Etiopia Kenia Mosambik Nepal Sambia Tansania Vietnam Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa 2013 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ
sivu Etiopia 4 Kenia 6 Mosambik 8 Nepal 10 Sambia 12 Tansania 14 Vietnam 16 Kartta pääkumppanimaista 18 Kansi: Tansanian pääkaupungin kaupunkikuva paljastaa, kuinka eri tavoin kehitys tavoittaa erilaiset ihmisryhmät. Kuva: Elvi Rista Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy, 2013
Hyvä lukija, tämä esite on tiivistelmä ulkoministeriössä laadituista tavoitteellisista maaohjelmista. Ne on laadittu kaikista seitsemästä Suomen pitkäaikaisesta kumppanimaasta, joista viisi on Afrikassa ja kaksi Aasiassa. Suomi kohdistaa näihin maihin vuonna 2013 noin 15 prosenttia (130 MEUR) varsinaisesta kehitysyhteistyöstämme eli noin puolet maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstämme. Maaohjelmissa asetetaan Suomen toiminnalle aiempaa selkeämmät tavoitteet ja mittarit. Ohjelmia laadittaessa on tarkennettu näkemyksiä kumppanimaiden kehitysmahdollisuuksista ja -haasteista sekä toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä. Maaohjelmien suuntaviivoista on keskusteltu kumppanimaiden viranomaisten ja maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Jatkossa toiminnan tuloksia seurataan entistä tarkemmin, ja saatuja kokemuksia hyödynnetään työssä entistä systemaattisemmin. Maaohjelmia tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Uskon, että maaohjelmien käyttöönotto tulee merkittävästi parantamaan yhteistyömme laatua ja vaikuttavuutta. Näin voimme varmistaa, että köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen käytetyt varat todella menevät oikeaan tarkoitukseen ja parantavat kehitysmaiden ihmisten elämää. Maaohjelmien myötä pystymme entistä paremmin kertomaan myös suomalaisille veronmaksajille kehitysyhteistyöllä aikaan saatavista tuloksista. Heidi Hautala kehitysministeri 3
ETIopia Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien. Etiopia on tärkeä alueellinen toimija, joka tuo vakautta muuten levottomaan Afrikan sarveen. Vuonna 2013 Suomen kahdenvälinen tuki Etiopialle on noin 15,7 miljoonaa euroa. Etiopia on maailman köyhimpiä maita mutta myös yksi nopeimmin kasvavista talouksista: maan talous on kasvanut keskimäärin 10,6 prosenttia vuosina 2004 2011. Etiopian talous perustuu pitkälti maatalouteen. Maan 87-miljoonaisesta väestöstä yli 80 prosenttia asuu maaseudulla. Etiopia on sitoutunut vahvasti köyhyyden poistamiseen. Köyhyys on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä viimeisen viiden vuoden aikana nostaen 2,5 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Köyhyys on kuitenkin edelleen merkittävä ongelma, ja Etiopia tulee tulevina vuosina pysymään yhtenä maailman suurimmista kehitysavun vastaanottajamaista. Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyö pohjautuu Etiopian kasvu- ja kehityssuunnitelmaan. Etiopian tavoitteena on nousta keskituloisten maiden joukkoon ja hiilineutraaliksi taloudeksi vuoteen 2025 mennessä. Etiopia on yli kolminkertaistanut koulutuksen osuuden valtion budjetista viimeisten 20 vuoden aikana. Suomi on mukana monen rahoittajan yhteisessä GEQIP-ohjelmassa, joka tähtää opetuksen laadun parantamiseen. Kuva: Milma Kettunen. 4
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Etiopiassa on: vähentää erityisesti pienviljelijöiden köyhyyttä parantamalla esimerkiksi markkinoille pääsyä, prosessointia ja varastotiloja, tukea maaseudun asukkaiden taloudellista hyvinvointia luonnonvarojen kestävällä käytöllä ja paremmilla maanhallintaoikeuksilla, parantaa yleissivistävän koulutuksen ja opettajien koulutuksen laatua sekä tukea erityisopetusta tarvitsevien lasten koulunkäyntiä ja parantaa maaseudun vesihuollon ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta ja hygieniatietämystä. Ohjelma painottaa kaikkien toimijoiden laajaa osallistumista sekä jokaisen pääsyä palveluiden piiriin. Etiopian kehitystä kuvaavat myös parantuneet tulokset hyvinvointia mittaavan YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksillä. Hallitus on panostanut koulutukseen ja terveyteen, ja Etiopia on hyvää vauhtia saavuttamassa suurimman osan YK:n vuosituhattavoitteista vuoteen 2015 mennessä. Etiopian perustuslaki tunnustaa kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä vapaudet, ja maa on ratifioinut suurimman osan tärkeimmistä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanossa on kuitenkin edelleen ongelmia. Suomi tuki Etiopiaa vuonna 2012 suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta noin 2,9 miljoonalla eurolla. Kansalaisjärjestöt tukevat ruohonjuuritasolla Etiopian kehitystä muun muassa koulutuksen, terveyden ja maaseudun kehittämisellä. Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta Suomi tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työtä ja Etiopian kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Määrärahalla on tuettu ihmisoikeus-, demokratia- ja ympäristösektoria, tasa-arvoa, koulutusta ja erityisryhmiä kuten vammaisia ja paimentolaisia. Lisäksi merkittävä osa Suomen kehitysavusta Etiopiassa ohjataan maahan EU:n, Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja YK:n kautta. Suomen ja Etiopian kehitysyhteistyön toteutumiselle luovat riskejä muun muassa Etiopian hallinnon rakenteelliset muutokset ja henkilöstön vaihtuminen, jotka voivat vähentää sitoutumista yhteistyöhön. Riskejä pienennetään esimerkiksi jatkuvalla vuoropuhelulla, poliittisella keskustelulla ja paikallishallinnon vahvistamisella. Myös kansalaisten osallistumista kehitysprosesseihin edistetään. Lisäksi inflaatio, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit voivat hankaloittaa tavoitteiden saavuttamista. Suomi lisää tietoisuutta niistä ja tukee toimia vaikutusten vähentämiseksi. 5
KENIA Nainen katselee työpaikkailmoituksia nairobilaisen ostoskeskuksen ilmoitustaululta. Kuva: Milma Kettunen. Kenia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyökumppaneista. Maat ovat tehneet yhteistyötä yli 30 vuoden ajan. Kenia on Suomen afrikkalaisista pääkumppanimaista ainoa, joka ei kuulu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Köyhyys on silti polttava ongelma: alle dollarilla päivässä elää edelleen lähes puolet maan väestöstä. Kenialla on suuria haasteita myös oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa. Vuosien 2007 2008 vaaliväkivaltaisuuksien aikana tehtyjen rikosten selvittäminen on yhä kesken. Kolme kenialaista on Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa syytteessä rikoksista ihmisyyttä vastaan vaaliväkivaltaan liittyen. Keniassa vallitsee rankaisemattomuuden kulttuuri: vakaviin rikoksiin kuten ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon syyllistyneet eivät usein joudu vastuuseen. Korruptio on Keniassa valtava ongelma: Transparency internationalin korruptioindeksissä maa sijoittui 139:nneksi 176 maan joukossa. Suomi haluaa olla mukana tukemassa Kenian oikeusvaltiokehitystä. Kenian uuden perustuslain hyväksyminen kansanäänestyksessä vuonna 2010 on tämän kehityksen virstanpylväs. Perustuslain toimeenpano on Kenian keskeinen yhteiskunnallinen haaste lähivuosina. Tähän sisältyy hallinnon hajauttaminen 47 uuteen maakuntaan. Kenialla on ollut vakauttajan rooli itäisen Afrikan alueella, jossa sijaitsevat muun muassa 6
Somalia ja Etelä-Sudan. Kenia on myös alueen suurin ja monipuolisin talous, joka on jo vuosikymmenen ajan kasvanut yli viisi prosenttia vuodessa. Suomen tuki Kenialle vuonna 2013 on 15,9 miljoonaa euroa. Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä kolmeen päätavoitteeseen, jotka perustuvat Kenian omaan kehitysohjelmaan: Kenian kehittäminen demokraattiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnaksi, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista, köyhyyden vähentäminen ympäristön kannalta kestävän ja osallistavan maataloustuotannon kasvun avulla ja metsä- ja vesivarojen hallinnon ja käytön parantaminen. Suomi edistää paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin aktiivista osallistumista kaikkeen toimintaan. Kenian kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa Suomi korostaa ihmisoikeuksien edistämisen ohella Suomen kehityspoliittisen ohjelman kolmea läpileikkaavaa tavoitetta: sukupuolten välistä tasa-arvoa, eriarvoisuuden vähentämistä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Suomi myös kiinnittää yhä enemmän huomiota Kenialle annettavan kehitysavun tuloksellisuuteen. Edistääkseen tavoitteitaan Suomi käy aktiivista vuoropuhelua Kenian hallituksen kanssa. Suomi on tukenut kevään 2013 vaalien järjestämisestä vastaavaa vaalikomissiota ja kansalaisyhteiskuntaverkoston kansalaiskasvatusohjelmaa. Suomi tukee myös Kenian valvontavirastoja, jotka edistävät kenialaisten tietoisuutta perustuslain suomista oikeuksistaan. Naisten aseman vahvistamista Suomi tukee UN Womenin kautta. Suomen Nairobin-edustuston hallinnoimaa paikallisen yhteistyön määrärahaa myönnetään kansalaisjärjestöille, jotka toimivat hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Vuosien 2013 2016 aikana demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan tukemiseen on suunniteltu käytettävän yhteensä 11,6 miljoonaa euroa. Vuosien 2013 2016 aikana maatalouden kehittämiseen on suunniteltu käytettävän yhteensä 24,8 miljoonaa euroa. Sillä Suomi edistää Kenian maatalouden uudistamista muun muassa maaseutukehitysohjelma Palwecon avulla. Ohjelma tukee Busian maakuntaa sen pyrkimyksissä vähentää köyhyyttä ja aliravitsemusta sekä parantaa etenkin naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien toimeentuloa. Palwecossa kehitetään maataloutta muun muassa parantamalla maataloustuotteiden pääsyä markkinoille. Suomen rahoittama metsätalousohjelma tukee Kenian metsäsektorin uudistusta. Sen tavoitteena on parantaa köyhien toimeentuloa ja elämänlaatua, ennallistaa luontoympäristöä ja osaltaan kasvattaa maan taloutta. Suomi tukee myös vesirahastoa, jonka tarkoitus on saada puhdas vesi ja sanitaatio yhä useamman köyhän ulottuville ja ohjata vesivarojen hallintaa kestävämpään suuntaan. Vuosien 2013 2016 aikana metsä- ja vesivarojen hallinnan ja käytön parantamiseen on suunniteltu käytettävän yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Keniassa Suomi on osa suurta avunantajien yhteisöä ja tekee yhteistyötä muun muassa monien kansainvälisten järjestöjen, muiden Pohjoismaiden ja EU:n kanssa. Kenian kehitystä ja Suomen kehitysyhteistyötä uhkaavat riskit liittyvät ensisijaisesti Kenian hauraaseen poliittiseen tilanteeseen ja korruptioon. Suomi minimoi riskejä tukemalla hyvän hallinnon kehittämistä ja hankkeiden avoimuutta sekä tehostamalla valvontaa. Toinen riski liittyy alueelliseen turvallisuustilanteeseen. Suomi osallistuu alueellisen vakauden edistämiseen muun muassa osallistumalla Afrikan unionin alaisen Itä-Afrikan kriisinhallintajoukon koulutukseen. 7
MOSAMBIK Mosambik on maailman köyhimpiä maita, jonka budjetista noin kolmasosa katetaan ulkopuolisella avulla. Suomi ja Mosambik ovat tehneet kehitysyhteistyötä 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2013 Suomen tuki Mosambikille on 21,7 miljoonaa euroa. Merkittävien luonnonvarojensa hyödyntämisestä kerättävien verojen, ulkomaisten investointien ja yleisesti parantuneen kotimaan verotuksen ansiosta Mosambikilla on nyt historiallinen mahdollisuus vähentää riippuvuuttaan ulkopuolisesta avusta ja tarjota paremmat elinolot asukkailleen. Mosambikin hallitus arvioi, ettei maa enää vuonna 2025 tarvitsisi ulkopuolista apua budjettinsa tasapainottamiseen. Tässä tilanteessa on ensisijaisen tärkeää varmistaa, että kasvava hyvinvointi parantaa tasapuolisesti kaikkien mosambikilaisten elämää. Uusi maaohjelma painottaa kaikkia hyödyttävää talouskasvua, demokratian vakiinnuttamista, valtion tilivelvollisuutta kansalaisilleen ja kaikkien toimijoiden laajaa osallistumista. Inhimillisen pääoman vahvistaminen on osa Mosambikin omaa köyhyydenvähentämisohjelmaa. Suomi tekee yhteistyötä päämäärän saavuttamiseksi tukemalla mosambikilaisten koulutusta. Kuva: Liisa Takala. 8
Mosambikin köyhyys oli laskussa vuosituhannen vaihteessa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana lasku on pysähtynyt. Suurin osa mosambikilaisista elää edelleen köyhyydessä. Noin puolet alle viisivuotiaista lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Vaikka pääsy koulutukseen on parantunut, koulutuksen huono taso hidastaa Mosambikin kehitystä. YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä Mosambik on 187 maan joukossa sijalla 184. Myös äärimmäiset sääilmiöt ovat iso este maan kestävälle kehitykselle. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Mosambikissa ovat: vähentää maaseudun köyhyyttä tukemalla maatalouden kasvua, vahvistaa mosambikilaisten osaamista ja ammattitaitoa vastaamaan maan taloudellisen muutosvaiheen tarpeita sekä vahvistaa demokraattista hallintoa, avointa tiedonsaantia ja kansalaisten osallistumista. Maataloudessa Suomi tukee maaseudun pienyritystoimintaa ja viljelijäperheiden ruokaturvan parantamista. Myös tuotantoa ja markkinoille pääsyä parannetaan. Koulutuksessa Suomi osallistuu perusopetuksen laadun ja kattavuuden parantamiseen ja tukee Mosambikin tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategian toteutusta. Suomen Mosambikille antaman yleisen budjettituen tarkoituksena on tukea Mosambikin köyhyydenvähen tämisohjelman toteutusta. Samalla se antaa mahdollisuuden keskustella hyvän hallinnon ja tili velvollisuuden kysymyksistä. Suomi tukee opetusalan sektoriohjelmaa. Kahdenvälisistä hankkeista tuetaan muun muassa maaseutukehityksen ohjelmaa Zambézian läänissä. Suomi lisää tukeaan kansalaisyhteiskunnalle esimerkiksi kahdenvälisten hankkeiden ja kumppani-instituutioiden kautta. Merkittävä osa Suomen kehitysavusta Mosambikille ohjataan Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin, EU:n ja YK:n kautta. Lisäksi tuetaan suomalaisten yritysten aktivoitumista Mosambikin kasvavilla markkinoilla. Mosambikin hallitus ja avunantajat käyvät säännöllistä poliittista vuoropuhelua, johon myös Suomi aktiivisesti osallistuu. Ohjelman toteutuksen suurimmat riskit liittyvät laajalle levinneeseen korruptioon ja hallinnon rajalliseen kykyyn hallita julkisia varoja. Lisäksi riskinä on luonnonvaroista saatavien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat. Suomi pyrkii minimoimaan riskejä kouluttamalla taloushallinnon työntekijöitä ja tilintarkastajia sekä vahvistamalla julkisten varojen seurantajärjestelmiä. Lisäksi yhteistyössä tuetaan kansalaisyhteiskunnan ja median parempia mahdollisuuksia osallistua julkisten varojen käytön seurantaan. 9
NEPAL Suomi on Nepalin suurin avunantaja maaseudun vesihuollossa. Puhdasta juomavettä on jo yli 80 prosentilla nepalilaisista. Kuva: Milma Kettunen. Nepal on hauras valtio, joka kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Se on yksi Aasian köyhimmistä maista. Nepalissa asuu 26,6 miljoonaa ihmistä yli 120 eri etnisestä ryhmästä. Noin 83 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla. Parin viime vuosikymmenen aikana Nepal on matkannut yksinvaltaisesta monarkiasta kohti demokraattista liittovaltiota. Kuusi vuotta rauhansopimuksen jälkeen maan tilanne on kuitenkin epävakaa, eikä uutta perustuslakia ole saatu voimaan. Tämä johtuu siitä, että maassa ei ole toimivaa parlamenttia tai perustuslakia säätävää kansankokousta. Nepalin demokratian tila on huono. Paikallisvaaleja ei ole pidetty yli kymmeneen vuoteen. Ennen paikallisvaaleja on päästävä yhteisymmärrykseen uusien parlamenttivaalien järjestämisestä ja perustuslaista. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2013 Suomi avustaa Nepalia noin 20 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2016 mennessä on mahdollista, että rahoitus kasvaa 24 miljoonaan euroon vuodessa. Suomi seuraa tarkasti Nepalin poliittisen tilanteen kehittymistä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa ja korostaa Nepalin valtion 10
velvollisuutta puuttua vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, laajamittaiseen korruptioon ja rankaisemattomuuteen. Poliittinen sitoutuminen ja kehitystahto ovat edellytyksiä rauhansopimuksen loppuunsaattamiselle ja yhteiskunnan vakauden säilyttämiselle. Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteina Nepalissa on: edistää tasa-arvoista mahdollisuutta koulutukseen, parantaa köyhimpien ihmisten terveyttä lisäämällä puhtaan veden saatavuutta ja sanitaatiota etenkin maaseudulla, edistää hyvää hallintoa, parantaa metsien ja muiden luonnonvarojen hallintaa ja hoitoa sekä kehittää naisten ja syrjäytyneiden taloudellista toimeentuloa. Nepal on edistynyt hyvin vuosituhattavoitteissa, mutta maaseudun ja kaupunkien välillä erot ovat edelleen jyrkät. Nepalissa epätasa-arvo on juurtunut syvemmälle kuin muualla Etelä-Aasiassa. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on perusta Suomen yhteistyölle Nepalissa. Yhteistyöllä pyritään edistämään kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kannalta tärkeitä peruspilareita kuten koulutusta ja terveyttä. Tyttöjen koulutus on edelleen tehokkain tapa vähentää köyhyyttä. Tulevana ohjelmakautena yhteistyössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota opetuksen tason parantamiseen. Suomi myös tarjoaa Nepalille tukea ammattikoulutuksen kehittämiseen ja tarjonnan laajentamiseen, jotta miljoonat huonopalkkaisissa töissä olevat nuoret saisivat tulevaisuudessa kunnon töitä. Suomi on Nepalin suurin avunantaja maaseudun vesihuollossa. Nepalin hallituksen tavoite on saavuttaa puhtaan juomaveden ja sanitaation täysi kattavuus vuoteen 2017 mennessä. Tavoite on haasteellinen, muttei mahdoton. Edistämällä puhtaan veden saatavuutta ja sanitaatiota Suomi edistää köyhimpien ihmisten perusoikeuksien toteutumista ja terveyttä. Nepalin metsäsektoria Suomi on tukenut pitkään. Kaudella 2013 2016 Suomi muun muassa tukee maan uuden metsästrategian tekemistä ja metsästä saatavien toimeentulomahdollisuuksien kehittämistä parantamalla yhteisömetsien käyttöä ja yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä. Rankaisemattomuus on Nepalissa yleinen ongelma. Totuus- ja sovintokomission muodostaminen on poliittisesti ratkaisematta, eikä valtion oikeuslaitos ole toimiva. Hauraassa valtiossa avunantajien yhteistyön merkitys korostuu. Suomi tekee maatasolla läheistä yhteistyötä YK-järjestöjen kanssa. Samalla kun Suomi tukee osattomiksi ja ilman oikeutta jääviä kansanryhmiä kahdenvälisillä hankkeilla, se myös ylläpitää poliittista dialogia ja vahvistaa rauhan säilymisen edellytyksiä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Suurimmat riskit maaohjelman toteutuksessa liittyvät poliittisen tilanteen epävakauteen, heikkoon hallintoon ja korruptioon. Suomi minimoi riskejä järjestelmällisellä seurannalla ja säännönmukaisilla tarkastuksilla. Yhteistyö muiden avunantajien kanssa on oleellinen osa seurantaa. Riskitekijöitä ovat myös kansallisten budjettien viivästyminen ja paikallisen henkilöstön toistuvat vaihdokset. Suomi minimoi riskejä sopimalla etukäteen Nepalin valtiovarainministeriön kanssa hankkeista, joihin odotetaan Nepalin omaa budjettirahoitusta. Kiinnittämällä erityistä huomiota paikallisen osaamisen vahvistamiseen ja koulutettavien määrän lisäämiseen Suomi pyrkii varmistamaan hankkeiden jatkumisen Suomen rahoituksen päätyttyä. 11
SAMBIA Talouskasvustaan huolimatta Sambia kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Köyhyyttä on paljon, ja YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä Sambia on 187 maan joukossa sijalla 164. Suomi ja Sambia ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2013. Sambian sisäiset tuloerot ovat valtavia. Koulutettujen kaupunkilaisten tulot kasvavat, mutta maaseudulla 80 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Kasvava epätasa-arvo vaikuttaa palvelujen, koulutuksen ja terveydenhuollon saantiin. Sambian tavoitteena on siirtyä keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä. Maan nopeaa talouskasvua siivittävät kaivosteollisuus ja korkea kuparin hinta. Sambian kansallinen kehityssuunnitelma painottaa talouskasvun lisäksi köyhyyden vähentämistä. Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen lisätä tasa-arvoa, luoda työpaikkoja ja edetä korruption vastaisessa taistelussa. Suomi tukee Sambian omia kehitystavoitteita ja pyrkimystä nousta kehitysavun vastaanottajamaasta monipuoliseksi taloudeksi. Tasa-arvoisempaa kasvua edistetään tukemalla maataloutta ja kehittämällä yksityissektoria sekä ympäristön ja luonnonvarojen hallintaa. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteina Sambiassa on: edistää avoimuutta ja hyvää hallintoa sekä tukea Sambian hallituksen kykyä toteuttaa kansallista kehitysohjelmaa. Suomi jatkaa entistä vahvemmin EU:n ihmisoikeusstrategian toteuttamista Sambiassa ja painottaa ihmisoikeusnäkökulmaa meneillään olevissa ja uusissa ohjelmissa. Myös budjettitukikeskusteluissa käsitellään ihmisoikeusasioita. Suomi antaa Sambian oman kehitysohjelman toteutukseen vuosittain 6 miljoonaa euroa yleistä budjettitukea. Tukimuodon käyttö mahdollistaa muiden avunantajien kanssa yhdessä käytävän poliittisen dialogin Sambian hallituksen kanssa. Kahdenvälisillä hankkeilla tuetaan muun muassa maaseutukehitystä, pienten kastelujärjestelmien kehittämistä, ja Sambian kansallista viljelijäliittoa. Lisäksi tuetaan monenkeskisiä järjestöjä kuten Maailmanpankkia ja Afrikan kehityspankkia, sekä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita ja Suomen suurlähetystön hallinnoimia pienhankkeita. Suurimmat kehitysyhteistyöohjelman toteutuksen riskit Sambiassa liittyvät osaamiseen ja hallintoon. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella valmistelulla ennen hankkeiden aloittamista, meneillään olevan toiminnan aktiivisella seurannalla ja jo päättyneistä hankkeista saatujen opetusten huomioon ottamisella. parantaa maataloustuotantoa, tukea kilpailukykyistä teollisuustuotantoa, kansallisen tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmän rakentumista sekä pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, kilpailukykyä ja työllistämistä, vähentää metsäkadon määrää, suojella villieläimiä ja arvokkaita luontokohteita sekä 12
Maaseutukehitys on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä yhteistyömuodosta Sambiassa yksityisen sektorin ja luonnonvarojen ohella. Kuva: Juho Paavola. 13
TANSANIA Tuolla on meidän korttelimme, hihkuvat osallistujat. Googlen karttasovellusta kokeiltiin TANZICT-hankkeen innovaatiotilassa helmikuussa 2012. Kuva: Jukka Siltanen. Tansanialla on seuraavien vuosikymmenien aikana ennen näkemätön mahdollisuus vähentää köyhyyttä ja tulla riippumattomaksi ulkopuolisesta avusta. Tämän tekevät mahdolliseksi tuoreet luonnonvaralöydökset, etenkin merialueilta löydetyt suuret kaasuesiintymät. Tansanian visiona on nousta keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä se on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, ja tansanialaisista noin 30 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Tansanian uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy todenteolla vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Maan hallituksen ja ulkomaisen avunantajayhteisön haasteena on saada maan julkinen hallinto, liiketoimintaympäristö, infrastruktuuri ja peruspalvelut kuntoon, jotta luonnonvaroista saatavat tulot vähentävät tasapuolisesti köyhyyttä. Raaka-aineiden korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat jo tehneet Tansaniasta yhden maailman nopeimmin kasvavista talouksista, ja ulkomaisen avun osuus maan budjetista onkin laskenut noin 20 prosenttiin. Talouskasvu on vähentänyt vain vähän tuloköyhyyttä ja äitiyskuolemia, mutta esimerkiksi pe- 14
ruskoulutuksen saatavuus on parantunut ja lapsikuolleisuus vähentynyt merkittävästi. Tansanian kehityshaasteisiin kuuluvat voimakas väestönkasvu ja ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa erityisesti omavaraisviljelijöiden elämää. Heitä on noin 75 prosenttia tansanialaista. Suomen kahdenvälinen tuki Tansanialle vuonna 2013 on 27 miljoonaa euroa. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja. Tansanian näkökulmasta Suomi on kuitenkin nykyisin pieni avunantaja. Tansanian kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä Suomella on vuosina 2013 2016 kolme päätavoitetta: hyvä hallinto ja tasavertaiset julkiset palvelut, kestävä luonnonvarojen hallinta ja osallistava, kestävä ja työllistävä kasvu. Tavoitteet perustuvat Tansanian omiin kehitystavoitteisiin sekä muiden avunantajien kanssa sovittuun työnjakoon. Hyvä hallinto ja avoimuus ovat tärkeitä etenkin luonnonvarojen hallinnassa, jotta tulot päätyvät kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Avoimuutta ja hyvää hallintoa edistetään etenkin budjettitukiyhteistyössä, jossa Suomi johtaa tällä hetkellä hallintokysymyksiä koskevaa avunantajaryhmää. Palveluiden saatavuutta ja laatua pyritään parantamaan muun muassa tukemalla sellaisen valtionosuusjärjestelmän luomista Tansaniaan, jolla valtion tulot jakaantuisivat tasapuolisemmin eri maakuntien välillä. Tuottavuuden parantamisen kautta syntyvien työpaikkojen lisäämisestä Suomella on jo hyviä kokemuksia maa- ja metsätaloussektoreilla Tansaniasta. Lisäksi työpaikkoja pyritään luomaan Tansanian ICT-toimintaympäristöä parantamalla ja paikallista innovaatiotoimintaa kehittämällä sekä edistämällä yhteistyötä suomalaisten ja tansanialaisten toimijoiden välillä. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena kaikissa ohjelmissa on edistää erityisesti naisten, nuorten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia sekä näiden ihmisryhmien voimaannuttamista yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Ilmastonmuutoskysymykset ovat myös keskeisesti esillä. Suomen ja Tansanian yhteistyöhön liittyy monia riskejä. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on vaarassa kasvaa ja köyhyys lisääntyä. Näin käy varsinkin, jos luonnonvarojen hyödyntäminen ei tapahdu vastuullisesti eikä läpinäkyvästi, eivätkä talouskasvun hedelmät ohjaudu köyhyyden vähentämiseen ja peruspalvelujen tasapuoliseen jakamiseen. Kehitysyhteistyön toteutukseen liittyvät riskit johtuvat usein paikallisten yhteistyökumppanien kapasiteettiongelmista, heikosta taloushallinnosta ja korruptiosta. Riskienhallinta eri ohjelmissa ja hankkeissa vaatii huolellista suunnittelua, seurantaa, jatkuvaa oppimista ja nopeaa reagointia. Suomi tukee myös Tansanian kansalaisyhteiskunnan ja parlamentin roolia hallituksen toimien ja julkisten varojen käytön valvonnassa. Tansaniassa keskeinen ongelma on metsien häviäminen ja kestämätön käyttö. Sen estämisessä keskeistä on oikeanlaisten säädösten ja toimintapolitiikkojen luominen, metsämaan hallintaoikeuksien toteuttaminen sekä metsänkäyttösuunnitelmien tekeminen. 15
VIETNAM Vietnamin talouskasvu on ollut huomattavaa viimeisten 25 vuoden aikana. Vuonna 2010 Vietnam nousi tulotasoltaan alemman keskitulon maaksi. Se on myös saavuttamassa suurimman osan YK:n vuosituhattavoitteista. Vaurastumisesta huolimatta Vietnamilla on edelleen monia haasteita esimerkiksi eriarvoistumiseen, korruptioon ja ihmisoikeuksiin liittyen. Vietnam on onnistunut köyhyyden vähentämisessä, mutta huomattava osa väestöstä elää edelleen köyhyyden rajamailla. Köyhyys on muuttunut yhä rakenteellisemmaksi, eikä pelkkä talouskasvu enää riitä poistamaan sitä. Köyhyys on lokeroitumassa erityisesti syrjäseuduilla elävien etnisten vähemmistöjen ongelmaksi. Vietnam kaupungistuu nopeasti. Nykytahdilla Vietnam muuttuu maatalousyhteiskunnas- Innovaatio-ohjelmassa mukana oleva maaliyritys Hai Phong Paint kehittää ympäristöystävällisiä lyijyttömiä maaleja. Kuva: Marja-Leena Kultanen. 16
ta kaupungistuneeksi vuosikymmenessä, mikä luo paineita kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseen. Talouskasvu ilmenee Vietnamissa paitsi ihmisten parantuneena elämänlaatuna myös saastumisena, metsien hakkuuna ja muina ympäristöongelmina. Maa on tiheään asutettu, ja taloudellisen kasvun jatkumisen kannalta on elintärkeää saada maan luonnonvarat kestävään hallintaan. Suomi on tehnyt yhteistyötä Vietnamin kanssa yli 30 vuotta. Suomi on tukenut eturintamassa esimerkiksi pienten kaupunkien vesihuoltoa ja sanitaatiota sekä innovaatiosektorin kehitystä. Suomi on myös yksi Vietnamin merkittävimmistä avunantajista metsäsektorilla. Vuonna 2013 Suomi tukee Vietnamin kehitystä yhteensä 9,7 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2016 mennessä tuki laskee asteittain 4,4 miljoonaan euroon. Pitkään jatkunut yhteistyö on asteittain muuttumassa hankkein toteutettavasta kehitysyhteistyöstä kattavampaan yhteistyöhön, joka sopii paremmin keskituloisen Vietnamin tarpeisiin. Tavoitteena on esimerkiksi synnyttää julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuutta niin, että ne ajan myötä voisivat toimia myös ilman kehitysyhteistyörahoitusta. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet perustuvat Vietnamin omiin kehitysstrategioihin. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Vietnamissa on: parantaa tiedon avoimuutta, edistää työllistävää vihreää taloutta, edistää kestävää metsävarojen käyttöä ja hallintaa ja parantaa vesi- ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta. Vesi- ja sanitaatio-, metsätalous- ja innovaatiosektoreilla toteutettavissa kehitysyhteistyöhankkeissa alkaa tänä vuonna viimeinen vaihe. Tulevana neljänä vuotena yhteistyön päätarkoitus on varmistaa aiempina yhteistyövuosina saavutettujen tulosten kestävyys. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vesiyhtiöiden hallinnosta vastaavien henkilöiden koulutusta. Suomi parantaa luonnonvarojen käyttöä muun muassa tukemalla metsävarojen tietojärjestelmien kehitystyötä. Tavoitteena on parantaa metsätietojärjestelmien avoimuutta tuomalla päivitetyt metsätiedot kaikkien saataville. Metsätalous on Vietnamissa tärkeä elinkeino. Innovaatio-ohjelmalla mahdollistetaan uudenlaisia kumppanuuksia yksityisen sektorin ja yliopistokentän sekä suomalaisten ja vietnamilaisten toimijoiden välille. Samalla parannetaan tiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä. Innovaatiokoneiston vahvistaminen auttaa myös luomaan ympäristöystävällisiä työpaikkoja. Suomi painottaa kaikissa hankkeissaan hyvää hallintoa ja toimii aktiivisesti muiden avunantajatahojen kanssa muun muassa hallinnon vastuullisuuden parantamiseksi. Ihmisoikeuksia tuetaan poliittisella vuoropuhelulla ja vahvistamalla Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden ihmisoikeusperustaisuutta. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä ovat muun muassa korruptio ja kansallisten päätöksenteko- ja suunnittelumekanismien muutoksen hitaus. Riskejä hallitaan poliittisen vaikuttamisen lisäksi hankkeiden valvonnalla ja monitoroinnilla. Kehityshankkeiden eteneminen saattaa hidastua myös jos Vietnamin taloudellinen kasvu hiipuu. 17
18
Etiopia Kenia Mosambik Nepal Sambia Tansania Vietnam
Kehitysviestinnän yksikkö PL 456, 00023 VALTIONEUVOSTO Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka global.finland.fi Sähköposti: keoinfo@formin.fi