Kievarin U U T I S E T 2/11

Kievarin U U T I S E T 2/11

LEHDEN TIEDOT Kievarin Uutiset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Jyvässeudun Työttömät ry Yhteystiedot Matarankatu 4 40100 Jyväskylä p. 040 821 1987 toimisto2@jstry.fi Päätoimittaja Tuija Öystilä p. 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi Toimitus Eija Tuohimaa Saara Tuohimaa Taitto Saara Tuohimaa Kannen kuva Kuvassa: ja Hannu Nuppola Kuvaaja: Eija Tuohimaa Painopaikka Jyväskylän Yliopistopaino Seuraava lehti 3/2011 ilmestyy syyskuussa Palautteet ja osoitteenmuutokset toimisto2@jstry.fi 040 821 1987 Tässä numerossa: Pääkirjoitus........................................ 5 Jyvässeudun Työttömät ry:n vuosikokouksen antia........... 6 Hallituksen uusi jäsen Ljuba............................ 7 Tuijan taival harjoittelijasta esimieheksi................... 8 Hallituksen uusi jäsen Pirjo-Riitta........................ 9 Ensiapukoulutuksesta ilo irti.......................... 11 Työllistämistoimet jäihin Keski-Suomessa?................ 12 Elävää musiikkia jo yli 20 vuotta Tanssisali Lutakossa........ 13 TVY ry:n vuosikokouksen satoa........................ 15 Rennosti työhyvinvointipäivässä........................ 16 Työpaikkatietoutta ja entisajan tunnelmaa................ 18 Kellarikievarin hinnat................................ 19 Virkisty retkeilemällä lähimaastossa!.................... 20 Elämäntapaliiton vuosikokouksen julkilausuma............ 21 Suomea herkutellen................................. 21 Sarjakuva......................................... 22 TYÖTÄ TOIMEENTULOA ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA 2 3

Pääkirjoitus: Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin Edellisessä lehdessä kerroin yhdistystämme kohdanneista huonoista uutisista eli siitä, että ruokalatoimintamme sai elinkeinonharjoittajan statuksen. Tämä päätös aiheutti 1.3. alkaen ruokalan toimintaan sekä jäsenetuihin muutoksia. Yksi muutoksista koski ateriahinnoittelun perusteita eli maaliskuun alusta alemman aterian hinnan perusteena on yhdistyksen jäsenyys. Tämä kuten kaikki muutkin jäsenedut kuuluvat kaikille henkilöjäsenille, niin varsinaisille kuin kannatusjäsenillekin. Järjestimme 1. maaliskuuta Kellarikievarissa jäsenkampanjapäivän, jolloin kaikki 2011 jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat aterian maksutta. Tuona päivänä jäsenmäärä karttui melkoisesti ja tämä kehitys on jatkunut koko kevään. Tätä kirjoittaessani jäsenrekisterissä varsinaisia jäseniä on 417 ja kannatusjäseniä 447, kun varsinaisia jäseniä oli helmikuun lopussa noin 270 ja kannatusjäseniä noin 100. Toivotan kaikki uudet jäsenet todella lämpimästi tervetulleiksi. Sanomattakin on selvää, että nyt jäseniksi ovat liittyneet nimenomaan Kellarikievarin asiakkaat, jotka ovat pääasiassa työttömiä tai eläkeläisiä. Aikaisemmin asiakkaista oli jäseniämme noin neljännes. Vuonna 2008 kansanruokaloille tekemäni asiakaskyselyn mukaan JST ry:n jäseniä oli kaikista vastaajista 18 prosenttia, työttömistä 29 prosenttia ja eläkeläisistä 12 prosenttia. Tämä selittänee sen, miksi juuri kannatusjäsenten määrä on noussut merkittävästi. Uskoisin, että muutosten tiimoilta saamamme julkisuus on tuonut myös lukuisia uusia jäseniä. On todella hienoa, että jäsenmäärä on näin huikeasti kasvanut. Voimme aivan hyvällä syyllä asettaa tavoitteeksi täyden tonnin. Mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä enemmän meillä on vaikuttavuutta. Vaikka muutokset eivät olleet alkuun mieluisia, koitui niistä jotain hyvääkin. Kiitos tästä kuuluu juuri teille arvoisat jäsenemme Toivotan teille kaikille mukavaa ja lämmintä kesää! Huhtikuussa saimme huolestuttavia tietoja työllisyyden hoitoon varattujen määrärahojen loppumisesta. Meillä tämä aiheutti pettymyksen useille henkilöille, joille oli jo luvattu palkkatukityöpaikka. Heidän työllistymisensä jouduttiin siirtämään näillä näkymin syksyyn. Tästä johtuen ei myöskään harjoittelijoita pystytä ottamaan niin paljon kuin pitäisi, koska ei ole ohjaajia. Tämä taas voi vaikuttaa ensi vuoden rahoituksiin, koska emme pysty saavuttamaan ELY- keskuksen Topakka-hankkeelle asettamia tavoitteita. Maaliskuussa pidetyssä vuosikokouksessa yhdistyksen hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä, Ljubov Sopanen ja Pirjo-Riitta Viinikka, heistä kuten vuosikokouksestakin enemmän tuonnempana tässä lehdessä. Kiitän hallitustyöstä pois jääneitä Eija Kiurua ja Jukka Korhosta heidän toiminnastaan alueen työttömien hyväksi. Tuija Öystilä Puheenjohtaja Jyväseudun Työttömät ry 4 5

Jyvässeudun Työttömät ry:n vuosikokouksen antia Jyvässeudun Työttömät ry:n vuosikokous pidettiin 31.3. Matarankatu 4:n takkatuvassa. Kokous houkutti paikalle 26 aktiivista osallistujaa, joista valtaosa oli yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Myös aktiivisempaa yhteydenpitoa päättäjiin toivottiin, joskin hallituksen taholta todettiin useammalla suulla, että yhteyksiä eri puolueiden edustajiin on ylläpidetty ja vahvistettu kuluneen vuoden mittaan monin eri tavoin jo yhdistyksen toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Hallituksen kaksi uutta jäsentä Hallituksen jäsenistä erovuoroisia olivat Eija Kiuru, Jukka Korhonen, Satu Kortelainen ja Pirjo-Liisa Junttila, joista kaksi ensin mainittua jättäytyivät pois hallitustyöskentelystä. ja Pirjo-Liisa Junttila valittiin hallituksen jäseniksi myös seuraavalle 2-vuotiskaudelle. Heidän lisäkseen hallituksessa jatkavat Tuija Öystilä (pj), Kirsti Honkonen, Kari Otollinen ja Päivi Salkojärvi. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Ljubov Sopanen ja Pirjo-Riitta Viinikka, jotka suhtautuvat innostuneesti uuteen tehtäväänsä. Ljubov Sopanen on ollut Jyvässeudun Työttömät ry:n toimistotyöntekijänä vuoden päivät ja viihtynyt hyvin työssään sekä osallistunut erittäin aktiivisesti myös yhdistyksen virkistystoimintaan. Pirjo-Riitta Viinikka puolestaan tuo hallitustyöhön tuoretta ja kaivattua ulkopuolista näkökulmaa, sillä päätyökseen hän toimii Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry:n omaistyönohjaajana. Hallituksen sihteerinä toimii Jyvässeudun Työttömät ry:n toiminnanohjaaja Eija Tuohimaa. Vuosikokouksen puheenjohtajan tehtävän hoiti ansiokkaasti ja ripeästi Raimo Rajanen, mistä haluamme välittää hänelle suuret kiitokset. Vasemmalta: Päivi Salkojärvi,, Pirjo-Riitta Viinikka, Kari Otollinen, Ljubov Sopanen, Kirsti Honkonen, Tuija Öystilä (puheenjohtaja), Eija Tuohimaa (sihteeri), Pirjo-Liisa Junttila Sääntömääräisten asioiden ohessa kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti mm. yhdistyksen kansanruokala Kellarikievarin ruoanhinnoittelusta. Hinnoitteluperiaatteen muuttaminen 1.3. lähtien jäsenyyden perusteella määräytyväksi on tuonut yhdistykselle sadoittain uusia varsinaisia jäseniä ja kannatusjäseniä, jotka ovat olleet hyvin ilahtuneita jäsenyyden tuomasta 3,5 euron ateriahinnasta. Yhdistyksemme tiedotusvälineissä saama huomio on varmasti osaltaan saanut ihmiset ymmärtämään, että toimintamme on arvokasta ja sitä kannattaa tukea. Sakari Riikonen esitti ruoanhinnoitteluperiaatteen muuttamista entiselleen eli henkilön työmarkkinastatuksen mukaan määräytyväksi, mutta esitys ei saanut kannatusta. Jäsenmäärän ja Kellarikievarin kansanruokalan asiakasmäärän kehitystä kuitenkin sitouduttiin seuraamaan aktiivisesti sen selvittämiseksi, kuinka suuri osa jäsenistöstä hyödyntää saamansa ateriaedun. Tiiviimpää yhteistyötä päättäjien kanssa toivottiin Muutama osallistuja toivoi, että yhdistys järjestäisi aktiivisemmin keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttaisiin mukaan poliittisia päättäjiä eri puolueista. Toive otettiin miltei välittömästi huomioon järjestämällä yhteistyössä Keijo Siekkinen -seuran, Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen ja Suomen sanan kanssa 13.4. keskustelutilaisuus Köyhät kyykystä. Insinööri päätyi toimistoon Tuore Jyvässeudun Työttömät ry:n hallituksen jäsen Ljubov Sopanen eli Ljuba on elänyt nuoruutensa Venäjällä, silloisessa Neuvostoliitossa. Hän on syntynyt Kazakstanissa, opiskellut insinööriksi Pietarissa, työskennellyt 5 vuotta Minskissä televisiokeskuksessa ja muuttanut sieltä Tallinnaan. Tallinnassa Ljuba suunnitteli työkseen sotateollisuuden laitteistojen sähköpiirejä. Samoihin aikoihin hän kohtasi tulevan suomalaisen miehensä. He tapasivat häissä, joihin Ljuba osallistui morsiamen puolelta kutsuvieraana ja mies sulhasen puolelta. Romanssi eteni vaarallisen nopeasti, niin että Suomeen Ljuba muutti sopivasti Tshernobylin ydinvoimalan räjähtämisen aikoihin. Suomessa perhe kasvoi kahdella tyttärellä, jotka nyt ovat jo aikuisuuden kynnyksellä. Monimuotoinen työura Suomessa Ljuban suomalainen työura alkoi Mikkelissä, työttömille suunnatussa projektissa, jossa tehtiin tv-videopätkiä kymmenen uutisiin. Pian tämän jälkeen edessä oli muutto Jyväskylään, jossa Ljuba on elänyt perheineen jo 23 vuotta. Tänä aikana hän on ehtinyt tehdä toimistotyö- tä vientiyrityksessä, työskennellä työvoimatoimiston maahanmuuttajapalveluissa työvoimaneuvojana sekä toimia myyjänä jäätelökioskissa, Sokoksessa ja Tiimarissa. Jyvässeudun Työttömien hallitukseen Ljubaa kyseltiin jo vuosi sitten hänen toimistotyöntekijän pestinsä alussa, mutta asia vaati pidemmän pohdinnan, koska aiempaa kokemusta yhdistystoiminnasta ei ole. Se oli paljon, että sain Jyvässeudun Työttömistä työtä ja haluan antaa jotain vastineeksi. En osaa enkä tiedä mitään, mitä hallitus tekee, mutta todennäköisesti opin. Olen mielelläni mukana myyntitapahtumissa ja teen kaikkea mihin pystyn, hän lupaa. Vekkuli vampyyri toimiston piristeenä Vapaa-aikaa Ljuba viettää pitkälti lukien ja liikuntaharrastuksissa, joihin kuuluu mm. vesijumppaa ja sulkapalloa. Myös matkustelu kuuluu harrastuksiin siinä määrin, että työpaikalla olemme moneen otteeseen äimistelleet tiuhaan vaihtuvia lomakohteita ja upeaa pysyväisrusketusta. Ljuba on yhdistyksessämme tunnettu myös eriskummallisesta huumorintajustaan sekä fanaattisesta sipuli- ja valkosipulikammostaan. Olemmekin päätelleet hänen tosi asiassa olevan vampyyri. Minusta on sanottu, että olen nuorekas, levoton ja vekkuli, hän luonnehtii itseään. Rakkauden siteet toivat Ljuban Suomeen 6 7

Tuijan taival Jyvässeudun Työttömät ry:n puheenjohtaja ja tuore palveluosaston esimies Tuija Öystilä on pyyhältänyt melkoisessa uraputkessa viimeisen reilun kolmen vuoden ajan. Hänen nousukiitonsa Jyvässeudun Työttömissä alkoi harjoittelijana alkuvuodesta 2008, jolloin hän opiskeli Markkinointiviestintä eri ammattialoilla -työvoimakoulutuksessa. Samaa kurssia kävi myös Ljuba Sopanen, joka hänkin sittemmin löysi tiensä yhdistykseemme Tuijan kautta. Markkinointiviestintäkoulutukseen sisältyi pitkä harjoittelujakso, jonka Tuija harkitsi suorittavansa Työsillassa. Työsilta tarjosi tuolloin työmahdollisuuksia kotipalveluissa, joiden hän arvioi olevan melko lähellä omaa osaamistaan. Työsillan kautta hänet ohjattiin kuitenkin Jyvässeudun Työttömiin meidän onneksemme ja muiden tappioksi. Vaikka jatkuvat työvoimakoulutukset toisinaan turhauttavatkin, näen ne myös hyvinä mahdollisuuksina saada jalkaa oven rakoon, Tuija vinkkaa. Harjoittelukin voi avata ovia Varsin pian Tuija saikin yhdistyksessä tukevan jalansijan innostuneisuutensa ja ahkeruutensa ansiosta. Työharjoittelu lähti liikkeelle Matti kukkarossa -tapahtuman järjestelyillä, asiakasja henkilöstökyselyn suunnittelulla sekä työttömän selviytymisoppaan kokoamisella. Tuijan mielestä harjoittelussa ja pätkätyössä voi olla mahdollisuuksia enempäänkin kuin miltä ensi alkuun näyttää, ja näitä tilaisuuksia on syytä käyttää. Myös vapautta ja päätösvaltaa hänen mukaansa saa, jos on itse kykenevä niitä ottamaan. En ole koskaan ollut hällä väliä -asenteella töissä, vaan sitoutuminen ja sopeutuminen on minulle helppoa. Mielestäni itselläkin on mukavampi olla, kun on täysillä sitä mitä on, hän rohkaisee. harjoittelijasta esimieheksi Hallitukseen täydellä höyryllä Kuukauden kuluttua harjoittelun alkamisesta Tuija liittyi yhdistyksen jäseneksi omasta aloitteestaan, ja kun Pietikäisen Sirpa kysyi kiinnostusta hallitustyöskentelyyn, hän inspiroitui asiasta lyhyen mietiskelyn jälkeen, ja tuli valituksi hallituksen jäseneksi maaliskuussa 2008. Olen sellainen, että kun menen uuteen paikkaan, niin yleensä haluan olla nopeasti täysillä mukana, hän naurahtaa. Hallitustyöskentelyn alku meni Tuijan sanojen mukaan kuunteluoppilaana, Vauhtia riittää! mutta ilmeisen pian hän lienee päässyt työstäkin jyvälle, koska yhdistyksen puheenjohtajaksi hänet valittiin alkuvuodesta 2010. Harjoittelijasta tiedottajaksi Harjoittelupestin loppupuolella keväällä 2008 havahduttiin miettimään työteliään harjoittelijan työllistämistä. Tällöin havaittiin, että yhdistyksellä olisi hyvinkin tarvetta tiedottajalle, joka rukkaisi yhdistyksen tiedotusjärjestelyt ajan tasalle ja siten helpottaisi esimiesten työtaakkaa. Koska korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeuttavasta 500 työttömyyspäivästä uupui muutama, Tuija odotteli työn alkua kuukauden päivät kotona tehden sinäkin aikana uutterasti vapaaehtoistyötä yhdistykselle. Hän kävi myös odotteluaikana muualla haastattelussa, mutta tiedottajan toimen varmistuttua oli pelkästään tyytyväinen, ettei tullut valituksi muualle. Kaksivuotisen tiedottajan pestinsä aikana Tuija mm. koosti jäsenille oman sähköpostilistan ja nosti yhdistyksen tiedotuksen kokonaan uuteen ulottuvuuteen. Kärsivällisesti ja sitkeästi hän myös ohjasi muita työntekijöitä, harjoittelijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia sekä organisoi lukuisia koulutuksia ja tapahtumia. Työ oli mukavaa ja sain tosi itsenäisesti tehdä töitäni, mutta ihan kaikkea haluamaani en ehtinyt tehdä, hän pohtii itsekriittisesti. Työn loppuminen ei kaada maata Tiedottajan työpestin loppumiseen Tuija suhtautui tapansa mukaan rauhallisesti ja huolettoman määrätietoisesti. Toistuvaistyöttömyyskään ei kykene lannistamaan eikä lamauttamaan toimeliasta, hetkeen tarttuvaa ja luovasti hullua naista. Itse asiassa olin työn loppumisesta vähän helpottunut, koska ajattelin, että nyt voin toden teolla keskittyä puheenjohtajan tehtäviin, tämä työmyyrä tunnustaa. Puheenjohtajan tehtäviin keskittyminen jäi alle puolen vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi, kun tieto valinnasta palveluosaston esimieheksi tuli. Yhdistyksessä meneillään olevan haastavan muutostilanteen vuoksi Tuija päätti hetken epäröityään jatkaa myös puheenjohtajana. Uuden tehtävän vastaanottaminen hirvitti ensin hieman, mutta työskentely yhdistyksessä on onneksi opettanut armahtavampaa asennetta omaa itseä kohtaan. Olen oppinut, ettei minun tarvitse olla täydellinen ja virheetön. Meillä on hyvä työilmapiiri, tietoa saa ja aina voi kysyä. Kannustavat työtoverit ovat suuri tuki, hän sanoo. Järjestötyö tuntuu omalta Pirjo-Riitta Viinikka Tuijalta löytyy aikaisempaakin järjestö- ja projektityökokemusta mm. pkelintarvikealan kehittämishankkeesta, jossa hän osallistui tapahtumien järjestelyyn ja laati järjestöihin liittyen erilaisia selvityksiä eli teki pitkälti samantyyppisiä tehtäviä kuin Jyvässeudun Työttömissäkin. Järjestöt työpaikkoina ovat kiinnostaneet, koska koen, että oma monialainen koulutukseni tukee hyvin järjestöissä ja projekteissa työskentelyä, hän pohtii. Muuttuva työelämä kuitenkin asettaa haasteita, jotka työttömänä ollessa tuntuvat valtavilta, jopa kohtuuttomilta, eikä omaa osaamistaan tule noteerattua aina kovin realistisella tavalla. Olin kiinnittänyt jo aiemmin huomiota Jyvässeudun Työttömiin yhtenä kiinnostavana työmahdollisuutena. Lähinnä olin silloin kiinnostunut ruokapalvelutehtävistä, mutta koin, etten ole pätevä ruokatyöntekijäksi, koska minulla on kokemusta enimmäkseen keittiöalan esimiestehtävistä eikä niinkään itse keittiötyöstä. Nyt tämä ajatteluni tuntuu ihan hullulta, hän nauraa. Kysymykseeni, missä Tuija Öystilä näkee itsensä kolmen vuoden päästä, saan vastaukseksi iloisen pyrskähdyksen. En koskaan näe itseäni missään pitkän ajan päästä. Olen 54-vuotias perheellinen terveydenhoitaja, syntymäpaikkana Asikkala. Asun Jyväskylän Mustalammella ja Keski-Suomea olen pitänyt kotipaikkanani jo yli 20 vuoden ajan. Olen tehnyt suurimman osan työsarastani sosiaali- ja terveystoimen alueilla julkisella, yksityisellä sekä yleishyödyllisellä kolmannella sektorilla. Yhdistys- ja järjestötoiminta on tälläkin hetkellä perustehtäväni toimiessani Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry:n omaistyönohjaajana. Työssäni ja lähipiirissäni olen kohdannut paljon ihmisiä, joilla on ollut takanaan pitkä työttömyysaika tai tulevaisuudessa on odotettavissa todellinen syrjäytymisen uhka. Olen toiminut hankkeissa, joissa on pyritty tukemaan ja mahdollistamaan pitkään työstä poissaolleille paluu työhön osa-aikaisesti. Nuorisotyöttömyys, joka on yhteiskunnallisessa järjestelmässämme tämän päivän musta aukko on tullut myös konkreettisesti lähelle kuunnellessani nuorisoa heidän kertoessaan ystävistään, jotka ovat jääneet ilman työtä ja opiskelupaikkaa. Samoin tämän hetkisessä toimessani kohtaan nuoria henkilöitä, joille on tapahtunut se pelottavin asia: työnantajan saadessa tietoonsa mielenterveyteen liittyvän sairauden olemassaolon ja diagnoosin (ei haittaa työntekoa mitenkään) on tämä henkilö ensimmäinen, joka lomautetaan tai irtisanotaan työsuhteesta. Työttömyys taas itsessään altistaa ihmisen esim. masennukseen ja mahdollisiin muihin arkea kuormittaviin tekijöihin. Jyvässeudun Työttömät ry:n hallituksen jäsenenä yritän tuoda yhdistykselle, en niinkään omakohtaista työttömänä olemisen kokemustietoa, vaan toisen näkökulman kokemustietoa ja asiantuntijuutta. Asian sisältö tässäkin työskentelyssä on se tärkein kaikista. Ja yhdessä tekemisen tahto ja taito. Pirjo-Riitta Viinikka 8 9

Ensiapukoulutuksesta ilo irti Markku demonstroi painesitteen laiton Satu elvyttää Staying Aliven tahtiin, Timo ja Tuula seuraavat Tyhjiölasta korvaa entisen lastoituksen Toukokuun alussa kävimme työporukalla verestämässä ensiaputaitojamme hauskassa ja hyvin käytännönläheisessä koulutuksessa. Kahden päivän lyhytkurssilla harjoittelimme mm. erilaisten haavojen sitomista ja elvyttämistä. Otimme myös lattialla maaten tuntumaa eri tavoin loukkaantuneille sopiviin asentoihin ja kierittelimme toisiammekin parhaamme mukaan. Ensiapukoulutuksen mahdollisti Keski- Suomen ELY-keskuksen Topakka-hankerahoitus. Paras osuus koitti aivan kurssin loppumetreillä, jolloin saimme kukin vuorollamme näytellä erilaisten onnettomuuksien uhreja. Hauskuutta riitti kerrakseen, kun koetimme puolin ja toisin arvailla, mikä ketäkin vaivaa ja mitä tulisi tehdä. Rento ja asiantunteva ohjaaja päästi onneksi meidät kaikki testauksesta läpi ja saimme henkilökohtaiset ensiapukortit, jotka ovat voimassa seuraavat kolme vuotta. Tämän jälkeen on mahdollista käydä kertaamassa taidot yhden päivän lyhytkurssilla. Ensiapukortti on tätä nykyä pakollinen monissa työtehtävissä, ja jopa järjestysmiehiltä sitä usein vaaditaan. Me kaikki toisaalta taisimme toivoa, ettemme koskaan tositilanteessa joutuisi taitojamme käyttämään. 10 11

Työllistämistoimet jäihin Keski-Suomessa? Valtion budjetissa työllisyyden hoitoon varatut määrärahat ovat loppumassa. Keski-Suomessa 17 prosentilla tälle vuodelle pienentyneet määrärahat riittävät enää noin kuukaudeksi, Jämsän TE-toimiston alueella rahat ovat jo loppuneet. Määrärahavaje vaikuttaa mm. palkkatukityöllistämiseen, starttirahoihin ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Valtioneuvoston päätöksen mukaan aiempina vuosina tavaksi tullutta lisäbudjettia tukityöllistämiseen ei tulla antamaan ennen syksyä, joten seurauksena on pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ja nuorten työllistämisen katkeaminen useiksi kuukausiksi. Käytännössä työllistäminen lähtisi käyntiin uudelleen vasta loppuvuodesta. Tämä on ongelmallista lyhyellä tähtäimellä itse työttömien, mutta pitkävaikutteisesti myös työllistämistoimintaa harjoittavien yhteisöjen, etenkin kolmannen sektorin työllistäjäorganisaatioiden kannalta. Yritysten tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa ovat viimeaikoina selvästi parantuneet ja tämä näkyy myös työvoiman kysyntänä. Kolmannen sektorin työllistämistoimet ja palkkatukityöllistäminen ovat monelle työttömälle ensisijaisen tärkeä välietappi ennen siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Tämän työvalmennuksen ja työllistämistoimien katkeaminen tässä tilanteessa on erittäin vahingollista kolmannen sektorin toiminnalle ja yritysyhteistyölle. Myös kolmannen sektorin oma tuotannollinen toiminta on vaarassa kun toiminnasta poistuvien palkkatukityöllistettyjen tilalle ei voida palkata uusia työntekijöitä. Tämä taas voi aiheuttaa pysyviä vaurioita työllistäjien taloudelle ja vaarantaa toiminnan jatkumisen. Allekirjoittaneet yhteisöt vetoavat poliittisiin päättäjiin sekä työ- ja elinkeinoministeriöön, että työllisyysmäärärahojen vajeen kattamiseksi ryhdyttäisiin pikaisiin toimenpiteisiin. Palkkatukityöllistämisen jatkuvuus voidaan turvata ELY-keskusten ja TE-toimistojen määrärahojen lisäyksellä antamalla lisätalousarvioesitys jo tämän kevään aikana. Jyvälän Setlementti ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyvässeudun Työttömät ry Sovatek -säätiö Työvalmennussäätiö Avitus Visio -säätiö Äänekosken Katulähetys ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Elävää musiikkia jo yli 20 vuotta Tanssisali Lutakossa Jyväskylässä Lutakon kaupunginosassa, osoitteessa Schaumanninkatu 3, sijaitsee tanssisali Lutakko. Vuoden 2010 musiikki- ja mediatapahtumassa artistit valitsivat tanssisali Lutakon Suomen suosituimmaksi keikkapaikaksi. Lutakossa on noin 100 työntekijää, joiden ikä on 18 40 vuotta. Työntekijöistä viidelle maksetaan palkkaa ja loput ovat harjoittelijoita, yhdyskuntapalvelijoita, siviilipalvelusmiehiä sekä vapaaehtoisia. Työntekijöiden määrä päätetään kuitenkin aina keikkakohtaisesti. Loppuunmyydyillä keikoilla on enemmän henkilökuntaa kuin pienillä, mutta yleinen työntekijöiden määrä on 10 20. Jelmun perustaminen ja jäsenyys Tanssisali Lutakosta 75 % omistaa Jelmu, joka on Jyväskylän elävän musiikin yhdistys. Jelmu perustettiin v. 1989 ja v. 1990 soitti Lutakossa ensimmäinen bändi, Rajuilma. Jelmun tarkoitus on pitää Jyväskylässä yllä musiikkiperinnettä ja erityisesti elävän musiikin genreä. Jelmun jäsenenä ollessasi maksat 20 jäsenmaksua vuodessa, jolla saat jäsenkortin. Lisäksi keikkalipuista saa muutamia euroja alennusta tai joskus pääsee keikalle ilmaiseksi. Jelmun jäsenellä on oikeus osallistua myös vuosikokoukseen, jossa päätetään hallinnollisista asioista. Jäsenyys ei tarkoita että olisi pakko olla vapaaehtoisena Lutakossa, mutta voit olla vapaaehtoisena ilman, että olet jäsen, Miia Lyyra kertoo. 20-vuotisjuhlan kunniaksi Jelmu julkaisi vuonna 2010 omakustanteena kirjan, Schaumanninkatu 3, joka kertoo Jelmun ja tanssisali Lutakon historiasta kahden vuosikymmenen ajalta. Kirjan voi ostaa tanssisali Lutakosta, jelmu.net-sivuilta, Suomalaisesta kirjakaupasta tai levykauppa äxästä. Monipuolisia keikkoja Lutakon keikat ovat erittäin monipuolisia. On metallia, poppia, rokkia, indietä ja kaikkea niiden väliltä. Bändit tänne valitsee promoottori Matti Salmela. Nykyään keikkamyyjät soittavat suoraan Matille, mutta on toki bändejä, jotka halutaan Lutakkoon esiintymään. Suuria bändejä viime aikoina täällä ovat olleet esim. Pariisin kevät ja Kotiteollisuus, Miia Lyyra kertoo. Ovet aukeavat Lutakossa klo 20, jolloin aletaan myymään lippuja ovelta, jos niitä on vielä jäljellä. Bändit aloittavat soittamisen siten, että mahdollinen lämppäri aloittaa klo 22 ja pääesiintyjä klo 23. Suurin osa Lutakon keikoista on ikärajattomia, mutta täysi-ikäisille baari on auki lähes aina. Liput maksavat keikoille yleensä n. 10 15, ja niitä saa ennakkoon ainoastaan jelmu. net-sivustolta. Samanhenkisten kanssa viihtyy Miia Lyyralla oli keväällä 2009 elämässään tylsää, ja hän otti yhteyttä Jenna Lahtiseen, joka oli Lutakossa vapaaehtoisvastaava. Kesän lähestyessä uusia vapaaehtoisia ei vielä otettu, ja Jenna sanoi ottavansa uudelleen yhteyttä. Syksyllä 2009 Miia pääsi Lutakkoon vapaaehtoiseksi. Talossa olen tehnyt paljon erilaisia hommia, kuten myynyt lippuja, toiminut narikassa ja blokannut tuoppeja, hän sanoo. Hyviä puolia Miia kertoo Lutakossa olevan sen, kun samanhenkiset ihmiset saavat olla yhdessä, koska työ perustuu niin paljon vapaaehtoisuuteen. Kehitettävää Miian mielestä ei ole muuta, kuin että aina kaikki voivat kehittää omaa ammattitaitoaan ja sitä kautta organisaatiota. Meri Lyyra Hanna Ahonen ja Miia Lyyra, Lutakon vapaaehtoiset 12 13

TVY ry:n vuosikokouksen satoa Onko Sinulla tai läheiselläsi terveydellisiä rajoitteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä? Kelan työelämätavoitteiset ammatilliset kuntoutuskurssit: 18-25-vuotiaille 8.8.2011 29.1.2012 26 60-vuotiaille 22.8. 2011 25.1.2012 ja 19.9.2011 23.11.2011 Tukea ja ohjausta työllistymiseen Työharjoittelua Voimavaroja Ideoita vapaa-aikaan Retkiä ja vierailuja Rentoutusta Hyvää mieltä Kädentaitoja Liikuntaa Keskusteluja Tarvitset Kelan kuntoutushakemuksen (KU102) ja lääkärin B-lausunnon, joissa todetaan kuntoutuksen tarve. Toimita hakemus alla olevaan osoitteeseen tai Kelan toimistoon. Hae heti, syksyn kursseille vielä vapaita paikkoja! Palvelut ovat ilmaisia asiakkaille, kuntoutuspäivään sisältyy lounas ja kahvit. Teemme myös yksilöllisiä työkyvyn tutkimuksia ja ammatillisen kuntoutuksen kartoituksia, joihin voi hakeutua Kelan tai te-toimiston kautta. Lisätietoja: ammatillisen kuntoutuksen ohjaajat Ilmo Laaksonen p. 0400 442 546 ja Aino Lahti p. 040 833 8641 sekä kuntoutussuunnittelija Raija Rönkkö p. 044 358 4850, sähköposti etunimi.sukunimi@kk-kunto.fi Elämän Kurssi Nousuun KK-Kunnossa - Ota yhteyttä! KK - Kunto Oy / Jyväskylä Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 014 338 4100 www.kk-kunto.fi Vaikeasti työllistyviä ihmisiä ei saa jättää heitteille Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry on huolestunut viimesijaisen toimeentulotuen varaan pudonneista työttömistä. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut keskittyvänsä jatkossa vain niiden työttömien auttamiseen, joilla on mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. TE-toimistoille on annettu valtuudet arvioida asiakkaiden tilanne asiakassegmentoinnin avulla. Ne työttömät, jotka tulevat diagnosoiduiksi asiakassegmenttiin 4 eli 0900-ryhmään, jäävät täysin ilman TE-toimistojen työllistymistä edistäviä palveluja. Ryhmään kuuluvista useimmat ovat käytännössä vähemmän koulutettuja, ikääntyneitä tai työkyvyttömiä mm. mielenterveys- ja päihdeongelmien tai muun sairauden vuoksi. Mielestämme ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimiin tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Myös vähemmän koulutetuille ihmisille tulee luoda nykyistä enemmän työpaikkoja, sekä järjestää työn ohella tapahtuvaa koulutusta. Näin mahdollistetaan nopeampi työllistyminen ja ehkäistään syrjäytymistä. TVY ry kysyy, mikä taho jatkossa vastaa 0900-ryhmästä ja huolehtii heidän palvelutarpeistaan? Tähän etuusasiakkuus - ryhmään kuuluvat tarvitsevat usein moniammatillisia palvelukokonaisuuksia, joiden järjestäminen on aikaa vievää, vaativaa ja kallista tai niitä ei ole saatavilla. TVY ry pitää tärkeänä, että ihmisillä säilyy mahdollisuus kuntoutuessaan päästä 0900-ryhmästä pois ja päästä takaisin työvoimapalveluiden piiriin. Vaarana on, että työttömät ihmiset tietämättään segmentoidaan loppuelämäkseen ongelmatapauksiksi, sen sijaan, että heitä yritettäisiin vielä kuntouttaa työelämään. Kuntouttamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja siihen pitää ohjata nykyistä enemmän resursseja. Niiden ihmisten taloudellinen tilanne, jotka eivät enää kuntoudu työhön, on ratkaistava TVY ry:n mielestä oikeudenmukaisella ja pysyvällä tavalla. Suomessa tulee harkita ns. sosiaalieläkkeen käyttöönottoa Ruotsin ja Tanskan mallien mukaisesti. Eläkkeen tulee olla tasoltaan riittävä, jotta näiden ihmisten toimeentulo on hoidettavissa yhdeltä luukulta. TVY ry: n hallitus vuosikokouksen valtuuttamana Lahdessa 11.4.2011 Perusturva korotettava riittävälle tasolle TVY ry vaatii tuntuvia tasokorotuksia toimeentulotuen perusosaan, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen sekä esittää työttömyysetuuden ja toimeentulotuen yhdistämistä yhdeksi Kelan maksamaksi etuudeksi. Työmarkkinatuen tarveharkinta on poistettava ja työttömyysturvan suojaosuus on palautettava. Asumismenot on kohtuullistettava. Lapsilisät eivät saa vaikuttaa toimeentulotukea alentavasti. Näillä toimenpiteillä parannetaan merkittävästi pienituloisten elämänlaatua. Järjestö on pettynyt SATA -komitean tekemään sosiaaliturvan kehittämistyöhön, joka ei antanut heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville mitään. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukioikeuden kaventaminen sekä osa-aika- ja työttömyyseläkkeelle pääsyn ikärajojen kiristäminen olivat ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta pahoja virheitä. Yli 700 000 suomalaista joutuu sinnittelemään EU:n määrittelemän köyhyysrajan noin 900 euroa kuukaudessa alapuolella. Tähän sosiaaliturvan suurimpaan ongelmaan ei SATA -komitea hakenut ratkaisua eikä se asettanut köyhyyden poistamista edes tavoitteeksi. Maan hallitus ei osoittanut budjetissa määrärahoja edes vähäisille komitean esittämille uudistuksille. TVY ry:n mielestä sosiaaliturva tulee nähdä ensisijaisesti perusoikeutena eikä kustannuseränä. Tuloerojen tasoittaminen palvelisi myös kansantalouden kehitystä, kun kaikkein köyhimpien ostovoima kohenisi. Köyhien ihmisten kipeästi tarvitsemat lisätulot eivät menisi sveitsiläisille pankkitileille, vaan ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin, kodintarvikkeisiin ja elämän välttämättömiin kuluihin. Tuloerojen tasoittaminen olisi kaikin puolin järkevää ja kohtuullista. TVY ry: n vuosikokous Helsingissä 25.3.2011 14 15

Rennosti työhyvinvointipäivässä Jyvässeudun Työttömät järjestää henkilöstölleen vuosittain kaksi työhyvinvointipäivää. Tänä vuonna omaa oloa kohennettiin Hotelli Rantasipi Laajavuoressa syöden, rennosti kuntoillen ja kiireettömästä olotilasta nautiskellen. Innokkaan ja ison osallistujajoukon vuoksi kävimme kehittämässä työhyvinvointiamme kolmena eri ryhmänä. Päivä aloitettiin leppoisasti makuuasennossa. Siinä lepäillessä tuli samalla mitattua aerobinen kunto ja verenpaine. Perinteisestihän kuntotestejä on tehty kuntopyörää polkemalla, mutta nykytekniikan avulla sama asia voidaan hoitaa lepotilamittauksilla. Lihaskunto-osio sen sijaan vaati pieniä ponnistuksia, joskin esim. käsivoimien mittaamiseksi riitti yksi ainoa hauistempaisu ja jalkavoimien testaus puolestaan hoitui seinää vasten jalkojen varassa istumalla. Vatsalihastesti oli kenties vaativin, koska se vaati vatsalihasliikesarjojen tekoa ja lopputulokseen vaikutti keskeisesti liikkeen suoritustekniikka ja testattavan fyysinen rakenne. Kaiken tämän testauksen tarkoituksena oli kehon fyysisen iän mittaaminen, joka ei välttämättä ole sama asia kuin ihmisen oikea elinikä. Monipuoliseen lounaaseen ja syömisestä palautumiseen oli varattu kiitettävästi aikaa. Hyvä olikin sillä tulosten kuuleminen vaatikin jo enemmän ponnistelua. Monisivuinen raportti omasta kunnosta jäi meille jokaiselle muistoksi ja kotiläksyksi. Rauhoittavaa oli kuitenkin tietää, että esim. rasvan määrän suhteen testaustapa oli ennätyksellisen tiukka, mikä näkyi monella dramaattisena kehon iän nousuna. Itsekin sain tästä syystä peräti 9 vuotta ikää lisää, vaikka verenpaine ja muutamat muutkin arvot olivat kohdillaan. Leppoisan päivän päätteeksi tehtiin kevyt kuntosalitreeni ja venyttely, joiden jälkeen oli mahdollisuus mennä vielä kylpylään polskimaan. Ras- Marjo testaa Sharbatin käsivoimia Valentinan notkeutta mitataan Työhyvinvointipäivät toteutettiin vakuutusyhtiö Tapiolan kustantamina. vanmittauksen kannustamana uin ja jumppasin altaalla urakalla, minkä jälkeen oli ihana lössähtää nauttimaan ruusuntuoksuisen saunan pehmeästä lämmöstä. Työhyvinvointipäivästä uskoakseni jäi kaikille osallistujille rento ja mukava fiilis, kuten oli päivän tarkoituskin. Kuntoillessa on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja tehdä harjoitteet omien voimien mukaan, mikä oli ohjelmassa hyvin huomioitu. Moni taisi myös saada päivästä kosolti lisää motivaatiota kuntoilun lisäämiseen ja oman yleiskunnon parantamiseen liikunnan ja ravinnon avulla. 16 17

Retkellä Vaajakoskella 15.4. Työpaikkatietoutta ja entisajan tunnelmaa Vierailukäynnit eri työpaikoille kuuluvat olennaisena osana Jyvässeudun Työttömät ry:n toimintaan. Tänä keväänä päätettiin suunnata Vaajakoskelle tutustumaan Sovatekin Tallilantien toimipisteeseen ja Pandan makeistehtaaseen. Retkelle lähti 30 innokasta työntekijää, harjoittelijaa ja yhdistyksen jäsentä. Tehtaanmyymälästä omaan ostoskoriin valikoitui erikoisuuksia, joita ei tavallisista marketeista löydy. Salmiakkiliköörikonvehdit paljastuivat myöhemmin illalla maisteltaessa tujuksi tavaraksi paitsi alkoholi-, myös suuren sokeripitoisuutensa vuoksi. Ja tulipa testattua myös erikoinen tervalakritsa. Opas johdatti meidät tunnelmalliseen vanhaan riiheen, jonka hämyssä nautimme retkieväät. Sen jälkeen siirryimme omatoimisesti vaeltelemaan viehättävään entisajan pihapiiriin, josta löytyi mm. vanha pirtti kalusteineen, ruohokattoinen sauna, vene- ja työkaluvajoja, laitureita, monenlaisia aittoja ja jopa halkoproomu. Rakennukset ovat peräisin eri puolilta Keski-Suomea ja ne sopivat hienosti Noukanniemen kauniiseen rantamaisemaan, josta avautuu huikea näköala Päijänteelle. Nautimme täysin siemauksin aurinkoisen iltapäivän rauhasta. Vanhan pirtin hämyssä unohtuivat tyystin arkiset kiireet ja huolet. Jyväskylään palatessa olotila oli raukea ja tuntui, kuin olisi saapunut takaisin kaupungin hälyyn jostakin hyvin, hyvin kaukaa. Sovatekin Tallilantien toimipiste Päivän aluksi vierailimme Sovatekin metallityöpajassa, kokoonpano-osastolla ja kilpivalmistamossa, jotka tarjoavat työ- ja harjoittelumahdollisuuksia erityisesti miehille. Pajoilla valmistetaan tilaustöinä mitä moninaisimpia tuotteita aina hammashoitotarvikkeista grillipihteihin, ja työn alla kokoonpano-osastolla olivat parhaillaan kauppojen seuraava asiakas -kassapalikoiden tekstien vaihdot. Työhön tulijoita pajoilla riittää jonoksi asti. Yksityis- ja yritysasiakkaistakaan ei ole pulaa, koska moottoritietä pitkin paikalle hurauttaa autolla Jyväskylästä muutamassa minuutissa. Yksi Sovatekin toimipisteistä sijaitsee Matarankadulla samassa talossa kuin Jyvässeudun Työttömien kutomo, ompelimo ja hallinnollinen toimisto, mikä on monella tapaa vilkastuttanut yhteistyötämme. Sovatekin Töihin-palvelun kautta olemme myös löytäneet harjoittelijoita ja työntekijöitä palveluosastomme työtehtäviin. Pandalta makeaa mahan täydeltä Pandalle varattu yritysesittely peruuntui viime tipassa, mutta yritys tarjosi meille hyvitykseksi valtavan suklaa- ja lakritsalastin, jonka jaoimme solidaarisesti osallistujien kesken. Tämän edun innostamana shoppailimme ahkerasti makeisia pääsiäistä ja muita kevään juhlia varten. Savutuvan apajalla nautittiin keväästä Päivän ylivoimaisesti parhaimmaksi kohteeksi osoittautui Savutuvan apaja, jossa ryhmämme otettiin lämpimästi vastaan, vaikka vierailu sovittiin vasta retkeä edeltävänä iltana. Paikka on yleisölle auki tilauksesta, ja sitä voi vuokrata erilaisiin tapahtumiin. Hauska opas oli meitä vastassa lehmänkelloa kilistellen. Häneltä kuulimme monet entisajan kaskut, joista minulle jäi erityisesti mieleen hämäläisten pyyntiretki. Kaksi hämäläistä oli lähtenyt metsälle pyytämään lintuja ja erätuvalla iltasella toinen totesi, että on teeren jäljet tuolla pihamaalla. Sitten kumpikin oli pari tuntia hiljakseen, minkä jälkeen toinen totesi: Ne on kyllä metson jäljet. Loppuilta meni hiljaisuudessa ja miehet kävivät nukkumaan. Aamulla toinen heistä löysi herätessään itsensä yksin mökistä. Pöydälle oli jätetty lappu: Lähdin pois, kun tuli eilen riitaa. Mahboobah, Firouzeh ja Tahereh Savutuvan Apajalla ATERIOIDEN HINNAT Henkilöjäsenet, henkilöstö Muut asiakkaat Yli 12-vuotiaat 4-12-vuotiaat Aamiainen 2,50 2,50 2,50 1,50 Ruoka-annos 3,50 7,00 3,50 2,50 Salaattilautanen 2,50 2,50 2,50 1,50 Jälkiruokakahvi 0,50 0,50 0,50 Kotiannos (sis. salaatin ja jälkiruuan) 3,50 7,00 Jäsenkortti esitettävä! 18 19

Elämäntapaliiton vuosikokouksen julkilausuma Alkoholin mielikuvamainonnan kielto kirjattava hallitusohjelmaan Elämäntapaliiton vuosikokous vaatii, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan yksiselitteisesti alkoholin mielikuvamainonnan kielto. Alkoholiasenteita selvittäneen tutkimuksen mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan. Myös nyt työnsä päättäneistä kansanedustajista enemmistö kannatti lainmuutosta. Silti hallituksen toimettomuuden takia lapset ja nuoret altistuvat edelleen alkoholimainonnalle. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen on vastuullinen ja aikuinen teko. Hallitusneuvotteluihin valmistautuvien puolueiden tulisi sitoutua tämän tärkeän uudistuksen toteuttamiseen. Elämäntapaliitto edellyttää myös, että hallitusohjelmassa otetaan tavoitteeksi puolittaa alkoholin kulutus vuoteen 2040 mennessä. Alkoholi on edelleen työikäisen väestön suurin kuolinsyy. Alkoholin takia menetetään arviolta noin kaksi miljoonaa työpäivää vuodessa. Alkoholi aiheuttaa menetetyn työpanoksen ja sosiaalivakuutusjärjestelmän kautta merkittävät kustannukset suomalaisille työnantajille sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle. Ennenaikaisista eläköitymisistä merkittävä osa johtuu joko suoraan tai välillisesti alkoholin väärinkäytöstä. Ajankohtainen työurien pidentämiskeskustelu keskittyy liikaa eläkeiän mahdolliseen nostamiseen, koska monella työikäisellä työura katkeaa syystä tai toisesta ennenaikaisesti jo paljon aiemmin. Voimakkaalla panostuksella päihdetyöhön tuleva hallitus voi parantaa suomalaisten terveyttä, alentaa alkoholihaitoista johtuvia kustannuksia ja edesauttaa työurien pitenemistä. Suomea herkutellen Jo vuosien ajan maahanmuuttajamme ovat osallistuneet Keski-Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen suomen kielen kerhoon ja aamujumppaan. Kerhojen ohjaajista on ajan mittaan tullut maahanmuuttajataustaisille harjoittelijoillemme ja työntekijöillemme hyviä ystäviä, joita tavataan mielellään ja joiden kanssa käydään myös eri tapahtumissa ja retkillä. Suomen kielen keskiviikkokerhossa oli 4.5. käsittelyssä kevään tärkeät juhlapäivät eli vappu ja äitienpäivä, jotka innostivat osallistujat vuolaaseen keskusteluun. Mukava ja lämminhenkinen opetus- ja keskustelutuokio huipentui kakkukahveihin. Suomen kielen jälkeen menimme ryhmänä herkuttelemaan vielä Monikulttuurikeskus Gloriaan, jossa vietettiin maahanmuuttajien infopisteen avajaisia siman ja munkkien merkeissä. Samalla saimme tilaisuuden kuulla taidokkaasti soittavaa nuorta kitaratrioa. Suomen kielen kerhossa nautittiin äitienpäiväkakkua 20 21

22 23

TULE KÄYMÄÄN Jyvässeudun Työttömät ry Kellarikievari ja taloustoimisto Kumppanuustalo Vapaudenkatu 4 40100 Jyväskylä Kellarikievari p. (014) 635 442 Avoinna: ma - pe 8.00-20.00 la 8.00-15.00 Taloustoimisto p. (014) 635 230, toimisto@jstry.fi Avoinna: ma - to 10.00-13.30 pe 10.00-12.00 Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo Matarankatu 4, 3. kerros 40100 Jyväskylä p. 040 821 1987 toimisto2@jstry.fi Toimisto avoinna: arkisin 9.00-14.00 Kutomo ja ompelimo avoinna: arkisin 9.00-14.30 OTA YHTEYTTÄ Puheenjohtaja, palveluosaston esimies, tiedottaja Tuija Öystilä p. 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi Toiminnanohjaaja Eija Tuohimaa p. 040 595 6504 eija.tuohimaa@jstry.fi Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila p. (014) 635 304, 040 732 4476 pirjoliisa.junttila@jstry.fi Työsuunnittelija p. 040 737 6055 satu.kortelainen@jstry.fi