FUTURES FIT LOPPURAPORTTI 20.02.2015 Palvelujärjestelmän innovatiivinen uudistaminen ja erilaiset liiketoimintamahdollisuudet Hyvinvointikeskus 2015-2025 Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen futures.fit@gmail.com
RAPORTIN SISÄLTÖ 1 2 3 4 TAVOITTEET JA TOTEUTUS PERSOONAT JA SUUNNITTELUOHJURIT: SISKO, ARI, AILI JA PAULA 4 PALVELUMALLIA JA POTENTIAALIN ARVIOINTI LÖYDÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOON Futures Fit - Koskelo & Nousiainen 2015
TAUSTAA JA TAVOITTEET Tampereella on tehty syksyn 2014 aikana asiakkaiden tarpeista lähtevää alueen kehittämistyötä sitouttaen moninaisia alueellisia toimijoita ml. järjestöt, koulut, yritykset, asiantuntijat, seniorit, lapset ja nuoret. Tekemisen taustalla on yhteistuotannon mahdollistaminen ja asiakaspalvelun uudistaminen ja innovointi. Tarkoituksena on erityisesti selvittää, miten kunnallista palvelujärjestelmää voidaan ylläpitää ja edistää yhdistämällä julkisia ja yksityisiä palveluja uusilla vaihtoehtoisilla ja innovatiivisilla palveluntuotantomenetelmillä. Muutosajurit vauhdittavat uudelta palvelujärjestelmältä ja liiketoimintamalleilta odotettuja hyötyjä: nyt ja jatkossa ratkaisuilta odotetaan ketteryyttä, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Yksi mahdollisuus on ymmärtää monikanavaisuutta ja sen ilmentymistä palvelukehityksessä mm. mitä palveluiden osalta voidaan sähköistää rakenteen keventämiseksi? HANKKEEN TAVOITTEENA ON KONKRETISOIDA 1) palvelujen järjestämistä, tuottamista ja toimintamalleja uudella tavalla Linnainmaan Koilliskeskuksen alueella siten, että palvelujen muotoilussa ja tuottamisessa ovat osallisena paikalliset yritykset, yhdistykset ja asukkaat sekä 2) millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja miten olemassa olevia innovaatioalustoja voidaan hyödyntää kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä Koilliskeskuksen alueella ml. paikalliset yritykset osana palvelujärjestelmän arvoverkostoa ja ehdotukset ansaintamekanismeista ja malleista sekä potentiaalisista pilotti-caseista. 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Tämä yhteistyöehdotus koskee Tampereen Linnainmaan pilottia Koilliskeskusta, tulevaa monipalvelukeskusta. Jatkossa muut palvelualueet hyödyntävät tämän pilottialueen oppeja, käytänteitä ja kokemuksia.
FUTURES FIT TOTEUTUS PÄHKINÄNKUORESSA Futures Fit - Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen 2015 futures.fit@gmail.com
AIKATAULU JA TYÖAIHIOT Projekti hyväksytty 9.12 TIETOPERUSTA MINI KICK-OFF (TELCO) ma 15.12 klo14:30-16:00 VÄLIRAPORTTI >19.12 KICK-OFF (TAMPERE) to 8.1 klo12> TYÖPAJOJEN TUOTTEISTUS TYÖPAJA 1: ke 28.1 klo 17:00-20:00 TYÖPAJA 2: ke 4.2 klo 17:00-20:00 TYÖPAJA 3: ti 10.2 klo 12:30-16:30 VIESTINTÄ Palaute ja jatkoprojektiehdotus 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 joulukuu 2014 tammikuu 2015 helmikuu 2015 LOPPURAPORTTI >20.02
TYÖPAJAT JA TUOTOKSET PÄHKINÄNKUORESSA 28.1.2015 TYÖPAJA 1: PERSOONAT 4.2.2015 TYÖPAJA 2: PALVELUMALLIT 10.2.2015 TYÖPAJA 3: ARVIOINNIT 3h 3h 4h PERSOONAKORTTI IDEOINTIKIERROKSET ARVIOINTI MERKITYSKARTTA TULEVAISUUSTARINAT TOIMENPITEET Mukana paikalliset asukkaat, järjestö- ja yritysedustajat (N~30). Mukan Tampereen kaupungin asiantuntijat, järjestö- ja yritysedustajat (N~30).
PALVELUMUOTOILU KOHTAA TULEVAISUUSMUOTOILUN Linnainmaan koululla kaivattiin lisää post-it lappuja tehtävien ja kahvin virkistäminä. Inspiraatiopöydät ja kuvat auttoivat tarinankerronnassa - olkoon kyseessä asukastyyppi tai visio tulevaisuuden hyvinvoinnin palvelumallista. Sarjan kolmas työpaja oli valoisassa Linnainmaan seurakuntakeskuksessa. Tiimit tutustuivat hyvinvoinnin palvelumalleihin ja arvioivat niiden potentiaalia.
FUTURES FIT TUOTOKSET: PERSOONAT Futures Fit - Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen 2015 futures.fit@gmail.com
4 PERSOONAA: SISKO, ARI, AILI ja PAULA > Suunnitteluajurit tuovat asukastyyppien persoonien keskeiset tarpeet, tavoitteet ja/ tai motivaatiot palveluiden ja liiketoiminnan suunnittelun keskiöön. Ne ovat avainsanoja ja kiteytyksiä: mitkä asiat mielessä palveluita tulisi ideoida, suunnitella ja kehittää. Tähdet kertovat persoonan kriittisyyden / tärkeyden yhdellä silmäyksellä. Tätä tulee arvioida ja päivittää säännöllisesti esim. trenditiedon kautta (ks. seuraava sivu), tutkimuksin validoiden tai monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa keskustellen. > Kaksi ensimmäistä kolumnia ovat pysyviä. Ne perustuvat tutkimustavan mukaiseen tietoon ja kertovat persoonan taustasta sekä hänen toiminnoistaan ja tarpeistaan hyvinvointiin liittyen. > Kortin oikea reuna hyvinvoinnin tekijät - on jatkuvasti päivittyvä. Tilaan voi lisätä havaintoja ja ideoita käyttäjästä kuin liitutauluun. Persoonat esitellään asiantuntijoiden työpajassa 3 tekemän kriittisyysarvion mukaisessa järjestyksessä. Persoonakortin toinen puoli (ks. seuraava sivu) on case- ja trendikollaasi, joka kertoo kyseisen persoonan kehityksestä ja kriittisyydestä tulevaisuudessa. Kollaasi on sekin päivittyvä ja tuo mukanaan myös palveluideoita ja benchmarkkeja, jotka koskettavat persoonaa.
TAUSTA Sisko on kolmen lapsen äiti. Vanhin lapsista on ekalla luokalla kun taas kotihoidossa vuokrakolmiossa on vielä vauva ja taapero. Mies käy töissä ja kodin askareet ovat pitkälti Siskon harteilla. Siskolla ei ole läheistä omaa tukiverkostoa lähistöllä. Rahakin on tiukilla. Silloin tällöin MLL:sta tulee apua lastenhoitoon ja pariskunta voi olla kahden hoitaa parisuhdettaan. Sisko on päättänyt olla sitkeä, mutta joskus on niin väsynyt, ettei jaksa kuin suorittaa. Pienet arjen asiat tuovat iloa: edulliset ostokset, myyjän ystävälliset sanat lähikaupassa, kun naapuri kehuu lapsia ja kun pääsee välillä sujuvasti julkisilla pienelle retkelle. Satunnainen paikallinen vertaistuki tekee ihmeitä, muutoin niksit, vinkit, kokemukset ja kokeilut Sisko löytää internetin keskusteluryhmistä. Lähiympäristön turvattomuus pelottaa lastenkin puolesta hyvä ja huolehtiva naapurusto on kultaa. SISKO 32v KOTONA LASTEN KANSSA Kun kaikki sujuu voi katsoa telkkaria, nukkua päiväunet tai käydä jumpassa. Saada oma hetki arkeen. TARPEET Lähtökohtana Siskolle on turvata lasten terveys, kasvu ja turvallisuus yhdessä neuvolan, koulun, vertaistuen ja palveluiden avulla. Avun pyytäminen ja vastavuoroisuus toimii Siskon mielestä vain turvallisessa ympäristössä ja luottamuksen ilmapiirissä. Säännöllinen apu arkeen tuo luottamusta myös omaan jaksamiseen ja kannustaa pitämään huolta itsestä ja parisuhteesta, jotka ovat perheen perusta. Sisko haluaa myös aikaa ja voimia hahmottaa omaa tulevaisuuttaan kodin ulkopuolella ja erityisesti töihin paluutaan. Hän haluaa pysyä avoimena uusille ajatuksille rutiinien ja arjen keskellä ja tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenäni. Jakamalla ja yhteistyöllä samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset pystyvät jakamaan voimavarojaan aikaansa ja läsnäoloaan Lapsiarjen kaikkien keskellä hyväksi. Siskon mielestä parhautta on keskustella, tehdä ja toimia aikuisten kanssa olla kodin ulkopuolella. SUUNNITTELUAJURIT SUJUVUUS KÄYTÄNNÖN SÄÄNNÖLLINEN ARKIAPU OMA HETKI TULEVAISUUS KODIN ULKOPUOLELLA ENNAKOIVA TUKI PERHE YKSIKKÖNÄ TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Hyvinvointiresepti parisuhdekäynnille tai jumppaan, lapsenvahti kuuluu pakettiin Vertaistuki: Hyödyllisten mobiilisovellusten ja virtuaaliyhteisöjen läpikäynti neuvolassa järjestötoiminnan lisäksi, joita muut mammat suosittelee Neuvolassa oleskelu ja leikkiminen sallittu myös muina aikoina kuin jonottaessa Sinkkuäitien ja uusperheiden määrä kasvaa, näitä tulisi miettiä myös erikseen
Lasten ja nuorten määrän kehitys ikäryhmittäin 5000 4000 3000 2000 1000 0-6 7-12 13-15 16-18 0 vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017 vuosi 2018 vuosi 2019 vuosi 2020 vuosi 2025 vuosi 2030 KATSO ONNELLISUUSTALO KONSEPTI https://www.youtube.com/watch?v=baaeqswlk8w&feature=youtu.be Lähde: Tampereen kaupunki KATSO PAPU-SOVELLUS https://www.youtube.com/watch?v=bfrmiidutw4 PRIMÄÄRI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/lahipalvelut/pilotit/pal veluluotain/documents/oulu/selv.png
TAUSTA Ari on pysähtynyt nettipelaamisen maailmaan peruskoulun jälkeen. Nyt hän on kymppiluokalla ottamassa lisäaikaa päätöksille. Pojan vanhemmat ovat molemmat poissa: äiti Turkissa uuden perheensä kanssa ja isä taas on enemmän töissä kuin kotona. Arille normielämä luo paineita täysikäisyyden ja päätöksenteon läheisyydessä. Ari miettii, että hänellä olisi ehkä helpompaa jos olisi sisaruksia tai eläviä ystäviä. Olen kiitollinen isälle, että hän on olemassa vaikka tekeekin kaikesta välillä vaikeaa ja häiritsee mua. Pyöräillessään lähikauppaan Ari herää usein toiveeseen, että saisi onnellisen elämän pelien ulkopuolella, todellisessa maailmassa. Pelien maailmassa hän toivoo voittavansa, mutta yhtä tärkeää hänelle on hyvien tyyppien tukeminen: Ei olisi reilua jättää kaveria pulaan. Ari on rakentanut jatkuvuuden ja maailmankuvansa pelikäsikirjoitusten ja yhteisöjen keskellä. Siellä on turva. ARI 17v SYRJÄYTYMISVAARASSA Minulla ei kai ole hyvinvointiin liittyviä tavoitteita en ole miettinyt kun on kaikkea muuta mietittävää. TARPEET Arilla on huoli tulevaisuudesta ja kaikista siihen liittyvistä päätöksistä. Hän tuntee olevansa yksin. Identiteetti, haaveet ja jatkuvuus pelimaailman ulkopuolella konkretisoituvat ensin ammattiopintoihin. Toisaalta Ari ajattelee, että minulla on vielä aikaa tehdä vaikka mitä! ja toisaalta hän voisi jäädä pelimaailmaan töiden sijaan, koska ei tiedä mitä haluaa. Arille on tarjottava keinot tunnistaa omat vahvuutensa matalan kynnyksen kokeiluilla: oppia tuntemaan itsensä erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tällöin Ari havahtuu myös tunnistamaan oman roolinsa, vastuunsa ja merkityksensä yhteisössä, jossa hänellä on eläviä peilejä erilaisia ihmisiä. Menestystekijänä Arin elämässä on oltava vahvaa läsnäoloa: aikuisen, ystävän tai muun luotettavan voimahahmon. Ari ja isä ovat yksikkö: molemmat on kohdattava, sitoutettava ja saatava pelaamaan samaan joukkueeseen. SUUNNITTELUAJURIT VAHVA LÄSNÄOLO, VÄLIINTULO (FYYSINEN JA VIRTUAALINEN) TARINANKERRONTA, KÄSIKIRJOITUS (ETAPIT JA PALKKIOT) TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN (ESTEETTÖMÄT KOKEILUT) TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Seuranta ja väliintulo esim. OPOn, opettajan, vanhemman tai terveydenhoitajan. Tavoitteelliset ja pelilliset sovellukset konkretisoivat päätöksiä ja tekemistä Etäharjoittelu virtuaalisesti: visuaaliset keinot, videot ja harjoituspelit Oma mentor, jonka on itse valinnut
ERIARVOISUUS KASVAA http://www.slideshare.net/fullscreen/sitrafund/sitran-trendilista- 20142015/1 NUORIA ON HAASTAVAA MUTTEI MAHDOTONTA TAVOITTAA. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/syrjaytyminen.pdf KATSO SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVAN MIKON TARINA https://www.youtube.com/watch?v=fiab-kyddcc PRIMAARI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/lahipalvelut/pilotit/pal veluluotain_kajaanissa/sivut/default.aspx
AILI 80v HAJA-ASUTUSALUEEN LESKI En halua olla ongelmajätettä. Käpertymistä itseensä on vältettävä ja oltava aktiivinen. SUUNNITTELUAJURIT KOKONAISVALTAISUUS SUKUPOLVIEN KOHTAAMINEN ELINKAARIAJATTELU INHIMILLISYYS TUTTUUS ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS TAUSTA Eläkkeellä oleva 80-vuotias leski Aili asuu Kapeen kylässä. Hän on toistaiseksi hyvässä kunnossa ja aktiivinen liikkuja, hoitaa puutarhaansa, tekee ahkerasti käsitöitä ja saa asua kotonaan lähinnä toimivien liikkumispalveluiden, kotihoidon ja avuliaiden naapurien ansiosta. Aili yrittää totuttautua ajatukseen, että seuraava elämänvaihe tarkoittaa kaikesta tästä luopumista. Avuttomuuden tunne valtaa mielen: Aili tuntee pelkoa laitostumisesta, oman toimintakyvyn rappeutumisesta tai pahentuvista muistiongelmista. Tätä kaikkea vastaan Aili taistelee omalla akiivisuudellaan ( vastuuta ja tuntemusta itsestä ei voi ulkoistaa toiselle ), vaikka tuntee välillä taistelevansa yksin. Riesaksi hän ei halua olla omille lapsilleen. Keskustelutuokio naapurin kanssa auttaa: juttukaveri on oltava. En pärjää ilman palvelubussia, kimppakyytiä ja kauppakassipalvelua. Tai naapuriani, joka auttaa lumitöissä. TARPEET Onni tulee kun olen tarpeellinen: itsekudotun sukan antaminen lapsiperheelle tulee mahdollistaa. Samoin liikkuminen ja osallistuminen yhteisölliseen toimintaan on Ailin mielestä peruspalvelu. Esteettömyys tarkoittaa sekä henkistä että fyysistä esteettömyyttä: olet tervetullut, sinulla on vielä annettavaa. Ailille laitostuminen on painajainen: hän haluaa vieläkin nähdä aktiivisen ikäihmisen pitkän ja luovan ajanjakson edessään. Myös elinkaarta Aili katsoo kokonaisvaltaisesti ja haluaa huolehtia sekä itsensä, läheistensä että kotinsa kunnosta. Mitä kaikelle tapahtuu, mitä hän jättää jälkeensä, miten hän voi elää mahdollisimman kevyesti, mitä hän voi tehdä nyt ja mitä voi jättää myöhemmäksi? Tässä elämänvaiheessa asiat inhimillistyvät ja perustarpeista Aili tulee tuntee arkinen olonsa asia. turvalliseksi Toisen ihmisen tutussa ja tuttavallisessa läsnäolo on arvokas. ympäristössä. Hän toivoo nukkuvansa pois rauhallisesti kotonaan. TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Perustarve: toisen ihmisen kohtaaminen, nollatoleranssi yksinäisyydelle Mummoilu sopii myös nuorille, kohtaamiset ja vinkit oranvanpyörässä pyöriville Kun elämä kolhii, kaipaa kokemuksen ääntä: mummot mukaan nuorempien terapiakeskusteluihin Kuntokartoitus ja mummoksi lapselle tai viikonloppuvahdiksi kotieläimelle
NOPEATEMPOISESSA MAAILMASSA EI HALUTA HUKATA JUURIA JA PERINTEITÄ (Henkisen mummon käsikirja. Sivonen/Gummerus) KATSO HYVÄ PÄIVÄ KONSEPTI https://www.youtube.com/watch?v=fl2cibq0l28 IKÄIHMISTEN ARVOSTUS NOUSUSSA. (Mtv.fi) PRIMAARI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/lahipalvelut/pilotit/pal veluluotain/documents/oulu/selv.png
TAUSTA Eläkkeelle lähivuosina siirtyvä lähihoitaja- Paula asuu puolisonsa Pentin kanssa Atalassa. Pentin kunnon romahduttua sairauskohtauksen myötä Paula tarvitsee tukea itselleen enemmän kuin koskaan. Vanha omakotitalokin vie nyt liikaa voimia. Paula tiedostaa, että pysyvyys ja hyvinvointi on juuri hänen voimavaroistaan kiinni. Paulaa ei paina elämätön elämä: Olen jo mummoikäinen voin tehdä ja olla miten haluan. Itseään hän voi kuitenkin miettiä vasta silloin kun läheiset - mies, lapset ja lastenlapset sekä rakas naapuri ja työtoveri - ovat kunnossa ja töissä asiakkaat sekä heidän omaiset ovat tyytyväisiä. Turvallinen maailma ja toisista välittävät ihmiset ovat panostamisen arvoisia. Näitä arvoja hän haluaa opettaa tuleville sukupolville. Levollisuus tulee siitä, että läheiset voivat hyvin, olen tarpeellinen ja että ihmisiä on ympärillä. PAULA 63v ELÄKÖITYVÄ OMAISHOITAJA Positiivisen elämänasenteen ja sosiaalisen verkoston säilyttäminen suuren elämänmuutoksen ja luopumisen keskellä. TARPEET Riittämättömyyden tunne lamaannuttaa Paulaa. Hänelle jatkuvuus ja rutiinit pitävät yllä toimintakykyä. Omaishoitajan rooli kumppanille ja eläkkeelle siirtymisen henkinen työstö vaativat tukea ja vastapainoa. Vaikka Paula on useimmiten avun tarjoaja hän osaa myös hakea apua työnsä kautta oikeista paikoista ja lähteistä. Tehdessään ja toimiessaan Paulalla on kehittävä ote: hän haluaa vaikuttaa elinympäristöön positiivisesti ja on avoin kokeiluille sekä muiden ihmisten aloitteille. Teknologia ei ole hänelle täysin uutta: töissä hän on opetellut ja oppinut käyttämään tietokonetta, seurantalaitteita ja mobiilisovelluksia. Töissä hänellä on kuitenkin aina tiimi läsnä ja sitä hän toivoo nyt myös kotioloihin: jaettuja tiloja, voimavaroja ja yhteisöä, joka kannattelee henkisesti ja toiminnalllisesti. Minua helpottaisi, jos elinympäristö tukisi jo nyt muuttunutta elämäntilannetta - ja sitten taas eläkkeelle siirtymistä. SUUNNITTELUAJURIT ENNAKOIVA TUKI VALMISTAUTUMINEN JAETUT VOIMAVARAT SUKUPOLVIEN KOHTAAMINEN PYSYVYYDEN KOKEMUS MUUTOKSESSA VASTAVUOROISUUS: MUUT JA MINÄ TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Kulttuuri- tai hyvinvointiresepti ennakoivana tukena jaksamisessa sekä vastavuoroisuuden ylläpitämiseen Kuntokartoitukset: tavoitteena hyväkuntoinen eläkeikä Mobiilisovellukset, jotka aktivoivat esim. jooga ja venyttely Tietoa vapaaehtoistyöstä alueella, yhteisöissä ja järjestöissä Vertaistuki ja uudet ystävät, kohtaamispaikat
YHTEISÖ MUKAAN RAKENTAMAAN OMASTA ALUEESTA TURVASATAMA (Forbes.com) Lisätietoa: http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html Ikäihmisten määrän kehitys ikäryhmittäin 6000 5000 4000 3000 2000 1000 65-74 75-84 85+ 0 vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017 vuosi 2018 vuosi 2019 vuosi 2020 vuosi 2025 vuosi 2030 Lähde: Tampereen kaupunki PRIMAARI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/lahipalvelut/pilotit/pal veluluotain_kajaanissa/sivut/default.aspx
FUTURES FIT TUOTOKSET: 4 PALVELUMALLIA Futures Fit - Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen 2015 futures.fit@gmail.com
4 HYVINVOINNIN PALVELUMALLIA > 4 palvelumallia on esitelty niiden saamien kokonaispisteiden osoittamassa järjestyksessä (korkeimmat pisteet saanut on palvemalli 1 jne.) Palvelumallin visio ja kuvaus pähkinänkuoressa on ensimmäisellä sivulla. Myös asiantuntijaryhmien antama arviointi kokonaisuudessaan löytyy tästä (työpaja 3). > Palvelumallin tarkempi kuvaus ja palveluhetkien kuvaus löytyy toiselta sivulta. > Palvelumallin kasvuun ja kestävyyteen liittyvät ilmiöt, muutosvoimat ja esimerkit on kuvattu kolmannen sivun kollaasissa. Sivulla näkyy lisäksi tähtisymbolein kasvun ja kestävyyden vahvuus asiantuntijaryhmien arvioimana. > Asiantuntijaryhmien palvelumallin toteutukseen liittyvä arvio, seuraavat askeleet, toimijat, riskit ja ehdotukset on kerätty neljänteen sivuun.
MONITOIMITALO 2025 1 Monitoimitalossa erilaiset kohtaamiset tuovat erityisesti sen nuorille asiakkaille vertaistukea, näkökulmia ja mahdollisuuksien karttaan lisää aineksia. Nuoret voivat kehittää itselleen työtä, rooleja yhteisöissä ja elinkeinoja yhdessä muiden kanssa. Monitoimitalossa ajatukset omaan elämään ja elämäntaidot luodaan tekemällä. Tulevaisuus tehdään yhtä tavoitteelliseksi ja palkitsevaksi kuin pelikäsikirjoitus. PALVELUMALLI VASTAA ERITYISESTI ARIN TARPEISIIN SCORE 3.5 TOTEUTUS 4.5 TARVE KESTÄVYYS 4.5 KASVUTILA 4 16.5 / 20
MONITOIMITALO 2025 TAVOITTEET JA TOIMINNOT 1 Monitoimitalossa nuori kohtaa yhteiskunnan ja yhteisön tarjoamat mahdollisuudet sekä auttaa löytämään omat vahvuudet ja tahtotilan osana yhteiskuntaa. Nuorelle tärkeät ihmissuhteet muodostuvat eri-ikäisten Monitoimitalon käyttäjien (myös virtuaali) keskuudessa luontevasti ja yhdessä tekemisen kautta. Valmius ottaa vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista rakentuu kohtaamisten ja tekemisten kautta, aloitteiden ja kokeilujen maailmasta. Monitoimitalossa puhuttelee kokemus, ei esitteet ja virkamies. Viestit saavat kasvot ja tarinat, joihin nuori voi samaistua. Vaihtoehdot testataan ja asetetaan konkreettisia tavoitteita, rakennetaan tulevaisuuskuvaa askel kerrallaan. Jatkuvuutta nuoren maailmaan tuodaan vanhempien sitouttamisella toimintaan ja tavoitteisiin ja vakituisen henkilöstön kautta (joko fyysisellä tai virtuaaliläsnäololla). Aina voi kysyä ja mistä vain on Monitoimitalon palvelulupaus. Koulu on vahvasti liitoksissa Monitoimitaloon ja ohjaa nuoria sekä heidän vanhempiaan tarvittaessa Monitoimitalon palveluihin. Opinto-ohjaaja tekee koulussa seulantaa nuorten valmiuksista peruskoulun jälkeisiin valintoihin yhdessä nuorten ja heidän perheittensä kanssa. Monitoimitalo on vaihtoehto kun nuoren kannattaa kokeilemalla keksiä omat vahvuutensa ja tavoitteensa. Monitoimitalo luo nuorelle kohtaamispaikan, jossa on aina turvallisen aikuisen läsnäolo. Monitoimitalo kulkee myös taskussa mobiilisti: siellä on päivystys ja ajankohtaiset tiedot projekteista sekä yhteinen tapahtumakalenteri. Näitä yhteisiä palveluja kehittää Monitoimitalon yhteisö. Monitoimitalon palvelut pyrkivät konkretisoimaan nuoren tavoitteita, tekemään ne näkyviksi ja seurattaviksi kuten pelikäsikirjoitukset. Konkreettiset vaihtoehdot kohti oman näköistä ja tuntuista koulutusta ja työtä voi rakentaa kokeilemalla erilaisia taitoa vaativia tehtäviä, erilaisia projekteja ja erilaisia tiimejä. Näin syntyy myös projektihistoria ja näyttöä tulevaisuutta varten. Monitoimitalossa on työpajoja ja verstaita, joissa tehdään oikeaa työtä paikkakunnan ja lähiyhteisöjen hyväksi. Toimeksiantoja ja tiloja projekteille ehdottavat koulut, kansalaisopistot, yhteisöt, järjestöt, TE-keskus, yritykset jne. Myös nuorten oma katupartio havainnoi mitä lähiyhteisöt tarvitsevat. Projektit eivät vaadi suureellista byrokratiaa vaan ketterää ja joustavaa liikkeellelähtöä. Monitoimitalo kokoaa eri-ikäiset yhteen projektien ja tekemisten aikana: nuori voi käydä korjailemassa ja asentamassa teknisiä laitteita senioreille ja saa vastapalvelukseksi aterian yhteisen pöydän ääressä. Nuori voi ottaa vastuuta lapsista ja toimia isoveljenä/-sisarena neuvolan osoittamissa perheissä. Monitoimitalo kokoaa ihmiset yhteisiin hetkiin ruoanvalmistuksen merkeissä, jolloin myös juhlitaan onnistumisia ja kuullaan myös kokemuksista, jotka eivät menneet ihan nappiin. Myös isälle on paikka monitoimitalossa, jossa annetaan ajankäyttösparrausta elämäntaitovalmentajan opastuksella. Tai isä voi olla kiinnostunut alan vaihtamisesta. Isän mukanaolo on nuorelle tärkeää. Molemmat sitoutuvat toistensa tulevaisuuden luomiseen.
MONITOIMITALO 2025 KASVU JA KESTÄVYYS 1 KOKEILUT, MAKER-KULTTUURI JA ITSE TEKEMINEN - NÄITÄ MAHDOLLISTAA JO MONET 3P-TOIMIJAT (City.fi Kaupunkiverstas) ITSETUNNON JA KEHITYKSEN KANNALTA OMAN KUTSUMUKSEN LÖYTÄMINEN ON OLENNAISTA (Monster.fi) HYVINVOINTIA YKSILÖLLE JA YHTEISKUNNALLE ELÄMÄNTAIDOILLA (lastenoikeuksientuki.fi) UUSIEN TAITOJEN OMAKSUMINEN PELILLISYYDEN KAUTTA (yle.fi)
MONITOIMITALO 2025 TOTEUTUS 1 SEURAAVAT ASKELEET: 1. Selvitys, mitä monitoimitalo-toimintaa alueella jo on. 2. Toimijat yhteen ratkaisemaan rakennetaanko uutta toimitilaa vai käytetäänkö jo olemassa olevia tiloja. Keskustellaan mikä on toimintojen yhteys, jos ne ovat fyysisesti erillään. 3. Keskusteluun mukaan arvon muodostuksen näkökulmat. Esim. se, miten naapurin mummo saa sosiaalisia suhteita mallista vs miten siitä saadaan taloudellista arvoa. 4. Nopeasti kentälle (syksy 2015). Ideologiaa tai tuotteistamista ei tarvitse etsiä vielä tässä vaiheessa. Prosessiin tehoa esimerkiksi vuosikellolla. Hyvinvointi-sijoittaminen voisi olla yksi mahdollisuus? Kysymys ei ole pelkästään keskitetyn tai hajautetun mallin löytämisestä, tilojen rakentamisesta tai niiden valitsemisesta, vaan myös henkisellä tasolla uuden toiminta-ajatuksen tuomisesta alueelle. AIKUISET YRITYKSET PÄÄTTÄJÄT AVAINTOIMIJAT Kaupunki katto-organisaationa Sijoittaja: rakentaminen tai vuokraaminen Kolmannen sektorin toimijat Läsnäolevat aikuiset, isä ja kaverit, jotka ovat koulussa, mutta myös sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden verkossa keskiössä Päättäjät (lainsäädäntö, poliitikot ja johtajat) mahdollistajina Yritykset: yhteiskunnallinen sijoittaminen RISKIT JA HIDASTEET Rahoitus: käynnistys ja ylläpito Hidas päätöksenteko, vahvat työntekijöiden ammattiroolit, jotka siilottavat ajattelua Yhteisöllisyyden kehittäminen tärkeää. Riskinä muutosjohtamisen epäonnistuminen: asenteet eivät muutu arvoverkostossa, nuori ei ole suunnittelun keskiössä tai he eivät löydä palvelua. ASUKKKAAT NUORI (ARI) MAHDOLLISTAJAT: TOIMINNOT Järjestöt, yrittäjät, yhdistykset, seurat Arvokeskustelua: Lopulta arvoverkoston panostus syrjäytymisvaarassa olevaan nuoreen rakentaa hänestä tuottavan toimijan yhteiskuntaan. TARVITAAN UUSI HENKI JA ASENNE ARVOVERKOSTOON SEKÄ RYHMÄYTTÄMISTÄ JA TOIMINNAN YHTEISKEHITELTYÄ BRÄNDÄYSTÄ NUORI KESKIÖÖN. MIKÄ SAA NUOREN TULEMAAN MUKAAN JA PYSYMÄÄN TOIMINNASSA?
LINNAINMAATALO 2025 2 Linnainmaatalo tarjoaa lapsille virikkeitä ja vanhemmille kohtaamisia, sosiaalisuutta ja tukea ruuhkavuosiin. Samassa elämäntilanteessa olevat jakavat voimavarojaan ja arkiniksejään, kuuntelevat ja toimivat yhdessä. Henkiseen jaksamiseen panostetaan. Hyvän elämän perusteet ja energisoiva toimeliaisuus asuvat talossa. Palvelu toimii alueella asukkaina kokoavana ja aktivoivana tilana. PALVELUMALLI VASTAA ERITYISESTI SISKON TARPEISIIN SCORE 3 TOTEUTUS 5 TARVE KESTÄVYYS 3 KASVUTILA 4 15 / 20
LINNAINMAATALO 2025 TAVOITTEET JA TOIMINNOT 2 Linnainmaatalo on oman vuokraasunnon jatke, sinne on helppoa ja turvallista mennä. Vertaistuki on olemassa muiden aikuisten muodossa, enää ei jää yksin kotiin. Luottamus omaan jaksamiseen kasvaa on energiaa miettiä tulevaa. Kohtaamisissa myös uudet harrastukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet aktivoituvat. Kohtaamispaikka on kotona asuville syy lähteä päivittäiselle retkelle tuulettumaan ja innostumaan. Kohtaamispaikalla pitää pystyä olemaan rauhassa, kiirehtimättä takaisin kotiin. Perustoimille on oltava tilat ja aikuisille on annettava mahdollisuus rakentaa toimintamallit itsenäisesti. Arvoverkoston toimijat astuvat Linnainmaatalon elämään yhteiskehittäen oman tukensa ja tarjoamansa kohtaamispaikan ehdoilla. Linnainmaatalon sijainti, esteettömyys, turvallisuus ja kulku ovat tärkeitä. Talon henki on läsnä myös arvoverkoston toimijoiden tiloissa. Talon palveluissa elinkaariajattelun tulisi tukea sekä lapsia että aikuisia. Arvoverkostoon kuuluu toimijoina päivähoito, koulu, oppilaitokset, työpaikat jne. Linnainmaatalo kasvaa lapsiperheiden kohtaamispaikasta palvelutaloksi. Toimintaa järjestetään ensin itseohjautuvasti ja Linnainmaatalon palveluverkoston toimesta. Vanhemmat voivat tuoda mukanaan yhteisiä leluja, askartelutarvikkeita ja naposteltavaa. Lapset pitävät seuraa toisilleen ja leikkivät yhteisessä tilassa. Äidit voivat jutella, vaihtaa vinkkejä arjen sujuvuuteen tai mennä hetkeksi hiljaisuushuoneeseen. Aikuiset valvovat kaikkia lapsia leikkitilassa. Myös lastenjuhlat ja kyläilyt voi hoitaa Linnainmaatalossa. Kirjastosta haetaan lainaan kirjoja ja katsotaan värikästä lasten taidenäyttelyä, suunnitellaan seuraavaa näyttelyn ja näytelmän aihetta. Kirppiksellä ja tavaralainalla ei tarvitse olla suurta tilaa, koska vaihto tapahtuu usein virtuaaliyhteisön kautta. Yhteisössä sovitaan myös muista yhteisistä tekemisistä ja Linnainmaatalon tilojen kunnossapidosta. Töitä tehdään omien ja toisten voimavarojen mukaan. Muut yhteisöt näkyvät ja viihtyvät Linnainmaatalossa: edullisen ja terveellisen sosekeiton on valmistanut paikallinen vammaisryhmä, Martat myyvät laskiaispullia ja Linnainmaankoulun 6B-luokka Runebergin torttuja jälkkäriksi. Lasten satutunti, äiti-lapsi jumppa ja luomuruokakurssi tuovat porukkaa aina enemmän paikalle. Kesäisin tehdään yhteisretkiä uimarannalle, jotka suunnitellaan hyvin virtuaaliyhteisössä. Illallakin on ohjelmaa, joten koululainenkin pääsee mukaan Linnainmaataloon katsomaan konserttia. Neuvola ja terveydenhoitaja ovat paikalla säännöllisesti sekä lapsia että vanhempia varten. Terveydenhoitaja voi kartoittaa jaksamista ja hyvinvointia pyydettäessä sekä suunnitella tulevaa viikkoa äidin kanssa. Myös valmentaja voi auttaa arjen, parisuhteen tai työmaailmaan palautumisen kanssa. Terveydenhoitaja tarkistaa äidin biorannekkeen, päivittää sovellukset ja digitaaliset tiedot koko perheeltä. Linnainmaataloon pääsee helposti paikallisliikenteen avulla ja tiet talolle ovat valaistuja ja aurattuja, turvallisia ja helppoja kulkea niin lasten kuin aikuisten, rattailla ja pyörällä.
LINNAINMAATALO 2025 KASVU JA KESTÄVYYS 2 ETÄYHTEYDEN AVULLA OSAN TERVEYDENHOIDOSTA VOI HOITAA KOTONA (Microsoftin Health Future Vision) ELÄMÄNHALLINTAA JA HYVINVOINTIA HELPOTTAVAT SOVELLUKSET (Babytracker) KOTIÄIDIT KAIPAAVAT ENNEN KAIKKEA VERTAISTUKEA- JA APUA (yle.fi). MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT: KOKEILUT JA POP-UPIT (yle.fi)
LINNAINMAATALO 2025 TOTEUTUS 2 SEURAAVAT ASKELEET: 1. Yhteistyöverkoston kokoaminen 2. Järjestökentän rajamuurien rikkominen 3. Tilaaja-tuottaja-mallista luopuminen 4. Lähdetään yhdistelemään eri toimintoja, joita nyt jo voidaan tehdä >> Kokeilut esim. neuvola alkaa pitämään pop-upvastaanottoa. Fyysisen tilan sijaan kysymys on verkoston kokoamisesta ja kulttuurin luomisesta. Hanke voidaan käynnistää vähälläkin ja varsinainen mallin fyysinen hahmo rakentuu ajan kanssa. AVAINTOIMIJAT SISKO PAULA AILI Kaupunki: koolle kutsuja Yhteisö: Tärkeimpänä on talon henki, jolla on kaikki langat käsissä Sisko on toinen keskeinen toimija talossa ja osallistuu aktiivisesti yhteiseen tekemiseen Neuvola Asukkaat: yhteiskehittäjiä; kaikki vauvasta vaariin RISKIT JA HIDASTEET Nykyinen taloustilanne Asenne: Vastuu koordinoinnista, ei saa olla vain tiettyjen ihmisten varassa, kuntalaiset eivät sulata muutoksia palveluverkostossa Julkinen liikenne Aikataulu, Byrokratia Syrjäytyneet eivät löydä palvelua. Palvelu vanhenee uusien käyttäjien silmissä, eikä enää vedä. ARI ELÄMÄNKAARIMALLI KULTTUURI KOULU NEUVOLA Talon tulee vastata siihen tarpeeseen, joka yhteisössä kulloinkin muodostuu (resilienssi). Vaikutukset kumuloituvat, kun palveluita yhdistellään. ASENNE JA JOUSTAVUUS ARVOVERKOSTOLTA, YLI HALLINNON RAJOJEN KOKEILUT. MITEN RIKOTAAN NYKYISEN TOIMINTAMALLIN KAAVA?
PALVELUKOTI 2025 3 Palvelukoti sijaitsee Teiskossa, jossa on henkilöstön lisäksi vakiasukkaita (vanhuksia) ja vakivierailijoita. Vakivierailijoista tulee todennäköisimmin Palvelukodin asukkaita, sillä he käyvät siellä vapaaehtoistyössä ja kuuluvat Palvelukodin etäseurannan piiriin. Vierailijoille Palvelukoti on siis sekä työpaikka että neuvola. Palvelukoti mahdollistaa vanhusten siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon ja lieventää sen pelkoa. PALVELUMALLI VASTAA ERITYISESTI AILIN TARPEISIIN SCORE 2 TOTEUTUS 4 TARVE KESTÄVYYS 3 KASVUTILA 3.5 12.5 / 20