8 / 2013 Marika Halmetojan neuvo: Oman yrityksen perustamishaaveista ei kannata luopua Palvelutalossa saariston helmassa
SISÄLLYS 8/2013 54 Mira Ikäheimonen ja Mirjam Holst ihastelevat hirveä aistikäytävällä. 26 22 Hoitajan kahvi maistuu harvinaisesta Myy-mukista. Kiusaavaa lasta tulee ohjata ja opettaa, ei rangaista. elokuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Erikoissairaanhoidon arkea 8 Lapsiin on satsattava 10 Työryhmä kehittää päivähoitoa 11 Suomi ikääntyy 12 Elokuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kukkakaalimuhennos 16 Inger Bodmarkin työpäivä 21 Lapsi tarvitsee laulua 22 Ota kiusaaja syliin 26 Kahvikupin paikka! 30 Hammashoitajaksi kypsässä iässä 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 6/10 34 Hyvä hoitaja antaa turvaa 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Kolme tarinaa yrittäjyydestä 40 Näkökulma vanhustyöhön 42 Kalevalaista jäsenkorjausta 44 Nyt liikkumaan 4/22 46 Aika hyvä työpaikka Kuopiosta 48 Lukijalta, Pähkinät 49 Palasia sieltä täältä 50 Kivun olemus 52 Lähihoitaja ja etiikka 54 Virikkeitä aistikäytävältä 56 Jonny Mustonen, työsuojeluvaltuutettu 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Marika Ruokolan suru 66 Jäsenyksikkö tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 73 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Saarijärveltä 2 SUPER 8 / 2013
PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax 09 2727 9120 päätoimittaja Jukka Järvelä, ma. 09 2727 9174 Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma. 09 2727 9175 toimittajat Marjo Sajantola 09 2727 9173 Henriikka Hakkala 09 2727 9177 Minna Lyhty, ma. 09 2727 9176 vierailevat kirjoittajat Virpi Kettunen, Maarit Mäkinen, Jari Pirhonen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Ethel Åströmin kuvasi Liisa Uusiniitty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos 86 800 ilmoitukset Henriikka Hakkala 09 2727 9177 osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus 09 2727 9298 kirjapaino Yksin keinoin yrittäjäksi? Entä jos rahalla saisi ostaa aikaa? Näin on ainakin hoiva- ja hoitoalalla, jossa asiakaskunta käyttää yksityisiä palveluja riittävän henkilökohtaisen avun varmistamiseksi. Suomessa on runsaasti tyytyväisiä hoitajayrittäjiä ja heillä yhtä tyytyväisiä asiakkaita. Tulevaisuudessa heitä molempia todennäköisesti on enemmän. Kaikilla ei ole rahaa. Meidän yhteiskuntajärjestelmässämme on toistaiseksi pyritty siihen, että muun muassa hoitoa ja hoivaa saa mahdollisimman moni tasapuolisesti varallisuudesta riippumatta. Aika harvalla on varaa sanoa, että tämä olisi huono ratkaisu. Mutta myös julkinen hoito maksaa. Ja siihenkin ollaan osin tyytymättömiä. Siksi yrittäjiä tarvitaan täydentämään kokonaisuutta. Tässä lehdessä on haastateltu kolmea superilaista hoitoalan pienyrittäjää. He ovat tyytyväisiä valintaansa. Jollekin yrittäjyys on vapautta työajoista vapautta tehdä työtä paljon ja ansaita sillä enemmän kuin julkisen puolen palkansaajana. Tämä on yksi apukeino jaksamiseen, ja tehoa sekä tulostakin syntyy. Kannatettavia asioita, jos niihin ei pyritä maksajan olosuhteiden kustannuksella. Superilaiset yrittäjät toimivat pääasiallisesti yksin ja erityisesti kotihoivapalveluiden tarjoajina. SuPer tarjoaa yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville tukea, neuvontaa ja koulutusta. Lisäksi liitto vaikuttaa yrittäjien asioihin esimerkiksi keskusjärjestö STTK:ssa. Yrittäjä voi hakea apua monesta paikasta. Superilaisille hyvä tukipaikka on oma liitto, jonka tehtävänä on tukea jäsenistöään yrittäjyyden viidakossa. Hoiva- ja hoitoalan yrityksillä ja yrittäjillä riittää lähivuosina ja -vuosikymmeninä mietittävää. Ala muuttuu, yrittäjyys muuttuu ja käytännöt muuttuvat. Yhteiskunnalla on vaakakupeissa ratkaisuja, joita punnitsemalla mitataan, miten yhä useampi vanhus tai muu apua tarvitseva pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin ja järkevästi. Yksityinen hoiva- ja hoitoala käsittää ääripäissään monikansalliset pörssiyhtiöt ja pienen kunnan itsenäiset ammatinharjoittajat. Kaikesta yksityisestä ei voi puhua samaan sävyyn. On esimerkiksi vaikea yhtyä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ylilääkäri Jan Schugkin käsitykseen, jonka mukaan terveyskeskusjärjestelmä ei tule nykytilanteesta enää elpymään. Eihän se vaatisi kuin poliittista tahtoa.. ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. jukka.jarvela@superliitto.fi SUPER 8 /2013 3
AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat Kalenteri elokuu 7.8. 11.8. 9.8. 11.8. 12.8. Flow Festival, Helsinki Maailman alkuperäiskansojen päivä Heinolassa Jyrää 2013 Kansainvälinen nuorison päivä 14. 15.8. 17.8. 19.8. 24.8. 23.8. 24.8. syyskuu 2. 4.9. 7.9. 9. 10.9. 10. 11.9. 12. 13.9. 16. 22.9. Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoki Helsinki City Marathon Maailman humanitaarisuuden päivä MM-Tatti, Tattikarnevaalit, Joensuu Blockfest Tampere Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Ruskamaraton, Levi Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, SuPer, Helsinki Yksityisen terveyspalvelualan edunvalvontapäivät, SuPer, Helsinki SuPer-Opo jatkokurssi, Helsinki Muistiviikko Lapsiasia sai tukea SuPer tempaisi lasten hyvinvoinnin puolesta Helsingin keskustassa 5. kesäkuuta. Tempauksen tarkoituksena oli jakaa tietoa ja herättää keskustelua päiväkotien ryhmäkoosta ja hoitajamääristä. SuPerin edustajat jakoivat ohikulkijoille Keijo-tatuointeja ja rintanappeja sekä keräsivät kannatusilmoituksia kansalaisaloitteeseen lasten päivähoidon tilanteen kohentamiseksi. Saimme parissa tunnissa 173 kannatusilmoitusta, SuPerin suunnittelija Johanna Pérez kertoo. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että päiväkotien ryhmäkoolle asetetaan lakisääteinen enimmäismäärä ja hoidettavien lasten määrää pienennetään suhteessa Tanja Achren ja Anna Toivo täyttivät kannatusilmoitukset opiskelijaasiamies Heli Saarisen opastuksella. Puolitoistavuotias Olivia Toivo nautti kesäpäivästä. aikuisten määrään. Tärkeänä pidetään myös erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitajien pysyvyyden turvaamista. Monella ohikulkijalla oli omakohtaista kokemusta päiväkotien liian suurista lapsiryhmistä ja he pitivät tätä aloitetta hyvin tärkeänä. Kannatusilmoituksen voi allekirjoittaa lokakuun 17. päivään mennessä myös verkossa osoitteessa https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/135. Samasta osoitteesta löytyy tarkempaa tietoa kansalaisaloitteen sisällöstä. Aloitteen on laatinut Lapsiperheiden Etujärjestö ry yhdessä eri tahoista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa, jossa myös SuPer on mukana.. sonja kähkönen nyt on aika ingimage uusien opiskelijoiden liittyä maksutta opiskelijajäseniksi SuPeriin. alkaa suunnitella matkaa Lähihoitajatapahtumaan 13.9. aktivoitua ja perehtyä syksyn luottamusmiesvaaleihin ja työsuojeluvaaleihin. allekirjoittaa kansalaisaloite päiväkotien lapsiryhmien pienentämiseksi: www.lapsellesyli.fi tutkia opistojen kurssitarjontaa ja aloittaa joku uusi harrastus. käydä puolukkametsällä ja nauttia elokuun kuutamoöistä. 4 SUPER 8 /2013
PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Koulutus ja opiskelu puheenaiheina Tämä vuosi on ollut lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisuuden juhlavuosi. Olemme huomanneet, että lähihoitajakoulutus on ollut hyvä uudistus. Samanaikaisesti kuitenkin on kuulunut myös nurinaa. Miksi tätä nurinaa on tullut? Kenties siksi, että lähihoitajan ammatti mahdollistaa hyvin laaja-alaisen toiminnan sosiaali- ja terveysalalla. Tällainen ratkaisu puolestaan on tarkoituksenmukaista niin kuntien talouden kuin koulutuksen takia. Vastaväitteitä on tullut: osaaminen ei riitä, tarvitaan jotakin enemmän. Nämä väittäjät eivät useinkaan tunne lähihoitajan koulutuksen sisältöä tai he ovat jo periaatteesta lähihoitajan toimia vastaan. Erikoista on, että lähihoitajakoulutuksen tasosta yleensä kuuluu niin erilaisia mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Kuitenkin se on määrämuotoista koulutusta, jota valvoo Opetushallitus määrittäen asian selkeästi omilla nettisivuillaan. Opetushallitus antaa perusteet eri koulutusmuotoja ja -aloja sekä tutkintoja varten. Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulutai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Herää kysymys: missä muka mättää? Jo vuosien ajan koulutus on siirtynyt luokkahuoneesta käytäntöön ja itseopiskeluun sekä etäpäiviin. Tämä on luonut haasteita käytännön jaksolle. Jos teoriaopinnot eivät ole sujuneet tai niitä ei ole ollut tarpeeksi ennen käytännön jaksolle tuloa, on tilanne haastava sekä opiskelijalle että ohjaajalle. Tällainen tilanne kuitenkin on nykyään tavanomainen, ja siksi asiaan tarvitaan parannusta. Käytännön oppimisjakso on opiskelijalle erittäin tärkeää aikaa koko ammatillisen identiteetin luomisen kannalta. Opiskelijan tullessa into pinkeänä teoriaopintojen jälkeen opettelemaan teorian soveltamista käytäntöön on äärimmäisen tärkeää, että työpaikalle nimetyllä ohjaajalla sekä muilla työntekijöillä on tarpeeksi aikaa ohjaamista varten. Käytännön jakso on tärkeä oppimisajankohta, jossa päävastuun kantavat koulu ja opiskelija, mutta työpaikkakouluttajankin rooli on huomattava eikä sitä voida vähätellä. Työpaikoilla tämä tarkoittaa ohjaajan ja opiskelijan työvuorosuunnittelua ainakin alussa, ja opiskelijan kannalta henkilökohtaisen koulutussuunnitelman antamista ohjaajan tietoon hetimiten, kun opiskelija tulee jaksolle. Lähihoitajakoulutus, kuten kaikki muukin koulutus, on siis monen tekijän summa, jossa on monta liikkuvaa palasta. Lopputuloksena syntyy upeita ja osaavia lähihoitajia, joiden ammatillinen identiteetti on nupullaan. Tämä nuppu alkaa kukoistaa, kun se saa suotuisan maaperän. Opiskelijan tuomat uudet tuulet ovat ohjaajalle rikkaus, samoin opiskelijalle konkarin tuoma varmuus on helpotus. Olkaamme siis ylpeitä ammatistamme. Ohjatessamme uutta lähihoitajaopiskelijaa tehdään se vuorovaikutuksessa ja tartutetaan ammattiylpeys sekä superilaisuus myös häneen.. Terveisin Silja Käytännön oppimisjakso on opiskelijalle erittäin tärkeää aikaa koko ammatillisen identiteetin luomisen kannalta. SUPER 8 /2013 5
UUTISET Esillä juuri nyt Hölmöläishommaa erikoissairaanhoidon arjessa: Ennemmin osasto kiinni kuin lähihoitajan osaaminen käyttöön teksti marjo sajantola Lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä on rajoitettu mitä kummallisimpiin syihin vedoten niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. Suuret määrät ammattitaitoa jää käyttämättä. Tähän Suomessa ei ole varaa. HENKILÖSTÖRAKENTEELLA ON VAIKUTUSTA MAKUU- HAAVAT KAATU- MISET KUSTAN- NUKSET TYÖ- HYVIN- VOINTI HOIDON LAATU HENKILÖSTÖ- PULA Päättäjänä SINÄ Ratkaiset Lähi- ja perushoitajan koulutus vastaa erikoissairaanhoidonkin vaatimuksiin. Su- Per lähetti kesäkuussa tuhdin tietopaketin sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille. Kentältä SuPeriin on saatu jo pitempään tietoa siitä, miten lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä rajoitetaan niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Rajoitukset koskevat esimerkiksi lääkehoitoa, hoidon tarpeen arviointiin osallistumista ja haavanhoitoa, vaikka lähi- ja perushoitajilla olisi näihin tehtäviin vankkaa osaamista. SuPerin suunnittelija Elina Ottela painottaa, että mitkään tutkimukset eivät anna syytä rajata lähi- ja perushoitajien toimenkuvasta esimerkiksi lääkehoitoa pois. Lähi- ja perushoitajat eivät ole huonompia kuin sairaanhoitajat, eivätkä tee virheitä yhtään enempää kuin he. Lääkehoitokieltoja ei voida mitenkään perustella. Hoidon tarpeen arvioinnissakin olisi mielekästä, että mukana olisi potilaan lähellä oleva hoitaja. Haavanhoidot ovat hyvää perushoitoa. Useat sairaanhoitopiirit ovat suunnitelleet hoitohenkilöstön rakenteen muuttamista sairaanhoitajavaltaiseksi. Näitä suunnitelmia tehdään siitäkin huolimatta, että terveydenhuoltoalalla on henkilöstöpula ja siksi sairaansijoja joudutaan sulkemaan. SuPer haluaa turvata sen, että terveydenhuollon toimintayksiköiden henkilöstörakennetta ei tietoisesti muuteta huonommin toimivaksi ja palvelujen maksajille kalliimmaksi. Viisas työnantaja käyttää hyödykseen lähi- ja perushoitajien koko osaamista, eikä rajoita heidän toimintaansa epätarkoituksenmukaisilla määräyksillä, jotka johtavat henkilöstöpulaan ja kalliimpiin palveluihin. Henkilöstörakenteella on vaikutusta INFEKTIOT Hyvä perushoidon taso on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta, ja se vähentää erilaisten infektioiden, iho-oireiden ja makuuhaavojen riskiä. Haavanhoidon kustannusten hallitsemisessa ennaltaehkäisyn merkitys on huomattava. Sairaanhoitajien työ erikoissairaanhoidossa painottuu hallinnollisiin ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Ikääntyvän väestön palveluntarpeet erikoissairaanhoidossa korostuvat kuntouttavana hoitotyönä sekä hoivan ja huolenpidon tehtävinä. Potilaiden hyvään perushoitoon liittyviä tehtäviä pitäisikin siirtää entistä enemmän lähi- ja perushoitajille. Työnjaon hankaluudet terveydenhuollossa johtuvat usein hierarkkisista asenteista. Sairaanhoitajat eivät ole tottuneet delegoimaan tehtäviään. Työn tarkoituksenmukaisella jakamisella hoitohenkilökunnan kesken voitaisiin antaa sairaanhoitajille enemmän aikaa keskittyä potilaan hoidossa vaativaa erityisosaamista edellyttäviin tehtäviin, Ottela jatkaa. SuPer on laatinut sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille tietopaketin Henkilöstörakenteella On Vaikutusta Päättäjänä Sinä Ratkaiset. Julkaisulla suunnataan viestiä sairaanhoitopiirien hallituksille, valtuustoille ja johtoryhmille sekä viiden suurimman kaupungin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon jatkohoitopaikoille. Kampanja on jatkoa kevään Valtaa Valtuusto -tempauksille. Jaettavan materiaalin tavoitteena on saada päättäjät ymmärtämään henkilöstörakenteiden merkitys laadukkaille sekä kustannustehokkaille terveydenhuollon palveluille nyt ja tulevina vuosina. Mukaan otetut esimerkit tukevat sitä, miten lähi- ja perushoitajien ammattitaitoa ja laaja-alaista osaamista hyödyntämällä voidaan vaikuttaa potilaiden ja asiakkaiden hoidon laatuun. Vaikutusta näillä on myös työntekijöiden työhyvinvointiin, sairauspoissaolojen vähenemiseen sekä työmotivaation ja ammatti-identiteetin paranemiseen. Materiaali julkaistaan myös sähköisessä muodossa SuPerin verkkosivuilla.. 6 SUPER 8 /2013
Potilasta saa kutsua nimellä Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mukaan Valvira ja aluehallintovirastot olisivat salassapitosyihin vedoten valmistelemassa kieltoa käytännölle, jossa lääkäri kutsuu potilaan vastaanotolleen käyttäen tämän nimeä. Valvontaviranomaisille on kanneltu siitä, että nimellä kutsuminen loukkaisi potilastietojen salassapitoa. Valvira ja aluehallintovirastot ovat sopineet siitä, että asiasta keskustellaan virastojen yhteisessä kokouksessa. Minkäänlaista valmistelua nykyisen käytännön kieltämisestä ei kuitenkaan ole käynnissä. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on yksittäisen kantelutapauksen yhteydessä antanut alueellaan ohjeen, että potilasta ei pitäisi kutsua vastaanotolle nimeltä mainiten. Huomaa lehden liitteet! Tämä SuPer-lehti jaettiin liiton jäsenille muovitettuna. Muovien alta paljastuu lehden lisäksi neljä liitettä, joihin kannattaa tutustua. Liitteitä kannattaa käyttää. Punaisella tekstillä va- rustettu juliste on tarkoitettu työpaikoille ja vihreällä tekstillä varustettu juliste oppilaitoksiin. Lisätietoja lehden mukana tulleesta aineistosta löydät sivulta 72.. Ammatillisesta koulutuksesta nopeasti työelämään Tehyn puheenjohtajaksi Rauno Vesivalo Rauno Vesivalo valittiin kesäkuun alussa Tehyn uudeksi puheenjohtajaksi. Vesivalo on 58-vuotias erikoissairaanhoitaja Porista. Hän on toiminut edellisellä liittokokouskaudella Tehyn ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Vesivalon toimikausi käsittää vuodet 2013 2017. Ammatillinen koulutus nähdään edelleen myönteisenä koulutusvaihtoehtona ja sitä arvostetaan, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta, kolmen vuoden välein toteutettavasta tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus on vaihtoehto, johon pyritään ensisijaisesti. Tutkimuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville on aiempaa tärkeämpää mahdollisuus valmistua nopeasti hyvään ammattiin ja päästä työelämään. Myös jatko-opiskelumahdollisuudet nähdään entistä tärkeämpänä. Aiempaa useampi yhdeksäsluokkalainen kokee saaneensa riittävästi tietoa ammatillisesta koulutuksesta valintojensa pohjaksi. Erityisen hyvinä tietolähteinä he pitivät tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaanohjaaja on kuitenkin säilyttänyt asemansa tärkeimpänä tietolähteenä. Yrityspäättäjien mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja koulutus koetaan korkeatasoiseksi. Sen koettiin myös antavan valmiudet työelämään ja ammattiin. Työelämän edustajien vastauksissa tuli muita ryhmiä enemmän esiin huoli ammatillisen koulutuksen arvostuksen puutteesta. Suurimpina kehittämishaasteina tutkimukseen osallistuneet pitivät koulutuksen työelämälähtöisyyttä, ajantasaisuutta, tehokkuutta sekä opettajien ammattitaitoa.. Potilastiedon arkisto käyttöön ingimage Kuluvan vuoden aikana kaikkien suomalaisten potilastietoja aletaan tallentaa Kelan ylläpitämään potilastiedon arkistoon. Julkisen terveydenhuollon on liityttävä arkistoon syyskuuhun 2014 mennessä ja yksityisen terveydenhuollon vuotta myöhemmin. Potilastiedot viedään kansalliseen arkistoon vaiheittain. Kansalaisille arkisto mahdollistaa omien tietojen katselun ja hallinnoinnin tietoturvallisesti internetin kautta. SUPER 8 /2013 7
UUTISET Esillä juuri nyt Tarvitaan uskallusta satsata lapsiin toimittanut henriikka hakkala kuvat ingimage Lasten varhaisiin vuosiin kannattaa sijoittaa, toteaa SuPerin eettinen työryhmä. Pahimmillaan syrjäytymiseen johtavan kehityksen ennaltaehkäisy laadukkaalla varhaiskasvatuksella on aina edullisempaa ja helpompaa kuin vaurioiden korjaaminen jälkikäteen. Julkisuudessa esitettyjen laskelmien mukaan jo yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysin mukaan syrjäytyneitä nuoria oli Suomessa vuonna 2010 noin 51 300. Kokonaiskustannukset saattavat siis nousta jopa 50 miljardiin euroon. Tutkimuksen ja arkitiedon valossa onkin sekä eettisesti että taloudellisesti kannattavaa sijoittaa lasten varhaisiin vuosiin. Liian myöhäiseksi jätetty asiaan puuttuminen on sekä lapsen ja nuoren ihmisarvoa loukkaavaa että yhteisten varojen tuhlausta. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton 8 SUPER 8 /2013
SuPerin eettinen työryhmä vaatii, että kaikki keinot otetaan käyttöön syrjäytyneiden nuorten määrän kääntämiseksi laskuun. Konkreettisia askeleita tähän suuntaan ovat SuPerin ajamat ryhmäkokokatto varhaiskasvatuksessa sekä lastenhoitajia alalta pois työntävän eettisen kuormituksen vähentäminen. Ryhmäkoot hallintaan Varhaiskasvatuspalveluita järjestettäessä on muistettava, että päivähoitopalveluiden asiakkaana ovat lapsen ja hänen perheensä muodostama kokonaisuus. Lähtökohtana palveluille on, että perhe tarvitsee lapselle hoitopaikan. Lapsi puolestaan tarvitsee hoivaa, läsnäoloa ja arjessa elämistä. Laadukas varhaiskasvatus tuottaa perheille lisäarvoa näiden perustavien tarpeiden täyttämisessä. Nyt tarvitaan uskallusta rajata varhaiskasvatuksen lapsiryhmäkoot tasolle, jonka lapset voivat hallita. Ei ole eettisesti oikein, että alle kolmevuotiaan pitää hahmottaa ja hallita yli kymmenen lapsen ryhmiä saati yli kolmevuotiaan suurempia kuin kahdeksantoista lapsen ryhmiä. Yli kahdenkymmenen lapsen ryhmässä hoitajan on mahdotonta edes huomioida jokaista lasta päivän aikana. Pienentämällä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja voidaan vastata paremmin lasten yksilöllisiin tarpeisiin sekä jakaa aika paremmin ja tasapuolisemmin kaikkien lasten kesken. Kiusaamiseen ja siitä mahdollisesti seuraavaan syrjäytymiseen voidaan puuttua pienemmässä ryhmässä aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Eettisesti kestävämmällä pohjalla olevat ryhmäkoot vähentävät myös nykyisen kaltaisissa suurissa lapsiryhmissä erityistä tukea tarvitsevien lasten määrää. Eettinen ristiriita kuormittaa hoitajia Lähihoitajat tekevät lastenhoitotyötä lähihoitajan eettisen arvoperustan mukaisesti. SuPerin suuresta päivähoitoselvityksestä 2013 käy kuitenkin ilmi, että jopa 45 prosenttia lastenhoitajista pohtii alan vaihtoa. Palkkauskysymysten jälkeen toiseksi yleisimpänä syynä alan vaihtoa harkitsevat mainitsivat puuttuvat mahdollisuudet tehdä työtä hyvin ja eettisesti oikein. Lastenhoitajan työnkuva sisältää nykyisin paljon muutakin kuin ajan antamista lapsille. Tehtäväkenttään kuuluvat myös muun muassa työvuorosuunnittelu, kirjaamiset, projekteihin osallistumiset ja raportoinnit, tiskihuolto ja siivoustyö. Lähihoitajien etiikan kannalta tässä on ristiriita. Lapset tarvitsevat kipeästi aikuisen huomiota, aikaa ja kiireettömyyttä. Näihin perustarpeisiin voidaan vastata pienentämällä kasvatusvastuullisten hoitajien ja lasten suhdelukua siten, että 0 2-vuotiaita lapsia olisi yhden kasvatusvastuullisen ammattilaisen vastuulla korkeintaan kolme ja 3 6-vuotiaita korkeintaan kuusi. Tällainen ryhmäkokokatto lieventäisi myös hoitajien eettistä kuormitusta. Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa pystymme yhdistämään ja toteuttamaan varhaiskasvatuksessa educare-mallin mukaisesti tasapainoisesti hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutta tavalla, jossa mikään mallin osa-alue ei jää toisen varjoon. Tätä mallia soveltamalla olemme myös eettisesti kestävällä pohjalla. SuPerin eettinen työryhmä katsoo, että tulevien hoitajien tulee valmistautua ja keskustella työssä syntyvistä eettisistä ristiriidoista ja niiden käsittelystä jo lähihoitajakoulutuksen aikana.. Isien pitämät vapaat lisääntyneet Isäkuukausi otettiin käyttöön vuonna 2003. Kymmenessä vuodessa isille maksettujen vanhempainpäivärahapäivien osuus on Kelan mukaan kasvanut viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai 60 500 isää. Ennen isäkuukauden käyttöönottoa vanhempainpäivärahaa sai 44 600 isää. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna 2012 keskimäärin 24 päivää. Vuoden 2013 alussa isäkuukausi poistui. Uuden lain mukaan isä saa isyysrahaa enimmillään 54 arkipäivää. Isyysvapaata voi pitää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Henkilökohtaiset Kelaneuvojat aloittivat Henkilökohtainen Kela-neuvonta on uusi palvelu erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Kesäkuun alussa käyttöön otettu palvelu on suunnattu erityisesti sairaille ja vammaisille asiakkaille. Jokaisessa Kelan vakuutuspiirissä työskentelee kaksi henkilökohtaista Kela-neuvojaa, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista. He haastattelevat asiakkaan ja kartoittavat yhdessä tämän kanssa palvelujen tarpeen. He myös huolehtivat yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoa www.kela.fi/ erityispalvelut. ingimage SUPER 8 /2013 9
UUTISET Esillä juuri nyt SuPerin työryhmä haluaa laatua päivähoitoon teksti minna lyhty SuPerin varhaiskasvatustyöryhmä perustettiin vuoden 2013 alussa. Ryhmän tehtävänä on pohtia, millaisia parannuksia päivähoidossa tarvittaisiin. ingimage Kerro näkemyksesi päivähoidosta! Varhaiskasvatuksen työryhmä perustettiin SuPerin kehittämisyksikön suunnittelija Johanna Pérezin työn tueksi. Pérez on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä, jossa tehdään esitys uudesta varhaiskasvatuslaista. Lisäksi varhaiskasvatusryhmä haluaa pitää esillä päivähoidon asioita aktiivisesti liitossa. SuPerin varhaiskasvatustyöryhmän jäsenet työskentelevät päivähoidossa ja ryhmän puheenjohtaja Päivi Salmén työskentelee pääluottamusmiehenä Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastossa. Me työryhmän jäsenet olemme viestintuojia kentältä. Tiedämme, millainen päivähoidon tilanne on tällä hetkellä. Sen lisäksi, että kerromme kokemuksistamme, haluamme viedä ryhmään myös muiden superilaisten päivähoidon jäsenten näkemyksiä, Salmén kertoo. Varhaiskasvatustyöryhmän tavoitteena on saada superilaisten näkemyksiä lakivalmisteluun ja lopulta uuteen varhaiskasvatuslakiin. Tärkein asia, jota SuPer ajaa lakityöryhmässä, on päiväkotien ryhmäkokokatto. Olennaista on myös turvata riittävä henkilöstömitoitus ja lähihoitajien asema varhaiskasvatuksessa. Työtä on vielä edessä SuPerin varhaiskasvatustyöryhmä on käsitellyt muun muassa subjektiivista päi- Ota yhteyttä SuPerin varhaiskasvatustyöryhmän jäseniin ja kerro heille, millaisia parannuksia päivähoitoon tarvittaisiin. Työryhmän jäsenet tavoitat sähköpostitse: Johanna Pérez, johanna.perez@superliitto.fi Päivi Salmén, Helsinki, paivi.salmen@hel.fi Merja Komulainen-Aakko, Oulu, merja.komulainen-aakko@ouka.fi Riikka Jaakkola, Tampere, riikkjaakk@gmail.com Piritta Moilanen, Espoo, piritta.moilanen@saunalahti.fi Anu Vinnurva, Tampere, anuvinnurva@hotmail.com Virpi Väistö, Kouvola, virpi.vaisto@kouvola.fi vähoito-oikeutta. Ryhmän jäsenet ovat yksimielisesti sen rajoittamisen kannalla. Keskustelua ovat herättäneet myös päivähoidon työntekijöiden määräaikaiset työsuhteet, sijaisten ottaminen vuosilomiin, lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työtehtävien erot, pienryhmätoiminta, sisarusryhmät ja työntekijöiden ruokailun järjestäminen. On ollut mielenkiintoista kuulla muilta ryhmän jäseniltä, miten heidän työpaikoillaan hoidetaan asiat. Toivon, että saamme työryhmässä jotain konkreettista aikaiseksi, ryhmän jäsen Piritta Moilanen kertoo. SuPerin varhaiskasvatustyöryhmä on päättänyt tehdä esitteen lastenhoitajan ammatista. Se on tarkoitettu päivähoidossa työskenteleville superilaisille ja etenkin vastavalmistuneille hoitajille. Siinä kerrotaan hoitajan oikeuksista ja velvollisuuksista, Päivi Salmén sanoo. Johanna Pérez kertoo lakityöryhmässä työskentelystä, että keskusteluja on käyty vilkkaasti kuluvan vuoden aikana. Kaikilla ryhmän jäsenillä on oma näkökulmansa, joiden yhteensovittamiseen menee aikaa. Työntekijäpuolen edustajat ovat melko yksimielisiä siitä, että ryhmäkokokatto pitää saada lakiin. On kuitenkin vielä paljon työtä edessä, jotta voimme esitellä ehdotuksen hallitukselle helmikuussa 2014.. 10 SUPER 8 /2013
Hyvinvointia kaikille ikääntyvässä Suomessa Vuonna 2026 vain alle 40 prosenttia suomalaisista käy töissä, jos työllisyysastetta ei saada nykyisestä nousemaan ja eläkkeelle siirrytään nykymalliin. Miten turvata kaikenikäisten hyvinvointi, kun yhä pienempi joukko vastaa toimeentulosta? Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko asetti syksyllä 2012 asiantuntijaryhmän pohtimaan konkreettisia ja innovatiivisia ratkaisuja tähän kysymykseen. Työryhmän toimenpide-ehdotuksissa korostuvat aktiivinen kansalainen ja hänen toimintansa mahdollistava yhteiskunta. Ihmisten pitää saada entistä paremmin tietoa siitä, mitä palveluja heillä on oikeus odottaa. Palvelulupauksesta on tehtävä kaksisuuntainen: kansalaisilla on kykyjä ja voimavaroja, joita on käytettävä oman ja muiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vapaaehtoistyön esteitä on raivattava. Työelämässä tulee saada nykyistä enemmän joustoa lapsista ja ikääntyneistä vanhemmista huolehtimista varten. Yhteisöllisyys nousi esiin myös työryhmän keräämässä kansalaispalautteessa. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan -raportti julkaistiin 18. kesäkuuta. Se on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen verkkosivuilla www. thl.fi.. Diabetes leikkaa bruttokansantuotetta Merkittäviin kansantauteihin kuuluva diabetes heiluttaa jo Suomen bruttokansantuotetta. Siitä aiheutuu hoitokuluina ja potilaiden menetettynä työpanoksena yli prosentin menetys bruttokansantuotteesta, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Jokaista diabeteksen takia menetettyä euroa kohden kansantalous supistui 40 senttiä lisää. Suomalaisista aikuisista joka kymmenennen arvioidaan sairastavan diabetesta ja usein tietämättään. Internetiä ikäihmisille Vanhustenviikolla tiistaina 8. lokakuuta järjestetään kansallinen SeniorSurfpäivä, jolloin tietotekniikkaa tehdään ikäihmisille tutuksi erilaisissa tapahtumissa kautta maan. Tavoitteena on, että vanhukset, jotka eivät vielä ole päässeet tutustumaan internetin mahdollisuuksiin, voivat kokeilla sitä mukavalla ja turvallisella tavalla opastajien seurassa. Tarkoitus on hälventää turhia pelkoja tietotekniikkaa kohtaan ja kannustaa ikäihmisiä kokeilemaan uusia asioita. Kirjastot, palvelukeskukset, tietotuvat ja muut yhteisöt avaavat ovensa SeniorSurf-päivänä ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua tietotekniikan maailmaan. Päivää koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Väestön ikääntyminen ei kasvata terveysmenoja Väestön ikääntyminen ei juuri ole kasvattanut terveysmenoja. Sen sijaan tulojen kasvu ja elintason nousu selittävät menojen kasvusta suuren osan. Valtiovarainministeriössä selvityksessä on käyty läpi tekijöitä, jotka pitkällä aikavälillä ja koko talouden tasolla vaikuttavat terveysmenojen kasvuun. Hyvä terveys ja pitkä elämä ovat sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta tavoittelemisen arvoisia asioita. Tavoite toteutuu vain parantamalla kaikenikäisen väestön terveyspalvelujen tuloksellisuutta. Aikaisempaa tuloksellisemmat hoitokäytännöt kasvattivat myös hoidosta hyötyvien potilaiden määrää ja olivat mahdollisesti myös korvaamiaan hoitoja kalliimpia. Menojen kasvua lisäsi myös se, että terveydenhuolto paljon työvoimaa käyttävänä toimialana tuottaa kalliimpia hyödykkeitä kuin muut sektorit.. ingimage SUPER 8 /2013 11
elokuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Tupakasta käytösongelmia Varhaislapsuuden aikana toistuvasti tupakansavulle altistuvat ovat ikätovereitaan aggressiivisempia kouluiässä, kanadalaistutkimus osoittaa. Hieman yli kolmannes seuratuista lapsista altistui tupakansavulle silloin tällöin ja joka kahdestoista jatkuvasti. Kun heitä verrattiin savuttomissa kodeissa varttuneisiin, aggressiivisuus ja epäsosiaalinen käyttäytyminen todettiin heillä selvästi yleisemmiksi. Myös vähäisempi altistus liittyi käytösongelmiin, mutta ei yhtä vahvasti kuin suurempi altistus. duodecim Musiikilla linkki tunteisiin Musikaalisuuteen vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan mukana on myös oppimiseen, muistiin ja tunteiden säätelyyn vaikuttavia geenejä. Perimän osuus musikaalisuudessa on hieman alle puolet, mutta musikaalisessa luovuudessa 84 prosenttia. Musikaalisuuteen ja musiikilliseen luovuuteen liittyy alueita, jotka sisältävät serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavia geenejä. Serotoniiniaineenvaihdunnan tiedetään liittyvän tunteiden säätelyyn aivoissa. Näiden geenien toiminta liittyy läheisesti myös masennukseen, ja se saattaa osaltaan liittyä musiikkiterapian hyödylliseen vaikutukseen juuri masennuksen hoidossa. stt info Yli miljoona suomalaista kärsii erilaisista vatsavaivoista ja vatsasairauksista. Joka neljäs suomalainen käyttää tavallisesti kondomia yhdynnässä. Stressi rumentaa Tutkimuksen mukaan stressihormonitaso korreloi voimakkaasti kasvojen puoleensavetävyyden kanssa. Mitä suurempi stressi, sitä vähemmän houkuttelevat naisen kasvot ovat. Jo entuudestaan tiedetään, että stressihormoni heikentää naisten hedelmällisyyttä ja romahduttaa naisen estrogeenitasoja. Stressihormonien tiedetään myös aiheuttavan aknea sekä lisäävän rasvakudoksen kertymistä, mikä näkyy naisen kasvoissa. turun yliopisto ingimage 12 SUPER 8 /2013
kesäkuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Oletko käyttänyt luonnonyrttejä? muut lehdet Minusta elämään kuuluu myös se, että on välillä pettynyt itseensä ja kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi. mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja olavi sydänmaanlakka käsikädessä 3/2013 57% 43% se on jännää, kaiketi terveellistäkin ja kovin trendikästä! luonnon parantava voima on kiistaton ja luonnonlääkinnällä on pitkät perinteet. nuoret nokkoset ovat hyviä lettutaikinassa ja muhennoksessa. ilmaista ruokaa, hauskoja kokeiluja. piharatamoa käytän paljon pikku haavoihin ja itikoiden puremiin. puhtaita luonnontuotteita, tiedän mitä syön. nokkonen on hyvä nesteenpoistaja ja vitamiinirikas. inhoan nokkosia ja voikukkia en syö. en riskeeraa paranemistani. ei ole tietoa tarpeeksi. en ole kiinnostunut nokkosista. en ole ehtinyt kerätä niitä oikeaan aikaan. en koe tarpeelliseksi. ei ole ollut tarpeeksi kiinnostusta. on jäänyt tekemättä sekin. Loma käsitetään syyksi juoda. työterveyslääkäri päivi metsäniemi apteekin hyllyltä 2/2013 Viihdyn täällä, koska ihmiset ovat kaikissa julkisissa paikoissa ystävällisempiä ja iloisempia kuin Virossa. viisi vuotta suomessa työskennellyt siivousalan yrittäjä aila böstrova sosiaalivakuutus 2/2013 30 vuotta sitten Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi valittu Eeva Kuuskoski-Vikatmaa joutui lehden mukaan kantamaan raskasta vastuuta, mutta tarpeiden täyttämiseen oli käytössä vain niukasti taloudellisia voimavaroja. Haastattelussa Kuuskoski-Vikatmaa korosti, että hoitotyön tekijän persoonallisuus on työn tärkein väline. Myös kouluttamaton henkilökunta puhutti: elokuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 23. elokuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. kesäkuussa arpa suosi niina kansasta hämeenlinnasta. onnittelut! Jos apuhoitajan tehtävät virkamuutoksen jälkeen jäävät kouluttamattoman henkilökunnan käsiin, silloin ollaan viemässä pohjaa pois koko hoitotyöltä. apuhoitaja elo-syyskuu/1983 SUPER 8 /2013 13
LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Kukkakaalimuhennos on hyvää karppiruokaa teksti marjo sajantola kuva tiina lämsä Karppaus koukutti raahelaisen lähihoitajan. Uusi ruokavalio sopii Sirpa Kurikalle, eikä perhekään kieltäydy vähähiilihydraattisista herkuista päinvastoin. Kukkakaalimuusi on jo syrjäyttänyt perinteisen perunamuusin. Lähihoitaja Sirpa Kurikka on ollut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla kolmisen vuotta. Jo silloin, kun Suomessa alkoi varsinainen karppausbuumi, hän alkoi pohtia ruokavalion soveltuvuutta itselleen. Olen oikeastaan ollut aina ylipainoinen ja minulla oli kolesteroli- ja sokeriarvot koholla. Kysyin lääkärin mielipidettä karppauksesta ja hän antoi suostumuksensa verikokeiden jälkeen. Sirpan mielestä on tärkeää tarkkailla ruokavalion muutoksesta johtuvia seuraamuksia. Hänellä alkoi paino pudota, kolesteroli- ja sokeriarvot laskea ja hän tunsi itsensä entistä pirteämmäksi. Ei kuitenkaan voi ajatella, että jos ruokavalio sopii itselle, se käy jokaiselle. Kaikille tämä ei passaa, osalla arvot voivat jopa nousta. Sirpa toteaa olleensa aina oikea herkkusuu, mutta yllättävän helposti hän pystyi muuttamaan ruokavalionsa vähähiilihydraattiseksi. Hän hankki aiheesta kirjallisuutta ja luki myös netin karppaus.info -sivuilta karppaajien kokemuksia ja reseptivinkkejä. Otin ensimmäiset viisi päivää tiukasti. Söin todellakin vain munia, pekonia ja juustoa ja haisin pahalta. Ensimmäisestä päivästä lähtien minun ei edes tehnyt mieli mitään herkkuja. Tiukan alun jälkeen hän alkoi lisätä hitaita hiilihydraatteja nykyiseen 70 100 grammaan päivässä ja nekin hän nauttii mieluiten niin sanotuista hyvistä hiilihydraateista. Omasta kasvihuoneesta saan kesäkurpitsat, kurkut ja tomaatit. Tänä vuonna istutin ensimmäistä kertaa kukkakaalia. Sitä sanotaan, että kaikki maan päällä kasvavat vihreät vihannekset ovat parasta, mutta kyllä minä porkkanaakin syön sekä paprikaa ja tomaattia. Hedelmiä en syö, minun ei tee niitä edes mieli, mutta marjoja paljonkin. uusiin makuihin tottuu Sirpan puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta syövät tavallista sekaruokaa, mutta monet vähähiilihydraattiset herkut maistuvat koko perheelle. Mitenkään tiukkapipoisesti Sirpa ei suh- taudu ruokavalioonsa. Hän toteaa, ettei hän siihen kuole, jos hän esimerkiksi isoissa juhlissa syö enemmän hiilihydraatteja. En ole mikään fanaatikko, mutta minulle tulee vähän huono olokin, jos syön nopeita hiilihydraatteja. Vähähiilihydraattisestikin pystyy herkuttelemaan, kun vain tottuu uusiin makuihin. Maistaessani ensimmäistä kertaa tummaa suklaata, jossa oli 86 prosenttia kaakaota, olin oksentaa, mutta nyt se on suurta herkkuani. Karppausta hän aikoo jatkaa niin kauan, kun veriarvot pysyvät hyvänä ja olo maan mainiona. Paino on pudonnut hitaasti, mutta se ei ole pääasia. Kun olen vuosia kiloja kerännyt, eivät ne päivässä lähde. Oloni on hyvä ja energinen. Virtaa riittää Sirpa Kurikka halusi elektroniikka-alaa ihmisläheisempää työtä ja valmistui lähihoitajaksi vuonna 2009. Opiskeluaikana hän toimi STTK:n opiskelijat -järjestön hallituksessa, joten osallistuminen Raahen seudun ammattiosaston toimintaan oli hänelle päivänselvää. Olen hallituksessa ja sihteerinä. Tämä on yksi kanava vaikuttaa meidän asioihimme, viedä niitä eteenpäin ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Ammattiosastomme järjestää paljon kivaa yhdessä tekemistä. Ammattiosaston hallituksen jäsenenä opin uusia asioita jatkuvasti. Olen varmaan sellainen ikuisopiskelija ja itseni kouluttaja. Aloitin sairaanhoitajan opinnot vuoden alusta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä on löytynyt vain pätkätöitä, vaikka eivät ne hoidettavat mihinkään katoa. Ruuanlaitto on Sirpalle myös eräänlainen harrastus tai harrastusten sivutuote, sillä hän toimii mielellään erilaisten kutsujen emäntänä. Hän haluaa kokeilla kaikenlaisia uusia reseptejä tarjotessaan suolaisia ja makeita herkkuja kutsuvierailleen. Lisäksi hän harrastaa lasitöitä ja toimii tukihenkilönä mielenterveyskuntoutujalle. Kalenteri on kovassa käytössä. En osaa olla paikoillani, minulla pitää olla koko ajan jotain tekemistä, Sirpa toteaa nauraen.. 14 SUPER 8 /2013
Kukkakaalimuhennos Uuden sadon kukkakaali, talvella pakastettuja kukintoja Vettä Nokare voita Valkosipulia, yrttejä, pippuria Keitä kukkakaalin kukinnot pienessä vesimäärässä. Ne kypsyvät nopeasti, joten älä keitä liikaa. Kaada vesi pois. Kermaa ei tarvita, sillä kaaleissa säilyy kosteus. Muhenna sauvasekoittimella ja mausta voilla ja mausteilla. SUPER 8 /2013 15
16 SUPER 8 /2013
Saariston palvelutalossa on kiireetön meininki teksti ja kuvat liisa uusiniitty Lähihoitaja Inger Bodmark hoitaa pikkuruisen kotikuntansa vanhuksia kuin omaisiaan. Jäyhä, mutta sydämellinen saaristolainen on tottunut olemaan tyytyväinen. Hoitaja kokee vahvasti, että hänen työtään arvostetaan. Nyt on kiire, kun kaikki haluavat kahvinsa samaan aikaan, lähihoitaja Inger Bodmark sanoo ja rientää tarjottimen kanssa asukkaan huoneeseen. Kello lähenee kahdeksaa ja hoitaja on aloittanut vartti sitten työnsä Sommarängin palvelutalossa. Sommaräng, suomeksi Kesäniitty löytyy Suomen ja Ahvenanmaan eteläisimmästä kunnasta, Kökarista. Meren keskellä lepäävään 250 asukkaan saaristokuntaan on sekä Suomen että Ahvenanmaan mantereelta 2,5 tunnin lauttamatka. Siellä on tosi kylmä tuuli, Inger juttelee ja auttaa työtoverinsa, lähihoitaja Pia Backmanin kanssa asukasta istumaan. Tämä juo aamukahvinsa tilavassa huoneessaan, joka on sisustettu omilla tutuilla tavaroilla ja valokuvilla. Inger ei vaikuta kiireiseltä, kuten eivät kaksi muutakaan aamuvuoroon tulleista työtovereista. Sommarängissä on viisi paikkaa dementikoille, kuusi tehostettua palveluasumispaikkaa sekä viereisessä Sommarlängan-rivitalossa neljä huoneistoa omatoimisille asujille. Palvelutalossa on kymmenen hengen henkilökunta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki asukkaat ovat päivittäin jalkeilla. Moni kollega pitäisi Ingerin työpaikkaa suorastaan kadehdittavana. Täytyy muistaa, että teemme kaikki työt siivouksesta hoivatyöhön. Autamme asukkaitamme kaikessa, missä osaamme. Minulla on tapana leikata joidenkin asukkaiden hiukset. Brita Ehrstedt, Ethel Åström ja Siv Andersson ovat tulleet aamukahville oleskelutilan pitkän pöydän ääreen. Kökarissa syntynyt Ehrstedt muutti Hangosta synnyinsaarelleen muutama vuosi sitten. Åström halusi tulla kymmenen kilometrin päästä kotoaan palvelutaloon ja Andersson siirtyi Tukholman liepeiltä Kökariin tyttärensä lähelle. Kun Inger on auttamassa asukasta päiväkuntoon, aloitamme Britan ja Ethelin kanssa kieliharjoitukset. Molemmat vakuuttavat kiven kovaan, etteivät he osaa suomea. Ethel on syntynyt Korppoossa ja avioitunut Kökariin 1952. Yksi, kaksi, kolme Ethel laskee sujuvasti kymmeneen. Brita puolestaan kertoo suomeksi, että hän on käynyt Hangon ruotsalaista yhteiskoulua ja työskennellyt laboratoriossa. Jostain mielen syövereistä sanat putkahtavat ja kaikilla on hauskaa, aitoa oivaltamisen iloa. Aamutoimet on tehty puoli kymmeneen mennessä ja Inger istahtaa kahville pääoven lähellä olevaan oleskelutilaan. Sommarängin palvelutaloa laajennettiin viimeksi 2011 dementiaosastolla. Tilaa riittää hyvin kaikille. Pohjoisen tyttäriä Maantien puoleisesta ikkunasta näkyvät hiukan kurkistaen Kökarin tunnukset: juhannussalko ja tuulimylly. Juhannussalko on tärkeä, ja tuulimyllykin tuottaa osan kunnan sähköstä, Inger kertoo. Pohjois-Ruotsin Pajalassa syntyneestä Ingeristä on 36 vuodessa kasvanut täysi kökarilainen. Koulussa hänen oli pakko puhua ruotsia, mutta äidinkieli, joka on tornionlaaksonsuomi eli meän kieli, sujuu edelleen hyvin. Puhuin meän kieltä aina äitini kanssa, kun kävin hän- SUPER 8 /2013 17
1 2 3 1. Sommarängin asukkaista ainoastaan yksi on autettava. Inger Bodmark annostelee ja tarjoilee ruuan jokaiselle. 2. Hartaustilaisuus sujuu iloisessa ja valoisassa hengessä. Inger laulaa Suvivirttä Brita Ehrstedtin kanssa samasta virsikirjasta. 3. Ethel Åströmillä ja Siv Anderssonilla on seuraa toisistaan. Kökarissa eletään nuorekkaina pitkään. Kökar on 250 asukkaan kunta, jossa kolmannes asukkaista on yli 65-vuotiaita ja alle 18- vuotiaita on viitisenkymmentä. tä Pajalassa katsomassa. Äiti nukkui pois kolme vuotta sitten, eikä minun tule enää käytyä siellä. Kielikin alkaa ruostua. Heti 18 vuotta täytettyään ja koulut käytyään kymmenlapsisen perheen Inger-tytär lähti Tukholmaan. Hän oli toimistotöissä Ericssonilla, kunnes tapasi tansseissa kökarilaisen miehen, jonka kanssa avioitui. Poika oli neljän ja tyär kuukauven, kun muutima 1977 Kökarhiin. Ihmiset ihmettelit, että mites sie tänne tulet, täällä häätyy tehä paljo työtä, Inger muistelee aidolla meän kielellä. Tulokas kulki miehensä kanssa messuilla ja markkinoilla myymässä kalatuotteita, saariston mustaa leipää ja omien lampaiden villasta kehrättyä lankaa. Samalla hän mainosti perheen vuokramökkejä, jonne suomea puhuvan emännän ansiosta alkoi tulla Suomen mantereelta väkeä. Saaristossa pitää yrittää monella tapaa, jotta pärjäisi. Olin ollut vuosia Kökarin kunnalla hoitotyössä, mutta päätin kouluttautua lähihoitajan ammattiin, ettei minun tarvitsisi hakea joka vuosi erikseen epäpätevänä töitä. Valmistuin 1996 ja sain vakituisen paikan Sommarängissä. Kun elämä näytti taas valoisalta, Ingerillä todettiin rintasyöpä. Maarianhaminalainen lääkäri järjesti hänet nopeasti Helsingin Kirurgiseen sairaalaan. Kaikki oli ohi kolmessa viikossa. Sain todella hyvän hoidon, Inger kiittelee. Hoitajasta sairastuminen syöpään tuntuu yhtä pahalta kuin kenestä tahansa. Inger ei usko ammatista olleen apua, mutta pieni Kökarin yhteisö oli suuri henkinen tuki: Kun tulin kotiin, monet tulivat kysymään, miten asiani oikein ovat, kun olivat kuulleet, että olin ollut hoidettavana. Oli hienoa, ettei minua alettu karttaa. Palvelutalossa kukaan ei soita hälytyskelloa, vaan työntekijät saavat kahvitella rauhassa. Ingerin mielestä ihmiset eivät juuri hätyyttele. Monen asukkaamme mies on ollut kalastaja, joka on saattanut olla viikkojakin merellä. Vaimo on tehnyt maatalon työt ja hoitanut kodin. Nämä ihmiset ovat tottuneet odottamaan. Pienen kunnan pieni budjetti Inger siirtyy lasiseinän taakse kansliaan tarkastamaan asukastietoja. Lääkäri tulee kerran kuukaudessa Maarianhaminasta. Hän on kiireinen ja viipyy meillä kolme, neljä tuntia, sillä hän ottaa vastaan kunnan muutkin potilaat. Terveydenhoitajalla on vastaanotto viereisessä talossa arkisin kello 8 16, mutta saamme soittaa hänelle kello 24:ään asti. Jos joku asukkaista tulee yöllä huonoon kuntoon, soitamme suoraan Maarianhaminaan. Helikopteri tulee tänne parissakymmenessä minuutissa. Aikaisemmin terveydenhoitajilla oli ympärivuorokautinen päivystys, mutta se lopetettiin kunnan rahatilanteen takia. Me emme liioin saa ottaa sijaisia. Kyllä täällä töitä riit- 18 SUPER 8 /2013
4 5 4. Toimiston tietokoneelta näkyvät talon asukkaiden hoitotiedot. Kun terveydenhoitaja ei ole työssä, Inger joutuu työtovereidensa kanssa päättämään, milloin helikopteria ja sairaalahoitoa tarvitaan. 5. Pienessä palvelutalossa hoitajat tarttuvat kaikkiin eteen tuleviin töihin. Silitysrauta ja hiustenleikkuusakset ovat Ingerille tutut työkalut. tää, kun vanhukset ovat iäkkäitä ja tarvitsevat paljon lääkehoitoa. Hetkinen: nyt on paikallaan pieni laskutoimitus. Kökar on siis 250 asukkaan kunta, jossa kolmannes asukkaista on yli 65-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita on viitisenkymmentä. Työikäistä väestöä ja veronmaksajia on vain noin 120. Me työssä käyvät ylläpidämme veroillamme omaa työpaikkaamme. Lisärahoitusta tulee tietysti Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, mutta sielläkin ovat rahat tiukoilla. Inger uskoo, että vanhukset hoidetaan saaristossa entistä pitempään kotona. Asiasta on puhuttu paljon maakuntaradiossa. Myös nettihoito tulee lisääntymään. Olen varma, että itse tulen asumaan vielä 90-vuotiaana omassa kodissani. Kunnan tavoite onkin, että yli 75-vuotiaista 90 prosenttia asuisi kotona. Inger tekee työtä kahdessa vuorossa. Vuonna 2005 Sommaräng sai vakituiset kolme hoitajaa, jotka tekevät pelkästään yövuoroa. Inger on niitä harvoja Kökarin kunnan 30 työntekijästä, jotka työskentelevät sadan prosentin työajalla. Hän ei haikaile eläkkeelle ennen kuin täyttää 65 vuotta. Pidän näistä ihmisistä. Vaikka monella on takanaan kova elämä, he eivät ole katkeria tai ainakin se on hyvin harvinaista. Moni vanhus katsoo vieläkin elämäänsä eteenpäin. Inger pistäytyy Ethel Åströmin huoneessa. Ethelin kuten muidenkin asukkaiden ovenpielessä on valkoinen postilaatikko, jossa on joko kukka- tai meriaihe. Viihdyn täällä oikein hyvin, Ethel kertoo sukankudin kädessään. Kalastajan leski ja talon emäntä kertoo olleensa jokavuotinen kävijä Helsingin silakkamarkkinoilla. Minulla on Helsingissä paljon tuttuja. Töitä hoivasta silittämiseen On ruokatauko, ja kaikki omin avuin liikkuvat siirtyvät isoon ruokasaliin. Toiseen pöytään pelmahtavat naapuritontilla olevan päiväkodin seitsemän lasta. Inger laittaa valmiit annokset lautaselle ja vie ne pöydän ääreen kokoontuneille asukkaille. Ruokailun jälkeen pidetään noin tunnin päivälepo. Se on vanha kökarilainen tapa, jota myös me noudatamme. Sommarängissä ei eletä lukkojen takana, kuten ei muuallakaan saaristossa. Rosvoja ja varkaita ei tarvitse pelätä vaikkei omaa poliisia olekaan. Sommaräng on kodinomainen paikka ja haluamme säilyttääkin sellaisena. Jos joku sattuisi lähtemään harhailemaan, ohikulkija huomaisi varmasti. Siinä on pienen ja tiiviin yhteisön etu: kaveria ei jätetä. Pitää tykätä sekä työstään, että pienestä paikkakunnasta, jotta täällä viihtyy. Ahvenanmaan ja Suomen mantereelle on pitkät lauttamatkat, ja menonsa pitää suunnitella vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. On hankala lähteä esimerkiksi Maarianhaminaan Su- Perin tilaisuuksiin, Inger harmittelee. Ammattikursseille on Kökarista vaikea päästä kunnan tiukan rahatilanteen takia. Maarianhaminassa järjestettävät kurssit maksavat 200 300 euroa päivältä. Inger siirtyy pesuhuoneeseen ja tarttuu silitysrautaan. Kaksi pyykkikonetta hurisee seinän vierellä. Meillä on omat potilaat, jotka hoidamme, koska asukkaamme halusivat, että sama, tuttu ihminen huolehtii heistä. Voin sanoa, ettei eteeni ole tullut työtä, joka olisi ollut minulle vieras. SUPER 8 /2013 19
Kun olin jo ennen lähihoitajakouluun menoa tehnyt vuosia tätä työtä, ja saanut vastuuta, minua ei jännitä eikä pelota oikeastaan mikään, Inger sanoo ja tyhjentää pyykkikoneen. Elämä meren sylissä Erilaisia ihmisiä Inger varttui pohjoisen kylässä ja asui Tukholmassa. Muutto pienelle saarelle meren keskelle oli aluksi pieni kulttuurishokki. Oli tosi pimeää eikä katulamppuja ollut. Ajattelin kauhuissani, että täältähän ei pääse pois. En voi hypätä autoon ja ajaa tieheni kuten pohjoisessa, jossa tietä riittää. Odotan nykyään innolla ensimmäistä adventtia, kun saa laittaa jouluvalot. Iltapäivällä tulee kirkkoherra Peter Karlsson pitämään hartaushetkeä. Hän on odotettu vieras, ja asukkaat kokoontuvat taas seurustelutilan pöydän äärelle. Inger liittyy seuraan ja etsii virsikirjasta Brita Ehrstedtille virren. Kirkkoherran valitsemat virret ovat duurivoittoisia. Kirkkoherra jutustelee mukavia ja kyselee, osaavatko asukkaat tanssia. Joku sanoo tanssineensa nuoruudessaan valssia. Pappi sanoo itse pitävästä suomalaisesta, mollivoittoisesta tangosta. Ilmapiiri on hyväntuulinen ja kiireetön. Inger käy laittamassa kahvinkeittimen päälle. Kun tilaisuus on kolmen vartin päästä ohi, hän tarjoilee kahvit. Kaikki ruoka leipiä ja kakkuja myöten on valmistettu talon omassa keittiössä, joka toimii kunnan keskuskeittiönä. Hoitaja kiittelee kirkkoherraa käynnistä. Omat työt alkavat olla loppusuoralla. Työpäiväni on tänään hiukan lyhyempi, sillä edellispäivänä olin yksinäni töissä iltayhdeksään asti. Noin viiden kilometrin työmatkansa hän tuli poikkeukkommentti. Kökariin menijän on viimeistään Paraisten-Nauvon lossirannassa laitettava saaristovaihde päälle. Kun päästään toiselle puolelle ja ajellaan kolmisenkymmentä kilometriä, varoittaa liikennemerkki jälleen veteen tippuvasta autosta. Korppoon Galtbystä lähtee Kökarin lautta 2,5 tunnin taipaleelleen. Hermoilemalla matka ei taitu yhtään nopeammin. Kökarilaisissa pihoissa liehuvat kotiseutuylpeyttään Ahvenanmaan liput ja viirit. Ihmiset tervehtivät. Myös hoitaja kohtaa ihmiset erilaisina. Ison kaupungin kiireinen elämänrytmi muokkaa ihmistä siinä kuin ankarissa oloissa, arvaamattoman meren armoilla eläneitä, kohtaloonsa tyytyneitä saaristolaisia. Terve omanarvontunne, myönteinen asenne ja usko huomiseen kantavat syrjäisen saaren ihmistä loppuun asti.. liisa uusiniitty sellisesti autolla. Muulloin hän ajelee polkupyörällä niittyjen halkomaa punapäällysteistä asvalttitietä. Katajat viistävät karuja kallioita ja tuulimyllyn siivet pitävät hiljaista huminaa. Ruskeankirjava lehmälauma märehtii aamu-usvassa tienvarren niityllä. Jossain siintää meri.. Tänään töissä kuka Inger Bodmark on 63-vuotias lähihoitaja Ahvenanmaan Kökarista. Hän valmistui lähihoitajaksi 1996 Vaasan ruotsinkielisestä hoitoalan oppilaitoksesta. työ ja työura Ennen valmistumistaan Inger työskenteli hoitajana Kökarin kunnan sosiaali- ja terveystoimessa. Valmistuttuaan hän sai paikan palvelutalo Sommarängistä esimiehenä, josta tehtävästä luopui 2007. perhe Aikuiset tytär ja poika, jotka asuvat Ahvenanmaalla. Neljä iältään 14-, 10-, 9- ja 4-vuotiasta lastenlasta. harrastukset Puutarhanhoito, ulkoilu, kävely, lapsenlapset. parasta työssä Potilaat ja asukkaat. Heistä saa paljon iloa. Heillä on valtava määrä elämänkokemusta ja viisautta. ikävintä työssä Kun joku asukas kuolee. Monista asukkaista tulee läheinen, koska he ovat saattaneet asua talossa parikymmentä vuotta. 20 SUPER 8 /2013