ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015



Samankaltaiset tiedostot
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne 2018/2019

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Väestörakenne 2017/2018

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

Tilastokatsaus 6:2014

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

Väestönmuutokset 2011

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

TIETOISKU 6/

Tutkimuksen lähtökohdat

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

TILASTOKATSAUS 4:2015

TIETOISKU 9/

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Transkriptio:

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Heidi-Hanna Karhu Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 265 543 henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt 4 790 asukkaalla, mikä merkitsi 1,8 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin 1 700 hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa 35 194. Määrä oli kasvanut noin 3 245 asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Espoossa asui vuoden 2015 alussa 24 490 ulkomaan kansalaista. Vuoden 2014 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt, 9,3%:a eli 2 092 hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 8,6 %:sta 9,2 %:iin. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 54 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset.

1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2015 alussa maamme väkiluku oli 5 471 753 henkeä. Kuten edellisenäkin vuotena, väestömäärän kasvu oli aikaisempaa pienempi: 20 483 henkeä. Muuttovoitto ulkomailta oli suurempi kasvuun vaikuttava tekijä kuin luonnollinen väestönlisäys. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 265 543 henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt 4 790 asukkaalla, mikä merkitsi 1,8 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Henkeä 6 000 5 000 4 000 3 000 4 128 4 705 3 604 3 565 4 761 2 634 3 241 4 232 3 315 3 028 3 518 2 765 3 640 4 469 4 365 3 929 4 790 2 000 1 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1998-2014 Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2015 alussa 1 106 418. Väestö oli lisääntynyt 15 802 asukkaalla, mikä oli hieman enemmän kuin kasvu vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti eniten kasvoi jälleen Kauniaisten väestömäärä. Vantaan ja Helsingin suhteellinen kasvu oli vähäisempi kuin Espoon. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista myös Oulu ylsi 1,3 % kasvuun ja Tampere 1,2 %:iin. Turun väestö kasvoi 1,0 %:lla. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2013/14 ja 2014/15 sekä vuosimuutos Kunta 2013/2014 2014/2015 Muutos Muutos-% Espoo 260 753 265 543 4 790 1,8 Helsinki 612 664 620 715 8 051 1,3 Vantaa 208 098 210 803 2 705 1,3 Kauniainen 9 101 9 357 256 2,8 PKS yhteensä 1 090 616 1 106 418 15 802 1,4 Tampere 220 446 223 004 2 558 1,2 Turku 182 072 183 824 1 752 1,0 Oulu 193 798 196 291 2 493 1,3 Koko maa 5 451 270 5 471 753 20 483 0,4 2 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2007 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2006/07 235 019 3 315 1,4 2007/08 238 047 3 028 1,3 2008/09 241 565 3 518 1,5 2009/10 244 330 2 765 1,1 2010/11 247 970 3 640 1,5 2011/12 252 439 4 469 1,8 2012/13 256 824 4 385 1,7 2013/14 260 753 3 929 1,5 2014/15 265 543 4 790 1,8 2 Väestön määrä alueittain Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Suur-Espoonlahti. Pohjois-Espoon väestö pieneni 10 hengen verran. Suhteessa kantaväestöön suurimman väestölisäyksen sai Suur-Kauklahti. Henkilöä 60000 50000 40000 30000 20000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo 10000 0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1992-2014 Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2013/14 ja vuosimuutos suuralueittain Muutos v:sta 2014 Suuralue 2013/2014 2014/2015 Asukasta % Suur-Leppävaara 64 314 65 824 1 510 2,3 Suur-Tapiola 43 989 44 427 438 1,0 Suur-Matinkylä 37 338 38 336 998 2,7 Suur-Espoonlahti 52 465 52 981 516 1,0 Suur-Kauklahti 7 998 8 438 440 5,5 Vanha-Espoo 39 031 39 431 400 1,0 Pohjois-Espoo 11 175 11 165-10 -0,1 Muut 4 443 4 941 498 11,2 Yhteensä 260 753 265 543 4 790 1,8 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 3

3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2014 alussa 265 643 henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui 2 675 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Tilapäisten asukkaiden määrä oli lähes 200 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin 2 480 henkeä, mikä oli 100 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 265 733 eli vajaa 200 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukkaiden tuoma lisäys oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 Suuralue Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasuasukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara 65824 611-372 66 063 Suur-Tapiola 44427 667-380 44 714 Suur-Matinkylä 38336 394-288 38 442 Suur-Espoonlahti 52981 445-313 53 113 Suur-Kauklahti 8438 69-56 8 451 Vanha-Espoo 39431 347-211 39 567 Pohjois-Espoo 11165 129-68 11 226 Muut 4941 13-797 4 157 Koko Espoo 265 543 2 675-2 485 265 733 Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt lähes 1000 lapsella ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Ikäryhmä oli pienentynyt jo kolmena vuotena peräkkäin. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. 4 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

% 100 90 80 70 60 50 40 30 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 0-6 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 2001-2015 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin 1 700 hengellä, mikä oli edellisvuotta pienempi lisäys. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2014 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 2010-2015 Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Yht. 2010/11 24 233 27 291 12 939 53 652 101 419 17 462 10 974 247 970 2011/12 24 669 27 514 13 080 54 393 102 244 19 067 11 472 252 439 2012/13 25 005 27 891 12 979 55 185 103 306 20 451 12 007 256 824 2013/14 25 137 28 499 12 731 55 915 104 169 21 701 12 601 260 753 2014/15 25 528 29 446 12 456 56 419 105 693 22 719 13 282 265 543 % 2010/11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100 2011/12 9,8 10,9 5,2 21,5 40,5 7,6 4,5 100 2012/13 9,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4,7 100 2013/14 9,6 10,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 100 2014/15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5,0 100 Kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta, nuorin väestön ikärakenne oli Suur-Kauklahdessa, jossa alle 35-vuotiaita oli puolet väestöstä. Myös Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaita oli keskimääräistä enemmän. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 43 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur- Tapiolassa, 17 %, ja Suur-Matinkylässä, 16%. Matalin eläkeikäisten osuus oli Suur-Kauklahdessa. Vuoden aikana eläkeikäisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 5

% 100 80 60 40 20 12,5 39,1 23,5 4,4 10,7 17,0 15,9 15,0 37,2 38,0 42,3 23,1 23,5 16,0 5,1 4,5 4,2 9,8 9,5 11,9 8,6 9,7 9,4 13,6 41,1 40,9 44,8 39,8 17,8 21,9 13,0 21,2 5,1 5,7 15,2 5,1 4,7 11,7 15,9 11,1 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 0-6 9,8 8,5 9,0 9,6 12,3 10,8 11,2 9,6 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) Espoolaisväestön sukupuolirakenne miehistyi hieman vuoden 2014 aikana, vaikka naiset ovat edelleen enemmistönä espoolaisessa väestössä. Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti olivat edelleen naisvaltaisimpia alueita ja Pohjois-Espoo ja Suur-Tapiola miesvaltaisimpia. Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa miesten osuus oli hieman laskenut vuoden aikana. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 49,5 50,5 100 65 824 2. Suur-Tapiola 50,3 49,7 100 44 427 3. Suur-Matinkylä 48,0 52,0 100 38 336 4. Suur-Espoonlahti 48,5 51,5 100 52 981 5. Suur-Kauklahti 50,0 50,0 100 8 438 6. Vanha-Espoo 49,3 50,7 100 39 431 7. Pohjois-Espoo 50,4 49,6 100 11 165 Koko Espoo 49,5 50,5 100 265 543 Lkm 131 429 134 114 6 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2014/2015. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 7

5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa 35 194. Määrä oli kasvanut noin 3 245 asukkaalla vuoden aikana. Kasvu oli lähes 300 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2013/14 ja 2014/15 2013/14 2014/15 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi 208 529 80,0 210 078 79,1 Ruotsi 20 275 7,8 20 261 7,6 Viro 4 947 1,9 5 452 2,1 Venäjä 4 870 1,9 5 335 2,0 Englanti 2 175 0,8 2 363 0,9 Somali 2 057 0,8 2 175 0,8 Kiina 1 870 0,7 2 015 0,8 Arabia 1 462 0,6 1 728 0,7 Albania 1 327 0,5 1 423 0,5 Kurdi 1 072 0,4 1 177 0,4 Persia 753 0,3 886 0,3 Vietnam 746 0,3 836 0,3 Saksa 647 0,2 671 0,3 Muut 10 023 3,8 11 143 4,2 Yhteensä 260 753 100 265 543 100 Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen viro, venäjä, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vuoden 2014 aikana eniten oli jälleen kasvanut vironkielisten ryhmä, noin 500 hengellä. Vieraskielisten määrän lisääntymisestä 15 % aiheutui vironkielisten määrän kasvusta. Toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuva ryhmä. 100 80 60 14,0 5,6 9,2 7,7 15,0 9,1 11,0 9,1 17,5 9,4 10,8 7,3 6,5 5,5 Muu Ruotsi Suomi % 40 80,3 83,1 75,9 79,6 80,0 75,2 88,0 20 0 Suur- Leppävaara Suur- Tapiola Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) 8 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin vieraskielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Vieraskielisten osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Vieraskielisten osuus kasvoi eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä ja vähiten Pohjois-Espoossa. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui vuoden 2015 alussa 24 490 ulkomaan kansalaista. Vuoden 2014 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt, 9,3%:a eli 2 092 hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 8,6 %:sta 9,2 %:iin vuoden 2014 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 54 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon (11%) ja Suur-Matinkylän (10 %) väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden (4%) väestössä. Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain 1.1.2015 Väestö Suuralue yhteensä Ulkomaalaiset % 1 Suur-Leppävaara 65 824 6 195 9,4 2 Suur-Tapiola 44 427 3 311 7,5 3 Suur-Matinkylä 38 336 3 966 10,3 4 Suur-Espoonlahti 52 981 4 081 7,7 5 Suur-Kauklahti 8 438 573 6,8 6 Vanha-Espoo 39 431 4 474 11,3 7 Pohjois-Espoo 11 165 469 4,2 Muut 4 941 1 421 28,8 Yhteensä 265 543 24 490 9,2 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 9

Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2013/14 ja 2014/2015 2013/2014 2014/2015 Muutos 2014-15 Lkm % Lkm % Lkm Eurooppa (28) 12 099 54,0 13 149 53,7 1 050 Muu EU(27)-maat 8 921 39,8 9 857 40,2 936 Viro 5 281 23,6 5 900 24,1 619 Ruotsi 419 1,9 412 1,7-7 Britannia 451 2,0 502 2,0 51 Saksa 431 1,9 439 1,8 8 Ranska 225 1,0 230 0,9 5 Muu Eurooppa 3 178 14,2 3 292 13,4 114 Venäjä 1 902 8,5 1 941 7,9 39 Entinen Serbia ja Montenegro 443 2,0 501 2,0 58 Turkki 254 1,1 258 1,1 4 Serbia 123 0,5 110 0,4-13 Ukraina 140 0,6 160 0,7 20 Afrikka 2 611 11,7 2 708 11,1 97 Somalia 759 3,4 741 3,0-18 Kenia 244 1,1 244 1,0 0 Nigeria 278 1,2 296 1,2 18 Etiopia 275 1,2 265 1,1-10 Ghana 219 1,0 254 1,0 35 Amerikka 762 3,4 770 3,1 8 Yhdysvallat (USA) 331 1,5 328 1,3-3 Kanada 105 0,5 104 0,4-1 Aasia 6 652 29,7 7 557 30,9 905 Kiina 1 359 6,1 1 473 6,0 114 Intia 1 401 6,3 1 554 6,3 153 Irak 674 3,0 820 3,3 146 Iran 307 1,4 343 1,4 36 Pakistan 373 1,7 455 1,9 82 Thaimaa 321 1,4 337 1,4 16 Vietnam 336 1,5 409 1,7 73 Oseania 69 0,3 72 0,3 3 Australia 52 0,2 56 0,2 4 Uusi-Seelanti 16 0,1 14 0,1-2 Ilman kansalaisuutta tai tuntem. 205 0,9 234 1,0 29 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 22 398 100,0 24 490 100,0 2 092 10 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2014/2015 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 11

ESBOS BEFOLKNINGSSTRUKTUR 2014/15 Esbos invånarantal var 265 543 personer i början av året. Befolkningen ökade med 4 790 invånare, vilket innebar en relativ tillväxt på 1,8 procent. Ökningen var cirka 860 personer större än året innan. Andelen invånare med främmande modersmål minskade jämfört med i fjol. Andelen sjönk från 75,7 procent till 67,7 procent uppenbarligen på grund av flyttningsrörelsen inom landet. Av storområdena skedde den betydligt största folkökningen i Stor-Mattby redan för andra året i rad. Antalet barn under skolåldern ökade under 2014, men på grund av den totala ökningen av invåna-rantalet förblev den här åldergruppens andel av befolkningen på samma nivå. Även antalet barn i skolåldern ökade samtidigt som deras andel av befolkningen steg en aning. Andelen och antalet unga i åldern 16 19 år minskade något jämfört med i fjol. Andelen personer i egentlig arbetsför ålder, 20 64-åringar, minskade återigen under året trots att gruppen kvantitativt sett ökat. Antalet personer över 65 år ökade med cirka 1 700 personer. Gruppens andel av befolkningen ökade från 13,2 procent till 13,6 procent. Antalet Esbobor över 75 år ökade med cirka 680 personer och deras andel steg till 5 procent. Andelen personer med främmande modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under 2014 steg andelen från 12,2 procent till 13,3 procent. Antalet personer med främmande modersmål uppgick till 35 194 i början av 2015. Detta innebär en ökning på cirka 3 245 invånare under året. Ökningen var nästan 300 invånare större än året innan. Andelen svenskspråkiga sjönk igen en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 89,1 procent. De vanligaste utländska modersmålen var återigen ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. Den grupp som ökade mest under 2014 var esterna. Ökningen var cirka 500 personer. Den näst största ökningen skedde i den grupp som talar ryska som modersmål. I början av 2015 bodde 24 490 personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under 2014 ökade antalet utländska personer med 9,3 procent, det vill säga med 2 092 personer. Ökningen är betydligt större än året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 8,6 procent till 9,2 procent. Av utlänningarna var över hälften, 54 procent, från något annat land i Europa. Den näst största gruppen kom från Asien och på tredje plats var medborgare från afrikanska länder. Av EU-medborgare kom största delen från Estland. Ryska medborgare utgjorde den största gruppen från ett land i Europa som är utanför EU. Bland asiaterna kom största delen från Kina och Indien och bland afrikanerna från Somalia och Nigeria. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto PALI / Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. 043 8257005 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 826 5209 PALI / Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkemmat alueittaiset tiedot: www.aluesarjat.fi Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta