Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2013-2018



Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA

Kestävä kehitys autoalalla

Kiinteistö Oy Kummatti. Strategia, toimintaperiaatteet ja päämäärät

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Kiinteistö Oy Kummatti. Strategia, toimintaperiaatteet ja päämäärät

KAUPPAKESKUS SELLO LEED Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Ympäristöohjelma kaudelle:

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Kestävä kehitys museoissa Tekniikan museo

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Ekotehokkuuden Check List

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Arandur / Kaivomestarin hanke

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Spondan Energiatehokkuusohjelma Tiina Huovinen

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes Copyright Tekes

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kestävän kehityksen strategia

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

GES-verkostotilaisuus Tiina Lensu IVH Kampus Toimistokiinteistön energiatehokkuus asiakastyytyväisyyden ehdoilla

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TECHNOPOLIS OYJ Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

Kaukolämmön turvaaminen

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

DATAKESKUSTEN JA KRIITTISTEN TILOJEN ELINKAARIRATKAISUT TOIMINTAVARMA TURVALLINEN OIKEIN MITOITETTU ENERGIATEHOKAS

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Kuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen?

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

MAAS-PALVELUT JA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -KLINIKAN TULOSSEMINAARI Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Ylläpito osana kiinteistöstrategiaa

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

EkoAuton julkistustilaisuus

Inkoo

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä

Vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä UUDENKAUPUNGIN SIVISTYS-JA HYVINVOINTIKESKUS

RAKENNUTTAJAN JA KIINTEISTÖSIJOITTAJAN NÄKEMYKSET KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA RAKENNUTTAMISESTA. Niina Rajakoski

+.55DNHQQXWWDMDQ<03b5,67g.b6,.,5-$

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Green Energy Showroom (GES) - verkostotilaisuus IVH Kampuksella

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Transkriptio:

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2013-2018 Kuva: Arkkitehtitoimisto Harri Hagan

Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN JA PERUSKORJAUS... 7 Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKOR)... 8 KIINTEISTÖNHOITO... 9 Kiinteistöhuolto ja ulkoalueiden hoito... 9 Puhtaanapito... 11 Jätehuolto... 12 SEURANTA JA VASTUUT... 13 LÄHTEET... 14 1

JOHDANTO Suomen kestävän kehityksen toimikunta määrittelee kestävän kehityksen maanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi kehitykseksi, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kestävä kehitys voidaan määritellä kolmeen ulottuvuuteen sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Kestävä kehitys käsitteenä on jatkuva prosessi, joka perustuu aina ihmisten sen hetkiseen tietämykseen, asenteisiin ja omiin opittuihin arvoihin. Jokaisen meistä on mietittävä elintapojamme ja sitä, miten voimme jokainen henkilökohtaisella toiminnallamme vaikuttaa vähentävästi energiankulutukseen ja ympäristön kuormittamiseen. Meidän on opittava arvostamaan uusia asioita ja mukauduttava uuden teknologian ja tapojen tuomiin haasteisiin jokapäiväisessä elämässämme. 2 Kestävän kehityksen edistämiseksi ja tavoitteita asetettaessa, on tärkeää ensin tunnistaa ja määritellä toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kiinteistöjen ja niiden asukkaiden toiminnasta aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia, niin välillisiä kuin välittömiä. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus edellyttävät kiinteistöjen omistajilta jatkuvasti enemmän ympäristön huomioonottamista kaikessa toiminnassaan. Tämä asettaa myös Kiinteistö Oy Kummatille vastuuta yhteisen ympäristömme hyvinvoinnin turvaamisesta ja kulttuurillisen perinnön säilyttämisestä myös seuraaville sukupolville. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman 2013 2018 tavoitteena on saada aikaan pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen toimintamalli Kiinteistö Oy Kummatin käytössä olevista toimenpiteistä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristömyönteiset käytännön toimenpiteet ovat jokapäiväistä toimintaamme peruskorjauksissa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa.

TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET on Raahen kaupungin alueella huoneiston vuokraus toimintaa harjoittava osakeyhtiö, jolla on noin 1000 vuokrahuoneistoa eri puolilla Raahen kaupunkia. Yritys huolehtii asuntojen vuokraukseen, huoltoon ja isännöintiin liittyvistä asioista. Tänään yrityksen suurena haasteena on saattaa kerrostaloasunnot vastaamaan kunnoltaan nykyajan vaatimuksia ja kysynnän tarvetta. Kiinteistö Oy Kummatin strategian tavoitteena on turvata kysyntää vastaavasti kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus ja laadukkaan asuntokannan ylläpitäminen. 3 Tavoitteet 2013-2018: Käyttöasteen parantaminen nykyisestä 75 %:sta 95 %:iin vuoteen 2018 mennessä. Muutetaan asuntojen tarjonta kysyntää vastaavaksi luopumalla väärän kokoisista Korjausrahat oikeisiin kohteisiin> taloudellisesti kannattavat investoinnit, takaisinmaksuaika Asunto-osakeyhtiöiden muodostaminen ja luopuminen n. 100 epäkurantista asunnosta vuoteen 2017 mennessä. Energiasäästö toimenpiteet yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tarpeen mukaan pienten, matalaenergia asuntojen hankkiminen. Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Kustannuksien jakautuminen mahdollisimman tarkasti aiheuttamisperiaatteella. Erityisryhmien huomioiminen, joka toteutetaan mm. tuottamalla tuettua asumista yhdessä kotihoitopalveluiden kanssa ns. yhteisöasumista. Yhtiön vakaan taloudellisen tilan takaamiseksi ja korjaushankkeiden omarahoitusosuuden nostamiseksi haetaan vapautusta aravarajoituksista. Näin mahdollistetaan oman pääoman kasvattaminen investointihankkeissa. Lisäksi vuokrat ovat sidottu kiinteistönylläpitoindeksiin, joka parhaiten vastaa kiinteistöalan kustannusnousua. Aravarajoitusten alaisissa kohteissa vuokranmäärityksessä sovelletaan omakustannusperiaatetta. Pekkatorihanke etenee sitä mukaa, kun hankkeelle saadaan avustuksia ns. historiallista korjaustyötä varten. Kaikessa toiminnassa ensisijaisena tavoitteena on materiaalien kierrätys, energiatehokkuus ja kestävä kehitys. Yrityksen operatiivista ydinosaamista on kiinteistöjen laadukas hoito ja ylläpito, tehokas ja osaava vuokraustoiminta, ajankohtaisten tietojen/raporttien tuottaminen johdon työkaluksi tulevaisuuden ennakointia ja varautumista varten. Johdon yksi tärkeimpiä ydinosaamisia on talouden hallinnan sekä rahoituksen tuntemus ja suunnittelu. Kaikessa ydinosaamista tukevissa toiminnoissa yksi suurimpia haasteita on tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen mm. automatisoituva kiinteistötekniikka, vaihtoehtoiset energialähteet, kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa toiminnassa, innovatiivisuus,

kansainvälistyvä asiakaskunta ja tietotekniikan/ohjelmien tuomien mahdollisuuksien käyttäminen. Kiinteistö Oy Kummatin yhteiset toimintaperiaatteet: o noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä o sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta o turvalliset, esteettömät ja viihtyisät kiinteistöt 4 o kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen johtamisessa, suunnittelussa ja yksiköiden käytännön toiminnassa o innovatiivisuus johtamisessa ja suunnittelussa o jatkuva suunnittelutyö kiinteistöjen ympäristöä kuormittavien tekijöiden poistamiseksi ja vähentämiseksi o taloudellisen ulottuvuuden toteutuminen kaikessa toiminnassa, joka ei pitkällä aikavälillä perustu velkaantumiseen o rakennuttamisessa ja peruskorjauksien suunnittelussa energiatehokkuus ja rakennusmateriaalien tehokas kierrätys o arvioimme ja seuraamme yrityksen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista vuosittain o edellytämme yhteistyökumppaneidemme noudattavan kestävän kehityksen periaatteita soveltuvin osin

HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI Sosiaalinen kestävyys korostaa ihmisten hyvinvointia sekä kaikkea, mikä liittyy ihmisten sosiaaliseen elämään. haluaa tarjota omalla henkilökunnalleen viihtyisän ja turvallisen työpaikan, jossa työntekijöillä on mahdollisuus kehittää ja suunnitella omaa työtään ja osallistua näin omalta osaltaan oman työpaikan työhyvinvoinnin parantamiseen ja kehittämiseen. Henkilöstö laati 2009 yhteistyössä Hyvän työyhteisön ainekset taulun, jonka tavoitteena on sitouttaa koko henkilökunta toimimaan yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen mukaan. Yrityksen työsuojelutoimikunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman, jonka yhtenä tavoitteena on määritellä keinot, joilla parannetaan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. 5 Käytännön toimenpiteet: o yksiköiden väliset kehittämispalaverit o yksikköpalaverit 1 krt./kk o kehittämiskeskustelut vuosittain koko henkilöstölle o työilmapiirikartoitus 1-2 vuoden välein o työnantajan tarjoama uimahalli/kuntosali käynnit 1 krt./kk o työnantajan tarjoama hieronta 1 krt./kk o toimiston yhteydessä olevan kuntosalin käyttö henkilökunnalle ja perheenjäsenille o henkilöstön fysioterapeutin ohjaamaa liikuntaa 5 krt./v o Kiinteistö Oy Kummatin virkistyspaikka Virpiperällä koko henkilöstön käytössä varauksien mukaan. Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät otetaan huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Yhtiön laatujärjestelmää suunniteltaessa huomioidaan myös työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät osatekijät.

HANKINNAT Ekologisesti kestävässä yhteiskunnassa energiaa käytetään säästäen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään uusia energiamuotoja. Päästöjä ja jätteitä tuotetaan mahdollisimman vähän ja käytetään mieluimmin uusiutuvia kuin ehtyviä luonnonvaroja. Julkisissa hankinnoissa tehtävillä valinnoilla on merkittävä vaikutus tuotteiden ja palveluiden aiheuttamaan elinkaaren aikaiseen energiakulutukseen, päästöihin ja näin energiakustannuksiin. Energiatehokkuus on tärkeä hankintakriteeri hinnan ja muiden perusteiden rinnalla. Energiatehokkaiden hankintojen toteuttaminen vaatii johdon tukea ja sitoutumista. Ensimmäinen askel energiatehokkaiden hankintojen toteutumiseen on johdon päätös ottaa energiatehokkuus huomioon aina kun se on mahdollista ja kustannustehokasta. huomio hankintoja tehtäessä välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Isoimmat hankintapäätöksemme ovat myös julkisia, jolloin kaikilla halukkailla on mahdollisuus seurata ympäristönäkökulmiemme toteutumista. 6 Käytännön toimenpiteet: o toimimme hankintoja tehtäessä voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan o selvitämme hankintojen tarpeellisuuden ja pohdimme löytyykö vaihtoehtoisia keinoja o huomioimme hankittavien sähkölaitteiden energiankulutuksen, oikean sijoittelun ja huolto- ja ylläpitotoiminnot o työkoneita ja laitteita hankittaessa huomioimme tarpeen, elinkaaren, kestävyyden, huollon saatavuuden ja luotettavuuden o johto toimii peruskorjauksia suunniteltaessa innovatiivisesti ja huomio uusien energiamuotojen käyttöönoton helppouden tulevaisuuden kiinteistöissä (aurinko, tuuli) o toimimme mahdollisuuksien mukaan energiatehokkaasti ja huomioimme tehokkaan rakennustarvikkeiden kierrätyksen peruskorjauksia tehtäessä o pyrimme mahdollisuuksien mukaan tukemaan paikallisia palveluntarjoajia Kiinteistöjen lämmityksen lisäksi valaistus, ajoneuvojen käyttö ja erilaiset sähkö/toimistokoneet kuluttavat huomattavasti energiaa. Kiinteistö Oy Kummatin käytössä olevat ATK ja muut toimistolaitteet vastaavat Energy Star 2007- tason mukaisia energiatehokkuusvaatimuksia. Tietoteknisten laitteiden hankintoja tehtäessä kiinnitämme huomiota elinkaariajatteluun ja ympäristöystävällisyyteen. Kiinteistöiden valaistukseen käytämme pääsääntöisesti led-

valaisimia ja loisteputkia. Hehkulamppujen käyttö kiinteistöiden valaistukseen vähenee uusien EU-määräyksien myötä koko ajan. Ajoneuvohankinnat optimoimme käytön mukaan ja pyrimme välttämään tarpeettomia matkoja ja kuljetuksia. Tulevaisuudessa ajoneuvoja hankittaessa otamme huomioon myös sähkö/hybridi autojen mahdollisuuden. RAKENNUTTAMINEN JA PERUSKORJAUS 7 Rakentaminen ja kiinteistöjen peruskorjaukset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kestävä kehitys ei sisällä ajatusta vastustaa kaikkea uudisrakentamista, mutta usein rakennuskannan purkamisen sijasta korjaaminen kannattaa. Samalla säästetään rakennusperintöä tuleville sukupolville. Uudisrakentamisessakin ekologinen rakentaminen on yleistymässä ja uusia rakenteita kehitetään. Tänään yksi ympäristöä tukevista trendeistä on tilatehokkuuden tavoittelu. Nykyisin kiinteistöiden omistajien tuleekin miettiä tarkkaan peruskorjauksia tehtäessä tulevaisuuden kysyntää ja sitä, minkälaisia ja kokoisia tiloja on järkevä tehdä ja näin saadaan tilat tehokkaaseen käyttöön ja samalla ympäristöä vähemmän kuormittaviksi (T. Lehtonen, T. Ventovuori, A. Tuomela & A. Salonen & O. Koskisto. 2009 s. 19.) Rakennuttaminen ja kiinteistöjen peruskorjaukset vaativat aina investointeja ja ympäristö ystävällisyys ja uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksien luominen peruskorjattuihin kohteisiin kannattaa, koska pitkällä aikavälillä kiinteistöjen arvon ja käyttöasteen nähdään kasvavan. Vastaavasti jos tarkastellaan investointien jälkeisiä ylläpitokuluja, merkittäviksi nousevat lämpö, sähkö ja vesi. Energiatehokkailla alku- ja peruskorjausinvestoinneilla pystytään vaikuttamaan ympäristökuormitukseen ja näin pudottamaan ylläpitokuluja. Lisäksi tulevaisuudessa tiukentuvat ympäristömääräykset tuovat pienempiä muutospaineita tämän päivän ekologisesti rakentavalle (T. Lehtonen, T. Ventovuori, A. Tuomela & A. Salonen & O. Koskisto. 2009 s. 20-23.) Kiinteistö Oy Kummatissa on käynnissä voimakas peruskorjaus volyymi. Vuosien 2005 2009 aikana on aloitettu Kummatin alueen kehittäminen. Käyttöasteprojektin ensimmäinen vaihe valmistui 2008, jolloin peruskorjattiin Kummattiin kolme kerrostaloa. Toinen ja kolmas vaihe käynnistettiin syyskuussa 2009, joka koskee neljän kerrostalon peruskorjausta ja muutostöitä Kummatissa. Vuosien 2010 2014 aikana toteutetaan peruskorjaushanke nopeutetussa aikataulussa. Hankkeen 2. ja 3. vaihe valmistuu vuonna 2010, Jousikatu 6 vuonna 2012 ja Jousikatu 4 vuonna 2014. Kaikki edellä mainitut rakennukset valmistuvat matalaenergia rakennuksiksi ja varustetaan aurinko-ja tuulivoimalla sekä hulevesien keräysjärjestelmällä, näin tullaan saavuttamaan alueella 50 % energia säästöt.

Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKOR) Arkkitehti Harri Hagan toimii Kiinteistö Oy Kummatin peruskorjaushankkeiden pääsuunnittelijana. Kummatin peruskorjauskohteiden vaiheet 2. ja 3. ovat mukana ENTELKORhankkeessa, jonka vastuullisena johtajana toimii Harri Hagan. Hanke toteutetaan TTY:n Rakennetun ympäristön tiedekunnan Arkkitehtuurin laitoksella yhteistyössä Rakennustekniikan laitoksen kanssa (Ympäristöministeriön lähiöohjelma 2009 2011. s.1.) ENTELKOR-hankkeessa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja suomalaisten lähiöiden energiatehokkaaseen rakentamiseen. Korjaus- ja täydennysrakentamisen, uusien asuntotyyppien sekä uusien teknologioiden vaikutusta arkkitehtuuriin, lähiöiden ilmeeseen ja energiakulutukseen, joita tutkitaan ja seurataan mm. Raahen koerakentamiskohteissa (2. ja 3. vaihe). ENTELKOR-hankkeessa selvitetään: 8 o millaisilla rakennusteknisillä toimilla olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuustavoitteet voidaan saavuttaa; o millaista on lähiöiden energiatehokas täydennysrakentaminen rakennusteknisesti, sekä asemakaava- ja korttelisuunnitelmatasolla; erityistä huomiota kiinnitetään alueen arkkitehtuuriin, viihtyisyyteen sekä pysäköintiratkaisuihin; o kuinka energiatehokas korjaus- ja täydennysrakentaminen, johon kuuluu uusien teknologioiden soveltaminen, on ratkaistavissa arkkitehtonisesti tyydyttävällä tavalla; millainen on ekologinen estetiikka tässä tapauksessa; o kuinka olemassa olevat asunnot on korjattavissa niin, että lähiöiden asuntotypologiaa saadaan laajennettua vastaavaan nykyisiä tarpeita, elinkaariasumisen periaatteita, sekä muuttuvia elämäntapoja (maahanmuuttajat, ikääntyminen, yksineläjät ja muut väestörakenteen muutokset); o kuinka erityisesti energiatehokkuuden tavoitteissa todella onnistutaan; seurantatutkimuksessa mitataan Raahen koerakennuskohteen a) tämänhetkisen tilanteen, b) suunnitelmien ja c) toteutuneen lähiökorjauksen energiatehokkuus. o millaista elinkaarikustannusten laskentamallia energiatehokkaassa lähiökorjaamisessa voidaan soveltaa, ja millaisia kriteerejä tästä on johdettavissa rakennushankkeiden päätöksentekoon sekä asunto-osakeyhtiöille että vuokrataloyhtiöille. Energiatehokkuuden lisäksi hankkeen läpikäyvinä teemoina ovat saavutettavuus ja esteettömyys, jotka tässä yhteydessä tarkoittavat lähiöiden soveltumista kaikille ikä- ja ihmisryhmille mukaan lukien liikuntaesteiset ja autottomat taloudet (Ympäristöministeriön lähiöohjelma 2009 2011.s. 2-3.)

Kiinteistö Oy Kummatin peruskorjauksien pyrkimyksenä on vastata tulevaisuuden kysyntään ja nykyiset hankkeet onkin suunniteltu vastaamaan 40 vuoden kuluttua vallitseviin olosuhteisiin. Suurimpana haasteena on saada valtion ja kuntien edustajat ymmärtämään, että rajoituksilla ei päästä tähän päämäärää. Yrityksen investoinnit vaativat myös lisärahoitusta ja yritys pystyy sijoittamaan suuriin investointeihin myös omaa pääomaa. Yrityksen tavoitteena on tasainen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Rakentamisessa ja peruskorjauksissa on otettu huomioon tehokas rakennusmateriaalien kierrätys ja kaikki rakennusmateriaali pyritäänkin tehokkaasti uusiokäyttämään. 9 KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistönhoito määritellään kiinteistön ylläpitoon kuuluvaksi säännölliseksi toiminnaksi ja on osa kiinteistön ylläpitoa. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, ulkoalueiden hoito ja puhtaanapito. Kiinteistönhuolto on Kiinteistö Oy Kummatin ydinosaamista ja kestävää kehitystä ajatellen tärkeimmistä painopiste alueista. Kiinteistöhuolto ja ulkoalueiden hoito Hyvin ja laadukkaasti hoidetut kiinteistöt saavat ihmiset viihtymään ja tekevät asumisesta turvallista. Hyväkuntoinen kiinteistö on myös ympäristöystävällinen ja pitkällä aikavälillä edullinen. Ennaltaehkäisevillä huoltotoimilla pidetään kiinteistöt kunnossa koko elinkaaren ajan ja kiinteistöjen hoidon merkitys ympäristövaikutusten ja kestävän kehityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää. Tiukentuvat energian käytön säästötavoitteet ja ympäristövaatimukset muodostavat yhden keskeisimmistä kiinteistöhuollon osa-alueista. Toimivalla ja oikein ohjatulla talotekniikalla on merkittävä vaikutus kiinteistöjen energiankäyttöön ja sisäilmaolosuhteisiin. Ympäristöystävällisten materiaalien, aineiden ja menetelmien käyttö rakennusten ja ulkoalueiden kunnossapidossa edistää omalta osaltaan kestävää kehitystä. Kestävää kehitystä ajatellen kiinteistöhuollon keskeisimpiä alueita on ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien säädöt, huolto ja optimointi, kiinteistöjärjestelmien sähkönkulutuksen säätö/optimointi sekä vesi- ja viemärijohtojen ja kalusteiden säätö ja huolto. Kiinteistö Oy Kummatin kiinteistöjen käytössä ja ylläpidossa keskeistä on suunnitelmallisuus, talotekniikan oikean käytön ja toiminnan varmistus sekä optimoiminen, oikeiden ylläpitomenetelmien oikea aikainen soveltaminen käytäntöön sekä ylläpidon ja energiakustannusten aktiivinen seuranta. Lisäksi palvelutuottajien valinnoissa painotamme ympäristöasioita ja tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin.

Käytännön toimenpiteet: o toimimme voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan o opastamme ja neuvomme asukkaitamme mm. jätteiden lajittelussa ja energian säästö asioissa o kiinteistöjen elinkaari ajattelun soveltaminen päivittäisessä toiminnassa o materiaalien, energian ja veden vastuullinen ja järkevä käyttö ja seuranta o nykyaikaisen tekniikan käyttö kiinteistöjen ylläpidossa energian kulutuksen vähentämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi (sähköinen huoltokirja) 10 o asuinympäristön viihtyisyydestä, siisteydestä ja eettisyydestä huolehtiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan o asukkaiden arvojen ja asenteiden muuttaminen tiedottamisella ja opastamisella kestävän kehityksen periaatteiden mukaan o luotettavuus, täsmällisyys, rehellisyys ja ammattitaitoinen kiinteistöhuollon henkilökunta o eettisesti ja ekologisesti tuotetut palvelut ja tuotteet

Puhtaanapito Siivousalalla tuotteiden kehittäjien, valmistajien sekä käyttäjien tulee olla tietoisia ympäristö asioista. Taloudellisuus ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Uusien teknologioiden, tuotteiden ja välineiden käyttöönotto ja työn suunnittelu ovat merkinneet entistä taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää kiinteistöjen hoitoa. Erilaisten koneiden, kuten lattianhoitokoneiden tai märkäpyyhintäkoneiden, ja siivousvälineiden käytössä ja puhdistamisessa käytetään energiaa ja vettä. Siksi jokapäiväisessä kiinteistöjen puhtaanapidossa on ensisijaisen tärkeää huomioida materiaalien, energian ja veden kulutuksen järkevä ja vastuullinen käyttö. Lisäksi siivous synnyttää liikennettä esimerkiksi vuokrattavien ovimattojen kuljettamisesta pesulaan ja takaisin, työkohteiden välillä tai välineiden kuljetuksissa. Siivouksella voidaan myös vaikuttaa rakennuksen ja rakenteiden käyttöikään sekä sisäilman laatuun. 11 Siivouksessa käytettävien kemikaalien ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy lähinnä niiden koostumukseen ja siihen, sisältävätkö aineet luonnossa hajoamattomia tai luonnolle myrkyllisiä ainesosia. Siivouskemikaalit ovat tyypillisesti myrkyllisiä ja hitaasti hajoavia ja niistä voi myös vapautua raskasmetalleja tai ne saattavat aiheuttaa rehevöitymistä vesistöissä. Nykyisin siivousaineiden kehittäjät ja valmistajat huomioivat tuotteita suunniteltaessa ympäristö ystävälliset näkökulmat ja siksi erilaisten ympäristöystävällisten tuotemerkkien valitseminen jokapäiväiseen puhtaanapitoon on tärkeä osa kestävän kehityksen tukemista. Käytännön toimenpiteet: o työntekijäkohtaiset viikkotyösuunnitelmat (taloudellisuus ja tehokkuus) o tiloissa käytettävät käsipyyhe- ja wc-paperit on valittu ympäristöystävällisyyttä huomioiden o toimimme voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan o edellytämme yhteistyökumppaneidemme noudattavan kestävän kehityksen periaatteita soveltuvin osin o vedenkulutuksen ja energian käytön seuranta, vähentäminen ja huomioiminen jokapäiväisessä työssä o oikeiden työmenetelmien ja välineiden valinta työkohteen mukaan o siivoustarvikkeiden (esim. jätesäkit, roskapussit) uusiokäyttäminen tai käytön vähentäminen mahdollisuuksien mukaan o jätteiden oikeaoppiminen ja tehokas kierrättäminen, sekä asukkaiden opastaminen oikeaan jätteiden lajitteluun

o Siivoustuotteita hankittaessa kiinnitetään huomiota elinkaariajatteluun o hankitaan vain välttämättömiä tuotteita o ympäristöä vähiten kuormittavia tuotteita o huomioidaan tuotteen elinkaari (valmistus->jäte) o tuotteiden kuljetus ja käyttökohde o pakkausmateriaalit, kierrätys ja hävittäminen o käyttö ja pitkäikäisyys (vältetään kertakäyttöisiä tuotteita) 12 Jätehuolto Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito tuottavat monenlaisia ympäristövaikutuksia kuten esim. jätteitä. Jätteet aiheuttavat haittaa ympäristölle ja niistä aiheutuvat seuraukset voivat kohdistua ilmaan, vesiin tai maaperään. Ehkä selkein jätehuoltoon liittyvä ympäristönäkökohta kaatopaikoille kertyvien jätteiden ohella on jätteiden kuljetus syntypaikalta lajitteluun, kierrätykseen tai loppukäsittelyyn. Kuljetuksesta aiheutuu tavanomaiset liikenteen ympäristövaikutukset, jotka ovat päästöt ilmakehään, pöly, melu ja raaka-aineiden kulutus. Jätehuoltotilojen siivouksen vaikutukset ovat vastaavat kuin siivouksella yleensäkin, minkä lisäksi ne saattavat muodostaa ympäristöriskin kiinteistön alueelle. Vuoden 2010 aikana valmisteilla oleva uusi jätelaki tuo mukanaan myös uusia haasteita kiinteistöjen jätehuoltoon. Mahdolliset vaikutukset selviävät vasta jätelain valmistumisen myötä kevään 2010 aikana. Keväällä 2010 aloitetaan myös Oulun uuden jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Käytännön toimenpiteet: o toimimme voimassa olevien jätelain ja asetusten mukaan o Kiinteistö Oy Kummatin toimistolla syntyvät jätteet lajitellaan jo työpisteissä lajitteluvaunuihin, joista työntekijät huolehtivat niiden tyhjennykset oikeisiin lajittelukaappeihin. o jätteiden syntyä ehkäistään ja terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta pyritään torjumaan o jätteiden lajittelu ja kierrätys järjestetään siten, että uusiokäyttö ja jatko hyödyntäminen voidaan toteuttaa (lajittelu astiat) o huolehditaan erityisen hyvin haitallisten ja ongelmajätteiden hävittämisestä (esim. akut, kemikaalit)

o jätteiden lajittelun ja kierrättämisen tehostaminen ja asukkaiden opastaminen/neuvominen jäteasioissa o jätepalvelut tuotetaan laadukkaasti ja niitä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa (lajittelun tehostaminen, kierrätys, jäteastiat ja sijainti) o uusien teknologioiden käyttöönotto mahdollisuuksien mukaan SEURANTA JA VASTUUT 13 Kestävä kehitys on jatkuvasti muuttuvaa toimintaa yhteisen hyvinvointimme ja elinolosuhteiden parantamiseksi. seuraa jokapäiväisessä toiminnassaan tämän toimenpideohjelman toteutumista ja miettii yhdessä henkilöstön kanssa keinoja vielä tehokkaampaan ympäristön ja energian kulutuksen säästöihin. Yksiköiden esimiehet ja työnjohto valvoo ja arvioi toimenpiteiden noudattamista. Lisäksi vuosittain toimenpideohje päivitetään vastaamaan sen hetkistä tilannetta.

LÄHTEET Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKOR) s. 1-3. Teoksessa. Ympäristöministeriön lähiöohjelma 2009 2011. ENTELKOR ja EVAKO-HANKKEIDEN YHTEISEN OHJAUSRYHMÄN 1. KOKOUS. Kokouskutsu 11.11.2009. T. Lehtonen, T. Ventovuori, A. Tuomela & A. Salonen & O. Koskisto. 2009. Ympäristölähtöisellä kiinteistöliiketoiminnalla kohti taloudellisia hyötyjä s. 19-23. Teoksessa S. Junnila (toim.) Rakentamisen energiatulevaisuus. Helsinki: Sitran raportteja 84. 14