Intian ilmastopolitiikka ja post-2012. Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Aasian taloudellinen nousu

Globaaleja kasvukipuja

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri,

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Globaaleja kasvukipuja

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Kansainvälisen talouden näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Kööpenhaminan ilmastokokous

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Globaalin kehityksen epävarmuus

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

ICC Open Market Index Ennakkotiedot ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Edessä väistämätön muutos

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

LähiTapiola Varainhoito Oy

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

RAHAPÄIVÄ Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa

Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa?

Maailman metsät paljon vartijana

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Mitä Durbanin jälkeen?

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Metsäpolitiikka arvioitavana

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Ilmastovaalit ja populismi

ODIN Rahastot. Menestyksekästä osakepoimintaa jo 20 vuotta mihin ODIN sijoittaa v. 2010? Sijoitusristeily

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

Transkriptio:

Intian ilmastopolitiikka ja post-2012 Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Mitigation commitments? - Not now, not ever! - Prodipto Ghosh, delegate, member of PMs council on climate change, 2008

Rakenne Taustaa Ilmastokysymys Intian sisä- ja ulkopolitiikassa Kohti rakentavaa keskustelua Intian kanssa

Taustaa: Intian talouskehitys BKT kasvanut 7% vuosivauhtia 2000-luvulla Taustalla talousreformit, globalisaatio, koulutustaso, intialainen yrittäjyys, suhteellisen vakaa yhteiskuntajärjestys ja oikeusjärjestelmä 2009-2032 oletettu kasvuvauhti 8% (TERI, Planning Comission) tai 6,3% (IEA)

Taustaa: Intian päästöjen kehitys Maailman 4. suurimmat KHK-päästöt globaaleista päästöistä ~5,5%, historiallisesti ~2% BKT:n 8% kasvu vaatii energiantuotannon 3 4 kertaistamista 2003 2032 aikana Hiilen osuus primäärienergiasta 39%, öljyn 25% ja maakaasun 5%

Taustaa: Intian köyhyys Human Development Index sijoitus 128 34,3% tulotaso alle US$1/päivä 80,4% tulotaso alle US$2/päivä per capita BKT ostovoimapariteetilla 1/8 OECD:n keskiarvosta 44% väestöstä elää ilman sähköä Kaksi Intiaa: kaupungit ja maaseutu jopa 60% Intian työvoimasta maataloussektorilla

Taustaa: yhteenveto Köyhyys selittää alhaiset per capita-päästöt, bioenergian (~35%) käytön sekä valtavan energiankulutuksen kasvupotentiaalin Huomattavat erot esimerkiksi Kiinaan tai Etelä- Afrikkaan verrattuna Päästöjen kasvu-uraan voidaan vaikuttaa

Intia ilmastoneuvotteluissa Kehys: köyhyystavoitteet vs. ympäristötavoitteet Indira Gandhi 1972 Tukholmassa development is the first and overriding priority of developing country parties (Artikla 4.7) Annex I on otettava vastuu ilmastonmuutoksesta vähennettävä yli 20-40% päästöistä 2020 mennessä rahoitettava non-annex I maiden toimia (CDM, rahastot ja teknologian siirto) Puolustautuva asenne, legalistiset tulkinnat, jarruttaminen status quon muuttamisessa MoEF ja MEA johtaneet delegaatiota Chandrashektar Dasgupta ja Prodipto Ghosh

Kansallinen suunnitelma NAPCC Korkeimman poliittisen tason työryhmä useita kokouksia, 3-4 luonnosta suunnitelmasta mukana mm. Rajendra Pachauri ja Sunita Narain Hyväksytty suunnitelma jäi löyhäksi viitekehykseksi 8 missiota, kehitystoimia joissa ilmastohyötyjä

Miltä keskustelu näyttää Intian näkökulmasta? Ärtymys Major Emitter -leimasta ~2% maailman kumulatiivisista päästöistä per capita päästöt ~70% globaalia keskiarvoa pienemmät Annex I ei ole hoitanut rooliaan ja täyttänyt lupauksiaan USA:n päästöt kaukana 1990-tasosta, paluu vuonna 2016? ilman siirtymätalouksia 11% kasvu Annex I päästöissä 1990-2005 teknologian siirto? Intian kehitystasoa ja ongelmia ei ymmärretä Kiina ja Intia, Chindia, Emerging economies

Intian (eliitin) näkökulmia Kova linja nyt on meidän vuoromme! ilmastopolitiikka on Pohjoisesta tuleva geopoliittinen uhka kaikkea ilmastopoliittista on jarrutettava ja vältettävä Realistit Intialla on syytä toimia kansallisesti Pohjoinen käyttää Intiaa tekosyynä vähäisille toimilleen Intialla ei kansainvälisiä velvoitteita, mutta kansallinen etu puoltaa kehityspolitiikkaa jossa ilmastohyötyjä Internationalistit hetkeen on tartuttava! ei vain CBDR, vaan CBDR + tehokkuus kotimaisten toimien ja kv-politiikan yhteys Intian tulee näyttää johtajuutta Etelä-Afrikan tapaan

Intian (eliitin) keskustelua Julkinen keskustelu alkanut vasta viime vuosina kv-ilmastopolitiikkaa uutisoidaan CDM on herättänyt yksityisen sektorin kiinnostuksen Kv-rahoitusratkaisujen hallinta tärkeää syvä epäluulo GEF:iä ja WB:tä kohtaan Sektoriyhteistyön mahdollisuus? mitä Intian ei tarkoittaa?

Kohti rakentavaa keskustelua Intian kanssa Debatilla on useita kehyksiä, ei vain yhtä unohdetaan suuret shared visionit Aikaisen toiminnan mahdollisuudet on napattava ilmastohyödyt ovat vahva yhteinen insentiivi energiansäästö ja tuontiriippuvuus motivoivat Mahdollisuuksien korostaminen voimauttaa edistyksellisiä Intian sisäisessä keskustelussa Julkisten rahastojen symbolinen politiikka

Kiitos antto.vihma@tse.fi