv800B Kuva 8. Pituusprofiili väliltä Kukkomäentie-Kirkkoharjuntie nykytilanteessa (sade 60 min 1/10a). Taulukossa 4 on esitetty hulevesiviemäreiden 500B ja 800B arvioidut kapasiteetit. Johtojen keskimääräiset pituuskaltevuudet ovat alhaiset, jolloin myös johtojen kapasiteetitkin jäävät alhaisiksi. Taulukossa 4 on esitetty myös nykyisen Lähteentien eteläpuolisen hulevesipainanteen sekä Hv500B ja Hv800B kohtien katu- /viherpainanteiden arvioidut mitat. Taulukko 4. Nykyisten hulevesirakenteiden arvioidut mitat sekä kapasiteetit. Kohde Tiedot Kapasiteetti HV500B L=300 m, I(ka)=2,6 Q~ 230 l/s HV800B L=235 m, I(ka)=1,1 Q~ 500 l/s Lähteentien eteläpuol. hulevesipainanne HV500B kohdan katupainanne Hv800B kohdan painanne Alaosa: A 1 =460 m 2, h 1 =97,9 98,1=0,2 m, V 1 =90 m 3 Yläosa: A 2 =1300 m 2, h 2 =98,1 98,3 = 0,2 m, V 2 =260 m 3 Yhteensä: A= 1300 m 2, V=350 m 3 V=350 m 3 min: h=0,3 m, h ka =0,15 m A kok =680 m 2 V min =100 m 3 max: h=0,5 m, h ka =0,25 m, A kok =1380 m 2 V max =350 m 3 hmax=0,4 m, h ka =0,2 m, A=1000 m 2 V=200 m 3 Lähteentien luontainen hulevesipainanne on ehdottoman tärkeä jo nykytilanteessa, minne vettä voi varastoitua noin 350 m 3. Kuvassa 9 on esitetty hulevesivirtaamat nykytilanteessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (20) Kuva 9. Hulevesivirtaamat tarkastelupisteissä nykytilanteessa, jossa Lähteentien eteläpuolella on hulevesipainanne (sade 60 min 1/10a). Mitoitussateella 1/10a1h hulevesiviemäri 500B kuitenkin padottaa hulevesivirtaamaa kuvan 8 mukaisesti ja hulevettä nousee kaivojen kansien kautta katupainanteeseen. Jotta hulevesien tulvimista katupainanteeseen nykytilanteessa estettäisiin, tulisi nykyisen Lähteentien eteläpuolisen hulevesipainanteen olla suurempi, tilavuudeltaan noin 500 m 3. Mikäli hulevesipainanne Lähteentien eteläpuolelta poistetaan kokonaan, ei hulevesiviemäreiden ja katupainanteiden kapasiteetit riittäisi vaan tulvisivat hulevedet katualueille hallitsemattomasti. Kuvassa 10 on esitetty virtaamat ilman painanteen pidättävää vaikutusta. Kuva 10. Hulevesivirtaamat tarkastelupisteissä nykytilanteessa ilman nykyistä painannetta (sade 60 min 1/10a).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (20) 5.3.2 Tulevan tilanteen hulevesivirtaamat ja hallintatoimenpiteiden suunnittelu Kiuruveden kaupungille laaditussa yleispiirteisessä hulevesien hallintasuunnitelmassa on Kukkomäen-Kaijanlammen alueelle esitetty hulevesien hallintaa Lähteentien eteläpuolelle sekä Sammaltien puistoalueelle. Em. suunnitelmassa hallinta on esitetty toteutettavan maanalaisilla viivytyskaivannoilla. Hulevesimallilla tarkasteltiin hulevesivirtaamia suunnitellun maankäytön myötä. Linjaautoaseman täydennysrakentaminen ei koko valuma-alueen kannalta lisää hulevesivirtaamia, mutta paikallisesti virtaamahuiput kasvavat. Täydennysrakentamisen myötä valuma-alueen 1.3.1 hulevesivirtaamat kasvavat noin 60 % (tasolta 24 l/s tasolle 38 l/s). Hulevesivirtaamien ja hulevesien hallinnan suunnittelun mitoitussateena käytetään kerran 10 vuodessa toistuvaa yhden tunnin sadetta (1/10a1h). Jos alueen hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohtana on hulevesivirtaamien tasaaminen hulevesiviemärin 500B kapasiteetin tasolle (~230 l/s), tulisi hallinta toteuttaa heti Lähteentien eteläpuolella. Sen sijaan jos sallitaan hulevesiviemäreiden hallittu tulviminen katupainanteisiin ja tarvittaessa muokataan niitä paremmin hulevesien viivytykseen soveltuvaksi, voidaan Lähteentien eteläpuolinen painanne toteuttaa edellä esitettyä pienempänä. Jos taas olemassa oleva Sammaltien hulevesiviemäri suurennetaan siten, että sen kapasiteetti ei rajoita virtaamaa, aiheutuisi hulevesien padottumista nykyisessä 800B hulevesiviemärissä vasta aivan lähellä Kirkkoharjuntien johto-osuutta. Hulevesien hallintaa tarkasteltiin alla olevien vaihtoehtoisten ratkaisujen mukaisesti. Vaihtoehtojen yhteydessä on esitetty työryhmän kommentit niistä. Vaihtoehto 1: Säilytetään nykyinen hulevesipainanne 350 m 3 ja lisätään sen vesitilavuutta jo kaivamalla ja/tai korottamalla sitä allasmaisemmaksi siten, että tällä ratkaisulla voidaan hallita nykyiset ja kasvavat hulevesivirtaamat 500B hulevesiviemärin kapasiteetin (230 l/s) tasolle. Tarvittava hulevesien viivytystilavuus olisi noin 570 m 3, jotta hulevesivirtaamat saataisiin rajoitettua tasolta 400 l/s -> 230 l/s. Toteutusesimerkki: Viivytysalue: Altaan alaosa: A 1 = 460 m 2, h 1 = 97,9 98,1m = 0,2 m -> V 1 = 90 m 3 Altaan yläosa: A 2 = 1200 m 2, h 2 = 98,1 98,5m = 0,4 m -> V 2 = 480 m 3 Yhteensä: A = 1200 m 2, V= 570 m 3 Esitetty toteutus edellyttää viivytysaleen reunojen korottamista padon rakentamisella. Padon tilavuusarvio ~100 m 3. Huoltotie esitetään padon harjalle. Koska maaperä on pehmeää, arvioidaan kiviverhousta tarvittavan ~700 m 2. Uutta kaivamista arvioidaan olevan ~200 m 2. Kustannukset on arvioitu taulukkoon 6. Työryhmän kommentit: Ratkaisu on luonnonmukainen ja näin ollen rakentamis- ja hoitokustannuksiltaan kohtuullinen. Toteutus vaatisi Lähteentien siirtämisen ja puistoalueen laajentamisen, jotta viereinen kerrostalotontti ei pienenisi kohtuuttomasti. Altaan ympärille tulee varata tilaa myös huoltoteille. Altaan kohdalla maaperä on pehmeää savea, joten altaan reunat ja pohja tulisi rakentaa esim. kivettyinä. Kohdassa on myös pohjavedenpinta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (20) melko ylhäällä, joten kovin paljoa syvempänä allasta ei voitaisi toteuttaa. Tämä ratkaisu vaatii myös jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa, jotta se pysyisi siistinä. Vaihtoehto 2: Säilytetään nykyinen hulevesipainanne 350 m 3 ja kasvatetaan sen vesitilavuutta siten, että sillä voidaan rajata nykyisen maankäytön aiheuttamat hulevesivirtaamat 500B hulevesiviemärin kapasiteetin (230 l/s) tasolle. Täydennysrakentamisen aiheuttamille hulevesille rakennetaan uusi maanalainen viivytyskaivanto kaseteilla. Tarvittava viivytystilavuus olisi 510 m 3, jotta virtaamat saataisiin rajoitettua tasolta 380 l/s -> 230 l/s. Täydennysrakentamisen aiheuttama hulevesivirtaama 20 l/s voidaan hallita erillisellä maanalaisella kaivannolla, minkä tilavuustarve olisi 70 m 3. Toteutusesimerkki: Viivytysalue: Altaan alaosa: A 1 = 460 m 2, h 1 = 97,9 98,1m = 0,2 m -> V 1 = 90 m 3 Altaan yläosa: A 2 = 1200 m 2, h 2 = 98,1 98,45m = 0,35 m -> V 2 = 420 m 3 Yhteensä: A = 1200 m 2, V= 510 m 3 Viivytyskasetit: Yhden kasetin mitat 600x1200x600 = 0,432 m 3, hyötytilavuus 95 % V hyöty = 74 m 3, kasetteja yht. ~170 kpl, A= 123 m 2, h= 0,6 m Esitetty toteutus edellyttää viivytysaleen reunojen korottamista patopenkereen rakentamisella. Patopenkereen tilavuusarvio ~100 m 3. Huoltotie esitetään penkereen harjalle. Koska maaperä on pehmeää, arvioidaan kiviverhousta tarvittavan ~500 m 2. Uutta kaivamista arvioidaan olevan ~100 m 2. Viivytyskasettien ympärille asennetaan suodatinkangas. Kustannukset on arvioitu taulukkoon 6. Työryhmän kommentit: Työryhmä ei pitänyt hyvänä ratkaisuna sitä, että olisi kahdenlaista viivytystä, maanpäällinen ja maanalainen. Maanalainen viivytys tulisi rakentaa rasitteena viereiselle kerrostalotontille. Vaihtoehto 3: Luovutaan nykyisestä hulevesipainanteesta ja kaikki hulevesien hallinta toteutetaan maanalaisessa viivytyskaivannossa siten, että hulevesivirtaamat saadaan rajattua 500B hulevesiviemärin kapasiteetin (230 l/s) tasolle. Viivytyskaivannon tilavuusvaatimus olisi 570 m 3, jotta virtaamat saataisiin rajoitettua tasolta 400 l/s -> 230 l/s. Toteutusesimerkki: Viivytyskasetit: Yhden kasetin mitat 600x1200x600 = 0,432 m 3, hyötytilavuus 95 % V hyöty = 600 m 3, kasetteja yht. 1390 kpl, A= 1 000 m 2, h= 0,6 m Viivytyskasettien ympärille asennetaan suodatinkangas. Kustannukset on arvioitu taulukkoon 6. Työryhmän kommentit: Jos Lähteentietä ei siirretä, jouduttaisiin rakentamaan kerrostalon pysäköintialueen alle rasitteena ja huolto tapahtuisi tontilla. Jos Lähteentie siirretään, voitaisiin viivytyskaivanto rakentaa laajennettavalle puistoalueelle. Ratkaisu on kuitenkin kallis toteuttaa ja jatkuvaa huoltoa vaativa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (20) Vaihtoehto 4: Hyödynnetään hulevesiviemärin 500B kohdan olemassa olevia katupainanteita hulevesien viivytykseen, joiden nykyinen arvioitu maksimi tilavuus on 350 m 3. Ratkaisuksi esitetään katupainanteen tilavuuden kasvattamista noin 400 m 3 :iin ja Lähteentien eteläpuolella säilytetään nykyinen 350 m 3 viivytystilavuus. Toteutusesimerkki: Viivytysalue: Altaan alaosa: A 1 = 460 m 2, h 1 = 97,9 98,1m = 0,2 m -> V 1 = 90 m 3 Altaan yläosa: A 2 = 1200 m 2, h 2 = 98,1 98,32m = 0,22 m -> V 2 = 260 m 3 Yhteensä: A = 1200 m 2, V= 350 m 3 Katupainanteet: A= 1400 m 2, V= 400 m 3 Esitetty toteutus edellyttää viivytysaleen reunojen korottamista patopenkereen rakentamisella. Patopenkereen tilavuusarvio ~100 m 3. Huoltotie esitetään penkereen harjalle. Koska maaperä on pehmeää, arvioidaan kiviverhousta tarvittavan ~400 m 2. Katupainanteen hyödyntäminen edellyttäisi niiden syventämistä ja muotoilemista. Kustannukset on arvioitu taulukkoon 6. Työryhmän kommentit: Työryhmä ei kannattanut ratkaisua, jossa katupainanteita hyödynnettäisiin hulevesien hallintaan. Vaihtoehto 5: Uusitaan hulevesiviemäriosuus 500B suuremmalla putkikoolla, jotta se ei padota hulevesiä. Tällöin hulevesien padottumista aiheutuisi vasta lähellä Kirkkoharjuntietä, jolloin ko. kohdassa tulisi sallia hulevesien padottuminen olemassa olevaan painanteeseen tai vastaavasti lisätä Kirkkoharjuntien alittavan rummun kapasiteettia ja johtaa hulevedet suoraan Kaijanlammelle laskevaan ojaan. Toteutusesimerkki: Hulevesiviemärin Ns800 rakentaminen 220 m. Kustannukset on arvioitu taulukkoon 6. Työryhmän kommentit: Työryhmä totesi, että em. hulevesiviemäri on rakennettu vasta noin 10 vuotta sitten, joten johtoa ei vielä mielellään uusittaisi. 5.3.3 Hulevesivirtaamat harvoin toistuvien sadetapahtumien aikana Tiiviisti rakennetuilla alueilla olevilla hulevesien hallintaratkaisuilla ei ole tarkoitus hallita erittäin harvoin toistuvien sateiden aiheuttamia hulevesiä kokonaan. Esim. 1/50 vuoden toistuvuudella suunnittelualueen hulevesivirtaamat tulisivat laskelmien mukaan kasvamaan noin 30 %. Erityisen harvinaisten ja pidempikestoisten sateiden aikana hulevesijärjestelmien kapasiteetti ylittyy ja hulevedet lähtevät johtumaan tulvareitteinä olevia katu yms. reittejä pitkin alavampiin maastonkohtiin kuten olemassa oleviin ojiin ja painanteisiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (20) 6 KUSTANNUKSET Hulevesien hallintamenetelmien arvioituja yksikkökustannuksia on esitetty taulukossa 5. Todelliseen hintaan vaikuttavat merkittävästi mm. paikalliset olosuhteet ja maanrakennustöiden määrä. Taulukossa 6 eri hallintavaihtoehtojen arvioidut suuntaa-antavat rakennuskustannukset esitetyillä hallintakokonaisuuksilla. Lisäksi kustannuksia tulee ylläpito- ja hoitotoimenpiteistä. Taulukko 5. Hallintamenetelmien arvioituja kustannuksia. Kustannustekijä /yks Viivytysalue 20-50 /m 2 Viherpainanne, avo-oja 35 /m Hulevesikasetti 400 /m 3 Hulevesiviemäri Ns800 250 /m Kiviverhous 45 /m 2 Maapato (massat muualta) 15 /m 3 Maankaivuu 10 /m 3 Taulukko 6. Hallintavaihtoehtojen suuntaa-antavat kustannusarviot. Vaihtoehto (alv 0 %) VE1: Painanteen kiviverhous 700 m 2 Painanteen patopenger/huoltotie 100 m 3 Uutta kaivamista ~200 m 2 31 500 1 500 7 000 = 40 000 VE2: Painanteen kiviverhous 500 m 2 Painanteen patopenger/huoltotie 100 m 3 Painanteen uutta kaivamista ~100 m 2 Hulevesikasetit laitteineen/maanrakennustöineen 74 m 3 22 5000 1 500 3 500 29 600 = 57 100 VE3: Hulevesikasetit laitteineen/maanrakennustöineen 600 m 3 240 000 VE4: Painanteen patopenger 100 m 3 Painanteen kiviverhous 400 m 2 Katupainanteen uusiminen 1400 m 2 1 500 18 000 28 000 = 47 500 VE5: Hulevesiviemäri 220 m Ns800 55 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (20) 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN 7.1 Suunnittelun lähtökohdat ja suositellut hallintatoimenpiteet Työssä on laadittu Kiuruveden linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesisuunnitelma on laadittu linja-autoaseman alueen liikenteen yleissuunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on 3,5 ha. Hulevesien osalta työssä on huomioitu vaikutukset koko 31 ha laajuisella valuma-alueella. Työssä on kuvattu lyhyesti alueen nykytilaa ja maankäytön muutoksia. Alueella on jo nykyisellään esiintynyt tulvintaa rankkasateiden aikana. Hulevesimallilla tarkasteltiin hulevesivirtaamia nykytilanteessa ja suunnitellun maankäytön myötä. Linja-autoaseman täydennysrakentaminen ei koko valuma-alueen kannalta lisää hulevesivirtaamia, mutta paikallisesti virtaamat kasvavat. Erityisen ongelmallista on, jos hulevesien luontaiset viivytyspaikat poistuvat uuden rakentamisen tieltä. Hulevesivirtaamien ja hulevesien hallinnan tarkasteluissa mitoitussateena käytettiin kerran 10 vuodessa toistuvaa yhden tunnin sadetta (1/10a1h). Vaikutusarvioiden ja tarkastelujen perusteella on laadittu vaihtoehtoja hulevesien hallinnasta. Jos alueen hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohtana on hulevesivirtaamien tasaaminen hulevesiviemärin 500B kapasiteetin tasolle (~230 l/s), tulisi hallinta toteuttaa heti Lähteentien eteläpuolella. Sen sijaan jos sallitaan hulevesiviemäreiden hallittu tulviminen katupainanteisiin ja tarvittaessa muokataan niitä paremmin hulevesien viivytykseen soveltuvaksi, voidaan Lähteentien eteläpuolinen painanne toteuttaa edellä esitettyä pienempänä. Jos taas olemassa olevan hulevesiviemärin 500B tai katupainanteiden kapasiteettia kasvatetaan siten, että ne eivät padota hulevesiä, tapahtuisi hulevesien padottumista vasta lähellä Kirkkoharjuntietä. Tässä kohtaa sallittaisiin hulevesien padottuminen Kirkkoharjuntien yläpuoliseen painanteeseen ja tarvittaessa lisättäisiin sen kapasiteettia tai vastaavasti lisättäisiin Kirkkoharjuntien alittavan rummun kapasiteettia johtaa hulevedet suoraan Kaijanlammelle laskevaan ojaan. Tarkastelujen perusteella vaihtoehdot 1 ja 4 ovat edullisimmat toteuttaa, sillä ne eivät edellytä merkittäviä maanrakennustöitä tai uusia laitteita. Nämä vaihtoehdot edellyttävät kuitenkin melko suuret aluevaraukset ja siten voivat tilanpuutteen vuoksi osoittautua vaikeaksi toteuttaa. Vaihtoehdossa 3 kaikki hallinta esitettiin tehtävän maanalaisilla viivytyskaivannoilla, jotka voitaisiin rakentaa esim. parkkipaikka-alueiden alle tai laajennettavalle puistoalueelle. Vaihtoehdon 3 mukaiset maanalaiset hulevesikasetit tai viivytyssäiliöt ovat kuitenkin erityisen kalliit toteuttaa. Vaihtoehdossa 2 hallinta taas esitettiin tehtävän sekä maanalaisilla että maanpäällisillä menetelmillä, joiden toteutus ei ole erityisen kallista. Vaihtoehdossa 5 esitettiin uusittavan hulevesiviemärin 500B osuus suuremmalla, Ns800 johdolla, jonka kapasiteetti olisi riittävä johtamaan rankkasateidenkin aiheuttamat hulevedet eikä tulvaongelmaa Lähteentie-Saratie välillä pääsisi esiintymään. Tarkastelujen perusteella, suositeltavaa olisi jättää Lähteentien eteläpuolelle riittävän laaja viheralue, jota voitaisiin hyödyntää hulevesien hallintaan. Tämän lisäksi suositellaan laajennettavan/muokattavan Sammaltien katupainanteita, jotta harvoin toistuvien sateiden aikana hulevedet johtuisivat hallitusti ojapainanteessa eivätkä tulvisi hallitsemattomasti. Mikäli viivytystä ei Lähteentien eteläpuolella ole mahdollista toteuttaa, on Sammaltie-Saratie välinen hulevesiviemäri 500B suurennettava, jotta sen kapasiteetti on riittävä johtamaan hulevedet rakennetulta alueelta eteenpäin Kirkkoharjuntien yläpuoliselle puistoalueelle tai suoraan purkupaikkaan Kaijanlammelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (20) 7.2 Ohjeet jatkosuunnitteluun ja hulevesimääräyksiksi Hulevesien hallintamenetelmien valinta riippuu merkittävästi siitä, miten aluetta tullaan rakentamaan ja tiivistämään. Yleisesti ottaen suositellaan viheralueiden säilyttämistä, jotta hulevesien hallinnalle on tilaa. Suunnitelmassa esitettyjä menetelmiä on mahdollista soveltaa kohteeseen ja sen maisemakuvaan ja ilmeeseen parhaiten sopivaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Jatkosuunnittelussa yleisillä alueille esitetyistä viivytysrakenteista tulee laatia toteutussuunnitelmat ja selvittää rakennettavuus ja maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Maankaivua edellyttävissä ratkaisuissa eli maanpäällisten ratkaisujen syventämisessä ja maanalaisten viivytyskaivantojen toteuttamisessa, pohjavedenpinnankorkeus on erityisen oleellinen. Jotta hallintamenetelmät tulisivat toteutetuksi, suositellaan niistä määrättävän tai ainakin ohjeistettavan kaava-asiakirjoissa. Mainitut tekijät saattavat vaatia kaavamääräyksiä tai ne voidaan tuoda esiin suosituksen ja ohjeen luonteisina. Hulevesien vähentäminen: - Alueella suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden ja puiden peittämiä viheralueita. - Alueelle suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman vähän vettä läpäisemättömiä pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueelliset hallintamenetelmät viivytysalueet: - Viivytysalueille tulee osoittaa kaavassa tilavaraus suunniteltuun paikkaan. Tilavaraus kannattaa tehdä väljänä, jotta liikkumavaraa olisi tarkempaan rakennussuunnitteluun mentäessä.