Ympäristölautakunta 98 27.06.2013 Ympäristölupa eläinsuojalle, Timo Kämäräinen, Iisalmi 252/11.01.00/2013 Ymplk 98 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Jari Kärkkäinen puh. 0400 144 453 1. ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojan toimin nal le, Iisalmi 2. LUVAN HAKIJA Timo Kämäräinen Lammasahontie 412 74595 RUNNI Tilatunnus: 140054559 Liike- ja yhteisötunnus: 1183986-4 Luvan hakija toimii yhteyshenkilönä, puh. 040 723 6319 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle. Nykyisen eläinsuo jan muutostöiden jälkeen tilalla on paikat: 33 lypsylehmälle, 17 hiehol le ja 17 vasikalle (<6kk). Eläinsuoja sijaitsee Iisalmessa, Haapajärven kylässä, tilalla Villelä RN:o 24:73 (140-404-24-73), osoitteessa Lammasahontie 412, 74595 RUNNI. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI MI- VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle edellyttää ympä ris tö lu van. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan eläin suo jan, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle, ym pä ris tö lu pa-asias sa toimivaltainen viranomainen on kunnan ym pä ristön suo je lu vi ran omai nen (Ylä-Savon SOTE ky ympäristölautakunta).
Hakemuksen mukaiseen laajennettuun eläinsuojaan tulee 268,6 eläin yksik köä. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 10.4.2013. Hakemusta on täydennetty 11.4.2013. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN NE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä toimintaa ole mer kitty ympäristönsuojeluntietojärjestelmään. Muutostöiden rakennuslupa (14000013-0073) on myönnetty 23.4.2013. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Pohjois-Savon maa kun ta kaavas sa 2030 on merkitty sijaintikiinteistön läpi kulkeva 110 kv sähkölinja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2007 2014. Lannanlevitykseen käytettävä peltoala on noin 45,88 ha, joista omaa 20,16 ha ja vuokrapeltoa 5,72 ha. Lisäksi on lannanluovutussopimuksen mu kais ta peltoalaa 20 ha. Vuokra- ja sopimuspeltojen sopimukset ovat ha ke muk sen liitteenä. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Nykyisen eläinsuojan koor di naa tit ovat P: 7058098 ja I: 3492465. Eläinsuoja sijaitsee Lammasahontien varrella. Lähin naapurin asuin raken nus sijaitsee noin 80 metriä itään eläinsuojasta. Seuraavaksi lä himmät naapurin asuinrakennukset (maatilat) sijaitsevat eläinsuojasta 100 met riä kaakkoon sekä 100 metriä pohjoiseen. Lähin vapaa-ajanasunto si jait see noin 950 m etelään. Eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vesistö (Luupu jo ki) sijaitsee noin 1,67 km eläinsuojan sijaintipaikalta länteen. Tilan pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Osa pelloista sijoittuu Luu pujo en läheisyyteen. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta
Tilalla tullaan tuottamaan maitoa 330 000 kg / vuosi. Lihaa tuotetaan pois tet ta vien eläinten määrän suhteessa arviolta noin 9 000 kg / vuosi. Nykyinen eläinsuoja on rakennettu alun perin vuonna 1976 ja eläin suojaan on tehty laajennusta 1980-luvun lopulla. Parsinavetan nykyinen kerros ala on 480,5 m 2. Eläinsuojan laajennuksen kerrosala on noin 78 m2. Nykyistä eläinsuojaa on tarkoitus laajentaa siten, että laa jen nus osaan tulee 10 uutta parsipaikkaa lypsylehmille ja ryhmäkarsinoita va si koil le. Laajennusosa tehdään osittain nykyisen lantalan päälle. Laa jen nuk sen jälkeen eläinsuojassa on paikat 33 lypsylehmälle, 17 hieholle ja 17 vasikalle (<6kk). Nykyinen kuivalantala ja sen alapuolinen virt sa säi liön on rakennettu 1985. Eläinsuojan laajennustyöt on tarkoitus tehdä vuo sina 2013-2014. Tilan eläinmäärä nykyään ja laajennuksen jälkeen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Villelä -tilan eläinmäärä nykyään sekä eläinsuojan laa jennuk sen jälkeen. Eläimet Nykytilanne (kpl) Tuleva tilanne (kpl) Lypsylehmä 23 33 hieho 6 24 kk 12 17 vasikka (<6kk) 12 17 Nykyisessä navetassa lehmien lanta käsitellään kuivikelantana, jossa virt sa ja lanta poistetaan lantalaan koneellisesti. Osa virtsasta johdetaan lan ta lan alla olevaan virtsasäiliöön. Hiehojen ja vasikoiden karsinat sekä poi ki mis kar si nat ovat kuivikepohjaiset. Tilalla ei ole rakennettua tiivispohjaista jaloittelutarhaa eikä sellaista ole suun ni tel tu eläinsuojan yhteyteen. Tilan kaikki lehmät ja hiehot laidunnetaan kesällä 3 kuukauden ajan. Leh mät ovat öisin sisällä. Laidunalaa on yhteensä noin 5 ha. Laitumet ei vät rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruo kapaik kaa ja juottopaikat sijoitetaan erilohkoille. 8.2 Käytettävät raaka-aineet Tilalla käytetään esikuivattua säilörehua 340 t/a, joka varastoidaan pyörö paa lei hin. Säilöntäainetta ei käytetä. Käyttövesi otetaan Vieremän etelä osan vesiosuuskunnan verkosta. Työkoneiden polttoaineena käy te tään moottoripolttoöljyä. Käytettävät raaka-aineet on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Villelä -tilalla käytettävät raaka-aineet ja niiden varastointi Raaka-aine Varastoitu määrä Käyttö vuodessa Säiliörehu 340 t 340 t Vesi - 600 m 3 Polttoaineet 1,7 m 3 5 m 3 Voiteluaineet 200 l 200 l Polttoaineet varastoidaan tilalla yhdessä yksivaippaisessa öljysäiliössä (1700 l). Säiliö on valmistettu 1982. Säiliöitä ei ole kunnostettu, mutta se on huollettu pari vuotta sitten. Säiliö ja tankkauspaikka ovat maa poh jal la. Säiliössä on käsipumppu ja lukkokahva. Säiliövarusteina ei ole la pon estoa ja lukitusta. Muita öljytuotteita varastoidaan omissa as tiois saan varastossa, jossa on betonipohja. 8.3 Lannan käsittely Kuivalanta ja virtsa Nykyisen kuivalantalan pinta-ala on 330 m² ja tilavuus 825 m 3. Lantalan poh ja on valettu betonista ja seinät on betoniharkoista. Nykyisen virt sasäi liön tilavuus on 388 m³. Virtsasäiliö sijaitsee kuivalantalan alapuolella ja on rakenteeltaan betonia. Eläintilojen laajennuksen jälkeen lantalan pinta-ala pienenee noin 50 m2, joten uusi ala on 280 m 2. Uusi tilavuus on noin 700 m 3 Tilan nykyisen navetan muutostöiden jälkeen (33 lehmää, 17 hiehoa ja 17 vasikkaa) eläinsuojasta syntyy kuivalantaa 12 kuukaudessa yhteensä 636 m 3. Virtsaa ja pesuvesiä (n. 50 m 3 ) syntyy 12 kuukaudessa yh teensä 392 m 3. Jos otetaan huomioon eläinten 3 kuukauden laidunnus, niin 10 kuu kaudes sa lantaa syntyy yhteensä 544 m 3 sekä virtsaa ja pesuvesiä yh teensä 344 m 3. Nykyisen lantalan 12 kk:n mitoitus on laskennallisesti riittävä. Nykyisen virt sa säi liön 12 kk:n mitoitus ei ole laskennallisesti riittävä, mutta kun huo mioi daan eläinten laiduntaminen (lehmät 33 kpl ja hiehot 17 kpl) noin 3 kuukautta (lehmät yöt sisällä) virtsasäiliön 10 kk:n mitoitus täyt tyy. Nykyisessä eläinsuojassa ei ole wc:tä. Maitohuoneen pesuvedet
Maitohuoneen jätevedet n. 150 m 3 /a johdetaan sakokaivon kautta yhdys kai voon, johon johdetaan myös asuinrakennuksen jätevedet. Yh dyskai vos ta jätevedet johdetaan edelleen maaperäimeytykseen. Saos tus kaivo sijaitsee eläinsuojan vieressä ja yhdyskaivo sekä imeytyskenttä si jaitse vat laidunalueen lähellä. Maitohuoneen jätevesienkäsittely on kunnostettava vastaamaan haja-asu tus alu een jätevesilainsäädännön vaatimuksia. Hakija arvioi, että lainvaatimuksen täyttävän jätevesijärjestelmän ra kenta mi nen voisi tapahtua vuoden 2014 loppuun mennessä. Hakija suun nitte lee kunnostavansa myös asuinrakennuksen jätevesijärjestelmän, jolloin asuinrakennuksen ja eläinsuojan jätevesien käsittelyn voisi yh dis tää. Lannanlevitys Lanta käytetään viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena tilan omilla ja vuokrapelloilla. Lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa on yhteensä 45,88 ha, joista omia on noin 20,16 ha ja vuokrapeltoa 5,72 ha. Lisäksi on lannanluovutussopimuksen mukaista peltoa 20 ha. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä var ten tarvitaan noin 31,79 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ra vin nepi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympä ris tön suo je lu oh jees sa 29.6.2009. Lannan levitys tapahtuu pääosin keväällä, viikoilla 19-23, jolloin le vi tetään 80 % nautaeläinten lannasta. Levitystä tehdään myös viikoilla 38 41. Lanta levitetään kynnökselle sekä virtsaa ja puristenesteitä nur mel le. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden va ras toin nis sa, eläinsuojassa sekä koneiden ja laitteiden huollossa. Tilal la muodostuvat jätteet ja niiden käsittelytavat on esitetty seuraavassa tau lu kos sa: Taulukko 3. Villelä -tilan jätteet Jäte Muodostuva määrä vuodessa Karjalanta ja virtsa (sis. pesuvedet) 1028 m 3 Yhdyskuntajäte 10,8 m 3 Muovit 1 t Paperi ja pahvi - Kuolleet eläimet 3 kpl /a
Metalli 0,5 t /a Pilaantuneet rehut 3 m 3 Käytetyt voiteluaineet 200 l Akut 2 kpl Loisteputket 10 kpl Jätteiden käsittelytapa ja toimituspaikka: Karjalanta ja virtsa käytetään lannoitteena pelloilla. Yhdyskuntajäte toimitetaan järjestetyn jätteenkuljetuksen vä li tyksel lä Peltomäen jäteasemalle. Säiliörehumuovit toimitetaan kaatopaikkajätteeksi tai jätekeräilyyn Eko kem Oy) Paperi ja pahvi toimitetaan keräykseen ja pieniä määriä pol te taan. Kuolleet eläimet säilytetään varjossa pressun alla suojattuna kunnes ruhojenkeräilyauto noutaa ja toimittaa ruhot Honkajoki Oy:lle. Metallit toimitetaan keräykseen. Pilaantuneet rehut kompostoidaan kuivalantalassa ja levitetään pel loil le lannoitteeksi. Loisteputket, akut, käytetyt voiteluaineet ja muut vaaralliset jätteet toi mi te taan vaarallisen jätteen keräykseen. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM PÄ- RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pinta ve siin. Karjarakennus ja lantavarastot sekä muut varastot ovat niin tiivii tä, ettei niistä tule valumia ympäristöön. Lantaloita ja niiden ym pä ristöä tarkkaillaan mahdollisten vuotojen varalta. Eläinsuojan maitohuoneen pesuvedet johdetaan maaperäkäsittelyyn, jota kunnostetaan siten, että se täyttää nykylainsäädännön vaatimukset. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suun ni telman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käy tettä vis sä riittävästi peltopinta-alaa. Ojien ja vesistöjen varsilla suo ja kais tojen leveydet ovat ympäristötuen ehtojen mukaiset. Eläinsuojasta ja lantaloista tulee ajoittain hajupäästöjä. Naa pu ri kiin teistöl le aiheutuvan hajupäästön arvioidaan olevan etäisyyksien takia vä häinen. Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muiden autojen käyn neis tä tilalla. Maitoauto käy joka toinen päivä, teuras- ja vä li tys va sikoi den noutaja 1-2 kertaa kuukaudessa. Rehuauto käy 1-2 kuukauden
vä lein. Lannanajoa levitysaikoina. Tilalla muodostuvasta melusta ei ha kijan arvion mukaan ole haittaa ympäristölle. Meluisia toimenpiteitä väl tetään esimerkiksi yöaikaan. Häiriötilanteiden aikana voi syntyä poikkeuksellisia jätteitä ja päästöjä. Tu li pa los sa syntyy mm. hajua, savua, nokea, kiinteitä jätteitä ja pa la nei ta eläimiä. Mahdollisesta polttoainesäiliön tai lantavaraston rik koon tu mises ta voi syntyä polttoaine- tai lantapäästöjä. Sairauden aiheuttamien eläin ten massakuolemista syntyy taudin saastuttamia ruhoja. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pinta ve siin. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, kos ka tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu päästöjä maape rään. Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheu du. Hajupäästön on arvioitu olevan paikallinen ja siitä ei arvion mukaan aiheudu haittaa ympärillä asuville. Tilalla muodostuva melu, joka syntyy lähinnä työkoneiden käytöstä, on vä häis tä. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitetta noudatetaan eläinsuojan ja lantalan rakenteissa, lannanlevityssuunnitelman mukaisessa lan noi tukses sa, eläinten ruokinnan optimoinnissa, polttoainesäiliön si joi tus pai kan suojauksissa ja säiliövarusteissa sekä maitohuoneen pesuvesien kier rätyk ses sä ja lämmöntalteenotossa. 11. TARKKAILU Eläinsuojan, lantaloiden sekä polttoainesäiliöiden rakenteita tarkkaillaan sään nöl li ses ti. Toiminnan vaikutusten tarkkailua hoidetaan käyttötarkkailun yh tey des sä. Tuotantotiloja tarkkaillaan päivittäin karjantarkkailun yhteydessä. Ha vaittu huoltotarve toteutetaan välittömästi. Lantavarastot tarkistetaan ja huolletaan aina tyhjennyksen yhteydessä vä hin tään kerran vuodessa.
Toiminnasta ei hakijan arvion mukaan synny sellaisia päästöjä, joita olisi tark kail ta va. Käyttötarkkailun raportointi tehdään ympäristöviranomaiselle pyy det täessä. Ympäristöviranomaisille raportoidaan merkittävistä muutoksista, esim. peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toimenpiteiden val mistu mi ses ta. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Riskejä aiheutuu tulipaloista, tuotantotilojen ja varastojen vuodoista sekä eläin tau din leviämisestä tilan karjaan. Säilörehuvarastoista ei synny valumia ympäristöön, koska rehu kor ja taan esikuivattuna. Tila ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpään vesistöön matkaa noin 1,67 km, joten vesistöön liittyvä riski on epätodennäköinen. Eläinsuojassa on jauhesammuttimet ja palovaroittimet. Eläinsuojaan on teh ty pelastussuunnitelma. Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa pala nei den ruhojen käsittelemisessä noudatetaan ympäristöviranomaisten oh jei ta. Tilalla on oma aggregaatti, jolla voidaan tuottaa varavoimaa kar ja ra kennuk sen toimintaan. Jos vuotoja pääsee maaperään tai vesistöön, tehdään ilmoitus pelastusja ympäristöviranomaisille. Eläintautien takia karjasuojaan ei päästetä ulkopuolisia, ainoastaan tarvit taes sa esimerkiksi eläinlääkäri, siementäjät ja lomittajat. Tilalla on tarjo ta vieraille tilan puolesta puhdas suojavaatetus. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Liite 1 Toimintojen sijaintikartta, 1 : 5 000 Asemapiirros 1:500, Tuotantorakennuksien pohja- ja leik kaus piirrok set 1:100 Peltokartat 1:5000 Pellon vuokrasopimus Lannan vastaanottosopimus Lantavarastolaskelma Selvitys maitohuoneen jätevesienkäsittelystä Naapurilista
13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin il moi tustau lul la 16.05. 14.06.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuu lu tus ta koskeva ilmoitus on julkaistu 16.05.20123 Iisalmen Sanomatleh des sä. 13.2 Tarkastus ja neuvottelut Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kas tuksel la 14.06.2013. Tarkastusmuistio on lisätty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Timo Kämä räi sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuo jan toimintaan Iisalmen Haapajärven kylässä tilalla Villelä RN:o 140-404-24-73. Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu pa ha kemuk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annettuja lupa mää räyk siä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 15.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläin määrät: 33 lypsylehmää, 17 hiehoa ja 17 vasikkaa (< 6kk) (noin 268 eläin yksik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläin mää rien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.
Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläin ten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella muun muassa tuotan to ti lan teen mukaan. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lu pa pää töksen perusteena olevien eläinten eläinyksikkömäärän perusteella siten, et tä lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä luvan mukai sen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa tai luvan mukaisesta eläinmää räs tä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lannan varastointitilojen tulee olla riittävän tilavia 12 kuukauden va ras toin tiin sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata laskennallista 12 kuukauden varastointitilavuutta. Hakijalla on käytössään riittävästi kui va lan nan ja virtsan varastointitilavuutta, kun eläinten vuotuinen laidun nus otetaan huomioon. Riittävän suurilla lantavarastoilla var mis tetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym pä ris töhait to jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. (YSL 43, VNA 931/2000 4 ) 15.3. Lannan varastointitilojen ja eläinsuojan rakenteet tulee pitää ve si tiivii nä siten, etteivät lanta ja muodostuvat nesteet pääse valumaan ym päris töön. Virtsasäiliö, kuivalantalat ja kuivikepohjat on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on ol ta va sel lai sia, ettei säiliöiden tyhjennyksen sekä lannan siirtojen ja kul je tuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Tilan kuivalantalan rakenteet on korjattava vesitiiviiksi 30.9.2013 mennes sä. Korjaustöiden valmistumisesta on ilmoitettava val von ta vi ran omaisel le. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asian mu kai sin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maape rään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Lannan va rastoin nis ta ja käsittelystä ei saa myöskään aiheutua naapureille koh tuu tonta rasitusta. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä var mis tetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Vuo sit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan säännöllisesti rakenteiden kunto, jolloin mahdolliset vauriot havaitaan ja voidaan korjata mah dol li simman nopeasti. Rakenteiden nopealla korjaamisella minimoidaan ra kentei den vaurioista aiheutuvat päästöt ympäristöön.
Hakemuksen käsittelyyn liittyvällä tarkastuksella todettiin, että kui va lanta lan eteläpuoleisen seinän alareunassa oli vuotokohta. Kuivalantalasta ei saa aiheutua nitraattiasetuksen mukaan lantavalumia ympäristöön, joten vuotokohta on korjattava. Ilmoitus korjaustöiden valmistumisista on tar peen valvonnan kannalta. (YSL 7, 8, 43, 46, NaapL 17, VNA 931/2000 4 ) 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ra vin nesi säl töön nähden riittävästi peltoa tai lannan hyödyntämiseen muul la tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Pel to pin ta-ala vaa timuk sen täyttymisessä otetaan huomioon myös lannan luo vu tus so pi mukset. Lannan hyödyntämiseen tai luovuttamiseen liittyvät so pi muk set on toi mi tet ta va tiedoksi kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Pel to pinta-alan on oltava luvan mukaiselle eläinmäärälle vähintään 31,79 ha. Lan nan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ym pä ris töviih tyi syys te ki jät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muassa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Lan nan hyödyntämiseen tai luovuttamiseen liittyvät sopimukset on tar peen toimit taa tiedoksi valvonnan takia. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään 1 pelto heh taa ri 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa sekä 11 vasikkaa (< 6kk) kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes ki mää räinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ristön suo je lus ta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävästi riit tä väs ti peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti aiheu tu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 43 ja 45, JäteL 13, NaapL 17 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lu kien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiis teyt tä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pohjatai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ke mi kaa lit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa va rastos sa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että va ras toin nis ta ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai ha ju haittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otettava huomioon myös se,
et tä varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan ja että hait taeläi met eivät pääse käsiksi eläinjätteeseen. Maitohuoneen pesuvesien käsittelyjärjestelmä tulee kunnostaa siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) ja valtionneuvoston ase tuk sen 209/2011 vaatimukset. Jätevesijärjestelmän kunnostaminen tu lee tehdä 31.12.2014 mennessä. Luvanhaltijan tulee toimittaa jä te ve sijär jes tel män kunnostussuunnitelma valvontaviranomaisen hy väk syt täväk si vähintään 2 kuukautta ennen rakentamistoimien aloitusta. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tö tur val li suus ohjeis sa annetut määräykset. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden talteenottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hussa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun puristeneste on yhtä ravin ne pi tois ta kuin tuoreen säilörehun puristeneste. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen kä sit telys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät tei den varas toin nis ta ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laan tu mi sen vaa raa eikä terveyshaittaa. Eläinsuojan toimintaan kuuluvan maitohuoneen pesuvedet on kä si tel tä vä niin, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Maitohuoneen pe suve det voidaan johtaa joko erilliseen käsittelyjärjestelmään tai lie te/virtsasäi li öön. Haja-asutusalueella viemäriverkostojen ulkopuolella syn tyvien jätevesien käsittelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 3a lu vussa sekä asiaa koskien on annettu valtioneuvoston asetus Vna 209/2011 (Val tio neu vos ton asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ul ko puo li sil la alueilla). Karjatilojen maitohuoneista syntyvät jätevedet kuu lu vat talousjätevesilainsäädännön soveltamisalaan. Jos eläinsuojan toi min ta on ympäristöluvanvaraista, tulee maitohuoneen jätevesien kä sitte ly ratkaista ympäristöluvan yhteydessä. Lupamääräyksessä tulee ot taa huomioon jätevesiasetuksen yleiset vaatimukset. Kun nos tus suun ni telman esittäminen valvontaviranomaiselle on tarpeen valvonnan kan nal ta. (YSL 7, 8, 27 a-c ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7, Vna 209/2011) 15.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä konei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliöiden vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rätä talteen. Polttonestesäiliön kunto on tarkastettava riittävä usein ja tarvit taes sa se on huollettava. Polttonestesäiliö tulee olla varustettu la pones tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Säiliön läheisyydessä tulee ol la
riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hinko ti lan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi tal teen. Polttoainesäiliöiden sijoituspaikka ja säiliövarusteet tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi 31.12.2014 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja -varastojen tulee soveltua käyt tö tarkoi tuk seen sa. Tiivispohjaiset alusta ja tankkauspaikka mahdollistavat vuo to jen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa en nen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliön asian mukai nen kunto ehkäisee öljyvuotoriskiä. Polttonestesäiliön varustus pienen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jyvuo to ris kiä. (YSL 7, 8, 43 ) Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol li sim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niil le tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteenkäsittelyyn. Vaaral li sia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympä ris töl le tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toi mi tetta va vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jät tei den käsittelyssä on noudatettava Iisalmen kaupungin jä te huol to mää räyk siä. Asuinrakennuksen sakokaivojen lietteiden käyttö omilla pelloilla on sal littua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, min kä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen hal ti jaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset selvilläolovelvollisuudet se kä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Jä telain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte.valtioneuvoston jätteistä antaman ase tuk sen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa pol tet ta vaksi soveltuvat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puh das puujäte) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kasme tal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Saostus- ja umpikaivolietteet voivat sisältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle levittämistä.
(YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 209/2011, Ii salmen kunnan jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.8. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyt tö kelpoi sen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heut tamien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen ta kia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5 ja 43 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankoh dat sekä tehdyt havainnot ja huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovan viranomaisen saatavilla. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Jos tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole enää si tou tu nut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on il moi tet tava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattava aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelu: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tark kai lus ta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räykset kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räysten valvomiseksi. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, JäteL 12, 118-122 ) 16. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou date taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luon non suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin ta louden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuojan ja lannan levitykseen käy tet tä vät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle poh jave si alu eel le. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asutukseen ja alueen ai kai sem pi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toi minnas ta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta ra situs ta lähiasutukselle. Luvan saajalla on riittävästi lannan levitykseen käytettävissä olevaa pelto alaa. Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu mer kit täväs ti ravinteita vesistöön, kun levityksessä noudatetaan nit raat ti ase tuksen määräyksiä. Luvan saajan käytössä olevien lantaloiden ja vir ta säiliön tilavuus on riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lannan va ras tointiin, kun eläinten vuotuinen laidunnus otetaan huomioon. Eläinsuojan mai to huo neen pesuvesien käsittely on saatettava nykylain vaatimusten mu kai sek si määräajassa. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pi laan tu mi sen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa ha kemuk ses sa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toi minnan sijaintipaikan olosuhteissa. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, mer kittä vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huo non tu mista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naa puruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimin ta täyttää jätelain vaatimukset. Edellytyksen luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja pyydetty.
18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tar kis ta mi sek si on jätettävä 30.06.2023 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ai na kin tiedot eläinmääristä, lannanlevitysalasta ja toiminnan ym pä ris tö vai ku tuksis ta sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyt tä mi ses tä ja mahdollisuuksista vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait to ja. (YSL 55 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poik kea via säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetus ta noudatettava. (YSL 56 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Laajennettua toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. 21. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4-5, 7-8, 28, 41-43, 45-46, 52, 55-56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ul ko puo li sil la alueilla (VNa 209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, Iisalmen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2012, maa- ja met sä ta lous mi nis te riön rakentamismääräykset ja -ohjeet Ko ti eläin ra kennus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4) sekä YM-ohje Ko ti eläin ta louden ympäristönsuojelusta 29.6.2009. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakemus on tullut vireille 10.4.2013. Luvan saajalta peritään ym pä ris tölu van käsittelymaksua 1000 ja kuulutuskustannukset peritään to del listen kulujen perusteella Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yh ty mä hal li tuksen 22.1.2013 9 hyväksymän taksan mukaisesti. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mi tet tava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä val vonta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Pää tös toimitetaan seuraaville: Timo Kämäräinen Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristövastuuyksikkö Iisalmen kaupunginhallitus Iisalmen kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojelun tehtäväalue, Iisalmen toimipiste 23.2 Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an ta mises ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet asiassa muis tu tuksen tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joille on 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tie to päätöksestä toimitetaan seuraaville: Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksen antamisesta kuulutetaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla. Kuu lu tus julkaistaan Iisalmen Sanomissa. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 8.7.2013 Päätöksen antopäivä on 9.7.2013 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oi keuteen. Lupapäätös annetaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululle ase tet tavas sa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen kat sotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän ku lues sa päätöksen antopäivästä (8.8.2013 mennessä). Valitusaikaa las ket taes sa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toi mi tet ta va Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoit tee seen PL 4, 74101 Iisalmi, ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut. Va li tus osoi tus on liitteenä.
Vs. ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Timo Kämäräiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Iisalmen Haa pajär ven kylässä tilalla Villelä RN:o 140-404-24-73 valmistellijan eh do tuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.