Luonto, taide ja terveys Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennuksen taidesuunnitelma
1. Tiivistelmä Taide kuuluu julkiseen rakentamiseen. Julkinen taide on tasa-arvoista, se on kaikkien ulottuvilla ja kohdattavissa se on arjen kulttuuria. Taiteen hankinta- ja sijoitusprosessi tulee integroida rakennushankkeen suunnitteluprosessiin sen alusta lähtien, jotta taide asettuisi luontevasti osaksi rakennushankkeen kokonaisarkkitehtuuria ja ympäristöä. Tämä suunnitelma on tehty, jotta Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennukseen saadaan taidekokoelma, joka edustaa uudenlaista, kokonaisvaltaista sairaalataidesuunnittelua, ja jolla on sekä kulttuurista, imagollista että rahallista arvoa niin rakennuttajalleen kuin sijaintipaikkakunnalleen. Taide uudessa sairaalassa ei tule ilmenemään vain perinteisinä maalauksina, joita katsellaan vaan mukana tulee olemaan teoksia, jotka stimuloivat kaikkia aisteja ääni- ja sanataidetta, liikkuvaa kuvaa, osallistavaa, kosketeltavaa ja toiminnallista taidetta (teos, jolla on myös muu kuin esteettinen funktio). Tällä taidehankkeella Hyvinkää voi jatkaa ansiokkaasti toteuttamaansa prosenttiperiaatetta ja laajentaa sen käyttö taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa, kuten hallitusohjelman kärkihankkeisiinkin on kirjattu. 2. Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennus Hyvinkään kaupungilla ja HUS -kuntayhtymällä (HUS) on ollut yhteisrakentamisen hanke käynnissä vuodesta 2012. Yhteisen uudisrakennuksen toiminnot ja tilat on suunniteltu yhteistyössä niin, että potilas saa tarvitsemansa tutkimukset ja hoidon Sairaalanmäeltä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennus valmistuu vuonna 2018. Pysäköintitalo on rakennettu ja otettu käyttöön joulukuussa 2015. Kesällä 2016 alkaa uudisrakennuksen rakentaminen. Uudisrakennukseen tulevat sijoittumaan kaikki Hyvinkään kaupungin terveyskeskussairaalan osastot. Lisäksi rakennukseen tulee tiloja myös kuntoutukselle ja psykososiaaliselle yksikölle. HUS keskittää uudisrakennukseen Hyvinkään nuorisopsykiatrian, Hyvinkään psykiatrisen päiväosaston, yleissairaalapsykiatrian poliklinikan ja Nurmijärven mielialahäiriöpoliklinikan. Uuteen rakennukseen tulee lasten sairaala ja aikuisten infektio-osasto. Kantasairaala ja uusi sairaalarakennus linkittyvät toiminnallisesti toisiinsa. Sairaalarakennuksen kerrosala on 18 730,0 m2 ja siellä on yli 800 huonetta. Potilaspaikkoja on yhteensä 204, 108 yhden hengen huonetta ja 48 kahden hengen huonetta. Sairaalaa käyttää päivittäin keskimäärin 470 henkilöä/tunti (vaihteluväli 400 800 henkilöä/tunti kellonajasta riippuen). Henkilömäärä sisältää potilaat, henkilökunnan ja vierailijat. 1
3. Seitsemän hiljaista aluetta Hyvinkää profiloituu sekä luonto- että taidekaupunkina. Sairaalanmäen taidekokoelmassa tullaan yhdistämään nämä kaksi keskeistä vetovoimatekijää. Taidesuunnittelun pohjana ovat Hyvinkään seitsemän hiljaista aluetta (Hirvijärvi-Kytäjä-Usmi, Kurkisuo-Petkelsuo, Ridasjärvi, Kaukas, Koivuranta-Korvenmaa, Takasaari-Nykiö ja Pannijoki), jotka määriteltiin vuoden 2001 meluselvityksen pohjalta, ensimmäisenä Suomessa. Hiljaisiin alueisiin sisältyy luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita, jotka edustavat eri maisematyyppejä: suot, lehdot, lintuvedet ja harjut. Nämä maisemat kasvistoineen ja eläimistöineen ovat teosten sisällöllinen lähtökohta (ks. liite 1). Teokset tarjoavat paitsi elämyksiä myös ekologista informaatiota. Luonnon ja luontoaiheisten teosten hoitava vaikutus on todettu useissa tutkimuksissa. Kun maisema viehättää, se parhaimmillaan vähentää lääkitysvahvuutta. Potilaalla on kipuja ja pieniä komplikaatioita entistä vähemmän. Myös sairaalassa oloaika lyhenee. (Leena Raustia, Terveyden ja hyvin voin nin laitos THL). Hyvinkään ainutlaatuinen, jääkauden muovaama maisema tarjoaa loistavan lähtökohdan Sairaalanmäen taidesuunnitelmalle, joka tuo ympäröivän luonnon sisätiloihin. Suunnitelma pohjautuu em. Hyvinkään hiljaisten alueiden ja niihin sisältyvien suojeltujen alueiden maisematyyppeihin (suo, lehto, lintuvedet, harju). Kerrokset voidaan myös nimetä maisematyyppien mukaan esim. Lähteikkö. Jokaiseen kerrokseen, esim. aula- tai odotustilaan, sijoitetaan tilan merkitsevä pääteos, joka kuvaa kerroksen maisematyyppiä. Teos voi olla maalaus, videomaisema, veistos ym. Pääteokset sijoitetaan samoihin kohtiin eri kerroksissa, jolloin ne toimivat myös maamerkkeinä. Kerroksen muu taidesuunnittelu värisuunnitelmineen pohjautuu tähän pääteokseen. Esimerkiksi lattioiden, seinien ja akustiikkalevyjen värityksellä ja kuvioinnilla luodaan kunkin kerroksen perusilmettä ja -väriä. Väreillä ja kuvioinneilla merkitään tiloja, ja myös opastejärjestelmä sisällytetään taidesuunnitelmaan. Tällainen integroitu suunnittelu on kustannustehokasta, ja sekä sairaalan käytänteiden että taiteen sijoittelun kannalta toimivaa. Kaikkiin kerroksiin sijoitetaan sana- ja äänitaidetta. Sanatauluihin voidaan helposti vaihtaa tekstejä, esim. runoja, ajatelmia tai kannustavia ja rohkaisevia viestejä. Sanatauluja voivat käyttää niin henkilökunta kuin potilaat ja omaisetkin. Äänitaide voi sisältää lauluja, runoja tai luonnon äänimaisemia. 2
1. kerroksen eli lasten osaston teema on metsän pohja. Maiseman perspektiivi vaihtuu noustaessa ylempiin kerroksiin, ja ylimmässä eli viidennessä kerroksessa ollaan harjun päällä. Kunkin kerroksen värimaailma määräytyy sen maisematyypin mukaan, ja näin syntyy värikoodi metsän pohjalta harjun päälle. Lasten osaston perusväritys on kirkas ja iloinen: puolukan punaista, mustikan sinistä ja lehtien vihreää. Lattian kuvioinnissa, printtimatoissa ja tekstiileissä kuvataan metsän eläimiä, niiden elinympäristöä ja jälkiä, esim. muurahaistenpolkuja. Tilassa on leikin mahdollistavia toiminnallisia teoksia, esimerkiksi pesämäisiä veistoksia, jotka voivat toimia vaikkapa lukusoppeina, istuimina ja pöytinä. 2. kerroksen (psykososiaaliset poliklinikat) maisematyyppi on ikiaikainen suo, jonka pehmeät, lempeät ja maanläheiset värit rauhoittavat ja luovat turvan tunnetta. Perusväriksi ehdotetaan poltettua oranssia. Tähän kerrokseen tilataan moniaistisia ja kosketeltavia teoksia, esim. tekstiili-, ääni- ja tuoksuteoksia. 3. kerroksen (toimintaterapia, kuntoutus ja vuodeosastoja) maisema on lehto ja perusväriksi ehdotetaan kevään vihreää, josta välittyy kasvun voima, elpyminen ja uusiutuminen. Täällä on toiminnallisia teoksia, jotka ovat sekä pelejä (esim. muistipeli) että installaatioita. Teosten värimaailmaan kiinnitetään tässä kerroksessa erityisesti huomiota, koska asiakkaiden joukossa on muistisairaita, joiden värinhavaintokykyä sairaus on saattanut muuttaa. 4. kerroksen (psykososiaalinen vuodeosasto) maisematyyppi on lintuvedet ja sen perusväriksi ehdotetaan keltaista. Täällä voidaan esittää esimerkiksi lintujen syys- ja kevätmuuttoja kuvaavia videoteoksia äänimaailmoineen. 5. kerroksen (vuodeosastoja ja infektio-osasto) maisematyyppi on harjut ja perusväriksi ehdotetaan kuulaan sinistä. Potilashuoneisiin sijoitetaan pienimuotoisia teoksia esimerkiksi kaapinoviin integroituina. Pääsisäänkäynnin ja lasten osaston sisäänkäynnin eteen tilataan ehdotusten pohjalta ulkoteokset, jotka toimivat maamerkkeinä. Ulkoleikkipaikoille rakennetaan toiminnallisia teoksia. Viherteoksia sijoitetaan katetulle piha-alueelle ja ulos. Sairaalanmäellä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös läheisen Kellokosken sairaalan ainutlaatuista potilastöiden kokoelmaa. Kellokosken aineistoa voitaisiin myös sijoittaa vitriineihin esinekoosteiksi. Aineisto voi olla myös sairaalateosta suunnittelevan taiteilijan työskentelyn lähtökohta. 3
4. Hoivaava ympäristö Sisäympäristön fyysiset, sosiaaliset ja symboliset tekijät vaikuttavat merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan terveyteen ja hyvinvointiin ovat mm. turvallisuus, sisäilmaston laatu, ääniympäristö, tilat ja niiden suunnittelu, mm. rakennusmateriaalit, luontonäkymä ja luonnon kokeminen, ikkunallisuus, valaistus, värit, sosiaalista vuorovaikutusta ja elpymistä tukevat tilat, ergonomia ja esteettömyys ja opasteet sekä taide ja musiikki. Terveyttä tukevalla ympäristösuunnittelulla voidaan vähentää ihmisen stressiä ja ahdistusta, alentaa verenpainetta, vähentää kipua ja kipulääkkeiden käyttöä, ehkäistä sekavuutta ja masennusta, lisätä fyysistä aktiivisuutta, lyhentää sairaalassaoloaikaa, lisätä potilaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä ja edistää yleistä terveyttä ja paranemista. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa terveydenhuollon tiloja ja muita elvyttäviä ja hyvinvointia tukevia ympäristöjä. (Salonen, Heidi 1,2* etc.) Terveyttä tukevan ja hoitavan ympäristön merkitys on siis nykyisin laajalti tunnustettu ja hyväksytty ja taide kuuluu siihen itsestään selvästi. Mutta jo vuonna 1933 Alvar Aalto suunnitteli Paimion parantolan, joka on loistava esimerkki aikaa kestävästä, kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja rakentamisesta (ks. liite 3). Sairaalaympäristön estetiikalla ja siihen sijoitetulla taiteella on moninaisia vaikutuksia ja merkityksiä. Taide palvelee henkilökuntaa, potilaita ja omaisia eri tavoin. Kaunis ja viihtyisä työympäristö lisää henkilökunnan työhyvinvointia, työssä jaksamista ja oman työn arvostamista. Sairaalataidehankkeisiin voi liittyä myös henkilökuntaa osallistavia projekteja, joiden myötä sairaalaan syntyy pysyviä teoksia. Osallistavilla projekteilla on työyhteisöä vahvistavia vaikutuksia. Taide edesauttaa potilaiden toipumista kohottamalla mielialaa ja tuomalla lohtua vaikeassa elämäntilanteessa. Taide antaa mahdollisuuden keskittyä johonkin muuhun kuin sairauteen, se antaa muuta ajateltavaa. Taide ja kulttuuri voivat toimia hyvinvointipoliittisena tekijänä estäen syrjäytymistä, tulkiten erilaisuutta sekä kehittäen innovatiivisuutta ja elämänlaatua. Satakunnan läänintaiteilija Marjo Heinon mukaan taide julkisissa tiloissa tuo arkeen esteettisyyttä ja kauneutta, mutta myös elämän aiheiden syvää pohdintaa. Juuri tämän pohdinnan äärellä sairaalassa usein ollaan. Esimerkkeinä tämän päivän jo toteutuneista sairaalataidehankkeista mainittakoon T-sairaalan ja Porin lasten ja naistentalon taidekokoelmat. Suomessa sairaalataidehankkeita on tällä hetkellä käynnissä mm. Lappeenrannassa (K-sairaala), Mikkelissä, Tampereella ja Oulussa. 4