Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry
Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit 2007 Kalkkunat 2007 päivitys 2011 2015 työryhmät päivittämään munintakanojen ja broilereiden kansalliset tavoitteet Julkaisu www.ett.fi huhtikuu 2016
Päivi Heikkilä, Siipikarjaliitto Hanna Hamina, Siipikarjaliitto Pasi Pärnänen, MTK, kananmunantuottaja Juha Venno, kananmunantuottaja (luomu), Munax Oy Kaisa Lähteenoja, Haaviston siitoskanala Sanna Muurama, LSK-Poultry Oy Anna Setälä, Tonest Oy Toivo Torkki, DAVA Foods Oy Stiina Lerkki, DAVA Foods Oy Eija Valkonen, Hankkija Oy Susanna Ahlström, maa- ja metsätalousministeriö Helena Hepola, Evira Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Laila Rossow, Evira tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Petra Tuunainen, Luonnonvarakeskus Luke Hannele Nauholz, Eläinten terveys ETT ry (siht.)
Suvi Rantala-Sarjeant, Broileryhdistys Hanna Hamina, Siipikarjaliitto Eija Talvio, HKScan Finland Oy Leena Pohjola, HKScan Finland Oy Juha-Petri Jussila, Atria Chick Oy Päivikki Perko-Mäkelä, Atria Chick Oy Susanna Ahlström, Maa- ja metsätalousministeriö Helena Hepola, Evira (EHYT) Laila Rossow, Evira (TUVI) Mia Puisto, Evira (tarkastuseläinlääkärit) Petra Tuunainen, Luonnonvarakeskus Luke Hannele Nauholz, Eläinten terveys ETT ry (siht.)
Siipikarjan hyvinvointi
Munintakanojen hyvinvointitavoitteet Eri tuotantomuotojen erityispiirteet! Virikehäkkikanalat Lattiakanalat Ulko/luomukanalat Tarkkaile lintuja! Painonkehitys Tuotos Puhtaus Tilankäyttö Käyttäytyminen Ym. Lähde: Suomen Siipikarjaliitto ry
Hyvä ruokinta Tilalla on käytössä rehuvaaka todellisen rehunkulutuksen seurantaan Tilalla on käytössä oma automaattivaaka kanojen punnitsemiseen Juomaveden laatu täyttää talousveden vaatimukset ja se varmistetaan tutkimuksin vähintään kolmen vuoden välein, jos käytössä on muu kuin kunnallinen vesijohtovesi
Hyvät olosuhteet Ilmanvaihdon hallintaan liittyvän osaamisen jatkuva kehittäminen Automaattisesti päälle kytkeytyvät hälytys- ja varavoimajärjestelmät, joiden toimivuus testataan säännöllisesti Yöllä vähintään 8 tunnin yhtämittainen pimeä aika Loisten ja tuholaisten ennaltaehkäisyn huomioiminen olosuhteissa. Kanapunkkien esiintyvyyden jatkuva tarkkailu pyydysten avulla.
Hyvä terveys Tautisulun aktiivinen käyttö joka kanalassa, erikseen ulko-ovella ja eläintilaan siirryttäessä Kanasilmän kehittäminen aktiivisesti kanojen terveyttä tarkkaillen (Kanahavaintoja-kirja, kappale 1) Aktiivinen yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa (jalostus, eläinlääkäri, ruokintaneuvonta)
Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen Kana pystyy toteuttamaan päivittäisiä rutiinejaan rauhallinen muninta pesään lepo ruuanetsimiskäyttäytyminen Kuvat: Suomen Siipikarjaliitto
Broilereiden hyvinvointi Tuotannon vahvuuksia Tuotantoon soveltuvat rakennukset Vapaa kasvatus Pehku Jalkaterveys Ruokinta Kokovilja Hyvä terveys Ei esim. rokotustarvetta tuotantopolvessa Ei lääkitystarvetta viime vuosina
Hyvä ruokinta Joka erällä käytetään kokonaisia viljanjyviä tai myslirehua. Parven teurastus yhtenä eränä (all in all out), jolloin teuraspaastotus voidaan tehdä kerralla yhdelle linturyhmälle ja jokainen lintu paastotetaan vain kerran ennen teurastusta Harvennus on stressi Ihovauriot selluliitti Tartuntariski Lähde: Suomen Broileryhdistys ry
Hyvät olosuhteet Ilmanlaatu, lepomukavuus, liikkumisen helppous Tuottajien ilmanvaihtoon ja lämmitykseen liittyvän osaamisen jatkuva kehittäminen Lintujen häiriökäyttäytymisriskin välttäminen olosuhteiden, rehun ja ruokinnan optimoinnilla
Hyvä terveys Terveydenhuollon kansalliset tavoitteet taudeilta suojautumisessa ja sairastumiselle altistavien tekijöiden vähentämisessä (päivitys 2016) Tautisulun käyttö osastokohtaisesti
Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen Hoitaja totuttaa untuvikot ihmiseen, ääniin ja ympäristöön alusta alkaen. Broilereiden jalkaterveyden edistäminen tutkimustietoon perustuen Kuva: Eeva Korimäki
Broilereiden hyvinvointi ETT:n ruokaketjuhanke 2015-2016 Kansallisen tiedon keruu Aloitettiin 2015 Mukana 97 % tuotannosta Jalkapohjapisteet 2014-2015 Lähde: Suomen Broileryhdistys ry
Muut maat: Tanska Lähde: Peter Sandøe, University of Copenhagen
Muut maat: Ruotsi Lähde: Maria Donis, Svensk Fågel
Muut maat: Hollanti Hollantilainen Wageningenin yliopisto toteutti maassa broilerien jalkapohjatutkimuksen 4/2010 3/2011 välisenä aikana Tutkimuksessa noin 70 % maassa teurastetuista broilereista Pahimmillaan yli 55% parvista ylitti 80 pistettä parhaimmillaan 17,8 % parvista Kuukausittainen pisteiden keskiarvo vaihteli 50 120 pisteen välillä
Siipikarjaterveydenhuollon kootut tiedot ja ohjeet www.ett.fi www.ett.fi