Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen 15.3.2016

Samankaltaiset tiedostot
Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta Raportti valvonnan havainnoista

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

OHJE PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUKSEN VALVONNASTA

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä työttömyyskassojen työsuojeluvalvonta

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla. Ylitarkastaja Tuija Rönnholm. Työsuojelun vastuualue

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla. Johtaja Kaarina Myyri-Partanen Ylitarkastaja Jenny Rintala. Työsuojelun vastuualue

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Mikä työntekijöitä kuormittaa sosiaali- ja terveysaloilla?

Päätös Dnro ESAVI/388/ / (4)

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Psykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä!

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

l ehallinvtoviral sto

Tarkastuskertomus 2016/ (5) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa suorittaviin henkilöihin.

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Häirintä asiakasaloitteisessa valvonnassa aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilla 2017

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Tarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus

Alueellinen vesihuoltopäivä , Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

YKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

TYÖN AIHEUTTAMAN HAITAL- LISEN HENKISEN KUORM IT- TU M ISE N HALLINTA NAKKILAN KUNNAN TYÖPAIKOILLA

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

YKSOTE-kuormitus

Tarkastuskertomus 2016/ (3) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

VASTINE LIITTYEN ALUEHALLINTOVIRASTON TYÖSUOJELUTARKASTUKSEEN TULES 1 JA 2 TULES-VASTUUALUEELLA

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Työsuojeluvalvonta Psykososiaalinen kuormitus

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Työhyvinvointia työpaikoille

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot,

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

Työsuojelutarkastukset turvallisuuden edistäjänä

PSYKOSOSIAALISEN TYÖKUORMITUKSEN VALVONTA

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Tarkastuskertomus 2018/ (4) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Transkriptio:

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta Yhteistyötapaaminen 15.3.2016 1

Yhteistyötapaamisen asialista 1. Tilaisuuden avaus, Tiimipäällikkö, ylitarkastaja Sari Roivainen 2. Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta Ylitarkastaja Jenny Rintala 3. Yhteistä keskustelua alan haasteista ja hyvistä käytännöistä 4. Toimialan työpaikkojen tiedottaminen valvontahavainnoista 5. Tilaisuuden päättäminen 2

Valvonnan toteutuminen Valvonta aloitettiin syksyn 2013 aikana, ja jatkui vuodelle 2016 asti Työneuvoston lausunto (TN 1461-14) työaikalain soveltamisesta asianajo- ja lakiasiaintoimistossa työskenteleviin työsuojelun vastuualueen pyynnöstä Tarkastuksia tehtiin yhteensä 58 kpl Joukossa oli sekä pieniä että suuria toimistoja Tieto tarkastuksista levisi alalla nopeasti ja työpaikat olivat hoitaneet asioita kuntoon jo ennen tarkastuksia Tarkastuksiin suhtauduttiin yleensä positiivisesti Tarkastukseen varattiin aikaa yleensä 3 tuntia 3

Työsuojelutarkastuksilla käsiteltiin: Työsuojelun yhteistoimintaa Työterveyshuollon järjestämistä ja toteutumista Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia Työpaikan toimintakäytäntöjä psykososiaalisen kuormituksen hallintaan Työaikalain soveltamista, työaikakirjanpitoa ja ylitöiden enimmäismääriä 4

Työsuojeluviranomaisen Valmeri -työolokysely Valvontahankkeen aikana toteutettiin 36 Valmeri työolokyselyä Kyselyn avulla selvitetään henkilöstön käsityksiä työoloistaan Työpaikan keskiarvoja verrataan muihin saman toimialan työpaikkojen tuloksiin Työpaikan työntekijöitä pyydettiin vastaamaan työolokyselyyn ennen tarkastusta Työsuojeluvaltuutettu toimitti työntekijöille Webropol -linkin kyselyyn Usein eri vastausryhmät (osakkaat, lakimiehet, muu henkilöstö) Kyselyn tulosten yhteenveto käsiteltiin tarkastuksella Yksittäisiä vastauksia ei työnantajan tietoon Tulos tarkastuskertomuksen liitteenä 5

6

Valmeri työolokyselyn tulos 7

Annetut toimintaohjeet Tarkastettava asiat Toimintaohjeita kpl Työsuojelun yhteistoiminta 22 Työterveyshuolto 20 Psykososiaalinen kuormitus 30 Työaikalain soveltaminen 20 Työajan järjestäminen / liukuva työaika 33 Työaikakirjanpito 36 Fyysinen työympäristö 4 8

Työnantajan velvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa Työnantajan on toimittava ennalta ehkäisevästi Kuormitustekijöiden selvittäminen ja riskin arviointi Toimenpiteet kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi Työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen jatkuva tarkkailu Epäily kuormittumisesta - esimiehen on puututtava saatuaan tiedon Selvitettävä kuormittumisen syyt Käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin Työnantajan on toimittava yhteistyössä Työterveyshuolto lakisääteinen asiantuntijataho Työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojelun yhteistoiminta 9

TyötervHuoltoL TyöturvallisuusL Toimivat käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan Tunnistaminen ja arviointi Toimenpiteiden toteutus Jatkuva seuranta Työnantaja on selvittänyt työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät. Tunnistettujen kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys on arvioitu Selvittäminen ja arviointi on tehty riittävän kattavasti, järjestelmällisesti ja todennettavasti Tarvittaessa on käytetty asiantuntijaa esim. työterveyshuoltoa Vaarojen arvioinnin perusteella on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin terveydelle haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työntekijöillä on riittävät tiedot kuormitustekijöistä ja turvallisista työtavoista Esimiehillä on riittävät valmiudet haitallisen kuormituksen tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta seurataan järjestelmällisesti Työpaikalla on toimivat käytännöt haitallisen kuormittumisen havaitsemiseksi riittävän ajoissa Esimiesten vastuut määritelty Työpaikan ja työterveyshuollon välillä on tiedonvälitys haitallisen kuormituksen ehkäisemiseksi Työpaikkaselvitys kattaa myös psykososiaaliset kuormitustekijät Johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä Työpaikkaselvitys on ajan tasalla Työterveyshuollon toimenpideehdotukset työpaikkaselvityksessä Kirjallinen toimintasuunnitelma Tehty yhteistoiminnassa Terveystarkastukset Asiakirjat työntekijöiden nähtävillä Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain Ilmoitukset työterveyshuollolle sairauspoissaoloista Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista 10

Valvontahavaintoja Työsuojelun yhteistoiminta Toimintaohjeita 22 kpl Yleensä ts yhteistoiminta hoidettu hyvin Lähes kaikilla työpaikoilla oli valittu työsuojeluvaltuutettu Työpaikalla ei työsuojelutoimikuntaa, vaikka työpaikalla säännöllisesti työskenteli vähintään 20 työntekijää Usein työsuojeluhenkilöiden tietoja ei ollut muistettu tai tiedetty ilmoittaa työsuojeluhenkilörekisteriin 11

Valvontahavaintoja Työterveyshuolto Toimintaohjeita n. 20 kpl Kaikissa oli järjestetty työterveyshuolto Työterveyshuollon toimintasuunnitelma oli yleensä päivitetty Lähes kaikilla työpaikoilla oli työterveyshuollon kanssa sovittu toimintakäytännöistä työkyvyn ylläpitämiseen (mm. varhaisen tuen toimintamallit, sairauspoissaolojen ilmoituskäytännöt ja työhön paluun toimintakäytännöt) Yleisin puute oli, ettei työpaikkaselvitys ollut ajan tasalla tai siinä ei ollut riittävän kattavasti tunnistettu ja arvioitu työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä Työterveyshuolto ei aina toiminut asiantuntijatahona työpaikan tukena psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa Työterveyshuollon palveluita ei osattu hyödyntää tai ne koettiin riittämättömiksi 12

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Esimerkiksi: - liiallinen tai liian vähäinen työn määrä - kohtuuton aikapaine työssä - vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus - runsas työhön liittyvä matkustaminen - liikkuva työ - puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa - epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Esimerkiksi: - yksintyöskentely - toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus - huono tiedonkulku - esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki - häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu Esimerkiksi: - yksitoikkoinen työ - työn sirpaleisuus - jatkuva valppaana olo - työn laadulliset vaatimukset - liiallinen tietomäärä - jatkuvat keskeytykset - kohtuuton vastuu - vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT 13

Psykososiaaliset kuormitustekijät alan työsuojeluriski Keskeisimpinä kuormitustekijöinä nousi esille töiden kasautuminen, asiakkaiden tarpeista johtuvat tiukat aikataulut, epäsäännölliset työajat asiakastyön vaatimuksista johtuen, työhön sidonnaisuus, laadulliset vaatimukset ja suuri vastuu vaativassa työssä Myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät, kuten puutteellinen esimiestuki, toimimaton yhteistyö ja vuorovaikutus havaittiin tarkastuksilla aiheuttavan haitallista työkuormitusta Työntekijöiden käsitykset psykososiaalisista kuormitustekijöistä vaihtelivat usein sen mukaan oliko työntekijä osakas, lakimies tai tukitehtävissä 14

Valvontahavaintoja Psykososiaalinen kuormitus Noin joka toisessa oli epäkohtia psykososiaalisen kuormituksen toimintakäytännöissä Työnantaja ei ollut selvittänyt ja arvioinut psykososiaalisia kuormitustekijöitä riittävän järjestelmällisesti eikä kattavasti Työkuormitusta arvioitiin vain yleisellä tasolla Eri henkilöstöryhmien ja työtehtävien psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ole tunnistettu Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin kuormitustekijöihin ei kiinnitetty riittävästi huomiota Osassa havaittiin tarvetta selvittää tarkemmin työaikoihin liittyviä haittatekijöitä kun lakimiesten työ jää kokonaan tai osittain työaikalain ulkopuolelle 15

Työnantajan velvollisuus selvittää ja arvioida kuormitustekijät Käsiteltävä työsuojelun yhteistoiminnassa Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 15.3.2016 16

Riskien arviointi työpaikalla työkirja 2015 http://www.ttk.fi/riskienarviointi 17

Mikä ei ole riittävä vaarojen arviointi? Ei ole riittävää, että on selvitetty vain oireiden esiintymistä (esim. työuupumuskyselyt, työkyky -kyselyt) Pelkästään ns. mainemittari / hyvän työpaikan mittari ei ole riittävä Suppeat vakuutusyhtiöiden kyselyt (fokus ei työn kuormitustekijöissä) Yritysriskien arviointi (tietovuodot, varkaudet, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit) 18

Valvontahavaintoja Psykososiaalinen kuormitus (2) Valtaosassa työpaikkoja psykososiaalinen työkuormitus oli melko hyvin hallinnassa Tarkastuksilla syntyi käsitys, että alan työpaikoilla on viime vuosina panostettu työntekijöiden työhyvinvointiin Alan tyypillisten kuormitustekijöiden aiheuttamaa terveysvaaraa vähentää myös se, että lakimiehet kokevat työssä olevan runsaasti työn voimavaratekijöitä (mm. joustavat työajat, työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus, työn kokemista merkitykselliseksi ja mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssä) Vain pienessä osassa tarkastuskohteista tuli esille, että työpaikalla esiintyi sellaista haitallista työkuormitusta, joka edellytti työnantajalta toimenpiteitä terveysvaaran vähentämiseksi 19

Psykososiaalinen kuormitus Esimiesten osaamisessa puutteita Yleensä työpaikoilla seurattiin jatkuvasti työntekijöiden kuormittumista erilaisin keinoin Muutamalla tarkastuksella syntyi kuitenkin käsitys, ettei työpaikalla ollut toimivia käytäntöjä havaita työntekijän haitallinen kuormittuminen riittävän ajoissa Erityisesti tuli esille, että kaikilla esimiehillä ei ole riittävää osaamista tunnistaa haitallisen kuormittumisen hälytysmerkkejä Tarkastajat painottivat työsuojelutarkastuksilla, että työnantajan on huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä on selkeästi määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa tehtäviään 20

Työaikalain soveltaminen Työaikalain soveltaminen vaihtelevaa Osassa työpaikoista oli selvää, että työaikalaki soveltuu lähtökohtaisesti kaikkiin lakimiehiin osakkaita lukuun ottamatta, kun toisissa työaikalakia ei sovellettu ollenkaan toimiston lakimiehiin Erityisesti katsottiin, että työaikalakia ei voi soveltaa asianajajiin Työnantajat olivat usein kytkeneet ratkaisun työaikalain soveltamisesta työpaikalla käytössä olevaan tehtävänimikkeeseen (junior associate, associate, senior associate, counsel, specialist counsel, senior counsel, senior advisor..) Työpaikoilla suhtauduttiin kriittisesti työneuvoston lausuntoon 21

Työaikalain soveltaminen Noin kolmasosalle työnantajia annettiin toimintaohje työaikalain soveltamisesta Työnantajan näkemys työaikalain soveltamisesta ei perustunut työntekijäkohtaiseen arviointiin, vaan yleisesti lakimiesten tai asianajajan työn luonteeseen ja itsenäisyyteen Saman toimiston asianajajien tai samalla nimikkeellä toimivien lakimiesten työtehtävät samoin kuin heidän asemansa ja työskentelyolosuhteensa poikkesivat merkittävästi toisistaan Työpaikkatarkastuksilla saatujen tietojen perusteella oli ilmeistä, ettei lakimiehillä eikä asianajajilla lähtökohtaisesti ole sellaista johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa, että he jäävät kokonaan työaikalain ulkopuolelle (poikkeusluettelon 1 kohta) 22

Työaikalain soveltaminen (poikkeusluettelon 1 kohta) Osa lakimiehistä voidaan tapauskohtaisesti katsoa jäävän kokonaan työaikalain ulkopuolelle edellyttäen, että työntekijäkohtaisessa arvioinnissa todetaan, että työ on yrityksen johtamista tai johtamiseen välittömästi rinnastettavaa itsenäistä työtä Työntekijällä tulee tällöin olla erityistä asiantuntemusta ja johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa ja hänen tulee myös päättää itsenäisesti työnsä organisoinnista ja työajoistaan Esimerkiksi isossa toimistossa työoikeusryhmän vetäjänä toimiva lakimies, jolla on itsenäistä päätösvaltaa, ja laajat oikeudet ja tosiasialliset mahdollisuudet työnsä organisointiin Itsenäinen päätösvalta korostui tietyillä lakimiehillä ja asianajajilla, ja tyypillisesti he toimivat Counsel tai Senior Counsel nimikkeillä 23

Työaikalain soveltaminen (poikkeusluettelon 3 kohta) Tarkastuksilla todettiin, että työaikalain piirissä olevien lakimiesten työ voi suoritusolosuhteidensa vuoksi osittain jäädä työaikalain ulkopuolelle työaikalain 2 :n poikkeusluettelon 3 kohdan perusteella Kyseinen poikkeus ei koske kiinteällä työpaikalla (toimistolla) tehtyä työtä, ellei se ole hyvin vähäistä ja lyhytaikaista Toimiston ulkopuolella tehty työ, esimerkiksi asiakastapaamiset, voi jäädä työaikalain ulkopuolelle edellyttäen, että toimiston ulkopuolella suoritettavan työn ajankohta on työntekijän itsensä päätettävissä ja työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta valvoa päivittäisen työajan käyttöä Oikeudenkäynnit ovat työaikalain piirissä koska työnantajalla on tieto lakimiehen osallistumisesta istuntoon ja siten mahdollisuus valvoa työajan järjestelyjä (Työneuvoston lausunto) Työpaikoilla ei pidetty mielekkäänä erotella toimistolla ja toimiston ulkopuolella tehtyä työtä 24

Valvontahavaintoja Työajan järjestelyt Työajan järjestelyissä oli epäkohtia melkein kaikissa toimistoissa Liukuvan työajan reunaehtoja ei ollut sovittu, vaikka lakimiehillä oli käytännössä liukuvaan työaikaan kuuluvaa oikeutta määrätä säännöllisen työajan sijoittamisesta ja pituudesta Niillä työpaikoilla, joilla oli sovittu liukuvasta työajasta, havaittiin usein puutteita liukuvan työajan reunaehdoissa Työpaikalla ei ollut sellaista liukuvan työajan edellyttämää liukumasaldon enimmäiskertymän seurantaa jonka avulla työntekijät voivat huolehtia siitä, että työaika tasoittuu liukumarajojen puitteissa, ja työnantaja valvoa, että sovittuja liukumarajoja noudatetaan 25

Työaikakirjanpito Työaikakirjanpito kunnossa vain 40 %:ssa toimistoja Kaikissa toimistossa työaikaa seurattiin, mutta seuranta ei täyttänyt työaikakirjanpidon vaatimuksia Lakimiesten tehdyt tunnit kirjattiin laskutusjärjestelmään Osa työntekijöistä ei kirjaa ns. hallinnollisia tunteja, jolloin järjestelmästä ei käy ilmi tosiasiallisesti tehdyt työtunnit Kirjauksista ei käynyt ilmi ovatko säännöllisen työajan ylittävät työtunnit liukumatunteja vaiko ylityötunteja Työaikalain tarkoittamat ylityötunnit eivät olleet luettavissa järjestelmästä ilman erillisiä laskutoimenpiteitä Monessa tapauksessa työpaikalla ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten ylityö muodostuu liukuvassa työajassa ja näin ollen todellisten tehtyjen ylitöiden määrä jäi tarkastuksella usein epäselväksi 26

Apuvälineitä ja materiaalia Tyosuojelu.fi > Työolot > Psykososiaalinen kuormitus Tyosuojelu.fi > Työsuhde > Työaika Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla esite http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi Riskien arviointi työpaikalla -työkirjan vaaratekijälomake Psykososiaaliset kuormitustekijät ja työkirja 2015 http://www.ttk.fi/riskienarviointi 27