ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista, mikä merkitsi 4,1 %:n väestöosuutta. Ulkomaalaistaustaisista yli 40 % eli 89 400 henkeä asui pääkaupunkiseudulla. Seudun väestöstä 9 %:lla oli ulkomaalaistausta. Eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. Edellisestä vuodesta ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta. Suurin lisäys oli ssa, jossa työvoimassa oli 55 % ulkomaalaistaustaisista. Työvoimaan kuuluminen oli vuoden 2007 lopussa hieman yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Tämä johtui ulkomaalaistaustaisten miesten korkeasta työvoimaan kuuluvuudesta. Ulkomaalaisnaisten työvoimaan kuuluvuus oli alhaisempi kuin naisilla yleensä, mutta heistäkin joka toinen oli työvoimassa. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Työllisten osuus oli korkein Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain reilu kolmannes. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 11 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös entisen neuvostoliiton alueelta peräisin olevien työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi. Naisten ja miesten väliset erot työttömyydessä olivat merkittäviä kulttuuritaustasta riippuen.
ULKOMAALAISTAUSTAISTEN TALOUDELLINEN TOIMINTA Venäläistaustaisuus ssa muuta seutua vähäisempää Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista 1, mikä merkitsi 4,1 %:n väestöosuutta. Ulkomaalaistaustaisista yli 40 % eli 89 400 henkeä asui pääkaupunkiseudulla, mikä oli noin 7 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seudun väestöstä 9 %:lla oli ulkomaalaistausta. Eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. 100 % 0,5 0,5 0,5 0,6 0,4 0,4 90 % 13,5 15,4 15,2 14,7 18,7 14,2 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 4,9 4,1 7,6 5,9 22,8 5,2 5,1 5,0 4,7 4,7 5,1 12,0 11,2 12,7 5,7 5,7 4,7 20,8 20,8 21,2 6,5 4,8 2,8 5,1 11,3 10,9 6,9 7,6 15,4 26,5 Australia ja Oseania Kauko-Itä ja muu Aasia Lähi-Itä Pohjois- ja lat. Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Venäjä ja ent. Neuvostol. Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa 30 % 20 % 10 % 8,2 8,3 14,9 10,3 10,5 10,9 9,3 9,2 9,4 9,5 10,1 10,6 5,0 7,1 7,9 6,8 8,2 6,6 Muu pohjoismaa Suomi 7,0 7,1 6,9 6,9 7,0 7,8 0 % Koko maa Pääkaupunkiseutu Hlgin seutu Helsinki Kuva 1. Ulkomaalaistaustaiset maaryhmittäin joko maassa ja pääkaupunkiseudulla 31.12.2007 Vantaa Eniten koko maan ulkomaalaistaustaisista oli venäläis- tai neuvostoliittotaustaisia ja toiseksi eniten pohjoismaalaisperäisiä. Pääkaupunkiseudulla venäläistaustaisuus oli vähäisempää ja toiseksi yleisin tausta oli afrikkalaisuus. Pääkaupunkiseudun kunnista venäläistaustaisuus oli yleisintä Vantaalla ja vähäisintä ssa. Afrikkalaisuus ja baltialaisuus olivat yleisempiä Helsingissä kuin kuissa kunnissa. Kaukoitä- ja aasialaisuus sekä pohjoismainen tausta olivat useammalla espoolaisella kuin helsinkiläisellä tai vantaalaisella. ¹ Ulkomaalaistaustaisella henkilöllä tarkoitetaan kuntalaista, joka on joko syntynyt ulkomailla tai on jonkun ulkomaan kansalainen 2 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010
Työvoimaan kuuluminen yleistynyt Vuoden 2007 lopussa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työvoimaankuuluvuus oli yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluminen, joko työllisenä tai työttömänä, oli yleisintä Vantaalla ja vähäisintä Helsingissä. Edellisestä vuodesta työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta. Suurin lisäys oli ssa. Lasten määrä oli korkein ssa ja matalin Helsingissä, samoin koululaisten ja opiskelijoiden. Näiden nuorimpien osuus oli laskenut Helsingissä ja Vantaalla, mutta kohonnut ssa. Eläkeläisiä ja muita työvoimaankuulumattomia (varusmiehet, työttömyyseläkeläiset, kotirouvat yms.) ulkomaalaistaustaisia oli eniten helsinkiläisissä ulkomaalaistaustaisissa ja heidän osuutensa oli kohonnut huomattavasti vuoden aikana. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Muut työv. ulkop. Eläkeläiset Opiskelijat, koulul. 0-14 -vuotiaat Työvoima 0 % Koko maa Pääkaup.-seutu Hlgin seutu Helsinki Vantaa Kuva 2. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan ssa 31.12.2006 Ulkomaalaistaustaisten espoolaisten työvoimaan kuuluminen oli vuoden 2007 lopussa hieman yleisempää kuin kantaväestön. Tämä johtui ulkomaalaistaustaisten miesten korkeasta työvoimaan kuuluvuudesta. Ulkomaalaisnaisten työvoimaan kuuluvuus oli alhaisempi kuin naisilla yleensä, mutta heistäkin joka toinen oli työvoimassa. Edelliseen vuoteen verrattuna työvoimaan kuuluvuus oli noussut kaikissa ryhmissä. 70 60 50 59,4 54,0 54,8 54,7 53,3 49,5 40 % 30 Kaikki Ulkom. 20 10 0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 3. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan ssa 31.12.2007 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 3
n ulkomaalaistaustaisesta väestöstä työttömiä oli 6 % ja työllisiä ryhmästä oli 49 %. Ulkomaalaistaustaisilla työttömien osuus oli suurempi ja työllisten osuus pienempi kuin kantaväestöllä. Edellisestä vuodesta työllisyys oli kasvanut ja työttömyys vähentynyt. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaisten opiskelu oli hieman yleisempää kuin koko väestön ja ryhmään muu kuuluminen selvästi yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla lasten hoitaminen kotona ja yleensä kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Toisaalta myös ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on vaikeampaa kuin muiden. Muut työv. ulkop. Eläkeläiset 3,8 4,6 12,2 15,3 Opiskelijat, koulul. 0-14 -vuotiaat 9,5 8,5 15,9 20,8 Ulkom. Kaikki Työttömät 6,2 2,6 Työlliset 48,6 52,1 0 10 20 30 40 50 60 % Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön taloudellinen toiminta ssa 31.12.2007 Ulkomaalaistaustaisten työttömyys yleisintä Vanha-ssa Työssä käyminen oli yleisintä pohjois-espoolaisilla ulkomaalaisilla ja vähäisintä Suur-Matinkylässä asuvilla. Edelliseen vuoteen verrattuna työllisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Suur- Tapiolassa tai Suur-Kauklahdessa asuvat ulkomaalaistaustaiset olivat harvimmin työttömiä työnhakijoita ja yleisintä työttömyys oli Vanha-ssa asuvilla. Opiskelijoita oli eniten ulkomaalaistaustaisissa, jotka asuivat joko Suur-Tapiolassa tai Suur-Leppävaarassa. Opiskelijoiden osuus oli laskenut edellisestä vuodesta useimmilla suuralueilla. Ulkomaalaistaustaisia eläkeläisiä olevia oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, samoin kotitöitä tekeviä. 4 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0-14 -vuotiaat Työttömät Työlliset 20 % 10 % 0 % Suur-Leppävaara Suur- Tapiola Suur-Matinkylä Suur-nlahti Suur- Kauklahti Vanha Pohjois- Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain 31.12.2007 Taloudellisen toiminnan vaihteluihin eri alueilla vaikuttaa se, että eri maahanmuuttajaryhmät ovat keskittyneet eri alueille. Toisten ulkomaalaisryhmien työllistyminen on vaikeampaa kuin toisten ja eri ryhmillä on erilaiset kulttuuriset perinteet mm. naisten osallistumisesta kodin ulkopuoliseen työelämään. Australia ja Oseania 46,4 2,4 14,3 3,6 2,4 31,0 Kauko-Itä ja muu Aasia 47,6 6,4 10,2 13,9 2,8 19,1 Lähi-Itä 39,7 12,8 11,4 14,1 2,2 19,9 Latinalainen Amerikka 52,4 5,3 12,0 10,3 4,0 16,0 Pohjois-Amerikka 42,8 1,6 23,2 5,94,4 22,2 Saharan eteläp. Afrikka 45,0 11,0 8,4 12,0 1,6 21,9 Pohjois-Afrikka 54,1 13,3 3,8 8,9 3,0 16,9 Työlliset Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Venäjä 25,4 52,5 57,1 2,4 40,2 8,4 7,7 9,2 5,3 16,9 8,9 0,0 8,8 9,2 15,9 15,1 7,7 9,3 Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Baltian maat 60,8 4,2 11,2 7,11,4 15,4 Muut Muu Länsi-Eurooppa 53,9 3,0 17,9 5,8 5,1 14,3 Muu pohjoismaa 42,5 0,5 31,2 7,2 7,2 11,3 Ruotsi 63,4 2,7 11,5 11,1 6,1 5,3 Suomi 13,8 1,1 78,0 2,0 3,4 1,8 Yhteensä 48,6 6,2 15,9 9,5 4,6 15,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta synnyinalueen mukaan 31.12.2007 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 5
Kulttuuritaustan merkitys taloudelliseen aktiivisuuteen näkyy selvästi kuvassa 6. Pohjoisafrikkalaistaustaisista ja lähi-itätaustaisista 13 % oli työttömänä ja myös eteläafrikkalaisilla työttömien osuus oli keskimääräistä korkeampi. Näissä ryhmissä myös kotitaloustyötä tekevien tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kaikkein yleisintä kotitaloustöistä huolehtiminen oli australialais- ja pohjoisamerikkalaistaustaisilla. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien osuus oli laskenut kaikissa maaryhmissä, samoin kotitaloustöitä tekevien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus. Työllisten osuus oli korkein Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven Ruotsin siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Muuttoliike Baltian maista on aikuisvoittoista työvoiman muuttoa, mikä lienee lukujen taustalla. Alhaisin työssäkäyvien osuus oli Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla, sillä suurin osa heistä on vielä lapsia. Myös Venäjällä syntyneiden ryhmässä työssäkäynti oli harvinaista ja lasten ja opiskelijoiden osuus suuri, mikä johtuu Venäjän valtion lyhyestä olemassaolosta. Sen sijaan entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä työvoimaan kuuluvuus oli varsin yleistä. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain reilu kolmannes. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Lähi-idässä syntyneiden työttömyys korkein Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan kuulumiseen eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 11 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös entisen neuvostoliiton alueelta peräisin olevien työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi. Vähäisintä työttömyys oli Pohjoismaissa, Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Baltiassa syntyneillä. Lähi-Itä Pohjois-Afrikka Saharan eteläp. Afrikka Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Kauko-Itä ja muu Aasia Yhteensä Latinalainen Amerikka Venäjä Suomi Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Australia ja Oseania Ruotsi Pohjois-Amerikka Muu pohjoismaa 1,1 9,1 8,6 7,5 6,4 5,3 4,9 4,0 3,5 13,8 13,5 11,9 11,3 19,7 19,7 24,3 0 5 10 15 20 25 30 Kuva 7. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan ssa 31.12.2007 % 6 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010
Naisten ja miesten väliset erot työttömyydessä olivat merkittäviä kulttuuritaustasta riippuen. Suurimman työttömyyden ryhmässä, Lähi-Idässä syntyneiden, ero miesten ja naisten välilläkin oli suurin. Muualta Euroopasta olevilla ei ollut sukupuolten välistä eroa ja Suomessa syntyneillä naisten työttömyys oli vähäisempää kuin miesten. Lähi-Itä Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Muu Eurooppa Entinen Neuvostoliitto Kauko-Itä ja muu Aasia Yhteensä Latinalainen Amerikka Venäjä Suomi Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Australia ja Oseania Ruotsi Pohjois-Amerikka Muu pohjoismaa 20,5 21,7 19,5 22,8 18,1 18,3 10,8 16,6 9,3 14,6 9,7 13,1 9,9 12,1 6,9 9,0 7,9 2,7 10,2 7,3 5,4 4,4 5,6 6,7 3,8 2,6 5,4 5,3 2,5 0,0 1,6 35,2 Naiset Miehet 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuva 8. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan ja sukupuolen mukaan ssa 31.12.2007 Työssä käyvien ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat sairaala-, keittiöapulainen, siivooja, tietotekniikan asiantuntija, myyjä, moottoriajoneuvojen kuljettaja, kokki tai tarjoilutyöntekijä, lasten- tai perushoitaja, rakennustyöntekijä ja elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntija. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 7
Sammanfattning I slutet av 2007 var antalet invånare med utländsk bakgrund i Finland 217 700 vilket utgör en andel om 4,1 % av befolkningen. Av dem bodde över 40 %, dvs. 89 400 personer i huvudstadsregionen. Av regionens befolkning hade 9 % utländsk bakgrund. Andelen personer med utländsk bakgrund var störst i Helsingfors och minst i Vanda. Jämfört med föregående år noterades en ökning av personer med utländsk bakgrund i arbetskraften både i hela landet och inom huvudstadsregionen med undantag för Helsingfors. Den största ökningen noterades i Esbo där personer med utländsk bakgrund utgjorde 55 % av arbetskraften. Tillhörigheten i arbetskraften var i slutet av 2007 något mer allmän än bland Esbobor i genomsnitt. Det berodde på hög tillhörighet i arbetskraften bland män med utländsk bakgrund. Bland kvinnor med utländsk bakgrund var tillhörigheten i arbetskraften lägre än bland kvinnor i allmänhet, men också bland dem hörde varannan till arbetskraften. Bland befolkningsgrupper utanför arbetskraften var andelen barn mindre bland personerna med utländsk bakgrund än bland hela befolkningen och andelen pensionärer var särskilt liten. Kvinnorna med utländsk bakgrund skötte oftare sina barn hemma och gjorde hemarbete i större utsträckning än kvinnor i genomsnitt. De som fötts i Sverige var mest sysselsatta. Ofta har andra generationens finländska invandrare i Sverige och deras barn återvänt. Andelen sysselsatta var störst bland balterna. Sextio procent av dem hade förvärvsarbete. De som fötts i Mellanöstern och någon annanstans i Asien hade få barn, men andelen sysselsatta var endast en dryg tredjedel. Andelen personer som gjorde hemarbete var hög bland dem som fötts i Mellanöstern och någon annanstans i Asien. Då arbetslösheten granskas som arbetslöshetsprocent, dvs. i förhållande till arbetskraften och inte till hela befolkningen, är utlänningarnas arbetslöshetsprocent 11 %, dvs. betydligt högre än siffran för hela arbetskraften. Arbetslösheten var störst bland dem som är födda i Mellanöstern och olika delar av Afrika. Också bland dem som kommer från det forna Sovjetunionens område var arbetslöshetsgraden högre än genomsnittet. Skillnaderna i arbetslöshet mellan kvinnor och män var betydande beroende på kulturell bakgrund. I gruppen med den största arbetslösheten, personer födda i Mellanöstern, var skillnaden mellan män och kvinnor också störst. I fråga om personer från andra delar av Europa fanns ingen skillnad mellan könen, och i fråga om personer födda i Finland var arbetslösheten mindre bland kvinnor än bland män. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö n kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu